1 / 4
1
2 / 4
2
3 / 4
3
4 / 4
1

DPK.fi

zanoz

belgium 750x100


Presidentinvaalit 2018

instagram/dpknews 28.1. 2018

A post shared by DPK-News (@dpknews) on

Vuoden 2018 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos selviää Ylen Tulosilta-lähetyksessä. Presidenttiehdokkaat haastateltavina Säätytalolla. Tulosillan juontavat Matti Rönkä ja Piia Pasanen.

100 vuotta sitten kun Suomen sisällissota alkoi "Kyösti Kakkoset" eivät olleet kovinta hottia

Nykyään he menevät televisioon istumaan rinnan köyhän 800 euron tuloilla elävän viereen ja kertovat kuinka vaikeaa on tulla toimeen 470 000 osinkotuloilla

Yle perjantai 26.1. 2018

A post shared by DPK-News (@dpknews) on

Yksinhuoltajaäiti Tinna Pehkonen ja pitkäaikaistyötön Tarja Lahtinen pohtivat omaa köyhyyttään ja sitä, mitä yhteiskunnan tekemä jako hyviin ja huonoihin köyhiin heiltä vaatii.

Liikemies Kyösti Kokoomus Kakkonen TOKMANNIN omistaja kertoo kuinka rikaskin voi olla köyhä. Totta, rikas voi olla köyhä ainakin henkisiltä ja empatia ominaisuuksiltaan.

Kun Suomi silpoi itsensä – HS:n erikoisartikkeli kertoo, kuinka vuoden 1918 silmitön verenvuodatus leimahti ja keitä olivat sen uhrit

Helsingin Sanomat 26.1. 2018

Helsingin työväentalon tornissa syttyi punainen lyhty lauantai-iltana 26. tammikuuta 1918. Samalla alkoi Euroopan verisimpiin kuuluva sisällissota, jossa kuoli lähes 40 000 ihmistä. Sodassa tapettiin kymmenientuhansien miesten lisäksi parituhatta lasta ja satoja naisia. HS:n erikoisartikkeli kuljettaa lukijan järjettömän verenvuodatuksen läpi ja kertoo, keitä uhrit olivat.

Vuoden 1918 sisällissota oli väestön määrään suhteutettuna yksi Euroopan verisimmistä sisällissodista. Vuoden loppuun mennessä sodan seurauksena kuoli lähes 40 000 ihmistä eli yli prosentti Suomen silloisesta väestöstä. Tapahtumien käsittämättömyyttä lisää, että suomalaiset teurastivat toisensa pääosin reilun puolen vuoden sisällä.

Hallitus visioi Kivisen seuraajaksi ”superhenkilöä”

Helsingin Sanomat 26.1. 2018

Yleisradion hallitus lähtee etsimään ”superhenkilöä” toimi­tusjohtajaksi Lauri Kivisen siirtyessä yksityiselle sektorille, Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson kertoo HS:lle.

Kivinen vahvisti torstaina siirtyvänsä kansainvälisiin tehtäviin, joista kerrotaan lähikuukausina. Hän jatkaa nykyisessä tehtävässään tarvittaessa vuoden loppuun asti.

Hallituksen toivelista ”superhenkilön” ominaisuuksista on pitkä: ”Kulttuuri- ja media-alan osaaja, digitalisaation ja teknologian ymmärtäjä, visionäärinen strateginen johtaja ja erinomainen kommunikoija.”

Johtajaongelmiakin on ollut. Suomenkielisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana työskennellyt Atte Jääskeläinen joutui jättämään paikkansa viime keväänä, ja hänen tilalleen valittiin Aamulehden vastaavana päätoimittajana työskennellyt Jouko Jokinen.

[Mikä vaikutus Kivisen lähtöön on Perussuomalaisten kansanedustajien Teuvo Hakkaraisen ja Ritva Elomaan esitykset, että he toivoisivat siirtoa Ylen strategiasta päättämiseen poliitikoista koostuvalle hallintoneuvostolle.

Hakkaraisen mukaan he olisivat aloitteellisia, koska Ylen uutisointi nojaa liikaa "vihervassarien" näkökulmiin.]

Tuula Haatainen suivaantui Laura Huhtasaaren terroristiväitteestä: ”Tällaista puhetta en voi hyväksyä”

Uusi Suomi 25.1. 2018

Laura Huhtasaari (ps.) sanoi Ylen vaalitentissä, että rajat auki -politiikka lisää terrorismia ja sai etenkin Tuula Haataisen (sd.) takajaloilleen.

Haavisto myönsi, että Isisin taistelijoiden Eurooppaan tuleminen voi olla todellinen uhka ja siinä mielessä EU:ssa tarvitaan tarkkaa rajakontrollia ja yhteistyötä. Haavisto kuitenkin arvosteli Laura Huhtasaarta.

Minusta teet Laura virheen, kun luot yleistä epäluuloa maahanmuuttajia kohtaan, koska se on marginalisoivaa.

Huhtasaari vastasi, että perussuomalaisten linjasta on tulossa ”uusi normaali”. Hän viittasi Euroopassa koveneviin maahanmuuttokantoihin. Huhtasaaren mielestä politiikan suunnan pitää muuttua.

Haavisto sanoi, että on ”aivan väärin leimata maahanmuuttajia terroristeiksi”.

Haataisen mukaan maahanmuuton ja terrorismin yhdistäminen on suuri virhe. Huhtasaari pisti väliin kovalla äänellä, että ”rajat auki -politiikka lisää terrorismia”. Haataisen mukaan todellinen terroriuhka on olemassa, mutta se kumpuaa sodista, eikä maahanmuuttajien olemassaolosta.

Turkki vyörytti joukkonsa Syyriaan, käynnissä on ”kaikkien sota kaikkia vastaan” – Mitä siitä voi seurata?

Helsingin Sanomat 24.1. 2018

Eri joukkojen toimintatila Syyriassa kävi entistä ahtaammaksi, kun Turkki vyörytti joukkonsa viikonloppuna Syyrian pohjoisrajan yli. Asiantuntijoiden mukaan sota Syyriassa ei lopu, vaikka Isis saataisiin kitkettyä juurineen pois alueelta.

Turkki avasi uuden rintaman Syyrian sotaan viime viikonloppuna. Nyt vaikutusvallasta Syyriassa kamppailevat lukuisat paikalliset ryhmittymät, alueen mahtivaltiot Iran, Israel, Saudi-Arabia ja Turkki sekä kaksi suurvaltaa.

Riski suureen valtioiden väliseen yhteenottoon on aina ollut olemassa, mutta nyt eri joukkojen toimitila käy aiempaa ahtaammaksi. Syyrian alue on erittäin räjähdysherkkä.

Miten Turkki pystyi viemään joukkonsa Syyriaan?

Turkin hyökkäyksen tarkoituksena on saada kurdijoukot pois Syyrian vastaiselta rajalta. Turkki on sotinut pitkään PKK:n eli Kurdistanin työväenpuolueen joukkoja vastaan, ja sen mukaan toimintaa on myös Syyriassa.

Hävittäjiä ostettava 64 – muuten mietittävä mikä osa Suomesta jää puolustamatta

Uusi Suomi 23.1. 2018

Suomen Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Sampo Eskelinen katsoo, että HX-hankkeessa Suomen tulisi hankkia yhtä monta hävittäjää kuin Hornet-koneita alun perin ostettiin. Eskelinen kertoo kannastaan Ylen haastattelussa.

Vuonna 1992 tehdyn päätöksen mukaan Suomi hankki 64 Hornet-hävittäjää, joista kaksi on tuhoutunut lento-onnettomuuksissa. Nyt hävittäjiä on hankittava yhtä monta, katsoo Eskelinen tai muuten joudutaan valitsemaan, mitä osaa Suomesta ei puolusteta.

Suomen poikki lennetään leveimmässä kohdassa puolessa tunnissa ja kapeimmassa reilussa kymmenessä minuutissa. Meillä täytyy olla koneita eri paikoissa, Eskelinen sanoo Ylellä.

[Peukku ylosLukijan Jari Kaisla kommentti: Ei Suomea hävittäjillä puolusteta. Maajoukot puolustavat ja ilmavoimat antavat vain tukea. Rajan takana on tuhansia hävittäjiä ja pitkän kantaman ohjuksia jotka pitävät Suomen hävittäjät pysyvästi maassa niin halutessaan. Jos puolet hävittäjähankintojen rahasta laitettaisiin kiinni liikuteltaviin ohjus- ja tutkajärjestelmiin, sekä maavoimien vahvistamiseen meillä olisi paljon uskottavampi puolustus koko maahan. Hävittäjät ovat erittäin vaativia ylläpitää myös huollon kannalta ja niitä on erittäin hankala operoida mistään muualta kuin tunnetuilta lentokentiltä, jotka ovat usein ensi-iskun kohteena viholliselle.]

Ans kattoo ny

Uusi Suomi 22.1. 2018

Toinen kierros tulee sittenkin? Todennäköisyys 55%

Iltalehden vaaliennuste:
Sauli Niinistö (sit.): 49,2%
Pekka Haavisto (vihr.): 13,6%
Paavo Väyrynen (sit.): 13,2%
Laura Huhtasaari (ps.): 7,8%
Matti Vanhanen (kesk.): 5,0%
Merja Kyllönen (vas.): 4,7%
Tuula Haatainen (sd.): 4,4%
Nils Torvalds (r.): 2,1%

Viimeaikaisissa gallupeissa Niinistön kannatus on ollut selvästi yli 50 prosenttia, vaikkakin kannatusluvut ovat laskeneet vuodenvaihteen lukemista.

Professori Paloheimo: Olemme irronneet tavanomaisesta puoluesidonnaisuuksista enemmän kuin kertaakaan itsenäisen Suomen vaaleissa

YleRadio1 Ykkösaamu 23.1. 2018

Pääministeri Sipilä on kytkenyt oman uskottavuutensa presidenttiehdokas Matti Vanhaseen, jolla on matala kannatus. Minkä takia Sipilä toimii näin poliittisesti riskialttiilla tavalla, kysyy tutkijatohtori Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.

Nyt on todellinen vaalitenttien superviikko. Eilen ehdokkaat olivat Iltalehden ja Svenska Ylen vieraina. Tänään käynnistyy presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestyksen viimeinen päivä. Itse vaaleihin on enää 5 päivää. Sekä vaalin toinen sija että mahdollisuus toisesta kierroksesta herättävät mielenkiintoa.

Meksikosta löytyi maailman suurin vedenalainen luolasto - jopa 347 kilometriä pitkä

Maailman suurin veden täyttämä luola löytyi Meksikosta – sukeltajien videolla näkyy muinaisten mayojen ruukkuja, kaiverruksia ja luita

Törsääjäpiispa Teemu Laajasalon erikoinen 15 vuoden avioliitto: Kaksi avioehtoa, välttelevät yhteistä julkisuutta

Seiska 22.1. 2018

Helsingin piispa Teemu Laajasalo, 43, herätti suuren kohun, kun paljastui, että hän oli kirkkoherrana törsännyt veronmaksajien rahaa erilaisiin asioihin. Teemu käytti veronmaksajien rahoja myös vaimonsa Taina Laajasalon, 39, hemmotteluun.

Seiskan tekemän selvityksen mukaan Teemu ja Taina Laajasalon avioliitto on erikoinen siinä mielessä, että vaikka vaimolle on kelvannut miehensä seura edustusmatkoilla, niin muutoin Taina on pysynyt julkisuudessa visusti poissa miehensä rinnalta. Tämä siitäkin huolimatta, että Taina on luonut oman julkisen uransa.

"Ollaan aika kusessa"" - törsääjäpiispa Teemu Laajasalo nimitteli kotinsa remonttimiehiä spedeiksi: kohumeili päätyi käräjäoikeuteen!

Taina on psykologian tohtori ja oikeuspsykologian dosentti. Hän on esiintynyt lukuisissa televisio- ja radio-ohjelmissa sekä lehdissä. Taina ja Teemu ovat kertoneet haastatteluissa olevansa naimisissa, mutta eivät ole maininneet toisiaan edes etunimellä, vaikka ovat puhuneet esimerkiksi perheestään ja lapsistaan avoimesti.

Autot kulkevat pian itsestään kaupungilla ja robotit tekevät työt

Helsingin Sanomat 19.1. 2018

SAN FRANCISCO. Tulevaisuus ei ala teellä. Se alkaa kahvilla.

Näin voisi päätellä Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok) ja apulaispormestarin Anni Sinnemäen (vihr) ohjelmasta Yhdysvalloissa.

Pormestarit ovat parhaillaan Yhdysvaltain-matkalla, joka alkoi sunnuntaina Kaliforniasta. Alkuviikolla Vapaavuori ja Sinnemäki tutustuivat maailman kehitysnäkymiin San Franciscossa ja teknologiayrityksistään tutussa Piilaaksossa.

MATKAN tarkoitus on haistella tulevaisuuden trendejä.

”Helsinki haluaa olla edelläkävijäkaupunki”, sanoo Vapaavuori. ”Ollakseen sitä pitää ymmärtää, mitä maailmalla tapahtuu. Se on tämän Piilaakso-reissun keskeinen tarkoitus.”

ENSIMMÄISET kahvit tarjoillaan Vapaavuoren huoneessa Fairmont-hotellissa sunnuntaina alkuillasta. Takana on 15 tunnin lentomatka Helsingistä Lontoon kautta ja kymmenen tunnin kellonsiirto, mutta ohjelma lähtee saman tien käyntiin.

PORMESTARIEN maanantaiaamu käynnistyy vartin alamäkikävelyllä. San Franciscossa on niin jyrkkiä mäkiä, että pohjoisemmissa ilmasto-olosuhteissa paikalle ei voisi rakentaa kaupunkia. Syntyisi hengenvaarallisia jääratoja.

Noin 850 000 asukkaan San Francisco ei ole asukas­luvultaan paljon 620 000 asukkaan Helsinkiä suurempi. San Franciscon vuosi­budjetti on kuitenkin suhteessa isompi, noin kahdeksan miljardin euron verran eli kolmisen miljardia enemmän kuin Helsingillä. Alamäkikävelyn päätteeksi pormestarit saapuvat Montgomery Streetille. Tornitalon 12. kerroksessa odottaa Mårten Mickos, hollantilaislähtöisen Hackerone-yhtiön suomalainen toimitusjohtaja.

Professori kommentoi Sauli Niinistön alamäkeä: kannatuksen lasku oli odotettavissa, vasemmistoäänestäjien vahva tuki poikkeuksellista

Aamulehti 19.1. 2018

Valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen ei pidä Sauli Niinistön kannatuksen sulamista vaalien edellä yllättävänä.

Sauli Niinistön kannatus on laskenut 12 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta. Tutkimuksessa kantansa ilmoittaneista vastaajista 58 prosenttia äänestäisi Niinistöä. Yhdeksän prosenttia vastanneista ei ilmoittanut kantaansa. Joulukuussa tehdyssä vastaavassa kannatusarviossa Niinistö vaikutti vielä täysin ylivoimaiselta ehdokkaalta. Tuolloin Niinistön kannatusprosentti oli 70.

Vaalipäivän lähestyessä istuva presidentti muuttuu ehdokkaaksi ja häntä haastetaan enemmän kampanjoimaan. Yllättävämpää on, että Niinistön johtoasema pysyi niin selkeänä näin pitkään, Kestilä-Kekkonen sanoo.

Kestilä-Kekkosen mukaan tutkimuksen perusteella ei myöskään näytä siltä, että Niinistön pitkään jatkunut johtoasema saisi äänestäjät jäämään kotiin.

Trump julkisti ”valeuutis­palkintojen voittajat” – oman puolueen senaattori syytti Trumpia stalinistisesta kielen­käytöstä mediaa kohtaan

Helsingin Sanomat 18.1. 2018

Trump jakoi ”valeuutispalkintoja” perinteisille ja arvostetuille medioille, joiden uutisoinnista hän ei pidä. Voittajaksi nimetty juttu ei ollut uutinen.

TRUMPIN taloustietämyksen kyseenalaistamista, väitteitä kalojen ylisyöttämisestä ja kättelyuutisia. Nämä ovat esimerkkejä jutuista, jotka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump nimesi ”valeuutispalkintojen voittajiksi” myöhään keskiviikkona.

Kymmenen jutun lista julkaistiin republikaanien kansallisen komitean verkkosivuilla, joka kaatui. Listalla oli kaikkiaan neljä CNN:n uutista. Lisäksi Trump muisti listallaan myös usein parjaamiaan The New York Timesia ja The Washington Postia. Muita ”palkinnon” saaneita medioita olivat ABC News, Time ja Newsweek.

Listan ensimmäiselle sijalle, ja niin kutsutuksi voittajaksi, nousi Nobel-palkitun taloustieteilijä Paul Krugmanin The New York Timesiin kirjoittama kolumni. Krugmanin teksti ei siis ollut edes uutinen. Kirjoituksessaan Krugman esitti, että Trumpin kokemattomuus talouspolitiikassa ja arvaamattomuus voisivat entisestään heikentää maailmantaloutta.

Äänestäjien taktinen peli uhkaa Niinistön murskavoittoa

Helsingin Sanomat 18.1. 2018

Niinistön ylivoima gallupeissa tekee monen äänestäjän pohdinnoista monimutkaisia. Kaikilla on vain yksi ääni, mutta käyttöä olisi useammalle, kirjoittaa HS:n politiikan ja talouden toimituksen uutistuottaja Tuomas Niskakangas.

Tuttava teki äänestyspohdinnastaan julkista. Hän kirjoitti Facebookissa pohtivansa ensimmäistä kertaa keskustan ehdokkaan eli Matti Vanhasen äänestämistä. Vanhanen on hänen mielestään pätevä ja aliarvostettu. Olisi surullista, jos ”väyryset ja huhtasaaret” saisivat enemmän ääniä kuin pitkäaikainen ja osaava ex-pääministeri, hän pohti.

Merja Kyllönen presidenttiehdokas2018

Vasemmiston Merja Kyllönen ja Sdp:n Tuula Haatainen voivat saada ”lasikaton rikkomisääniä” myös sellaisilta naisilta, jotka soisivat Niinistölle jatkokauden.

Kahvipöytäkeskustelut paljastavat, että ihmiset lähestyvät vaaleja mitä erilaisimmilla tavoilla. Yksi ei aio vielä antaa ääntään, koska haluaa nähdä tulevista gallupeista, mikä viime hetken asetelma on. Toinen pohtii, että jättäisi ensimmäistä kertaa äänestämättä, kun lopputulos tuntuu niin selvältä.

Äänestä Väyrystä – annat äkkilähdön Sipilälle

Demokraatti 17.1. 2018

Suomen Keskusta on merkillinen ilmiö eurooppalaisessa puoluekentässä. Vastaavaa ei löydy mistään muusta maasta. Santeri Alkion perustama puolue on Suomessa tähän saakka voinut paksusti. Samaan aikaan muun maailman talonpoikaislähtöiset puolueet ovat kuihtuneet yksi toisensa jälkeen pois. Mutta ei keskusta. Suomesta. Ei vaikka sitä on povattu lukemattomia kertoja auringonlaskun puolueeksi.

Mutta nyt näyttää pahalta. Ainakin yksi erittäin vahva keskustalainen perinne on pahasti tärvääntymässä. Ja sen perinteen tärveleminen on pahinta, mitä Juha Sipilä ja Matti Vanhanen voivat tällä hetkellä ja pitkälle tulevaisuuteen kuvitella.

Äänestä Väyrystä – annat äkkilähdön Sipilälle

Yhtäkkiä presidentinvaaleja vetävät Juha Sipilä ja Matti Vanhanen ovat kuitenkin saaneet huomata, ettei kenttä olekaan heidän ratkaisunsa takana. Kenttä ei millään halua Vanhasta presidentiksi. Ja siihen on Vanhasen ja Sipilän tyytyminen, jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

Tehkää päivän hyvä työ – menkää piikille

Helsingin Sanomat 17.1. 2018

Tuhkarokko ei ole mikä tahansa virustauti. Se tekee todella sairaaksi, pahimmillaan vammauttaa tai tappaa. Syn­kimpinä vuosina ennen rokotuksia jopa 30 000 suomalaislasta ja -aikuista sai­rastui.

Jälkitauteina podettiin kouristuksia, keuhkokuumeita, välikorvatulehduksia ja aivokuumeita. Useita lapsia kuoli. Nykyisin eletään niin pumpulissa, ettemme enää muista, kuinka tautista elämä vielä hetki sitten oli.

Tuhkarokko leviää pärskeistä ja ilmateitse tehokkaammin kuin monien pelkäämä influenssa. Virus säilyy pitkään ilmassa ja pinnoilla. Yksi aivastaja tartuttaa helposti 15–18 muuta. Samassa tilassa oleskelu riittää.

Tartuntavaara ei ole pelottelua vaan todellinen. Kaikilla Euroopan lento­kentillä on jatkuvasti tuhkarokkoa. ­Matkalta voi saada ikävän lomatuliaisen. Italiassa raportoitiin viime vuonna lähes 5 000 tuhkarokkotapausta, ja tauti jyllää useassa muussakin tutussa Euroopan maassa.

Sauli Niinistöllä oli tv-tentissä vain hävittävää – Yleisö näki yhden heikon hetken ja aika monta vahvaa vastausta

Helsingin Sanomat 15.1. 2018

Ylen henkilökohtainen ehdokashaastattelu oli istuvalle presidentille hankala paikka. Kannatusta ei juuri mitenkään olisi voinut kasvattaa, mutta epäonnistuminen olisi voinut syödä suosiota, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esimies Kalle Silfverberg.

A post shared by DPK-News (@dpknews) on

Presidentti­kisan alussa se esitettiin totuutena: Sauli Niinistön suosio laskee, kun vaalipäivä lähenee. Toiselle kierrokselle mennään, uskottiin.

Mutta vaikka presidentinvaalien ensimmäinen kierros on alle kahden viikon päässä, valtava kansansuosio ei ole osoittanut laantumisen merkkejä. Siksi istuvalla presidentillä ei ollut maanantai-iltana Ylen ehdokashaastattelussa juuri mitään voitettavaa, mutta paljonkin hävittävää.

Asiantuntijat Niinistön esiintymisestä

Yle Uutiset 15.1. 2018

Antti Mustakallio:

Niinistö piti hienon puheen, parhaan tähän astisista. Verrattuna Vanhasen hyvään puheeseen, Niinistö esiintyi aivan yhtä itsevarmasti ja vapautuneesti. Voiton Vanhasesta Niinistön puhe vie siinä, että se oli paremmin rakennettu ja sisälsi konkreettista kieltä ja aktiivisempaa tyyliä. Kolmen kohdan rakenne oli selkeästi seurattavissa. Paljon iskevää, helppoa kieltä, jota on vaivatonta seurata. Hyvä lopetus ja erinomainen ajankäyttö.

Johanna Vuorelma:

Niinistö esiintyi niin uskottavasti ja itsevarmasti, että katsoja ei varmasti missään vaiheessa unohtanut, että lavalla on pikemminkin istuva presidentti kuin presidenttiehdokas. Niinistön esiintymisestä huokui itseluottamus, jota korkeat gallup-luvut ovat varmasti entisestään vahvistaneet. Niinistön kautta ovat kiittäneet poliittiset toimijat läpi poliittisen kentän sekä laaja joukko kansalaisia, joten varma esiintyminen olikin odotettavissa.

Hannu Tikkala:

Paras puhe tähän mennessä. Vaikka Matti Vanhanen veti hyvin puheensa, Sauli Niinistö veti vielä paremmin. Molempien elekieli oli varmaa, mutta Niinistön puheen rakenne oli Vanhasta selkeämpi. Puheen alussa paalutti puheensa kolmeen rauhan muotoon – rauhaan sodan vastakohtana, yhteiskuntarauhaan ja luonnonrauhaan. Puheen alusta pääsi heti kiinni siihen, miten se etenee. Sinänsä puheessa ei tullut uusia linjauksia, mikä oli odotettavaa. Johtoasemassa Niinistön ei kannata ottaa turhia riskejä.

Arviot Sauli Niinistön esiintymisestä.

Muovia on merissä kohta jopa enemmän kuin kalaa, ja osa siitä päätyy ruoka-aineisiin

Helsingin Sanomat 14.1. 2018

Maailman meriin päätyy joka vuosi arviolta 12 miljoonaa tonnia muovijätettä.

Elämä täysin ilman muovia on käytännössä mahdotonta. Muoviin pakataan juomat, ruuat ja suuri osa tavaroista. Sitä on esimerkiksi vaatteissa, kosmetiikassa ja elektroniikassa.

Ellen MacArthur -säätiö ja Maailman talousfoorumi ennustivat 2016 raportissaan, että vuoteen 2050 mennessä maailman merissä

A post shared by DPK-News (@dpknews) on

on tätä menoa enemmän muovia kuin kalaa. Ennusteisiin liittyy paljon epävarmuuksia, mutta varmaa on, että nykymeno ei voi jatkua.

Suuri osa muovijätteistä ei päädy asianmukaisesti jätteidenkäsittelyyn, vaan ihmiset heittävät ne luontoon. Meressä on näkyvää muoviroskaa ja mikromuovia, joka on niin pientä, että sitä kulkeutuu eläinten ja ihmisten elimistöön.

Helsingin eniten turisteja vastaanottavan tienpätkän varrelta puuttuvat roskapöntöt – lopputulos kelluu läheisessä merialtaassa.

Moni näkee roskaiset rannat ja meressä kelluvat roskalautat, mutta näkyvät roskat ovat vain pieni osa kaikesta mereen päätyvästä muovista. Suurin osa painuu pohjaan.

Arviolta puolet meren mikromuovista on peräisin liikenteestä, autonrenkaista ja tiepinnoitteista. Vähennä yksityisautoilua.

Tampereen presidenttitentti ylitti kaikki odotukset, tällaista ei ole nähty televisiossa

Aamulehti 12.1. 2018

Tampereen yliopistolla oli perjantaina illalla suuren juhlan tuntua, kuin sadat ihmiset kokoontuivat paikalle seuraamaan Aamulehden ja Yle Tampereen yhteistä presidenttiehdokkaiden tenttiä.

Odotukset olivat epävarmat. Saadaanko ehdokkaista enää irti mitään uutta? Kahdeksikko on kohdannut monta kertaa viime viikkoina ja on mahdollista, että kyllästymispiste tulee vastaan.

Tilanne vaikutti jo varsin lupaavalta yliopiston ovella. Tilaisuus oli niin suosittu, että juhlasali täyttyi jo hyvissä ajoin ennen tentin alkua. Kyllä muuten politiikka kiinnostaa!

Lopullinen onnistuminen oli kuitenkin illan päätähtien ansiota. Tampereen yliopiston lavalla nähtiin rento joukko, joka antoi persoonansa kuulua. Lisäksi ehdokkaat antoivat toisillensa puheenvuoron, eikä television vaalitenteistä tuttua päällekkäin puhumista ollut havaittavissa kuin aivan ohikiitävinä hetkinä. Kaikki kahdeksan ehdokasta, Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen, Sauli Niinistö, Nils Torvalds, Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen antoivat parastaan.

Tuhkarokko leviää vauhdilla Euroopassa, ja iso osa Suomesta on vailla täyttä suojaa – ”Alle puoli­vuotiaan lapsen kanssa ei voi matkustaa joka paikkaan”

Helsingin Sanomat 12.1. 2018

Helposti tarttuva tuhkarokko leviää monissa Euroopan kaupungeissa, joista matkailija voi tuoda sen tuliaisena. Pahin tilanne on Etelä-Euroopassa, jossa riskimaita ovat esimerkiksi Italia ja Kreikka. Rokotusten tuoma kattava suoja tuhkarokolta puuttuu jo joka kolmannessa suomalaiskunnassa.

Noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Epidemia on ulottunut melkein 30 EU-maahan, ja tuhkarokko on vienyt hengen lähes 50 ihmiseltä. Joukossa on myös lapsia.

Tuhkarokko on yksi takavuosien ”lastentaudeista”, jonka lähes jokainen sairasti. Se liikkui Suomessa laajoina epidemioina vielä 1960-luvulla. Epidemioissa sairastui keskimäärin 20 000 ihmistä vuodessa.

THL:n tutkimusten mukaan lähes kaikki vuonna 1974 ja sitä ennen syntyneet ovat sairastaneet tuhkarokon tai saaneet rokotuksen sitä vastaan.

Ahdistelusta syytetyn Kevin Spaceyn poistaminen jo kuvatusta elokuvasta maksoi 10 miljoonaa dollaria

Helsingin Sanomat 11.1. 2018

Spaceyn korvaaja Christopher Plummer, 87, kertoo HS:lle ainutlaatuisesta ”puhdistuksesta”

Vielä marraskuuhun asti Kevin Spacey oli yksi All the Money in the World -elokuvan tähdistä. Sitten tulivat ahdistelusyytökset, ja aloitettiin elokuvahistoriassa ainutlaatuinen ”puhdistus”.

Marraskuu 2017. Kaiken piti olla viittä vaille valmista.

Ridley Scottin ohjaama, tositapahtumiin perustuva jännitysdraama All the Money in the World oli kuvattu ja jälkityötkin melkein valmiita.

Miljardööri J. Paul Gettyn (1892–1976) pojanpojan kidnappauksesta kertova elokuva oli herättänyt kiinnostusta jo etu­käteen. Vuoden 1973 tapahtumaketju oli kaikkine yksityiskohtineen niin dramaattinen, että oli ihme, ettei sitä ollut aiemmin filmatisoitu.

Näyttelijäkaartikin oli komea: Michelle Williams, Mark Wahlberg ja Kevin Spacey Gettynä. Trailerit näyttivät, kuinka 58-vuotias Spacey oli maskeerattu elokuvassa taitavasti 80-vuo­tiaaksi Gettyksi.

Kuten nyt tiedetään, Spacey on yksi monista isoista Hollywood-tekijöistä, jonka ura loppui viime syksynä syytöksiin seksuaalisesta ahdistelusta.

Kaikki Spaceyn kanssa työskennelleet tahot pr-henkilöitä myöten katkaisivat siteet näyttelijään – myös suoratoistojätti Netflix, jonka lippulaivasarja Spaceyn tähdittämä House of Cards oli ollut vuosien ajan.

Elokuva oli saamassa pian ensi-iltansa. Spaceyn juuri paljastunut tausta veisi siltä auttamatta kaiken huomion. Gettyn merkittävässä roolissa nähtäisiin vain ahdistelija-Spacey.

Niinpä Scott aloitti prosessin, jollaista ei ole missään elokuvassa koskaan aiemmin tehty.

Tykkäät Sauli Niinistöstä, koska hän mielistelee juuri sinua!

Iltalehti Blogit

”Minä rakastan tätä maata”.

Noin syvällisesti lausui tasavallan presidentti Sauli Niinistö nettisivuillaan 29. toukokuuta. Se on viimeisin ja ainoa lausunto Niinistön virallisilla kampanjasivuilla. Sen jälkeen ei mitään. Ei sanaakaan meistä! Isä? Etkö rakasta meitä enää? Isääääää!

Kaipaamme rakastavaan juristin syliisi. Siksi jonotimme suu masennuslääkkeiden leventämä hymy naamallamme, uskollisesti kuin piestyt koirat allekirjoittamaan ne 156 000 kannattajakorttia. Se on enemmän kuin kepulla on jäseniä tai demareilla äänestäjiä, joita ei ole jo kytketty hengityskoneeseen.

Ikävä velvollisuuteni on silti ilmiantaa näyttelijä Pekka Strang. Kansanvihollinen. Hän ei allekirjoittanut kannattajakorttiasi, ja yksityiskeskustelussamme hän puhui Sinusta, isä, humoristiseen sävyyn. Minä en tietenkään nauranut.

Suomalaiset. Nyt skarppaamme, saatana!

Me emme tarvitse tätä konsensusta! Me tarvitsemme vihaisen, haastavan, vaivaannuttavan vaalikampanjan. Se tunnetaan myös nimellä demokratia. Kaikki kehitys syntyy ristiriidasta, erilaisten ajatusten ja ideologioiden raa’asta kamppailusta. Vain sellainen kansakunta menestyy.

Niinistöhän oli suorasanainen, hitaisiin ja tyhmiin nopeasti kyllästyvä kovanaama silloin, kun hänellä oli askeettinen asunto, vanha Bemari, kiharakypärä, rullaluistimet ja hän tupakoi ja deittasi Tanja Karpelaa. Häneltä ei valtionvarainministerinä puuttunut mielipiteitä. Mitä hän nyt tekee? Ei mitään.

Kissatappelu vai vaalitentti?

Iltalehti 10.1. 2018

Laura Huhtasaaren hiillostaminen Ylen presidentinvaalitentissä oli vaivaannuttava spektaakkeli. Kaksi yhtä kevyellä asiantuntemuksella varustautunutta kaunista naista kiistelemässä keskenään koko kansakunnan tulevaisuudelle keskeisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.

Toimittaja Kirsi Heikel on pätevä haastattelija, eilen hän epäonnistui roolissaan harmittavalla tavalla. Kriittisyys typistyi ilkeämieliseksi nokitteluksi ja avoimen alatyyliseksi haastateltavan aliarvostukseksi. Journalistisen roolisuorituksen päämääränä oli ennalta sovittu haastateltavan nolaaminen ja tyhmäksi tekeminen.

Presidentinvaalit 2018

Haastateltavan yläpuolelle asettuminen ja väheksyntä tihkuivat kotikatsomoon ilmein, elein, äänenpainoin ja äännähdyksin. Toimittaja Heikel hymähteli, tuhahteli ja pyöritteli silmiään. Haastattelija jankutti, toisteli ja alleviivasi haastateltavan virheellisiä vastauksia ja vastaamattomuutta, vaikka tosiasiallisesti vastaus saatiin jo ensimmäisellä kysymyksellä.

Katsojille haluttiin tuottaa kohdehenkilö Huhtasaaresta kyvyttömyyden ja kykenemättömyyden mielikuva. Toimitustiimi oli käsikirjoittanut tentin jälkimauksi myötähäpeän. Blondi pyrkimässä presidentiksi!

Vaalit eivät tähän lopu, Huhtasaaren osaaminen kehittyy ja taidot karttuvat. Mikäli mielenkiintoa riittää, arvioin tämän hetkisten tietojen valossa ehdokas Huhtasaaren poliittisen uran nousujohtoiseksi.

Näkemys ja kokemus tuntuivat puuttuivan myös asiantuntijaroolissa esiintyneeltä toimittajalta. Papukaijamainen ennalta laaditun käsikirjoituksen toistaminen tunki ruudusta läpi.

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen: Globalisaation aika on ohi

Uusi Suomi 9.1. 2018

Globalisaation aika on ohi, julistaa Paavo Väyrynen ja vaatii, että Suomi ottaa politiikassaan uuden suunnan. Kurssia on käännettävä selvästi, sillä viimeiset 25 vuotta Suomi on kulkenut väärään suuntaan. Sekä euro että ”hivuttautuminen” Naton kylkeen ovat olleet virheitä, joista Väyrynen syyttää istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä.

Yhä selvemmin on käynyt ilmi, että Sauli Niinistön johdolla Suomea viedään hivuttamalla kohti sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyttä. Kun tämä tuli ilmi, aloin epäillä, voinko kannattaa häntä, Väyrynen sanoo Uuden Suomen haastattelussa ehdokkuutensa taustoista.

Uskokaa nyt, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa ylikansallinen yhdentyminen on kohdannut sellaisen yleisen mielipiteen vastustukseen, että tällä tiellä ei ole enää etenemistä. Te sanotte monet toimittajat, että tämä on populismia ja ohimenevä juttu, että kansa vastustaa ja kohta palataan taas samaan kehitykseen. Mutta tähän globalisaatioon ja ylikansalliseen yhdentymiseen ei ole enää paluuta. Suomenkin täytyy hakea uutta suuntaa tässä tilanteessa.

Presidentinvaalit 2018

Nyt pääset näkemään kaikki presidenttiehdokkaat livenä Tampereella

Presidenttiehdokkaat saapuvat perjantaina 12. tammikuuta Tampereelle vaalitenttiin, jonka teemoina ovat arvot, luottamus ja Suomen seuraavat sata vuotta.

Tentti järjestään kello 18–20 Tampereen yliopiston päätalon juhlasalissa osoitteessa Kalevantie 4. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Yle ja Aamulehti.

Tenttiä voi katsoa myös netissä.

Talkootyön ottaminen mukaan aktiivimalliin jakaa näkemyksiä

Ministeri Lindström ihmettelee ”julkista huutokauppaa”, jota hallituspuolueissa nyt käydään

Helsingin Sanomat 6.1. 2018

Tällä hetkellä talkootyö ei riitä siihen, että työtön välttyy työttömyysetuuden leikkaukselta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) jätti maanantaina Ylen Ykkösaamussa auki mahdollisuuden siihen, että talkootyö sisällytetään osaksi aktiivimallin kriteereitä.

VIIKONLOPPUNA myös varapuhemies, kansanedustaja Arto Satonen (kok) sanoi Aamulehdelle, että vapaaehtoistyön ottamista mukaan aktiivimalliin voisi tiukoin ja rajatuin ehdoin harkita.

Työministeri Jari Lindström (sin) ottaa ajatukseen selkeästi kielteisemmän kannan.

”Pidän talkoo- ja vapaaehtoistyötä hyvänä tapana pitää varsinkin pitkäaikaistyöttömiä kiinni yhteiskunnassa. Kuitenkin talkoo- tai vapaaehtoistyön ottaminen aktiivimalliin mukaan on ongelmallista, sillä tällä hetkellä te-toimistot tai työttömyyskassat eivät kerää systemaattisesti tietoa, miten työttömät näitä tekevät”, Lindström sanoo sähköpostitse.

Tämä HS:n video kertoo, mistä aktiivimallissa on kyse.

Twitterin päivystävä saamelainen Petra Laiti: Saamelaisten sorto pahenee yhä

Helsingin Sanomat 6.1. 2018

Petra Laitista tuli saamelaisaktivisti, kun hän näki taideteoksen, jossa twerkattiin valesaamenpuvussa. Nyt hän kertoo Twitterissä, miten saamelaisia sorretaan.

HAASTATTELU on sovittu alkavaksi aamuyhdeksältä. Twitterin päivystävä saamelainen, Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti on valmistautunut. Argumentit, taustamateriaalit ja tee ovat valmiina.

Suomessa on helppo elää tietämättä saamelaisista juuri mitään.

VIIME syksynä moni suomalainen havahtui saamelaisten historiaan edes hetkeksi, kun elokuvateattereihin tuli Amanda Kernellin elokuva Saamelaisveri. Se pohjautuu Kernellin isoäidin kokemuksiin ja kertoo saamelaistytöstä, joka tahtoo tulla hyväksytyksi ruotsalaisena.

Elokuvassa päähenkilö lähetetään sisäoppilaitokseen, jossa saamen puhuminen on kielletty. Hänen poikaystävänsä vanhemmat eivät halua häntä perheeseen, lähistön pojat leikkaavat veitsellä loven hänen korvaansa. Merkitsevät hänet samoin kuin saamelaiset poronsa.

Tämä tapahtui Ruotsissa, mutta eivät ruotsalaiset olleet ainoita saamelaisten sortajia. Saamelaislapsilta kiellettiin oma kieli ja kulttuuri myös Suomessa ja Norjassa.

Hänen [Laiti] mukaansa saamelaisten sorto jatkuu edelleen. Eikä ainoastaan jatku vaan pahenee. Hän luettelee esimerkkejä: Tenon uusi kalastussopimus, Jäämeren radan suunnittelu.

Syksyllä 2016 Petra Laiti puki saamenpuvun nurinpäin päälleen ja lähti nykytaiteen museo Kiasmaan. Hän ja kolme muuta nuorta naista istuivat Jenni Hiltusen videoteoksen eteen ja olivat hiljaa.

”Mediassa on aina niin, että haastateltava saa sanoa, mutta tulkinnan tekee toimittaja.” Niinhän se on. Ja kun saamelaisia haastatellaan, tulkitsijana on usein suomalainen toimittaja. Vähän tietävä, inttävä.

Hiltusen teoksen yksi lähtökohta on taiteilijan nuoruudessa seuraamassa MTV:n The Grind –nimisessä ohjelmassa, joka toi jamaikalaisen Dancehall queen style –tanssin jokakodin olohuoneisiin ja sitä kautta takapuolen hytkytystanssi nousi ilmiöksi. Teos käsittelee musiikkivideoiden spektaakkelimaista maailmaa. Sen kärki kohdistuu musiikkivideokulttuuriin, jossa yhteen sopimattomat kulttuuriset elementit voidaan koostaa viihteelliseksi videoksi.

Hiltusen taideteos ei siis käsittele saamelaisuutta, vaan jäljittelee ja kommentoi ylilyövästi viihdekoneistoa.

Laura Huhtasaari sallisi vihapuheen Suomessa – "Äitinä olen huolissani siitä, että rajat vuotavat"

Maaseudun Tulevaisuus 6.1. 2018

Perussuomalainen presidenttiehdokas rökittää kampanjassaan mediaa, EU:ta sekä monikulttuurisuutta.

Paikallinen kaupunginvaltuutettu Lulu Ranne (ps.) sekä eläkkeellä oleva kansakoulunopettaja Marjatta Astren hakeutuvat kampanjateltan suojaan. "Radikaali ja väkivaltainen islamisaatio vyöryy Suomeenkin. Huhtasaari on ainoa ehdokas, joka uskaltaa torjua tätä uhkaa", Astren toteaa. Ranne tunnustautuu niin ikään Huhtasaaren vankaksi kannattajaksi. "Hän on selkeäsanainen ehdokas, joka kuuntelee kansaa."

Huhtasaaren tilaisuus lyhenee myöhästymisen takia vartin mittaiseksi, joten ehdokas käy paikalle saavuttuaan suoraan asiaan. "Liityin perussuomalaisiin tajuttuani, miten EU-gangsterit Brysselissä huiputtavat kansaa. Jos nyt lähdettäisiin rahaliitosta, säästettäisiin miljardeja suomalaisten rahaa."

Ringiksi ehdokkaan ympärille kerääntynyt miesvoittoinen seurue nyökyttelee.

Lopuksi Huhtasaari kertoo ihailevansa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia. "Trump edustaa sellaista korkeaa moraalia, mikä EU:sta on kadonnut. Tuleehan sinne se muurikin, että saadaan omat rajat hallintaan."

Ehdokas, joka vihaa vaalikampanjaa – Vladimir Putin ei esittele äänestäjille aikeitaan, sillä teot puhuvat puolestaan

Helsingin Sanomat 6.1. 2018

Putinin neljännen kauden Venäjä on sulkeutunut, valtionmonopolistinen ja hidas. Toisaalta Venäjä selviytyi monen hämmästykseksi talouden kriisistä. Valta on siirtynyt toimeenpanijoille eli teknokraateille, kirjoittaa HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Pekka Hakala.

Venäjän presidenttiehdokas Vladimir Putin on pitänyt tähän mennessä kaksi kampanjapuhetta. Se saattaa olla monelle yllättävä tieto, sillä ne eivät ole nousseet laajalti otsikoihin.

Sisällöt lyhyesti: paha pois ja hyvä tilalle, niin Venäjällä on edessään loistava tulevaisuus.

Vielä vuoden 2000 vaalien alla joku venäläistoimittaja yritti tivata Putinilta ohjelmaa, mihin ehdokas tokaisi: ”En kerro!”

Jo yli kymmenen vuotta sitten esitetty arvio niin sanotusta Putinin suunnitelmasta näyttää toteutuvan: vuonna 2000 alkanut valtakausi päättyy vasta vuonna 2024.

Seuraava keppi työttömille on jo valmisteilla: 60 päivän karenssi, jos et hae töitä kerran viikossa

Aamulehti 5.1. 2018

Hallitus ei halua ajaa vaatimusta aktiivisesta työnhausta läpi heti työttömyysturvan aktiivimallin perään. Ainakin sinisiä ja keskustalaisia taitaa hirvittää ajatus, että oppositio saisi toisen "aktiivisen" pontimen kritiikilleen.

Lausuntokierrokselle lähti esitysluonnos, jonka mukaan työttömällä olisi jatkossa velvoite hakea vähintään 12 työpaikkaa kolmessa kuukaudessa eli yhtä työpaikkaa viikossa. Lisäksi työttömän pitäisi raportoida työnhaustaan kerran viikossa verkossa. Aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä langetettaisiin työttömälle 60 päivän korvaukseton karenssi.

Työttömyysturva on sosiaalietuus, johon liittyvän lainsäädännön valmistelusta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriötä johtaa sinisten Pirkko Mattila.

Jostain syystä sosiaali- ja terveysministeri Mattila on hiljaa, vaikka juuri hänen pitäisi astua julkisuuteen puolustamaan hallituksen politiikkaa.

Trump aikoo sallia öljynporauksen lähes kaikkialla Yhdysvaltojen rannikolla – Myös nykyisiä suojelualueita tulisi öljyteollisuuden käyttöön

Helsingin Sanomat 5.1. 2018

Suunnitelmaa vastustavat rannikko-osavaltioiden, ympäristöjärjestöjen ja matkailuelinkeinon edustajat.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto aikoo sallia öljyn ja kaasun porauksen myös nykyisin suojelluilla Atlantin ja Tyynenmeren rannikkoalueilla, Meksikonlahdella ja Alaskan rannikolla.

Suunnitelmaa vastustivat tuoreeltaan muun muassa monet rannikon osavaltiot, kymmenet ympäristöjärjestöt, matkailuelinkeinon edustajat ja yhteensä yli sata kongressiedustajaa demokraateista ja republikaaneista.

Ministeri Kai Mykkänen: Aktiivimallin tarkoituksena on luoda painetta työttömälle

Yle Uutiset 3.1. 2018

Auttaako aktiivimalli pitkäaikaistyöttömät töihin? A-studion debatissa ministeri uskoi patistelun auttavan, mutta työttömän mielestä paine pitäisi kohdistaa yrityksiin, jotta ne palkkaisivat työttömiä.

Uusi työttömyysturvan aktiivimalli tuo tarvittavaa painetta työttömälle hakea työtä ja TE-toimistoille järjestää aktivointikursseja, arvioi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen keskiviikon A-studiossa.

Valitettavasti on kymmeniä tuhansia, jotka ovat ajautuneet passiivistyöttömiksi. Nyt olisi heidän kohtalonsa kannalta tärkeää, että löytyy niitä lyhyitäkin työkeikkoja, koulutuksia, yrityskokeiluja, jotta sitten pikkuhiljaa pääsee työllistymään muualle, Mykkänen sanoo.

Paine pitäisi suunnata nimenomaan työnantajiin, jotta he tarjoaisivat työtä myös pitkään työttöminä olleille

Twitterissä mielipiteet sinkoilivat laidasta laitaan.

Aktiivimallissa työttömyyskorvaus vähenee 4,7 prosenttia, jos työtön ei ole kolmen kuukauden aikana ollut riittävää määrää palkkatyössä tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin.

Aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen laatija Martin-Éric Racinen mielestä kysymys ei todellakaan ole työttömän paineesta hakea töitä, vaan paine pitäisi suunnata nimenomaan työnantajiin, jotta he tarjoaisivat työtä myös pitkään työttöminä olleille.

Aktiivimallista paljastuu lisää outouksia: seuranta epäselvää, kaikki työ ei kelpaa

Kansan Uutiset 3.1. 2018

Eduskunnan jouluviikolla hyväksymästä työttömyysturvan aktiivimallista paljastuu lähes päivittäin uusia outoja yksityiskohtia samaan aikaan, kun sen ympärillä käydään kuumaa poliittista keskustelua – keskustelua, joka olisi pitänyt käydä ennen lain käsittelyä.

Aktiivimallia sovelletaan tänään keskiviikkona kolmatta päivää. Nyt on käynyt ilmi, ettei osa sen seurannasta kuulu kenellekään. Asian nostaa esiin Saku Timonen blogissaan.

Syynä ovat ristiriitaiset ohjeet. TE-palvelujen usein kysytyissä kysymyksissä todetaan, että aktiivisuutta seuraa työttömyysetuuden maksaja, joka on Kela silloin kun kyseessä on työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, ja työttömyyskassa silloin kun kyseessä on ansiosidonnainen päiväraha.

Lisäksi tällä viikolla ilmeni, että mikä tahansa työssä oleminen ei riitä aktiivisuudeksi. Joulun alla hyväksytyn lain kolmannessa pykälässä täsmennetään yhtenä kohtana, että ”työttömyyspäivärahaa saadessaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana: 1) työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon…”

Mikä tahansa työ ei täytä määritelmää. Kelan sivuilta selviää, että aktiivisuusvaatimuksen täyttävän työn palkan pitää vastata vähintään 1 189 euron kuukausituloja. Hyväksyttävä päivän minimipalkka on 55,30 euroa, tunnin 6,91 euroa.

Vartiainen: malli on tepsivä

Poliittinen keskustelu aktiivimallista jatkui keskiviikkona Ylen Ykkösaamussa, jossa aiheesta ottivat yhteen vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen ja kokoomuksen Juhana Vartiainen.

Matkustajajunaliikenne yhä Rauman tavoitteena, vaikeuskerrointa ehkä lisääkin – "Ratkaisu pitää saada tulevan vuoden aikana"

Satakunnan Kansa 2.1. 2018

Henkilöjunaliikenteen palauttaminen Rauma-Kokemäki -radalle on edelleen Rauman kaupungin tavoitteena.

Elvytysyritys nousi esiin viime vuonna radan rakentamisen 120-vuotisjuhlassa, ja Rauma on koonnut radanvarren kunnista ja maakuntahallinnosta työryhmän ajamaan asiaa.

Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski kertoo työryhmän aloittaneen työnsä peruskartoituksella, mutta yksityiskohtaisempi suunnitelma yritetään saada valmiiksi 2018 alkupuoliskolta.

Eurajoen, Euran ja Kokemäen lisäksi Rauma on halunnut Satakunnan maakuntaliittoa mukaan selvitystyöhön, sillä lähitulevaisuudessa rataliikenteen kilpailun avaamisen yhteydessä palveluiden järjestämisvastuu on suunniteltu siirrettäväksi maakunnille.

Viime vuonna päivitettyjen selvitysten mukaan saattaisi kulkea 70 000–100 000 matkustajaa vuodessa.

Lipputulot tuskin ainakaan alkuun kattaisivat kuluja, tukea julkisista varoista siis tarvittaisiin. Se ei ole helppoa, sillä toissavuonna valtio veti budjetista varat, jotka oli suunniteltu henkilöliikenteen pilottikokeiluihin, Kari Koski sanoo.

Tutkijat arvioivat presidentti Niinistön uudenvuodenpuheen: Kiitosta sisällissodan kriittisestä pohdiskelusta, arvostelua taloudellisista kannanotoista

Helsingin Sanomat 1.1. 2018

Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen ja Helsingin yliopiston taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen arvioivat tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessaan esille nostama ajatus itsenäistymistä seuranneen sisällissodan kriittisestä pohdiskelusta saa kiitosta kahdelta tutkijalta.

Presidentti Niinistö korosti, että historian suhteen on uskallettava olla rehellinen, sillä vain rehellisyys luo pohjan luottamukseen.

”Yhteisö on vahva, jos se kykenee käsittelemään myös kipeitä asioita”, presidentti Niinistö sanoi.

”Kansallis­valtiot ovat mielellään kirjoittaneet nationalistista, menneisyyttä ylevöittävää ja kansakunnan ikiaikaisuutta sekä yhtenäisyyttä korostavaa historiaa. Niinistö taas korostaa moninaisuutta ja erilaisuutta kansakunnan rikkautena.”

”On erilaisuutta, ihmisillä on toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita, on oikeus olla eri mieltä. Ja sitä on osattava kunnioittaa, vaikka kuinka itse toisin ajattelisi.”

”Suomi ei ole enää samanlainen kansalaisiaan simputtava kuriyhteiskunta. jollainen se oli itsenäisyyden ensimmäiset 50 vuotta”, Pietikäinen sanoo.

Helsingin yliopiston talous­historian emeritus­professori Sakari Heikkinen on presidentti Niinistön kanssa samaa mieltä, että sisällissodan tapahtumista keskusteltaessa tärkeintä on eri osapuolten ymmärtäminen.

”Historian kriittinen tarkastelu menneisyyden ymmärtämisessä on mielestäni hyvä ja perusteltu painotus. Järkevä keskustelu historiasta ei ole ’oikeiden’ mielipiteiden huutamista.”

Epäoikeudenmukaisuus on vihan kasvualusta

Akseli Koskela vuonna 1918 ja tämän vuosikymmenen jihadisti jakoivat saman kokemuksen, sanoo tutkija Karin Creutz.

Kansan Uutiset 1.1. 2018

Mitä yhteistä on Väinö Linnan Pohjantähden Akseli Koskelalla ja Suomesta jihadiin Syyriaan lähteneellä Koskelan ikätoverilla melkein sata vuotta myöhemmin?

Paljon. Molemmat tarttuivat kivääriin ja lähtivät sotaan ideologisista syistä.

Kummankin kipinän väkivaltaan sytytti epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Akseli Koskelalla se syntyi siitä, että pappila vei osan torpan pelloista, jotka isä-Jussi oli raivannut raakaan korpeen. Tämän vuosikymmenen nuoren jihadistin kokemus on monisyisempi, mutta pohjalla on sama asia – tieto ja tunne siitä, että oma kollektiivi on tullut kohdelluksi väärin.

Sadan vuoden mittaisen kaaren kahteen aseeseen tarttuvan välille vetää tutkija Karin Creutz Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta.

Creutzin mielestä Suomessa on eletty 15 vuotta yhteiskunnallisten jännitteiden ja viholliskuvien syvenemisen aikaa. Konflikti on jo meneillään, sillä väkivalta kytee. Onneksi vielä pinnan alla, mutta jatkuva valmius tarttua väkivaltaan on olemassa. Konfliktina Creutz pitää sitä tapaa, jolla puhutaan sosiaalisessa mediassa, vihaviestejä sekä rauhanomaisen keskustelukulttuurin korvautumista kärkkäillä kannanotoilla.

Kekkosen viimeinen uudenvuodenpuhe

Presidentti Urho Kekkosen viimeistä uudenvuodenpuhetta 1981 sävyttävät synkät näkymät asevarustelusta. Kekkosen puhe on takertelevaa ja hän eroaakin tehtävästään sairauden takia saman vuoden loppupuolella.

 


Arkisto » © dpk.fi

avatar

Matkailu saa

Tammikuussa aurinkoon - vielä onnistuu ja edullisesti!

Kylmää ja pimeää talvea pääsee karkuun karkaamalla hetkeksi aurinkoon.


Videot



A post shared by DPK-News (@dpknews) on

A post shared by DPK-News (@dpknews) on

A post shared by DPK-News (@dpknews) on

A post shared by DPK-News (@dpknews) on

A post shared by DPK-News (@dpknews) on

A post shared by DPK-News (@dpknews) on

A post shared by DPK-News (@dpknews) on

A post shared by DPK-News (@dpknews) on


Linkit

Lehdet Arkisto Google Wikipedia Youtube Cameraworks Instagram/coyotefilmfi Instagram/dpknews Areena TV-opas Radiot GoogleMaps Kääntäjä Elävä Arkisto Elonet Finna IMDb Netflix Flightradar Airbnb

Beach and Snow - 336x280

Kuntoilu Hesarit vuosilta 1904–1997 Westerosin kirjeenvaihtaja Näin valitset television, joka on hyvä vielä vuosien päästä Kelikamerat