Muovia on merissä kohta jopa enemmän kuin kalaa, ja osa siitä päätyy ruoka-aineisiin

Helsingin Sanomat 14.1. 2018

Maailman meriin päätyy joka vuosi arviolta 12 miljoonaa tonnia muovijätettä.

Elämä täysin ilman muovia on käytännössä mahdotonta. Muoviin pakataan juomat, ruuat ja suuri osa tavaroista. Sitä on esimerkiksi vaatteissa, kosmetiikassa ja elektroniikassa.

Ellen MacArthur -säätiö ja Maailman talousfoorumi ennustivat 2016 raportissaan, että vuoteen 2050 mennessä maailman merissä

on tätä menoa enemmän muovia kuin kalaa. Ennusteisiin liittyy paljon epävarmuuksia, mutta varmaa on, että nykymeno ei voi jatkua.

Suuri osa muovijätteistä ei päädy asianmukaisesti jätteidenkäsittelyyn, vaan ihmiset heittävät ne luontoon. Meressä on näkyvää muoviroskaa ja mikromuovia, joka on niin pientä, että sitä kulkeutuu eläinten ja ihmisten elimistöön.

Helsingin eniten turisteja vastaanottavan tienpätkän varrelta puuttuvat roskapöntöt – lopputulos kelluu läheisessä merialtaassa.

Moni näkee roskaiset rannat ja meressä kelluvat roskalautat, mutta näkyvät roskat ovat vain pieni osa kaikesta mereen päätyvästä muovista. Suurin osa painuu pohjaan.

Arviolta puolet meren mikromuovista on peräisin liikenteestä, autonrenkaista ja tiepinnoitteista. Vähennä yksityisautoilua.

Tampereen presidenttitentti ylitti kaikki odotukset, tällaista ei ole nähty televisiossa

Aamulehti 12.1. 2018

Tampereen yliopistolla oli perjantaina illalla suuren juhlan tuntua, kuin sadat ihmiset kokoontuivat paikalle seuraamaan Aamulehden ja Yle Tampereen yhteistä presidenttiehdokkaiden tenttiä.

Odotukset olivat epävarmat. Saadaanko ehdokkaista enää irti mitään uutta? Kahdeksikko on kohdannut monta kertaa viime viikkoina ja on mahdollista, että kyllästymispiste tulee vastaan.

Tilanne vaikutti jo varsin lupaavalta yliopiston ovella. Tilaisuus oli niin suosittu, että juhlasali täyttyi jo hyvissä ajoin ennen tentin alkua. Kyllä muuten politiikka kiinnostaa!

Lopullinen onnistuminen oli kuitenkin illan päätähtien ansiota. Tampereen yliopiston lavalla nähtiin rento joukko, joka antoi persoonansa kuulua. Lisäksi ehdokkaat antoivat toisillensa puheenvuoron, eikä television vaalitenteistä tuttua päällekkäin puhumista ollut havaittavissa kuin aivan ohikiitävinä hetkinä. Kaikki kahdeksan ehdokasta, Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen, Sauli Niinistö, Nils Torvalds, Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen antoivat parastaan.

Tuhkarokko leviää vauhdilla Euroopassa, ja iso osa Suomesta on vailla täyttä suojaa – ”Alle puoli­vuotiaan lapsen kanssa ei voi matkustaa joka paikkaan”

Helsingin Sanomat 12.1. 2018

Helposti tarttuva tuhkarokko leviää monissa Euroopan kaupungeissa, joista matkailija voi tuoda sen tuliaisena. Pahin tilanne on Etelä-Euroopassa, jossa riskimaita ovat esimerkiksi Italia ja Kreikka. Rokotusten tuoma kattava suoja tuhkarokolta puuttuu jo joka kolmannessa suomalaiskunnassa.

Noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Epidemia on ulottunut melkein 30 EU-maahan, ja tuhkarokko on vienyt hengen lähes 50 ihmiseltä. Joukossa on myös lapsia.

Tuhkarokko on yksi takavuosien ”lastentaudeista”, jonka lähes jokainen sairasti. Se liikkui Suomessa laajoina epidemioina vielä 1960-luvulla. Epidemioissa sairastui keskimäärin 20 000 ihmistä vuodessa.

THL:n tutkimusten mukaan lähes kaikki vuonna 1974 ja sitä ennen syntyneet ovat sairastaneet tuhkarokon tai saaneet rokotuksen sitä vastaan.

Ahdistelusta syytetyn Kevin Spaceyn poistaminen jo kuvatusta elokuvasta maksoi 10 miljoonaa dollaria

Helsingin Sanomat 11.1. 2018

Spaceyn korvaaja Christopher Plummer, 87, kertoo HS:lle ainutlaatuisesta ”puhdistuksesta”

Vielä marraskuuhun asti Kevin Spacey oli yksi All the Money in the World -elokuvan tähdistä. Sitten tulivat ahdistelusyytökset, ja aloitettiin elokuvahistoriassa ainutlaatuinen ”puhdistus”.

Marraskuu 2017. Kaiken piti olla viittä vaille valmista.

Ridley Scottin ohjaama, tositapahtumiin perustuva jännitysdraama All the Money in the World oli kuvattu ja jälkityötkin melkein valmiita.

Miljardööri J. Paul Gettyn (1892–1976) pojanpojan kidnappauksesta kertova elokuva oli herättänyt kiinnostusta jo etu­käteen. Vuoden 1973 tapahtumaketju oli kaikkine yksityiskohtineen niin dramaattinen, että oli ihme, ettei sitä ollut aiemmin filmatisoitu.

Näyttelijäkaartikin oli komea: Michelle Williams, Mark Wahlberg ja Kevin Spacey Gettynä. Trailerit näyttivät, kuinka 58-vuotias Spacey oli maskeerattu elokuvassa taitavasti 80-vuo­tiaaksi Gettyksi.

Kuten nyt tiedetään, Spacey on yksi monista isoista Hollywood-tekijöistä, jonka ura loppui viime syksynä syytöksiin seksuaalisesta ahdistelusta.

Kaikki Spaceyn kanssa työskennelleet tahot pr-henkilöitä myöten katkaisivat siteet näyttelijään – myös suoratoistojätti Netflix, jonka lippulaivasarja Spaceyn tähdittämä House of Cards oli ollut vuosien ajan.

Elokuva oli saamassa pian ensi-iltansa. Spaceyn juuri paljastunut tausta veisi siltä auttamatta kaiken huomion. Gettyn merkittävässä roolissa nähtäisiin vain ahdistelija-Spacey.

Niinpä Scott aloitti prosessin, jollaista ei ole missään elokuvassa koskaan aiemmin tehty.

Tykkäät Sauli Niinistöstä, koska hän mielistelee juuri sinua!

Iltalehti Blogit

”Minä rakastan tätä maata”.

Noin syvällisesti lausui tasavallan presidentti Sauli Niinistö nettisivuillaan 29. toukokuuta. Se on viimeisin ja ainoa lausunto Niinistön virallisilla kampanjasivuilla. Sen jälkeen ei mitään. Ei sanaakaan meistä! Isä? Etkö rakasta meitä enää? Isääääää!

Kaipaamme rakastavaan juristin syliisi. Siksi jonotimme suu masennuslääkkeiden leventämä hymy naamallamme, uskollisesti kuin piestyt koirat allekirjoittamaan ne 156 000 kannattajakorttia. Se on enemmän kuin kepulla on jäseniä tai demareilla äänestäjiä, joita ei ole jo kytketty hengityskoneeseen.

Ikävä velvollisuuteni on silti ilmiantaa näyttelijä Pekka Strang. Kansanvihollinen. Hän ei allekirjoittanut kannattajakorttiasi, ja yksityiskeskustelussamme hän puhui Sinusta, isä, humoristiseen sävyyn. Minä en tietenkään nauranut.

Suomalaiset. Nyt skarppaamme, saatana!

Me emme tarvitse tätä konsensusta! Me tarvitsemme vihaisen, haastavan, vaivaannuttavan vaalikampanjan. Se tunnetaan myös nimellä demokratia. Kaikki kehitys syntyy ristiriidasta, erilaisten ajatusten ja ideologioiden raa’asta kamppailusta. Vain sellainen kansakunta menestyy.

Niinistöhän oli suorasanainen, hitaisiin ja tyhmiin nopeasti kyllästyvä kovanaama silloin, kun hänellä oli askeettinen asunto, vanha Bemari, kiharakypärä, rullaluistimet ja hän tupakoi ja deittasi Tanja Karpelaa. Häneltä ei valtionvarainministerinä puuttunut mielipiteitä. Mitä hän nyt tekee? Ei mitään.

Kissatappelu vai vaalitentti?

Iltalehti 10.1. 2018

Laura Huhtasaaren hiillostaminen Ylen presidentinvaalitentissä oli vaivaannuttava spektaakkeli. Kaksi yhtä kevyellä asiantuntemuksella varustautunutta kaunista naista kiistelemässä keskenään koko kansakunnan tulevaisuudelle keskeisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.

Toimittaja Kirsi Heikel on pätevä haastattelija, eilen hän epäonnistui roolissaan harmittavalla tavalla. Kriittisyys typistyi ilkeämieliseksi nokitteluksi ja avoimen alatyyliseksi haastateltavan aliarvostukseksi. Journalistisen roolisuorituksen päämääränä oli ennalta sovittu haastateltavan nolaaminen ja tyhmäksi tekeminen.

Haastateltavan yläpuolelle asettuminen ja väheksyntä tihkuivat kotikatsomoon ilmein, elein, äänenpainoin ja äännähdyksin. Toimittaja Heikel hymähteli, tuhahteli ja pyöritteli silmiään. Haastattelija jankutti, toisteli ja alleviivasi haastateltavan virheellisiä vastauksia ja vastaamattomuutta, vaikka tosiasiallisesti vastaus saatiin jo ensimmäisellä kysymyksellä.

Katsojille haluttiin tuottaa kohdehenkilö Huhtasaaresta kyvyttömyyden ja kykenemättömyyden mielikuva. Toimitustiimi oli käsikirjoittanut tentin jälkimauksi myötähäpeän. Blondi pyrkimässä presidentiksi!

Vaalit eivät tähän lopu, Huhtasaaren osaaminen kehittyy ja taidot karttuvat. Mikäli mielenkiintoa riittää, arvioin tämän hetkisten tietojen valossa ehdokas Huhtasaaren poliittisen uran nousujohtoiseksi.

Näkemys ja kokemus tuntuivat puuttuivan myös asiantuntijaroolissa esiintyneeltä toimittajalta. Papukaijamainen ennalta laaditun käsikirjoituksen toistaminen tunki ruudusta läpi.

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen: Globalisaation aika on ohi

Uusi Suomi 9.1. 2018

Globalisaation aika on ohi, julistaa Paavo Väyrynen ja vaatii, että Suomi ottaa politiikassaan uuden suunnan. Kurssia on käännettävä selvästi, sillä viimeiset 25 vuotta Suomi on kulkenut väärään suuntaan. Sekä euro että ”hivuttautuminen” Naton kylkeen ovat olleet virheitä, joista Väyrynen syyttää istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä.

Yhä selvemmin on käynyt ilmi, että Sauli Niinistön johdolla Suomea viedään hivuttamalla kohti sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyttä. Kun tämä tuli ilmi, aloin epäillä, voinko kannattaa häntä, Väyrynen sanoo Uuden Suomen haastattelussa ehdokkuutensa taustoista.

Uskokaa nyt, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa ylikansallinen yhdentyminen on kohdannut sellaisen yleisen mielipiteen vastustukseen, että tällä tiellä ei ole enää etenemistä. Te sanotte monet toimittajat, että tämä on populismia ja ohimenevä juttu, että kansa vastustaa ja kohta palataan taas samaan kehitykseen. Mutta tähän globalisaatioon ja ylikansalliseen yhdentymiseen ei ole enää paluuta. Suomenkin täytyy hakea uutta suuntaa tässä tilanteessa.

Nyt pääset näkemään kaikki presidenttiehdokkaat livenä Tampereella

Presidenttiehdokkaat saapuvat perjantaina 12. tammikuuta Tampereelle vaalitenttiin, jonka teemoina ovat arvot, luottamus ja Suomen seuraavat sata vuotta.

Tentti järjestään kello 18–20 Tampereen yliopiston päätalon juhlasalissa osoitteessa Kalevantie 4. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Yle ja Aamulehti.

Tenttiä voi katsoa myös netissä.

Talkootyön ottaminen mukaan aktiivimalliin jakaa näkemyksiä

Ministeri Lindström ihmettelee ”julkista huutokauppaa”, jota hallituspuolueissa nyt käydään

Helsingin Sanomat 6.1. 2018

Tällä hetkellä talkootyö ei riitä siihen, että työtön välttyy työttömyysetuuden leikkaukselta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) jätti maanantaina Ylen Ykkösaamussa auki mahdollisuuden siihen, että talkootyö sisällytetään osaksi aktiivimallin kriteereitä.

VIIKONLOPPUNA myös varapuhemies, kansanedustaja Arto Satonen (kok) sanoi Aamulehdelle, että vapaaehtoistyön ottamista mukaan aktiivimalliin voisi tiukoin ja rajatuin ehdoin harkita.

Työministeri Jari Lindström (sin) ottaa ajatukseen selkeästi kielteisemmän kannan.

”Pidän talkoo- ja vapaaehtoistyötä hyvänä tapana pitää varsinkin pitkäaikaistyöttömiä kiinni yhteiskunnassa. Kuitenkin talkoo- tai vapaaehtoistyön ottaminen aktiivimalliin mukaan on ongelmallista, sillä tällä hetkellä te-toimistot tai työttömyyskassat eivät kerää systemaattisesti tietoa, miten työttömät näitä tekevät”, Lindström sanoo sähköpostitse.

Tämä HS:n video kertoo, mistä aktiivimallissa on kyse.

Twitterin päivystävä saamelainen Petra Laiti: Saamelaisten sorto pahenee yhä

Helsingin Sanomat 6.1. 2018

Petra Laitista tuli saamelaisaktivisti, kun hän näki taideteoksen, jossa twerkattiin valesaamenpuvussa. Nyt hän kertoo Twitterissä, miten saamelaisia sorretaan.

HAASTATTELU on sovittu alkavaksi aamuyhdeksältä. Twitterin päivystävä saamelainen, Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti on valmistautunut. Argumentit, taustamateriaalit ja tee ovat valmiina.

Suomessa on helppo elää tietämättä saamelaisista juuri mitään.

VIIME syksynä moni suomalainen havahtui saamelaisten historiaan edes hetkeksi, kun elokuvateattereihin tuli Amanda Kernellin elokuva Saamelaisveri. Se pohjautuu Kernellin isoäidin kokemuksiin ja kertoo saamelaistytöstä, joka tahtoo tulla hyväksytyksi ruotsalaisena.

Elokuvassa päähenkilö lähetetään sisäoppilaitokseen, jossa saamen puhuminen on kielletty. Hänen poikaystävänsä vanhemmat eivät halua häntä perheeseen, lähistön pojat leikkaavat veitsellä loven hänen korvaansa. Merkitsevät hänet samoin kuin saamelaiset poronsa.

Tämä tapahtui Ruotsissa, mutta eivät ruotsalaiset olleet ainoita saamelaisten sortajia. Saamelaislapsilta kiellettiin oma kieli ja kulttuuri myös Suomessa ja Norjassa.

Hänen [Laiti] mukaansa saamelaisten sorto jatkuu edelleen. Eikä ainoastaan jatku vaan pahenee. Hän luettelee esimerkkejä: Tenon uusi kalastussopimus, Jäämeren radan suunnittelu.

Syksyllä 2016 Petra Laiti puki saamenpuvun nurinpäin päälleen ja lähti nykytaiteen museo Kiasmaan. Hän ja kolme muuta nuorta naista istuivat Jenni Hiltusen videoteoksen eteen ja olivat hiljaa.

”Mediassa on aina niin, että haastateltava saa sanoa, mutta tulkinnan tekee toimittaja.” Niinhän se on. Ja kun saamelaisia haastatellaan, tulkitsijana on usein suomalainen toimittaja. Vähän tietävä, inttävä.

Hiltusen teoksen yksi lähtökohta on taiteilijan nuoruudessa seuraamassa MTV:n The Grind –nimisessä ohjelmassa, joka toi jamaikalaisen Dancehall queen style –tanssin jokakodin olohuoneisiin ja sitä kautta takapuolen hytkytystanssi nousi ilmiöksi. Teos käsittelee musiikkivideoiden spektaakkelimaista maailmaa. Sen kärki kohdistuu musiikkivideokulttuuriin, jossa yhteen sopimattomat kulttuuriset elementit voidaan koostaa viihteelliseksi videoksi.

Hiltusen taideteos ei siis käsittele saamelaisuutta, vaan jäljittelee ja kommentoi ylilyövästi viihdekoneistoa.

Laura Huhtasaari sallisi vihapuheen Suomessa – "Äitinä olen huolissani siitä, että rajat vuotavat"

Maaseudun Tulevaisuus 6.1. 2018

Perussuomalainen presidenttiehdokas rökittää kampanjassaan mediaa, EU:ta sekä monikulttuurisuutta.

Paikallinen kaupunginvaltuutettu Lulu Ranne (ps.) sekä eläkkeellä oleva kansakoulunopettaja Marjatta Astren hakeutuvat kampanjateltan suojaan. "Radikaali ja väkivaltainen islamisaatio vyöryy Suomeenkin. Huhtasaari on ainoa ehdokas, joka uskaltaa torjua tätä uhkaa", Astren toteaa. Ranne tunnustautuu niin ikään Huhtasaaren vankaksi kannattajaksi. "Hän on selkeäsanainen ehdokas, joka kuuntelee kansaa."

Huhtasaaren tilaisuus lyhenee myöhästymisen takia vartin mittaiseksi, joten ehdokas käy paikalle saavuttuaan suoraan asiaan. "Liityin perussuomalaisiin tajuttuani, miten EU-gangsterit Brysselissä huiputtavat kansaa. Jos nyt lähdettäisiin rahaliitosta, säästettäisiin miljardeja suomalaisten rahaa."

Ringiksi ehdokkaan ympärille kerääntynyt miesvoittoinen seurue nyökyttelee.

Lopuksi Huhtasaari kertoo ihailevansa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia. "Trump edustaa sellaista korkeaa moraalia, mikä EU:sta on kadonnut. Tuleehan sinne se muurikin, että saadaan omat rajat hallintaan."

Ehdokas, joka vihaa vaalikampanjaa – Vladimir Putin ei esittele äänestäjille aikeitaan, sillä teot puhuvat puolestaan

Helsingin Sanomat 6.1. 2018

Putinin neljännen kauden Venäjä on sulkeutunut, valtionmonopolistinen ja hidas. Toisaalta Venäjä selviytyi monen hämmästykseksi talouden kriisistä. Valta on siirtynyt toimeenpanijoille eli teknokraateille, kirjoittaa HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Pekka Hakala.

Venäjän presidenttiehdokas Vladimir Putin on pitänyt tähän mennessä kaksi kampanjapuhetta. Se saattaa olla monelle yllättävä tieto, sillä ne eivät ole nousseet laajalti otsikoihin.

Sisällöt lyhyesti: paha pois ja hyvä tilalle, niin Venäjällä on edessään loistava tulevaisuus.

Vielä vuoden 2000 vaalien alla joku venäläistoimittaja yritti tivata Putinilta ohjelmaa, mihin ehdokas tokaisi: ”En kerro!”

Jo yli kymmenen vuotta sitten esitetty arvio niin sanotusta Putinin suunnitelmasta näyttää toteutuvan: vuonna 2000 alkanut valtakausi päättyy vasta vuonna 2024.

Seuraava keppi työttömille on jo valmisteilla: 60 päivän karenssi, jos et hae töitä kerran viikossa

Aamulehti 5.1. 2018

Hallitus ei halua ajaa vaatimusta aktiivisesta työnhausta läpi heti työttömyysturvan aktiivimallin perään. Ainakin sinisiä ja keskustalaisia taitaa hirvittää ajatus, että oppositio saisi toisen "aktiivisen" pontimen kritiikilleen.

Lausuntokierrokselle lähti esitysluonnos, jonka mukaan työttömällä olisi jatkossa velvoite hakea vähintään 12 työpaikkaa kolmessa kuukaudessa eli yhtä työpaikkaa viikossa. Lisäksi työttömän pitäisi raportoida työnhaustaan kerran viikossa verkossa. Aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä langetettaisiin työttömälle 60 päivän korvaukseton karenssi.

Työttömyysturva on sosiaalietuus, johon liittyvän lainsäädännön valmistelusta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriötä johtaa sinisten Pirkko Mattila.

Jostain syystä sosiaali- ja terveysministeri Mattila on hiljaa, vaikka juuri hänen pitäisi astua julkisuuteen puolustamaan hallituksen politiikkaa.

Trump aikoo sallia öljynporauksen lähes kaikkialla Yhdysvaltojen rannikolla – Myös nykyisiä suojelualueita tulisi öljyteollisuuden käyttöön

Helsingin Sanomat 5.1. 2018

Suunnitelmaa vastustavat rannikko-osavaltioiden, ympäristöjärjestöjen ja matkailuelinkeinon edustajat.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto aikoo sallia öljyn ja kaasun porauksen myös nykyisin suojelluilla Atlantin ja Tyynenmeren rannikkoalueilla, Meksikonlahdella ja Alaskan rannikolla.

Suunnitelmaa vastustivat tuoreeltaan muun muassa monet rannikon osavaltiot, kymmenet ympäristöjärjestöt, matkailuelinkeinon edustajat ja yhteensä yli sata kongressiedustajaa demokraateista ja republikaaneista.

Ministeri Kai Mykkänen: Aktiivimallin tarkoituksena on luoda painetta työttömälle

Yle Uutiset 3.1. 2018

Auttaako aktiivimalli pitkäaikaistyöttömät töihin? A-studion debatissa ministeri uskoi patistelun auttavan, mutta työttömän mielestä paine pitäisi kohdistaa yrityksiin, jotta ne palkkaisivat työttömiä.

Uusi työttömyysturvan aktiivimalli tuo tarvittavaa painetta työttömälle hakea työtä ja TE-toimistoille järjestää aktivointikursseja, arvioi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen keskiviikon A-studiossa.

Valitettavasti on kymmeniä tuhansia, jotka ovat ajautuneet passiivistyöttömiksi. Nyt olisi heidän kohtalonsa kannalta tärkeää, että löytyy niitä lyhyitäkin työkeikkoja, koulutuksia, yrityskokeiluja, jotta sitten pikkuhiljaa pääsee työllistymään muualle, Mykkänen sanoo.

Paine pitäisi suunnata nimenomaan työnantajiin, jotta he tarjoaisivat työtä myös pitkään työttöminä olleille

Aktiivimallissa työttömyyskorvaus vähenee 4,7 prosenttia, jos työtön ei ole kolmen kuukauden aikana ollut riittävää määrää palkkatyössä tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin.

Aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen laatija Martin-Éric Racinen mielestä kysymys ei todellakaan ole työttömän paineesta hakea töitä, vaan paine pitäisi suunnata nimenomaan työnantajiin, jotta he tarjoaisivat työtä myös pitkään työttöminä olleille.

Aktiivimallista paljastuu lisää outouksia: seuranta epäselvää, kaikki työ ei kelpaa

Kansan Uutiset 3.1. 2018

Eduskunnan jouluviikolla hyväksymästä työttömyysturvan aktiivimallista paljastuu lähes päivittäin uusia outoja yksityiskohtia samaan aikaan, kun sen ympärillä käydään kuumaa poliittista keskustelua – keskustelua, joka olisi pitänyt käydä ennen lain käsittelyä.

Aktiivimallia sovelletaan tänään keskiviikkona kolmatta päivää. Nyt on käynyt ilmi, ettei osa sen seurannasta kuulu kenellekään. Asian nostaa esiin Saku Timonen blogissaan.

Syynä ovat ristiriitaiset ohjeet. TE-palvelujen usein kysytyissä kysymyksissä todetaan, että aktiivisuutta seuraa työttömyysetuuden maksaja, joka on Kela silloin kun kyseessä on työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, ja työttömyyskassa silloin kun kyseessä on ansiosidonnainen päiväraha.

Lisäksi tällä viikolla ilmeni, että mikä tahansa työssä oleminen ei riitä aktiivisuudeksi. Joulun alla hyväksytyn lain kolmannessa pykälässä täsmennetään yhtenä kohtana, että ”työttömyyspäivärahaa saadessaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana: 1) työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon…”

Mikä tahansa työ ei täytä määritelmää. Kelan sivuilta selviää, että aktiivisuusvaatimuksen täyttävän työn palkan pitää vastata vähintään 1 189 euron kuukausituloja. Hyväksyttävä päivän minimipalkka on 55,30 euroa, tunnin 6,91 euroa.

Vartiainen: malli on tepsivä

Poliittinen keskustelu aktiivimallista jatkui keskiviikkona Ylen Ykkösaamussa, jossa aiheesta ottivat yhteen vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen ja kokoomuksen Juhana Vartiainen.

Matkustajajunaliikenne yhä Rauman tavoitteena, vaikeuskerrointa ehkä lisääkin – "Ratkaisu pitää saada tulevan vuoden aikana"

Satakunnan Kansa 2.1. 2018

Henkilöjunaliikenteen palauttaminen Rauma-Kokemäki -radalle on edelleen Rauman kaupungin tavoitteena.

Elvytysyritys nousi esiin viime vuonna radan rakentamisen 120-vuotisjuhlassa, ja Rauma on koonnut radanvarren kunnista ja maakuntahallinnosta työryhmän ajamaan asiaa.

Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski kertoo työryhmän aloittaneen työnsä peruskartoituksella, mutta yksityiskohtaisempi suunnitelma yritetään saada valmiiksi 2018 alkupuoliskolta.

Eurajoen, Euran ja Kokemäen lisäksi Rauma on halunnut Satakunnan maakuntaliittoa mukaan selvitystyöhön, sillä lähitulevaisuudessa rataliikenteen kilpailun avaamisen yhteydessä palveluiden järjestämisvastuu on suunniteltu siirrettäväksi maakunnille.

Viime vuonna päivitettyjen selvitysten mukaan saattaisi kulkea 70 000–100 000 matkustajaa vuodessa.

Lipputulot tuskin ainakaan alkuun kattaisivat kuluja, tukea julkisista varoista siis tarvittaisiin. Se ei ole helppoa, sillä toissavuonna valtio veti budjetista varat, jotka oli suunniteltu henkilöliikenteen pilottikokeiluihin, Kari Koski sanoo.

Tutkijat arvioivat presidentti Niinistön uudenvuodenpuheen: Kiitosta sisällissodan kriittisestä pohdiskelusta, arvostelua taloudellisista kannanotoista

Helsingin Sanomat 1.1. 2018

Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen ja Helsingin yliopiston taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen arvioivat tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessaan esille nostama ajatus itsenäistymistä seuranneen sisällissodan kriittisestä pohdiskelusta saa kiitosta kahdelta tutkijalta.

Presidentti Niinistö korosti, että historian suhteen on uskallettava olla rehellinen, sillä vain rehellisyys luo pohjan luottamukseen.

”Yhteisö on vahva, jos se kykenee käsittelemään myös kipeitä asioita”, presidentti Niinistö sanoi.

”Kansallis­valtiot ovat mielellään kirjoittaneet nationalistista, menneisyyttä ylevöittävää ja kansakunnan ikiaikaisuutta sekä yhtenäisyyttä korostavaa historiaa. Niinistö taas korostaa moninaisuutta ja erilaisuutta kansakunnan rikkautena.”

”On erilaisuutta, ihmisillä on toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita, on oikeus olla eri mieltä. Ja sitä on osattava kunnioittaa, vaikka kuinka itse toisin ajattelisi.”

”Suomi ei ole enää samanlainen kansalaisiaan simputtava kuriyhteiskunta. jollainen se oli itsenäisyyden ensimmäiset 50 vuotta”, Pietikäinen sanoo.

Helsingin yliopiston talous­historian emeritus­professori Sakari Heikkinen on presidentti Niinistön kanssa samaa mieltä, että sisällissodan tapahtumista keskusteltaessa tärkeintä on eri osapuolten ymmärtäminen.

”Historian kriittinen tarkastelu menneisyyden ymmärtämisessä on mielestäni hyvä ja perusteltu painotus. Järkevä keskustelu historiasta ei ole ’oikeiden’ mielipiteiden huutamista.”

Epäoikeudenmukaisuus on vihan kasvualusta

Akseli Koskela vuonna 1918 ja tämän vuosikymmenen jihadisti jakoivat saman kokemuksen, sanoo tutkija Karin Creutz.

Kansan Uutiset 1.1. 2018

Mitä yhteistä on Väinö Linnan Pohjantähden Akseli Koskelalla ja Suomesta jihadiin Syyriaan lähteneellä Koskelan ikätoverilla melkein sata vuotta myöhemmin?

Paljon. Molemmat tarttuivat kivääriin ja lähtivät sotaan ideologisista syistä.

Kummankin kipinän väkivaltaan sytytti epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Akseli Koskelalla se syntyi siitä, että pappila vei osan torpan pelloista, jotka isä-Jussi oli raivannut raakaan korpeen. Tämän vuosikymmenen nuoren jihadistin kokemus on monisyisempi, mutta pohjalla on sama asia – tieto ja tunne siitä, että oma kollektiivi on tullut kohdelluksi väärin.

Sadan vuoden mittaisen kaaren kahteen aseeseen tarttuvan välille vetää tutkija Karin Creutz Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta.

Creutzin mielestä Suomessa on eletty 15 vuotta yhteiskunnallisten jännitteiden ja viholliskuvien syvenemisen aikaa. Konflikti on jo meneillään, sillä väkivalta kytee. Onneksi vielä pinnan alla, mutta jatkuva valmius tarttua väkivaltaan on olemassa. Konfliktina Creutz pitää sitä tapaa, jolla puhutaan sosiaalisessa mediassa, vihaviestejä sekä rauhanomaisen keskustelukulttuurin korvautumista kärkkäillä kannanotoilla.

Kekkosen viimeinen uudenvuodenpuhe

Presidentti Urho Kekkosen viimeistä uudenvuodenpuhetta 1981 sävyttävät synkät näkymät asevarustelusta. Kekkosen puhe on takertelevaa ja hän eroaakin tehtävästään sairauden takia saman vuoden loppupuolella.

Arkisto » © dpk.fi