1 / 4
1
2 / 4
2
3 / 4
3
4 / 4
3

DPK.fi

Timo Soinilta suorat sanat Ville Niinistölle: ”Vakava paikka, jota ei kannata somesoosilla aliarvioida”

Uusi Suomi 25.2. 2018

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) tyrmää tylyin sanoin vihreiden kansanedustajan Ville Niinistön arvostelun.

Ville Niinistö räkyttää sosiaalisessa mediassa hommistani. Ikävä kyllä Ville mölisee, kun ei tiedä, ei välitä ottaa selvää tai ei tunne asioita tai ei ole paikalla, kun niistä puhutaan ja keskustellaan, Soini kuittaa blogissaan.

Keskiviikkona 14.2.2018 olin sekä eduskunnan ulkoasianvaliokunnassa että suuressa valiokunnassa kuultavana. Kerroin selkeästi omat ja Suomen kannat Turkin ja Syyrian järkyttävin tilanteisiin. Kerroin ne myös julki EU: n ulkoministerien Gymnich- kokouksessa. En tiedä, eikö Villeä kiinnosta kyseisten valiokuntien jäsenyys vai mistä johtuu, ettei entinen puolueensa puheenjohtaja välitä olla tiedon lähteillä.

Mölinä somessa jatkukoon

Sampo Terho lupasi ”vetäistä arhinmäet” – Paavo Arhinmäki kuittasi heti: Perästä kuuluu!”

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) jännitti lauantaina Twitterissä Iivo Niskasen hiihtoa ja lupaisi ”vetäistä arhinmäet”, jos Niskanen voittaa. Entinen urheiluministeri, vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki vastasi ministerille lähes saman tien.

Erkki Tuomioja: ”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Demokraatti 25.2. 2018

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin viikolla monien hämmästykseksi, että voisi harkita opettajien aseistamista uusien kouluampumisten ehkäisemiseksi.

Trump toi idean esille tavatessaan Marjory Stoneman Douglas -koulun oppilaita ja kouluampumisen uhrien omaisia Valkoisessa talossa. 17 ihmistä kuoli viime viikolla kouluampumisessa oppilaitoksessa. Teosta epäillään 19-vuotiasta koulun entistä oppilasta.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Trumpin puheita käsittämättöminä.

Suomen käytäntö, jossa vain Jehovan todistajat saavat vapauden ase- ja siviilipalvelusta, on oikeuden mukaan syrjivä

Kansan Uutiset 23.2. 2018

Aseistakieltäytyjäliitto pitää Helsingin hovioikeuden perjantaina antamaa ratkaisua käänteentekevänä. Hovioikeus jätti siviilipalveluksesta kieltäytymisestä syytetyn totaalikieltäytyjän rangaistukseen tuomitsematta, koska pitää tuomitsemista syrjivänä.

Helsingin hovioikeus totesi päätöksessään, että ainoastaan Jehovan todistajien ase- ja siviilipalveluksesta vapauttaminen on vastoin perustuslain syrjintäkieltoa. Hovioikeus vapautti vankeuteen tuomitun totaalikieltäytyjän rangaistuksesta.

Miten paljon yhteyksiä Patrialla todella oli kuolleeseen suomalaismieheen? Mikä oli Suvi Lindénin rooli? HS veti yhteen Uganda-tapauksen viimeisimmät tiedot

Helsingin Sanomat 22.2. 2018

Jo kolmas aseyhtiö Patrian työntekijä sai jättää yhtiön Uganda-tapauksen takia.

Aseteollisuusyhtiö Patria avasi keskiviikkona aiempaa tarkemmin yhteydenpitoaan Ugandassa kuolleeseen suomalaiseen liikemieheen.

Mies löytyi kuolleena pääkaupunki Kampalassa sijaitsevasta Pearl of Africa -hotellista helmikuun alussa.

Patrian osuus asiassa on herättänyt kysymyksiä, koska miehellä oli mukanaan yhtiön esitteitä ja hän oli saanut luvan markkinoida Patrian tuotteita.

Keskiviikkona Patria kertoi, että jo kolmas sen työntekijä – liikemieheen yhteyttä pitänyt myyntipäällikkö – on saanut jättää yhtiön tapauksen takia.

Minkälaista oli yhteydenpito Patrian ja liikemiehen välillä?

Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa tarkasti yhtiön yhteydenpidosta kuolleeseen liikemieheen.

Mikä oli Patrian ja Suvi Lindénin suhde?

Suosikkiselostajan pitkä ura Ylessä on ohi

Iltasanomat 21.2. 2018

Toimittaja Tapio Suominen, 54, on saanut potkut Yleisradiosta. Asian vahvistaa Yle Urheilun päällikkö Panu Pokkinen.

Pitää paikkansa, että hänet on irtisanottu. Se on vaikea päätös tietenkin ja tehty vakaan ja perusteellisen juridisen harkinnan jälkeen. Tämän enempää en tätä kommentoi. Mielestäni on reilua, että kerromme, mikä asia oikein on. Tämän verran kommentoin, Pokkinen vahvisti Ilta-Sanomille.

Suomiselle olisi tullut ensi kesänä täyteen 30 vuotta Ylen palveluksessa.

Kokoomusministerille kipakka vastaus keskustasta: ”Vastuunpakoilua – Lindén on puhtaasti kokoomuksen ongelma”

Uusi Suomi 21.2. 2018

Kokoomusministeri Anne-Mari Virolainen vaati tiistaina hallitusta käymään ex-ministereihin liittyvän ”pelisääntökeskustelun” puoluetoverinsa, ex-ministeri Suvi Lindénin toimien johdosta. Kokoomuksen hallituskumppania keskustaa edustava kansanedustaja Mikko Kärnä ihmettelee Virolaisen avausta.

Virolaisen puheenvuorossa on kyse vastuunpakoilusta ja kokoomukselle kuuluvan taakan työntämisestä hallituksen syliin, Kärnä kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Kärnän mukaan ”Suvi Lindénin, Laura Rädyn, Lasse Männistön, Joonas Turusen ja nyt myös viimeisimpänä Sanna Lauslahden toiminta on rapauttanut monen kansalaisen uskoa demokratiaan”.

Kristillisdemokraatit ainoana puolueena täysin äitiyslakia vastaan

Yle Uutiset 21.2. 2018

Kristillisdemokraatit vastustivat kiivaasti äitiyslakia, jonka mukaan naisparit olisivat jatkossa virallisesti vastasyntyneen kaksi äitiä. Lakiesitys seuraa aiemmin laadittua isyyslakia.

Äitiyslain kannattajat korostivat kaikkien perheiden yhdenvertaisuutta ja lapsen oikeudellista turvaa nykyiseen adoptiomenettelyyn verrattuna.

Lakiesitys oli keskiviikkona koko eduskunnan käsiteltävänä, sillä esitystä valmistellut Kari Tolvasen (kok.) johtama lakivaliokunta sai viime viikolla valmiiksi oman mietintönsä. Valiokunta oli muuten yksimielinen, mutta kristillisdemokraattien Antero Laukkanen jätti siihen vastalauseensa.

Kristillisdemokraatit jatkoivat äitiyslain kiivasta arvostelua, mutta saivat tukea vain yksittäisiltä kansanedustajilta muista puolueista.

Tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää eikä voi koskaan saada isyyttä juridiseksi pitäväksi, ja se on se suuri asia, perusteli kielteistä kantaansa keskustan Tapani Tölli.

Lakiesityksen kannattajat pitivät väitettä perusteettomana, sillä hedelmöityshoidossa naisparit käyttäisivät vain spermaa, joka olisi anonyymilta luovuttajalta eli luovuttajalta joka ei halua henkilöllisyyttää sen paremmin lapsen kuin hänen äitiensä tietoon.

Pi­ris­täi­si ase­kaup­paa ja mah­dol­lis­tai­si myös he­rä­te­os­tok­set

Suomenmaa 20.2. 2018

Kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Kär­nä (kesk) on jät­tä­nyt la­ki­a­loit­teen, jol­la hel­po­tet­tai­siin uu­den am­pu­ma-aseen hank­ki­mis­ta. Aloit­teen on al­le­kir­joit­ta­nut 25 kan­sa­ne­dus­ta­jaa yli puo­lu­e­ra­jo­jen.

Asukkaita kuunnellaan, mutta mielipiteet eivät paina mitään – tuulivoimaa tungetaan takapihoille ja sudet juoksevat puutarhoissa

Satakunnan Kansa 19.2. 2018

Satakunnassa on kaikki hyvin, kun ei tarvitse murehtia kuin susista, tuulipuistoista ja tulvista. Kaikkien näiden asioiden yhteinen nimittäjä on, että alueiden asukkaat, eli varsinaiset asiantuntijat ja heidän mielipiteensä eivät paina missään. Noin siis SK:n mielipidepalstalla.

Yksikään poliittinen ryhmä Porissa ei voi väittää ettei tuulivoimasta olisi haittaa, sillä kärsijöitä on jo.

Ahlaisten tuulivoimatilaisuudessa 9. lokakuuta hankevastaavat konsultteineen taas vakuuttelivat hankkeensa haitattomuutta. Toki nyt jo myönnettiin maisemahaitat. Melumallinnuksen mukaan kenellekään ei aiheutuisi haittaa? Yleisö ei vakuuttunut.

Kiista suuresta tuulipuistosta Porissa – onko melulaskelmat tehty oikein?

Yle Uutiset 18.2. 2018

Ahlaisiin Lammin alueelle suunnitellut tuulivoimalat jakavat porilaisia ja kaupungin päättäjiä. Tuulivoimaloiden melumittauksien ohjeistuksia valtiolle laatinut tutkija kyseenalaistaa konsulttien tekemät Lammin puiston melumallinnukset.

Porissa käydään kovaa vääntöä pian ratkaistavaksi tulevasta ja kiistellystä tuulivoimakaavasta.

Ahlströmin kiinteistöyhtiö ja Satawind haluavat rakentaa Lammiin 14 voimalan tuulipuiston. Voimaloiden napakorkeus olisi enintään 150 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 220 metriä.

Melulaskelmat ovat tuulipuiston hyväksymisvaiheessa merkittäviä, koska tuulivoimaa vastustetaan muun muassa sen pelättyjen meluhaittojen takia.

Tutkija: Isoja puutteita

Hannu Nykänen toteaa Ylen näkemässä raportissa, että mallinnus ei täytä ympäristöministeriön julkaiseman tuulivoimaloiden melumallinnusohjeen vaatimuksia eikä arvioi luotettavasti, minkälaista melua voimalat aiheuttavat lähiseudulla.

Mitä päättävät demarit?

SDP tekee perinteisesti ryhmäpäätöksiä, jotka sitovat koko valtuustoryhmää. Viime vaalikaudella ryhmä hajosi lähes kahtia tuulivoima-asiassa. Puolue onkin matkan varrella kääntänyt takkiaan eli ehtinyt sekä kannattaa että vastustaa voimaloita.

[Valtion olisi edullisempaa maksaa Technipille suoraan tuulivoiman rakentamatta jättämisestä oleva kustannus. Yhteiskunnalle edullisempi vaihtoehto kuin pilata ympäristöä tuulimyllyillä ja maksaa syöttötariffitukea. Esimerkiksi tuulimyllyjen napakorkeutta ja siten tuottavuutta on tarkoitus kasvattaa, jotta hankkeella olisi paremmat mahdollisuudet pärjätä valtion uusiutuvan energian tuen kilpailutuksessa.]

Perheenäiti etsi pitkään töitä ja tuskaili taskurahapalkalla Iranissa – Sitten hän muutti Suomeen, väitteli tohtoriksi eikä ole ollut päivääkään työtön

Aamulehti 19.2. 2018

Akateeminen työttömyys on noussut Suomessa ennätyksellisiin lukemiin. Silti hyviäkin uutisia kuuluu: Podoco-ohjelma on työllistänyt yli 60 tohtoria kahdessa vuodessa. Lempääläläinen Kiilto Oy palkkasi ohjelman kautta iranilaisen kemian tohtorin isoon projektiin.

Nyt Tooran Khazraie on 37-vuotias, asuu Suomessa ja sanoo elävänsä elämänsä onnellisinta aikaa.

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon: hän on väitellyt tohtoriksi Åbo Akademissa, muuttanut perheineen Lempäälään ja työskentelee nyt inspiroivassa projektissa kemianteollisuuden yrityksessä Kiilto Oy:llä.

Suomessa Khazraie ei ole ollut päivääkään työttömänä. Työpaikka avautui käytännössä heti tohtoriksi valmistumisen jälkeen.

Pitääkö teeskennellä, että kulttuurit ovat yhtä hyviä?

Verkkouutiset 18.2. 2018

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari arvostelee Uuden Suomen blogissa näkemystä eri kulttuurien samanarvoisuudesta.

Rasismi on hänen mukaansa aatteena julma, eikä ketään saa biologisten, henkisten tai fyysisten ominaisuuksien perusteella kohdella Huhtasaaren mielestä eriarvoisesti. Hän kysyy, eikö erilaisia kulttuureja saa rasismin vuoksi kuitenkaan vastustaa.

”Toivon, että suomalaiset päättäjät lopettaisivat olemasta lampaita, ja alkaisivat puolustaa suomalaista kulttuuria sekä torjua arvojemme vastaisia asioita. Toivon, että saamme monipuolisen lehdistön, joka näkisi immigranttipolitiikassamme jotain muuta korjattavaa kuin sen, että se ei ole tarpeeksi lepsu.”

Huhtasaaren mukaan valtamedia ei näe maahanmuuttoa kantasuomalaisen silmin.

Orpo on valmis maksamaan EU:lle enemmän: ”Siksi unioni on olemassa”

Demokraatti 17.2. 2018

Hallitus olisi valmis kasvattamaan Suomen EU-budjettiin maksamaa osuutta, jos raha tuottaisi selkeää lisäarvoa. Näin sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Tällaisia kohteita olisivat Orpon mukaan esimerkiksi tutkimus, kehitys, innovaatio, puolustus, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat.

Tällä hetkellä EU:n budjetti on noin prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Orpo katsoo, että budjetti voisi kasvaa noin 1,05 prosenttiin.

Edessä on joka tapauksessa pitkä vääntö. Orpon mukaan seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

Poliitikkojen toimettomuus kouluampumisten jälkeen on kyynistä laskelmointia

Helsingin Sanomat 16.2. 2018

Ei kai taas! Kuinka monta? Missä? Siinä amerikkalaisten reaktio, kun uutislähetys taas kerran katkeaa otsikkoon kouluampumisesta.

Sen jälkeen kaikki etenee kuten aina: Laukauksia kuultu. Asemies vapaana. Ainakin yksi kuollut. Poliisi paikalla. Uhri­luku kasvaa. Ampuja saatu kiin­ni. Silminnäkijä kertoo. Presidentti lähettää uhreille pahoittelunsa ja rukouksensa.

Kouluampumisista on tullut Yhdysvalloissa jo rutiinia. Keltainen varoitus: uhka on rakennuksen ulkopuolella. Punainen varoitus: uhka on sisällä.

Huumeiden käytön laillistamista pohditaan nyt monissa maissa – Hollannissa huumeita siedetään, Norjassa riippuvaisia halutaan kohdella sairaina, Kanadassa kannabista voi pian tilata verkosta

Helsingin Sanomat 14.2. 2018

Vain harva valtio on laillistanut kaikkien huumeiden käytön. Sen sijaan kannabista saa käyttää viihdetarkoituksessa jo useissa valtioissa.

Huumeiden käytön laillistamisesta puhutaan vilkkaasti maailmalla. Laillistamisen uskotaan aiheuttavan enemmän hyötyjä kuin haittoja, ja esimerkiksi hoitoon hakeutumisen uskotaan helpottuvan, kun huumeidenkäyttäjiin ei isketä rikollisen leimaa.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijat ehdottivat tällä viikolla, ettei huumeiden käytöstä pitäisi rangaista.

Norja suunnittelee poistavansa huumeiden käyttöön liittyvät rangaistukset. Järjestelmää halutaan uudistaa siten, että huumeriippuvaisia kohdellaan sairaina eikä rikollisina.

”On tärkeää painottaa, että me emme laillista kannabista ja muita huumeita, mutta me dekriminalisoimme”, sanoi poliitikko Sveinung Stensland Verdens Gangille.

Hollannissa poliisit eivät automaattisesti juokse huumeidenkäyttäjien perässä, mutta käyttö ei myöskään ole vapaata. Mietoja huumeita voi ostaa coffee shopeiksi kutsutuista kahviloista, joissa ei saa myydä alkoholia.

Suomalaisen liikemiehen kuolemaan johtaneen tarinan käänteet ovat kuin suuren budjetin Hollywood-elokuvasta

Iltalehti 14.2. 2018

Miksi Patria antaisi heille tuntemattomalle liikemiehelle luvan esitellä puolitoista miljoonaa euroa maksavia panssariajoneuvoja Ugandan ja Mosambikin puolustusviranomaisille, jos yhtiöllä ei omien sanojensa mukaan ole mitään halua tai edes syytä yrittää myydä panssariajoneuvojaan Ugandan ja Mosambikin puolustusministeriöille?

Eniten kuitenkin ihmetyttää Patrian virallinen selitys, että yhtiöllä ei ole ollut mitään käsitystä mille matkalle suomalaisliikemies oli lähdössä. Ei siis mitään tietoa minne menossa ja miksi, mutta silti annetaan mukaan kirjallinen lupa esitellä heidän tuotteitaan jossakin ja joillekin.

Kyseiset Patrian selitykset ovat lisäksi muuttuneet muutamassa päivässä. Vielä maanantaina yhtiö väitti, että liikemies oli ihan omatoimisesti printannut Patrian nettimateriaalipankista PDF-tiedostoja ja suunnitellut menevänsä A4-kopioiden avulla markkinoimaan - toistettakoon vielä AMV-vaunujen hinta - puolentoista miljoonan euron arvoisia panssariajoneuvoja.

Samalla kertomus jonkinlaisesta puolihuolimattomasta luvasta, että liikemies toki saa halutessaan ja oma-aloitteisesti Patriaa mainostaa, muuttuikin yhtäkkiä kirjalliseksi todistuskirjeeksi, joka vakuuttaa afrikkalaisille puolustusviranomaisille miehen olevan Patrian asialla.

Väkivaltaisuuksista tunnettu köyhä afrikkalaisdiktatuuri, kansainvälistä asetarvikekauppaa, salaperäisiä naisia, suomalainen ex-ministeri ja YK:n erityislähettiläs, hotellihuoneesta löydettyjä huumeita, pidätyksiä lentoasemalla, hiljaisia asemiehiä, toimittajan kaappaus, yöllisiä hotellihuonekäyntejä…

Ottamatta kantaa mitkä huhuista ja väitteistä ovat totta, tapahtumat Afrikassa kuulostavat kuin keskivertojännittävästä suuren mittakaavan Hollywood-elokuvasta.

Katsokaa vaikkapa Hollywoodin tähtinäyttelijän Nicolas Cagen elokuva Lord of War.

Ja loppuun vielä pari kysymystä. Miksi kokoomuslainen ex-ministeri Suvi Lindén (kok) oli avaamassa omalla prestiisillään Ugandassa ja Mosambikissa ovia Patrialle? Riittikö hänelle palkkioksi luksuselämä bisnesluokassa ja viiden tähden hotellissa - että tuntee itsensä edelleen tärkeäksi?

Tukholman ja Pietarin iskut toivat keskiaasialaisen terrorismin Itämerelle – Isis rekrytoi aktiivisisesti entisten neuvostotasavaltojen kansalaisia riveihinsä

Helsingin Sanomat 14.2. 2018

Asiantuntijan mukaan Isisillä on propagandamateriaalia useilla kielillä, minkä lisäksi se on taitava löytämään jo valmiiksi elämäänsä pettyneitä.

Ruotsissa alkoi tiistaina oikeudenkäynti, jossa uzbekistanilaista miestä syytetään terrorismista. Mies ajoi varastamallaan kuorma-autolla väkijoukkoon Tukholman keskustassa viime keväänä.

Vain muutamaa päivää aiemmin Pietarin metrossa oli räjähtänyt pommi. Viranomaisten mukaan itsemurhaiskun teki Kirgisian uzbekki.

Itämeren alue liittyi siis kasvavaan joukkoon kohteita, joihin ovat iskeneet Keski-Aasian islaminuskoisista entisistä neuvostotasavalloista kotoisin olevat terroristit. Listalla olivat jo muun muassa Istanbulin lentokenttä kesäkuussa 2016 ja istanbulilainen yökerho uudenvuodenaattona 2016. Lokakuussa 2017 uzbekistanilaistaustainen mies ajoi väkijoukkoon New Yorkissa.

Keskiaasialaiset terroristit ovat yleensä olleet kytköksissä terroristijärjestö Isisiin. Syyttäjän mukaan tämä pätee myös mieheen, joka on oikeudessa Tukholmassa.

Isis onkin tuottanut aktiivisesti propagandamateriaalia sekä venäjäksi että Keski-Aasian kielillä, kertoo Keski-Aasian ohjelmajohtaja Deirdre Tynan ajatushautomo International Crisis Groupista.

”Siinä on selvä ero Talebaniin ja jopa al-Qaidaan, jotka eivät koskaan yrittäneet tätä”, Tynan sanoo puhelinhaastattelussa.

Näin Isis on saanut läpi ideologiaansa myös niille, jotka eivät ole liittyneet järjestöön.

Ugandalaiseversti IL:lle: Kuollutta suomalaismiestä huijattiin – ”Kysykää Suvi Lindéniltä”

Uusi Suomi 14.2. 2018

Eversti Frank Bagyenda Kakan mukaan Ugandassa kuollut suomalainen liikemies tuli huijatuksi, kertoo Iltalehti. Matkalla oli mukana entinen kokoomusministeri Suvi Lindén, joka ei ole suostunut kommentoimaan asiaa julkisuudessa.

Mies toimi Patrian konsulttina. Toimitusjohtaja Olli Isotalo myönsi eilen Ylelle, että miehen ei olisi pitänyt antaa jakaa Patrian esitteitä Ugandassa ja Mosambikissa ja annettu lupa oli virhe. Illan A-studiossa hän tarkensi, että konsultti ei saanut rahallista korvausta.

Ugandan Kampalasta kuolleena löydetty suomalaismies esitti Iltalehden mukaan lentokentällä kutsukirjeen, jonka allekirjoittajana oli Ugandan valtion sisäisen turvallisuuspalvelun ISO:n johtaja, eversti Frank Bagyenda Kaka, joka kertoi lehdelle tapahtumista.

Lentokenttäviranomaiset ilmoittivat ISO:lle, jonka joukot saapuivat paikalle. Bagyendan mukaan suomalaismiestä oli huijattu, mutta motiivista ei everstin mukaan ole vielä varmuutta.

Bagyendan mukaan suomalaismiestä ei pidätetty, vaan ISO kuljetti hänet hotellille ja neuvoi olemaan varovainen. Seuraavana päivänä mies löydettiin hotellihuoneesta kuolleena.

Bagyenda mainitsee Iltalehdelle myös miehen matkaseurueessa olleen Suvi Lindénin.

Lindén on jo aiemmin vahvistanut julkisuudessa olleensa matkaseurueessa. Lisäksi hän on vahvistanut, että mies kuoli. Lindén ei kuitenkaan ole kommentoinut mitenkään sitä, miksi oli mukana matkalla ja mistä siinä oli kyse. Lindén toimii nykyään erityislähettiläänä YK:n laajakaistakomissiossa ja pyörittää omaa yritystä.

Litteän maan yhteisö Teslan avaruuteen ampumisesta: pelkkä huijaus, hyvä automainos

Kauppalehti 13.2. 2018

Falcon Heavy –raketin onnistunut Tesla Roadsterin laukaisu avaruuteen on ollut jo viikon yksi maailman puhutuimmista asioista, mutta litteään maahan uskovan yhteisön (Flat Earth Society) päätä tämäkään tapahtuma ei ole saanut kääntymään, kirjoittavat muun muassa Tech Times.

Litteään maahan uskova yhteisö väittää, että planeettamme on suuri, tasainen levy, jota ympäröi Etelänapana tuntemamme jääseinämä. Se estää ihmisiä putoamasta levyltä.

Litteän maan yhteisö

Yhteisön jäsenille esimerkiksi todisteet maapallon kaarevuudesta eivät merkitse mitään muuta kuin vuosisatoja jatkunutta vedätystä, johon suuri osa ihmiskunnasta on langennut.

Miami Heraldin haastattelema Uber-kuljettaja Justin Harvey kertoi nauraneensa, kun hän näki videolla Falcon Heavy -raketin taivaalla. Niin hyvin toteutettu huijaus hänen mielestään oli.

Harveyn teorian mukaan Tesla Roadster oli pelkästään tietokoneella tuotettu esitys todellisesta ajoneuvosta tai elokuvastudiossa loihdittu esitys.

Enni Rukajärvi hämmästeli muiden mitalistien kommentteja

Iltasanomat 12.2. 2018
bronze-enni-rukajarvi

Pronssimitalisti Enni Rukajärvi ei peitellyt kantaansa olympiakisan tuomariston ratkaisusta.

Enni Rukajärvi saavutti uransa toisen olympiamitalin Pyeongchangissa maanantaina.

Slopestylen olympiamitalit ratkottiin Phoenix-lumipuistossa haastavissa tuulioloissa. Tuulen takia Rukajärven ensimmäisen finaalilaskun viimeinen hyppy jäi lyhyeksi, ja hän kaatui sen alastulossa.

Rukajärvi käänsi peukut alas ollessaan tv-kameroiden edessä odottamassa pisteitään. Viesti oli selvä.

Rukajärveltä kysyttiin kisan jälkeen mitalistien lehdistötilaisuudessa, oliko kisan järjestäminen rankoissa olosuhteissa oikea päätös.

Ei ollut, suomalainen täräytti.

Helsinki on Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Osloon verrattuna tuppukylä

Helsingin Sanomat 12.2. 2018

Eurooppalaisten kaupunkien asukastiheyksiä vertaillut taloustieteen professori huolestui ”kaupunkipulasta”

Euroopan ympäristövirasto nimesi jo vuonna 2006 Helsingin varoittavaksi esimerkiksi kaupunkirakenteen hajautumisen osalta.

Helsingissä on pula kaupungista. Tähän lopputulokseen Aalto-yliopiston mikrotaloustieteen professori Marko Terviö tuli vertailtuaan Helsingin eri alueiden asukastiheyksiä eurooppalaisten verrokkikaupunkien asukastiheyksiin.

Terviön tammikuussa tekemien vertailujen mukaan viiden kilometrin säteellä Helsingin keskustasta asuu huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien keskustojen ympärillä.

Se, onko Helsingissä kaupunkipula, riippuu tietenkin siitä, katsotaanko ”kaupunkimaisuuden” lisääntyvän asukastiheyden mukana. Yksi perusteltu mittapuu kaupungille tiheys kuitenkin ehdottomasti on.

Tukholma ei Euroopan – tai varsinkaan maailman – mittakaavassa ole tiivis kaupunki, mutta silti sekä väestön että työpaikkojen tiheydet ovat Tukholman keskustan jalankulkuvyöhykkeellä huomattavasti Helsinkiä korkeammat. Asia käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2014 julkaisemasta tutkimuksesta.

Työtön Terhi, 60, sai vastauksen Juhana Vartiaiselta

Uusi Suomi 12.2. 2018

Hallituksen aktiivimalli unohtaa iäkkäämpien työttömien ”immateriaalisen” työnteon yhteiskunnallisen merkityksen, arvostelee inarilainen työtön Terhi Vuojala-Magga, 60, avoimessa kirjeessään kansanedustaja Juhana Vartiaiselle (kok.).

Vartiainen vastasi, että yksittäistapauksesta hän ei osaa sanoa, mutta ”kyllä se ihan hyvä ikiaikainen lähtökohta on ollut, että ihmiset huolehtivat omasta toimeentulostaan ja tarvittaessa vaikka muuttavat työn perässä”.

Kyllä tämä on hyvin uusi ajatustapa, jos sellainen on yleinen, että ihminen saa asua missä vain, ja jos siellä ei ole töitä niin pitää eläkkeelle asti saada veronmaksajien piikkiin leipänsä. En usko, että sellainen on sovitettavissa yhteen pohjoismaisen hyvinvointivaltion kanssa, Vartiainen sanoi IL:n lähetyksessä.

Ajatus työn perässä muuttamisesta ei ole vieras Terhi Vuojala-Maggalle, joka kertoo asuneensa siirtolaisena Ruotsissa, tehneensä pätkätöitä Norjassa ja Isossa-Britanniassa, muuttaneensa arktisen alueen tutkimustöiden perässä Lappiin ja asettuneensa lopulta perheineen Inarin Ivaloon. Hän katsoo kuitenkin, että aktiivimalli kohtelee väärin niitä työttömiä, jotka ovat jo työuraiän loppupäässä ja ehtineet noin 60 vuoden iässä jo ”kiinnittymään siihen maailmaan, missä ovat”, kuten Vuojala-Magga sanoo Uudelle Suomelle.

Näyttää siltä, että aktiivimalli rakentuu sille vieraantuneelle ajatukselle, että kaikki Suomen kansan työttömät ovat perheettömiä, passivoituneita ja helposti liikuteltavaa massaa. Mallissa ei ole myöskään laskettu immateriaalisen työnteon ja siitä seuraavan hyvinvoinnin merkitystä, hän kirjoittaa avoimessa blogikirjeessään.

Avoimen kirjeensä loppuun filosofian maisteri Vuojala-Magga on liittänyt ansioluettelonsa ja tarjoaa tutkijan asiantuntemustaan hallituksen käyttöön vaikkapa etätyönä.

[Lukijan Jari Kaisla kommentti: Vartiainen totesi jo Päivärinnan haastattelussa ettei häntä kiinnosta pohtia aktivointiasetuksen aiheuttamia epäkohtia. Hänellä on asiat hyvin itsellään valtion elättinä ollessa sekä mukavan muhkea palkka eikä työn ohessa ole kielletty nukkumastakaan aina kun siihen tuntuu olevan vähänkään tarvetta. Hänen mielestään suurkaupunkien sivussa asuvat ovat aiheuttaneet itse ongelmansa.]

"Kirjurinluodossa Jazzkadun merkitys on nolla, paluuta ei sieltä enää ole" – Jyrki Kankaan mielestä Jazzkadun alennustila johtuu kehittämisen laiminlyönnistä

Satakunnan Kansa 10.2. 2018

Jyrki Kangas oli Pori Jazzin ensimmäisen Jazzkadun kätilönä. Hän ei edelleenkään luopuisi Etelärannasta, mutta laittaisi paljon paukkuja alueen uudistamiseen nykyisestä.

Siitä on jo kauan aikaa, kun kaksi nuorta miestä marssi Porin Jazzin toimitusjohtajan Jyrki Kankaan juttusille. Erik Rosenlew ja Janne Ojanen halusivat perustaa Pori Jazzin yhteyteen musiikkimessut. Ajatus jalostui kuitenkin Jazzkaduksi, jolle Kangas löysi paikan taidemuseon takana sijainneelta kapealta mukulakivikadulta tai oikeastaan kujalta nimeltään Pakkahuoneenkatu.

Nyt, 35 vuotta perustamisensa jälkeen, Jazzkadun kohtaloa mietitään vakavasti. Kangas on seurannut keskustelua sivusta, eikä ole halunnut tyrkyttää näkemyksiään nykyjohdolle.

Kysyttäessä asiasta, hän on samaa mieltä siitä, että Jazzkadulle on tehtävä jotain, mutta eri mieltä siitä, että se kannattaisi siirtää Kirjurinluotoon.

Jazzkatu kuuluu Etelärantaan. Jos se on Kirjurinluodossa, sen merkitys on nolla. Paluuta ei sieltä enää ole. Etelärannan Jazzkatu on sen jälkeen menetetty Karjala, jota kukaan ei itse asiassa halua enää takaisin, sanoo Kangas ja myöntää, ettei katu jokirannassa ole nykyisellään houkutteleva.

Jokainen porilainen on nähnyt missä tilassa katu on ollut viime vuodet. Uskon, että Jazzkadun alennustila johtuu vääränlaisesta säästämisestä ja kehittämisen laiminlyönnistä.

Kangas laittaisi Etelärannan Jazzkadun uuteen uskoon. Katu pitäisi hänen mielestään visualisoida uudestaan ja sinne pitäisi Pori Jazzin valita kauppiaita, jotka sopivat Jazzille itselleen ja joita yleisö haluaa. Esiintyjät pitäisi pohtia kunnolla ja kakofonia pitäisi saada pois. Jazzin tuottamana ravintoloitsijat ja ravintolalaivat saisivat kokonaiskuvaan sopivaa ohjelmaa.

Yhteistyöllä tämä onnistuu yhdeksi viikoksi. Enemmän akustista musiikkia ja tunnelmaa, jossa ihmiset viihtyvät.

Kommentti: Lakritsanmyyjät ja rihkamakauppiaat pois, niille voisi etsiä laitakaupungilta ihan oman kadunpätkän.

Suomalaiset elokuvantekijät haluavat osansa Kiinan jättimäisistä elokuvamarkkinoista – Renny Harlin tahkoaa jo miljoonia maassa

Yle Uutiset 9.2. 2018

Suomi on käynnistämässä Kiinan kanssa valtioiden väliset neuvottelut elokuva-alan yhteistyöstä lähikuukausina.

Kulttuuriministeri Sampo Terho kertoo, että Kiinan halukkuus neuvotella asiasta on varmistunut. Nyt kulttuuriministeriö tavoittelee yhdessä Suomen elokuvasäätiön kanssa oikeita henkilöitä neuvottelupöytään Kiinan päässä.

Suomalaisohjaaja Renny Harlin muutti Kiinaan neljä vuotta sitten. Hänen uransa on lähtenyt maassa nousukiitoon.


Mainos joka lisäsi pesuainevalmistajan myyntiä intiassa 60%.

Kun miehet lupasivat osallistua kotitöihin.


Hyväksytty dopingvalitus läimäytti olympiapäättäjiä

Helsingin Sanomat 6.2. 2018

Urheilun vetoomus­tuomioistuimen (CAS) päätös vapauttaa venäläis­urheilijoita dopingpannasta oli läimäys päin Kansainvälistä olympiakomiteaa (KOK).

”Yhteensä 28 venäläisurheilijan valitukset menivät läpi. Vaikka kisojen alkuun on enää muutama päivä, on vielä epä­selvää, mitä nyt tapahtuu.”

”Tuomioistuin piti useimpien urheilijoiden kohdalla näyttöä syyllisyydestä vajaana. Vahvatkaan viitteet dopingin käytöstä ja aihetodisteet eivät riittäneet. Todisteiden olisi pitänyt olla täysin kiistattomia.”

”Venäjän urheiluministeri Pavel Kolobkov riemuitsi vetoomustuomioistuimen päätöksen jälkeen, että dopingista syytetyt urheilijat ovat puhtaita. Tätä CAS:n ratkaisu ei kuitenkaan vielä merkitse. Venäjän valtiollisesta dopingohjelmasta on niin paljon näyttöjä ja todistajanlausuntoja, että sen olemassaolo on yksiselitteisen selvää.”

”Pyeongchangissa urheilevat venäläiset ovat suurella todennäköisyydellä jopa kisojen ’puhtaimpia’. Ainakin he ovat joutuneet käymään läpi tiukan seulan kisoihin päästäkseen.

Näin toimi Venäjän salainen dopingohjelma

HS/kuukausiliite Helmikuu 2018

Venäjän järjestelmällinen dopingohjelma alkoi jo vuosia ennen Sotšin olympialaisia. Sähköpostit paljastavat, kuinka urheiluministeriö käski ”pelastamaan” dopingista kärynneitä urheilijoita ja piilottamaan näytteitä. Näin huijaus tehtiin, ja näin se paljastui.

Heti ensitreffeillä Julia Rusanova kertoi käyttävänsä dopingia. Hän kertoi pistäneensä testosteronia pakaraan ja epoa käsivarteen ja popsineensa turinabol-pillereitä. Niin hän oli tehnyt jo yli kaksi vuotta, vuodesta 2006.

Rusanova kertoi sen treffiseuralaiselleen, joka oli nimeltään Vitali Stepanov. Tämän työ oli ottaa kiinni dopingin käyttäjiä.

Nyt, helmikuussa 2018, pidetään olympiakisat, joissa Venäjä ei saa yhtään mitalia. Venäjä ei ole edes mukana Etelä-Korean Pyeongchangissa pidettävissä talviolympialaisissa.

Vuonna 1983 Neuvostoliiton urheilujohto oli huolissaan dopingista. Siis siitä, että käytössä olleet dopingaineet eivät olleet tarpeeksi hyviä.

Kylmä sota kävi kuumana. Sosialismin ja kapitalismin paremmuutta mitattiin myös urheilukentällä. Neuvostoliiton urheiluministeriön tutkimusinstituutti antoi yleisurheilujoukkueelle ohjeet uusista anabolisista steroideista ja niiden käyttötavoista.

Ne allekirjoitti lääkäri Sergei Portugalov.

Portugalov jatkoi toimintaansa Venäjällä. Viimeistään vuonna 2011 hänestä oli tullut Venäjän dopingin keskusmies. Hän toimi tutkimusinstituutin johtajana ja yleisurheiluliiton lääkärinä. Portugalov myi suoritusta parantavia aineita huipputason valmentajille ja urheilijoille ja opasti niiden käytössä. Hän myös auttoi välttämään kiinni jäämistä.

Kun juoksija Julia Stepanova nousi maajoukkueeseen, hän pääsi erityisesti suojeltavien urheilijoiden joukkoon. Se tarkoitti, että hänen doping-asioitaan alkoivat hoitaa entistä suuremmat herrat, kuten Portugalov. Palvelut maksoivat. Stepanovan mukaan sopimus oli, että Portugalov saa viisi prosenttia hänen voitto­rahoistaan.

Kansainvälinen olympiakomitea sulki Venäjän kisoista joulukuussa. Päätös oli urheilun historiassa hurja ja poikkeuksellinen, mutta sellainen oli myös Venäjän huijaus. Se oli vuosia jatkunut järjestelmällinen salajuoni, joka toimi valtion rahoilla ja valtion instituutioissa.

Dopingohjelma paljastui huipentumaansa, Sotšin vuoden 2014 olympialaisten, jälkeen. Huijaus oli alkanut kuitenkin jo paljon aiemmin.

Suomessa pohditaan nyt aikavyöhykkeen vaihtamista, mutta mikä vyöhyke olisi meille paras? – ”Sisäinen kellomme tarvitsee valoisia aamuja”

Helsingin Sanomat 5.2. 2018

Jos eläisimme Keski-Euroopan aikaa, Pohjois-Suomessa aurinko painuisi illalla horisontin taakse muutamaksi tunniksi, mutta se ehtisi nousta uudestaan ennen kuin vuorokausi vaihtuu.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) vihjasi samassa yhteydessä, että Suomi voisi samalla selvitellä sitä, kannattaisiko Suomen aikavyöhykettä vaihtaa. Yksi vaihtoehto olisi siirtyä Länsi-Euroopan aikaan, joka on kaksi tuntia jäljessä Suomen nykyisestä normaaliajasta.

”Toimiakseen oikein, sisäinen kello tarvitsee valoisia aamuja. Keho osaa tulkita valoisuudesta, milloin on suotuisa aika herätä”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

”Keski-Euroopan aika (UTC+1) olisi terveyden kannalta suotuisin aikavyöhyke, sillä se toisi aamuihin lisää valoa”, sanoo Partonen.

Tärkeintä kuitenkin olisi, että kesäajan käytöstä luovuttaisiin kokonaan. Kellojen siirtäminen rasittaa muun muassa sydäntä ja verisuonia. Tutkimuksissa on myös nähty, että ihmisillä ilmenee tavallista enemmän sydänkohtauksia kesäaikaan siirryttäessä.

Keski-Euroopan aikaan siirtyminen olisi terveyden kannalta hyvä vaihtoehto, mutta samalla se tarkoittaisi keskikesällä muutoksia valoisaan aikaan. Esimerkiksi 1. kesäkuuta aurinko nousisi Helsingissä kello 2.05 ja Oulussa kello 0.50. Auringonlasku nähtäisiin Helsingissä jo kello 20.31 ja Oulussa kello 21.41. Tästä seuraisi siis se, että pitkät valoisat kesäillat lyhenisivät. Pohjoisessa Suomessa aurinko painuisi horisontin taakse muutamaksi tunniksi illalla, mutta se ehtisi nousta uudestaan ennen kuin vuorokausi vaihtuu. Terveyden kannalta muutos olisi silti hyvä.

Sauli Niinistö: ”Suomessa on satoja tuhansia, joiden tulot jäävät alle sen, mikä kohtuulliseksi katsotaan - hätkähdyttävä määrä”

Uusi Suomi 4.2. 2018

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo, että hätkähdyttävä määrä ihmisiä joutuu turvautumaan ruoka-apuun Suomessa.

Vielä nykyäänkin Suomessa on jopa satoja tuhansia ihmisiä, joiden tulot jäävät alle sen, mikä kohtuulliseksi katsotaan. Se on hätkähdyttävä määrä ihmisiä. Apuamme siis tarvitaan - myös kotimaassa. Niukka toimeentulo näkyy puutteena ruokapöydässä. Jostain on tingittävä, kun laskut on maksettava. Ulkopuoliseen ruoka-apuun, eli leipäjonoihin, tukeutuu Suomessa joka vuosi yli 100 000 ihmistä. Ja heistä jopa 20 000 tarvitsee apua viikoittain, hän totesi puheessaan Yhteisvastuukeräyksen avaamiseksi.

Niinistö korosti, että ruokaturvan ei pitäisi olla hyväntekeväisyyden varassa.

Alle kolmannes autoista myydään enää manuaalivaihteilla

Yle Uutiset 3.2. 2018

Jos automaattivaihteiston kysyntä kasvaa nykyvauhdilla, ei uusia käsivaihteisia henkilöautoja osta viiden vuoden päästä oikein kukaan.

änä vuonna myytävistä henkilöautoista noin 28-29 prosenttia myydään manuaalina. Autotuojat ja -teollisuuden toimitusjohtaja Tero Kallio.

Muutoksen vauhtia kuvaa, että vielä vuonna 2015 myydyissä autoissa manuaalivaihteisto oli 49 prosentissa, josta se vuonna 2016 väheni 43 prosenttiin.

Suomen myydyin automalli Skoda Octavia kävi viime vuonna kaupaksi lähes 5 700 kertaa. Sen suosituin versio oli dieselmoottorilla varustettu farmariversio Combi 2,0 TDI 150 Ambition, jota myytiin 1 106 kappaletta.

Viime vuoden 20 suosituimman automallin joukossa oli jo neljä autoa, joihin käsivalintaista vaihteistoa ei edes saa.

Ensinnäkin autoihin tulee sähköä enemmän ja sitä kautta se manuaali häviää pakostakin. Suuressa osaa hybridiautoja se automaatti tulee automaattisesti. Lisäksi tarjonta on lisääntynyt. Nykyään pienemmissäkin autoissa saa valita sen automaatin. Ja kun kerran sen automaattivaihteiston ostaa, niin siitä ei ole paluuta manuaalin, Autotuojien ja –teollisuuden Tero Kallio luettelee.

Presidentti Sauli Niinistölle ja Jenni Haukiolle poikavauva

Helsingin Sanomat 2.2. 2018

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, 69, ja hänen puolisonsa Jenni Haukio, 40, ovat saaneet vauvan. Poikavauva syntyi perjantaina hieman ennen iltakahdeksaa Naistenklinikalla.

Lapsi on Haukion ensimmäinen. Tammikuun lopussa toiselle virkakaudelleen valitulla Niinistöllä on kaksi aikuista poikaa.

Tori mylvi ja buuasi Juhana Vartiaiselle – joutui kohtaamaan hurratun Li Anderssonin

Uusi Suomi 2.2. 2018

SAK:n aktiivimallin vastaisessa mielenilmauksessa ensimmäisenä kaksintaisteluparina kohtasivat kansanedustajat Juhana Vartiainen (kok.) ja Li Andersson (vas.).

Vartiainen on profiloitunut aktiivimallin puolustajana julkisuudessa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Andersson puolestaan on vastustanut sitä voimakkaasti.

Vartiaisen puhuessa yleisö mylvi ja buuasi niin, että tilaisuuden juontaja joutui huomauttamaan yleisöä kahteen otteeseen siitä, että keskustelijoiden vastauksia on vaikea kuulla. Sen sijaan Li Andersson sai lavalle tullessaan raikuvimmat aplodit.

Miksi Senaatintori täyttyy

Helsingin Sanomat 2.2. 2018

SAK ja Sdp saavat kiittää pitkäaikaistyötöntä nimeltään Martin-Éric Racine. Ilman häntä historiallisella Senaatintorilla voisi tänään perjantaina olla ihan normipäivä.

Työnantajat ovat raivoisaan ja viittaavat omissa tiedotteissaan jopa satojen miljoonien eurojen menetyksiin.

Senaatintori on keskeinen vaikuttamispaikka Suomen historiassa. Vuonna 1905 tori oli näyttämö yleislakossa, jossa vaadittiin yhtäläistä äänioikeutta. Metalliliiton lakko 1917 johti lopulta 8 tunnin työpäivään.

Nyt Senaatintori täyttyy, koska SAK vaatii eduskuntaa perumaan säätämänsä työttömien aktiivilain, joka saattaa laskea työttömyysturvaa 4,65 prosenttia, jos työtön ei lain vaatimalla tavalla tienaa riittävästi työssä tai yrittäjänä, tai osallistu työllisyyspalveluihin.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ei avannut joulukuun jälkeen juuri kertaakaan suutaan niin, ettei siellä tullut sanaa aktiivimalli. Hän on puhunut työttömien niskalaukauksesta.

Kun Lennu-koira on tärkeämpi kuin Nato – Viihteellistynyt media nostaa valtaan viihdyttäjiä, eikä sitä ole helppo kääntää

Helsingin Sanomat 1.2. 2018

Mediassa julkaistaan yhä enemmän pseudojuttuja: juttuja aiheista, jotka ovat kiinnostavia siksi, että ihmiset ovat niistä kiinnostuneita.

”Suomen ensimmäisestä koirasta Lennusta, ryppy­kuonoisesta ja roikku­kielisestä bostonin­terrieristä, on tullut todellinen julkkis maassa ja sen rajojen ulkopuolella.”

Suomalainen politiikka ei kovin usein pääse maailman valtalehtiin. Siksi oli kiinnostavaa katsoa, mitä Pohjoismaita seuraava toimittaja Richard Martyn-Hemphill saisi irti Suomen presidentinvaaleista.

Journalismin lippulaivanakin joskus pidetyn New York Timesin verkkojuttu oli otsikoitu:

”Suomen julkisuudenkipeää ensimmäistä koiraa on kaivattu tylsien vaalien aikana”.

Tarina keskittyi täysin Niinistön perheen koiraan.

Toimittaja oli ilmeisesti nähnyt Heikki Saukkomaan valokuvan Lennusta presidentin sylissä ja päättänyt rakentaa juttunsa koiran varaan.

Suomeen tultuaan toimittaja oli tajunnut, ettei Lennu ollut näytellyt vaalikampanjassa minkäänlaista roolia. Hän ei lannistunut vaan päätti spekuloida, johtuiko Lennun poissaolo koiraflunssasta.

Naiset elokuva-alalla kertovat professori Lauri Törhösen vuosia jatkuneesta ahdistelusta – "Häirinnästä tuli sukupolvikokemus"

Yle Uutiset 31.1. 2018

Palkittu elokuvaohjaaja ja elokuvakerronnan professori Lauri Törhönen on lukuisten naisten mukaan häirinnyt heitä seksuaalisesti. Naiset kertovat Törhösen ehdottaneen seksiä muun muassa pääsykokeissa. Törhönen ei kommentoi väitteitä.

Törhösen professuuri päättyi vuonna 2006 kohun saattelemana. Osa henkilökunnasta ja opiskelijoista vaati julkisesti Törhösen eroa muun muassa huonon johtamisen ja luottamuspulan vuoksi.

Hänen tunnetuimpia elokuviaan ovat Raja 1918, Hylätyt talot, autiot pihat ja Vares-elokuvat. Hän on ohjannut myös Salatut elämät -tv-sarjaa.

Nykyään 70-vuotias Törhönen toimii hallituksen puheenjohtajana Helsingin kaupungin Kaapelitalo-kiinteistöyhtiössä, joka hallinnoi Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskuksia. Hän on käynyt satunnaisesti myös opettamassa elokuva-alaa esimerkiksi Voionmaan opistossa.

Useampi nainen kertoo Törhösen vihjanneen heille seksuaalisesta kanssakäymisestä muun muassa pääsykoeviikolla.

Yksi pyrkijä kertoo Törhösen soittaneen ja toinen Törhösen ehdottaneen ryhmäseksiä kesken koeviikon. Usean pyrkijän mukaan kokeissa kysyttiin omituisia kysymyksiä.

Esimerkiksi vuonna 1999 ohjaajakandidaattien tehtävänä oli kertoa eroottinen tarina, joka kiihottaa, kertoo Laura Hyppönen.

Emme hakeneet kuitenkaan pornoelokuvalinjalle. Haluaisin kuulla pedagogiset perustelut, miten tuollainen testaa 18-vuotiaan soveltuvuutta alalle, nykyään ulkomailla ohjaajana työskentelevä Hyppönen sanoo.

Laura Tiainen kertoo, että Göteborgin elokuvajuhlilla 2003 Törhönen yritti juottaa häntä humalaan ja raahata hisseille kohti omaa hotellihuonettaan. Samana vuonna Tampereen elokuvajuhlilla Törhönen kävi Tiaisen mukaan häneen käsiksi.

Ohjaaja Mari Mantela kertoo vältelleensä tiettyjä tilanteita, jotta ei jäänyt Törhösen kanssa kaksin.

Leikkaaja Outi Hyytinen muistaa Törhösen seuranneen häntä naistenhuoneeseen ja ottaneen peniksensä esiin, kun hän oli ykkösvuosikurssilaisena juhlissa. Hyytisen mukaan Törhönen antoi ymmärtää, että Hyytisen on suostuttava hänen seksikumppanikseen.

Salattujen elämien näyttelijät puolestaan kertovat, että sarjaa ohjannut Törhönen kohteli naisia esineellistävästi. Henna Tanskanen sanoo Törhösen vieneen hänet lavasteisiin ja tiedustelleen, minkä ikäisenä nuori nainen oli menettänyt neitsyytensä.

Vuodet 2010–2015 Törhönen sai valtion taiteilija-apurahaa.

Näyttelijä Heli Sirviö käveli vuosia Teatterikorkeakoulun käytäviä raiskaajansa kanssa

Näyttelijä–tuottaja Heli Sirviö katselee nykyään Suomen elokuva-, tv- ja teatteripiirejä etäisyyden päästä. Hän näyttelee ja tuottaa Yhdysvalloissa, josta seksuaalisen häirinnän etenkin elokuva-alalla esiin nostanut #metoo-liike alkoi lokakuussa 2017. Sirviö on näytellyt Suomessa muun muassa Kansallisteatterissa, Syke-, Taivaan tulet - ja Salatut elämät -tv-sarjoissa.

#Metoo-liike sai Sirviön tajuamaan, ettei hän ole kokemuksineen yksin, niin kuin oli vuosia luullut.

Antti Rinne Sipilän ja Terhon epäilyistä: ”Taitavat peitellä huonoa omatuntoa”

Uusi Suomi 31.1. 2018

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tyrmää sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon syytökset siitä, että perjantaina pidettävä, työttömyysturvan aktiivimallia vastustava mielenilmaus olisi demareiden johtama operaatio.

Rinteen mukaan oikea syy mielenosoitukselle on se, että aktiivimalli on ”todella mennyt ihmisten ihon alle”.

Meillä SDP:llä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että lähes 130 000 ihmistä on aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen allekirjoittanut ja että vihaisia ihmisiä on niin paljon, että ne haluavat järjestää mielenosoituksen, Rinne sanoo Uudelle Suomelle.

SAK:n Eloranta mielenilmauksesta: Odotamme paikalle noin 10 000 ihmistä – ”Ajoitus on ihan kohdallaan”

Demokraatti 30.1. 2018

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan perjantain aktiivimallin vastaiseen mielenilmaukseen Helsinkiin odotetaan noin 10 000 osanottajaa.

Elonranta puolusti Ylen A-Studiossa mielenilmauksen ajankohtaa toteamalla, että aktiivimallin vastainen kansalaisaloite, jonka on allekirjoittanut runsaat 130 000 ihmistä, on vasta tulossa eduskunnan käsittelyyn. Lisäksi hän muistutti, että hallituksen kaavailema aktiivimalli kaksi on edelleen valmistelussa.

Siinä mielessä ajoitus on ihan kohdallaan, Eloranta sanoi.

Keskustan pelot turhia? – Väyrysen Kansalaispuolue: ”Paavo on meidän pääministeriehdokas”

Uusi Suomi 30.1. 2018

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen perustamalla Kansalaispuolueella on suuret suunnitelmat ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Puheenjohtaja Sami Kilpeläinen vahvistaa, että Väyrynen on puolueen pääministeriehdokas. Julkisuudessa on pohdittu, aikooko Väyrynen uudesta puolueestaan huolimatta haastaa entisen puolueensa keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kesän puoluekokouksessa.

Väyrynen sanoi vaali-iltana sunnuntaina aloittavansa välittömästi valmistelut eduskuntavaaleja varten ja palaavansa Brysselistä eduskuntaan kevään mittaan.

Nyt puhuu Laura Huhtasaari: "Mua ammuttiin revolverilla"

Satakunnan Kansa 29.1. 2018

Perussuomalaisten presidenttiehdokas rökittää konsensusmediaa.

Olin vähän pettynyt MTV:n Kallion kirkon vaalitenttiin. Se meni poskelleen, eikä se johtunut ehdokkaista. Jos ensin viedään kirkkoon ja sanotaan, että käydään arvokeskustelua, niin olisi sitten puhuttu arvoista eikä Natosta.

Mitä sanot Satakunnan vaalituloksestasi?

Ei olisi voinut paremmin mennä.

En halua uhriutua, koska se on typerää, mutta kyllä se on selkeää, että media ei kohdellut minua yhdenvertaisesti. Mua ammutaan revolverilla, kun muille vaan sanotaan, että "tell me more, tell me more". Heidän annetaan puhua ihan rauhassa, mutta minut mielellään keskeytetään ja ammutaan revolverilla.

Supon ylipäällikkö kyllä saa verrata avointen rajojen politiikkaa ja terrorismin yhteyttä toisiinsa, mutta mä en saa, koska se on rasismia. Tämä on huvittavaa, mulla on eri säännöt.

Jos mä olen sitä mieltä, että olipa kerran valtio, joka ei valvonut rajojaan, ja sen pituinen se. Tai olipa kerran valtio, jolla ei ollut armeijaa, ja sen pituinen se. Se on niinku rasismia, mutta ei se ole. Se on poliittinen weapon, jolla lyödään.

Ei ole toimittajan tehtävä kertoa, että mielipiteeni ovat vääriä. Toimittajan tehtävä on laittaa mut perustelemaan ja antaa perustella.

Mielestäni en ole edes väärässä. En halua, että Saksa laatii Suomen budjetin jatkossa. En oikeasti halua. Liittovaltioprojekti on ihan älytöntä, ihan typerä.

”Presidentti ei pääse eroon siitä, että hän on EU-maan edustaja” – Kumpula-Natri jäi kaipaamaan keskustelua unionin ulkosuhteista

Demokraatti 29.1. 2018

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) olisi kaivannut presidentinvaaleissa enemmän keskustelua siitä, mitä Euroopan unioni kansainvälisissä suhteissaan tekee.

Vaikka EU on 28 jäsenmaata ja sen prosessi menee hallituksen kautta, niin Suomen tasavallan presidentti ei kuitenkaan pääse eroon siitä, että hän on EU-maan edustaja hoitaessaan ulkosuhteita.

Eurooppa-asioita työkseen tekevänä olisin kaivannut keskusteluun enemmän pohdintaa siitä, mitä on olla valtion johtajana EU-maassa.

Kumpula-Natri ihmetteleekin, miksei vaaleissa paneuduttu enemmän siihen, mitä Euroopassa tapahtuu. Lisäksi hän katsoo, että ulkopolitiikan koviakaan kysymyksiä ei loppujen lopuksi käsitelty tarpeeksi.

Antti Rinne luottavaisena: ”Seuraavassa gallupissa Sdp on ykkönen tai kakkonen” – Tuula Haatainen nousemassa eduskunnan varapuhemieheksi

Helsingin Sanomat 29.1. 2018

Sdp:n puheenjohtaja ei näe presidentinvaalituloksen heilauttavan lainkaan puolueen suosiota.

Kampanjaansa loppumetreillä uutta puhtia saanut Sdp:n Tuula Haatainen toipui kehnosta 3,3 prosentin vaalituloksesta jo vaalivalvojaisissaan, jotka hän päätti kiihkeällä ja tunteikkaalla kiitospuheella.

Puhe kuulosti ihan voittajan puheelta, jossa Haatainen onnitteli puoluetta muun muassa siitä, että ”olemme voineet koota itsemme yhteen ja puhua niiden arvojen ja asioiden puolesta, joihin meidän pitää saada Suomessa muutosta”.

”Tämä ei jää tähän. Sdp:stä tulee Suomen suurin puolue seuraavissa eduskuntavaaleissa”, Haatainen vakuutti Sdp:n voimaa ja yhtenäisyyttä.

Kansallismielisten aggressiivisuus oli sokki romanialaiselle toimittajalle

Uusi Suomi 29.1. 2018

Teillä oli nyt selvästi kansallismielinen puolue mukana vaaleissa, ja pelkäsin että Suomi sulkeutuu. Perussuomalaisten vaalikampanjan aggressiivisuus oli minulle sokki, Romanian yleisradion kirjeenvaihtaja Denisa Udroiu sanoo ja viittaa Laura Huhtasaaren ja hänen kannattajiensa ”Suomi takaisin” -puheisiin.

Tämä oli minulle ulkomaalaisena järkyttävää kuultavaa EU-maan presidenttiehdokkaalta.

Udroiun mukaan edes Romaniassa poliittinen keskustelu ei ole niin polarisoitunutta (kärjistynyttä) kuin Suomessa.

Niinistölle riitti yksi kierros valintaan – taktisesti oiva veto varmisti nousun puolue­poliittisten kahinoiden yläpuolelle

Helsingin Sanomat 29.1. 2018

Sauli Niinistö jatkaa presidenttinä vielä toisenkin kauden. Asia varmistui hyvissä ajoin sunnuntai-iltana. Niinistön ääniosuus ei vaalipäivän äänissäkään pudonnut alle 60 prosentin, mikä oli pieni yllätys ennakko-odotuksiin verrattuna. Kampanjan aikana Niinistön suosio tosin laski mutta pysyi suomalaisittain poikkeuksellisen korkeana.

Niinistön suosiolle ja myös sen hupenemiselle kampanjan aikana on periaatteessa sama selitys: häneen oltiin tyytyväisiä ja hänen jatkokautensa näytti varmalta. Monille se oli syy äänestää Niinistöä, mutta osa äänestäjistä saattoi myös turvallisin mielin antaa äänensä esimerkiksi oman puolueen ehdokkaalle.

Niinistö teki ensimmäisen kierroksen valinnallaan nykymuotoisten presidentinvaalien historiaa. Kaksi kertaa aiemminkin yhden kierroksen valinnalla on spekuloitu: kun Mauno Koivisto valittiin toiselle kaudelle vuonna 1988 ja kun Tarja Halonen valittiin toiselle kaudelle vuonna 2006. Molemmilla kerroilla tarvittiin kaksi kierrosta.

Mistä tammikuun vaalipöhinässä kohistiin, mm. Iltalehden arviot menivät pahasti metsään. Lue täältä.

 


Arkisto » © dpk.fi