Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) vastasi 14.4.2016 eduskunnan kyselytunnilla kritiikkiin koskien hallituksen työnäytekokeilua.
Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) vastasi tänään eduskunnan kyselytunnilla kritiikkiin koskien hallituksen työnäytekokeilua.
@DPK_News Ei polttanut. Tuossa ne on edelleen
— Jari Lindström (@lindstrom_jari) April 13, 2016
Älkää nyt ampuko ideoita alas, ennen kuin niitä on edes julkistettu, Lindström sanoi.
Tämän jälkeen oppositiopuolue vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie syytti työnäytekokeilun olevan ”hallituksen aivopieru”. Lindströmin mielestä ilmaisu oli alatyylinen.
Lapintie huomautti, että Suomessa on jo koeaika, osa-aikatyötä ja silpputyötä.
Luoko hallitus uuden ilmaistyöntekijöiden luokan? Lapintie kysyi.
Michael Mooren uusi dokumenttielokuva Where to Invade Next nimeää suomalaisen koulutusihmeen menestystekijäksi, jonka voisi omia ja viedä Yhdysvaltoihin. Suomi oli alkusysäys koko elokuvan tekemiselle.
Kohuohjaaja Michael Mooren (s. 1954) kriittisestä suhteesta poliittiseen päätöksentekoon kertoo se, että samaan aikaan kieltänyt elokuvateattereita Pohjois-Carolinassa esittämästä dokumenttielokuvaa Where to Invade Next, koska maaliskuun lopulla hyväksyttyyn HB2-lakiin jäänyt porsaanreikä sallii osavaltiossa sukupuolivähemmistöjen syrjinnän.
Michael Mooren uusi dokumenttielokuva Where to Invade Next peilaa Yhdysvaltojen eriarvoistuvia yhteiskunnallisia rakenteita vasten aitoja eurooppalaisia demokratian arvoja ilmentäviin ratkaisuihin ja poliittisiin päätöksiin. Elokuva nimeää suomalaisen koulutusihmeen yhdeksi menestystekijäksi, jonka amerikkalaiset voisi omia ja viedä Yhdysvaltoihin. Moore ei suhtaudu suopeasti Suomen hallituksen päätökseen leikata tuntuvasti koulutuksen määrärahoja.
Amerikkalaiset syyttävät venäläisiä aggressiivisuudesta. Pentagonin video näyttää venäläiskoneiden uhittelun.
VENÄJÄN sotilaslentokoneet uhittelivat tällä viikolla useita kertoja amerikkalaista sota-alusta USS Donald Cookia Itämerellä, kertoivat Yhdysvaltojen puolustuslähteet keskiviikkona uutistoimistojen mukaan.
Nimettömänä pysyneet lähteet kertoivat, että esimerkiksi tiistaina venäläinen Suhoi 24 -rynnäkkökone lensi vain kymmenen metriä amerikkalaisaluksen yläpuolella.
”Tämä on aggressiivisinta, mitä olemme pitkään aikaan nähneet”, totesi amerikkalaisviranomainen. Valkoinen talo puolestaan totesi keskiviikkona, että se on ”huolestunut” venäläiskoneiden käytöksestä.
Hallitus haluaa suunnata tukensa nyt etenkin pienimmille mikroyrityksille. Tiistaina julkistetuilla yrittäjyys- ja työllisyyspaketeilla koitetaan innostaa jopa työttömät ja maahanmuuttajat yrittäjiksi.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) lupaa, että uusia työpaikkoja syntyy, vaikka lukuja hän ei anna. ”Nyt päätetyt toimet vievät meitä pitkälle eteenpäin, lähelle 110 000 uuden työpaikan kokonaistavoitetta. On kuitenkin vaikea sanoa, kuinka monta työpaikkaa näillä toimilla täsmällisesti syntyy”, Rehn sanoi.
Hallitus aikoo tiukentaa työttömän velvollisuutta ottaa vastaan työtä. Työtä pitää ottaa vastaan nykyistä kauempaa ja myös oman alan ulkopuolelta.
Hallitus aikoo myös tiukentaa velvollisuutta osallistua työllistämistä edistäviin palveluihin. Jos niistä kieltäytyy, jo nyt voi saada karenssia eli menettää oikeutensa työttömyysetuuteen.
Keppikeinoista kerrotaan lisää ensi maanantaina.
Työttömyysturvajärjestelmään valmistellaan myös uusia keinoja kannustaa itsensä työllistämiseen. Sivutoiminen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä on määrä tehdä nykyistä sujuvammaksi.
Uusiin toimiin kuuluu yksinyrittäjän tukipaketti, jossa madalletaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista käyttämällä palkkatukea, starttirahaa tai verokannustinta. Nykyisin palkkatukea voi käyttää vain työttömän palkkaamiseen, jatkossa se laajenee myös avoimilta markkinoilta palkkaamiseen.
Hallituksen suunnittelemassa "työnäytepalvelussa" työtön pystyisi osoittamaan, millaista osaamista hänellä on.
Työnäytepalvelu olisi työntekijälle vapaaehtoinen. Vielä ei ole tietoa, saisiko työtön työnäyteajaltaan palkkaa tai kuuluisivatko hänelle esimerkiksi työterveyspalvelut.
Helsinkiläinen Heikki Hakala on ollut töissä viimeksi kaksi vuotta sitten. Rakennusalalta töitä etsivä Hakala pitää hallituksen suunnitelmaa kikkailemisena.
Tuo on taas yksi palkattoman harjoittelun muoto. En näe, että siitä on varsinaisesti hyötyä. Työnantajalla on tapana keksiä, miten työntekijä voi olla pitkissä harjoittelujaksoissa ja määräaikaisena. Minäkin olen tehnyt paljon pätkätöitä. Ei työttömyys tuolla kikkailemisella parane.
Huslabin entiset työntekijät kritisoivat henkilökunnan kierrättämistä varsinaisista tehtävistä näytteenottoon. HS testasi käytössä olevan turvaneulamallin.
MITEN verinäytteen ottaminen onnistui likaisella neulalla?
Tätä on miettinyt Huslabissa paljastuneen virheen jälkeen moni alan ammattilainen.
Näytteenotossa usein käytettävää turvaneulaa on vaikea sekoittaa käyttämättömään neulaan, sanovat Helsingin Sanomien haastattelemat alan ammattilaiset.
Turvaneula suljetaan välittömästi näytteenoton jälkeen turvasuojuksella, jota on lähes mahdotonta irrottaa uudelleen rikkomatta neulaa, kuvailee vuosia Huslabissa työskennellyt laboratorionhoitaja.
”Käytetty neula on myös ihan erinäköinen. Siinä ei ole suojamuovia, ja se on suljettu.”
NÄYTTEIDEN ottaminen on aivan erilaista työtä kuin laboratoriossa yksin tehtävä analyysityö, kuvailee Huslabissa vuosia työskennellyt laboratoriohoitaja. Hän siirtyi Huslabista pois muutama vuosi sitten, mutta muistaa edelleen, miltä tuntui ottaa verinäytettä potilaalta, jos ei ole tehnyt sitä moneen vuoteen.
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan avaruusteleskooppi Kepler on asettunut hätätilaan. Hätätila-asentoon siirtyminen havaittiin viime torstaina, kun Kepleriin otettiin yhteyttä, ja Nasa tiedotti asiasta viikonloppuna.
Nasan mukaan hätätila on Keplerin matalin toiminnallinen taso, joka kuluttaa paljon polttoainetta ja tähtää ensisijaisesti toimintojen palauttamiseen. Vielä huhtikuun 4. päivänä, jolloin teleskooppiin edellisen kerran oltiin yhteydessä, se oli toimintakykyinen. Täyden liikuntakykynsä se on menettänyt jo aiemmin, mutta se on kyennyt jatkamaan eksoplaneettojen eli oman aurinkokuntamme ulkopuolisten planeettojen etsintää.
Nasan tiedotteen mukaan Kepler on lähes 75 miljoonan mailin eli yli 120 miljoonan kilometrin päässä Maasta. Tämän vuoksi kommunikaatio sen kanssa on hidasta ja jopa valon nopeudella siirtyvän signaalin matka Kepleristä Maahan ja takaisin kestää 13 minuuttia.
VIIKKO SITTEN lauantaina tapahtui jotain tavatonta. Kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti asettuvansa ehdolle kokoomuksen puheenjohtajaksi.
Lepomäen ilmoituksen sävy oli lakoninen. ”Jos politiikalta kaivataan oikeaa asiaa, olen käytettävissä”, hän totesi nettisivuillaan. Kuulosti kuin Lepomäki olisi pyrkinyt pikemminkin taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kuin puoluejohtajaksi.
Poikkeuksellisinta kuitenkin oli se, että hän ylipäätään lähti ehdolle haastamaan istuvaa puheenjohtajaa. Sitä ei kokoomuksessa ole tapahtunut usein.
STUBB KOMMENTOI kokoomuksen kuohuntaa viime viikolla Ylen A-studiossa. Hän totesi tuolloin, että puolueessa ei taistella vallasta vaan keskustellaan puolueen linjasta.
Stubbin väite ei pidä paikkaansa.
Puolueessa ei keskustella linjasta, vaan miehestä. Kritiikki kohdistuu suoraan puheenjohtajan henkilöön.
Kovaäänisintä kritiikkiä Stubb on saanut viime aikoina kokoomuksen oikealta laidalta. Haastaja Elina Lepomäki edustaa puolueen markkinaliberaalia siipeä. Samoin kuin Wille Rydman ja Antti Häkkänen. Kovaäänisin kriitikko on ollut oikeistolaista yrittäjäporukkaa edustava Eero Lehti, joka tosin aina haukkuu puolueensa johtajia.
Kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja Elina Lepomäki, 34, oli suurelle yleisölle tuntematon ennen lähtöään puheenjohtajakisaan Alexander Stubbin haastajaksi. Otsikoissa naisen lausuntoja on silti nähty kosolti.
Jopa oikeistolaiseksi julkisuudessa kutsuttu talousliberaali Lepomäki ei epäröi, kun kysytään mikä on asia mitä ihmiset eivät hänestä välttämättä tiedä.
Markkinaliberalistien tavoitteena on, että kaikkea toimintaa ohjaavat kilpailu, valinnanvapaus, vähäinen sääntely ja valtion mahdollisimman pieni rooli. He uskovat markkinoiden kaikkivaltiaaseen voimaan, markkinatalouden järkähtämättömiin lakeihin, jotka korjaavat kaiken. Valtio ei saa puuttua markkinavoimien näkymättömän käden tahtoon.
Hän haluaa lakkauttaa työehtosopimusten yleissitovuuden, koska ihmisen suurinta vapautta on sopia itse työnantajan kanssa työehdoista ja palkoista. Hän haluaa ajaa alas työttömyys- ja sosiaaliturvan. Hän haluaa ajaa alas sosiaalipolitiikan yhteiskunnan kehittämisen välineenä. Hän haluaa tasaveron, jolloin rikas ja köyhä maksavat tuloistaan saman prosentin mukaan. Hän ei halua maahan humanitaarisia pakolaisia. Hän kannattaa yliopistoihin lukukausimaksuja.
Lepomäki itse on menestyjä. Markkinaliberaalien tapaan hän ei halua valtion sekaantuvan millään tavalla markkinoiden toimintaan.
Siinä mielessä on ironista, että Lepomäki teki pankkiuransa The Royal Bank of Scotland Groupissa. Se oli finanssikriisin suurimpia arkkitehtejä ja Iso-Britannian hallitus joutui kansallistamaan pankin vuonna 2008 sen tehtyä 24 miljardin punnan tappiot. Lepomäki työskenteli silloin riskienhallinnan asiantuntijana pankissa. Pankin pääomittamiseen käytettiin verovaroja yli 600 puntaa jokaista brittiä kohden ja valtio omistaa edelleen 73 prosenttia pankista.
Minkä markkinavoimat tuhosivat, niin sen valtio korjasi.
Näin kirjoittaa Uuninpankkopoika Saku Timonen.
HALLITUS on leikkaamassa pienituloisten sosiaalitukia (HS 7.4.). Vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten pienten tukien jatkuva leikkaaminen on osoitus lähes täydellisestä kyvyttömyydestä asettua niiden ihmisten asemaan, jotka joutuvat joka päivä kamppailemaan toimeentulostaan.
POHJOISMAIDEN suurin finanssiyhtiö Nordea järjesti torstaina yhden olemassaolonsa tärkeimmistä kriisinhallintaoperaatioista, kun se pyrki rauhoittamaan mainettaan koettelevaa skandaalia.
Pohjanlahden molemmin puolin järjestetyissä tilaisuuksissa Nordean johtajien ykkösketju oikoi väitteitä yhtiön osallisuudesta kansainväliseen veronkiertoon. Yhtiö myös pahoitteli aiemmin tekemiään virheitä.
Joukko sairaanhoitopiirejä lähetti Soneralle ja Viestintävirastolle kirjeen, jossa vaaditaan parannuksia matkapuhelinverkon toimintaan. Verkko-ongelmien lisäksi huutia saa yhtiön tiedottaminen, joka on koettu hitaaksi ja jopa ylimieliseksi.
Sairaanhoitopiirit vaativat puhelinoperaattori Soneraa parantamaan matkapuhelinverkkonsa toimintavarmuutta. Kaikkiaan kahdeksan sairaanhoitopiiriä on allekirjoittanut TeliaSoneralle osoitetun kirjeen, jossa kritisoidaan muun muassa yhtiön hidasta tiedottamista verkko-ongelmien kestosta.
Sairaanhoitopiirit muistuttavat, että tietoliikennekatkot vaarantavat aina potilasturvallisuutta. Hoito on voinut viivästyä muun muassa siksi, että päivystäjää ei ole tavoitettu. Lisäksi tärkeitä työntekijöitä on jouduttu hakemaan erityisjärjestelyin, jopa henkilöstöä lisäämällä. Kirjeen lopuksi todetaan, että luottamus TeliaSoneran toimintaan on heikkoa.
Ilmoitus yt-neuvotteluista ei tullut Nokian henkilöstölle Alcatel-Lucent kaupan jäljiltä yllätyksenä. Talous- ja rahoitusjohtaja vakuuttaa, että Suomi on yhä tärkeä.
VERKKOLAITTEITA valmistava Nokia vauhdittaa muutostaan, jonka tavoitteena on alan johtavan yrityksen asema.
Yhtiö karsii päällekkäisiä liiketoimintojaan, jotka johtuvat ranskalaisen kilpailijan Alcatel-Lucentin ostamisesta. Suomessa työpaikkansa menettää noin 1 300 henkeä.
Työpaikkojen vähennykset eivät johdu siitä, että Nokian liiketoiminta olisi kehittynyt huonosti. Kun kaksi suurta yhtiötä pannaan yhteen, syntyy väistämättä päällekkäisiä liiketoimintoja. Nokia on ollut jo runsaat kaksi vuotta kannattavampi kuin sen pääkilpailija Ericsson.
Hallitus päätti tiistaina kehysriihineuvotteluissa sopeuttaa valtion menoja 400 miljoonaa euroa lisää vaalikauden loppuun mennessä.
Toisin sanoen hallitus pitää kiinni neljän miljardin euron sopeuttamistavoitteesta, joka valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) tavoitteen mukaan lopettaisi valtion velkaantumisen vuosina 2020 tai 2021.
Koska matalan inflaation takia indeksien jäädyttämisestä aiheutuvia säästöjä ei tulekaan, hallitus etsii vastaavia säästöjä näistä samoista kohteista ”juustohöylällä”, Sipilä kertoi.
SDP:n kansanedustaja Timo Harakka uudelleentwiittasi eilen näin:
Nalle on aina tuputtamassa näkemyksiään muiden tekemisistä, nyt kun olisi mahdollisuus kommentoida oman firman työtä hän...ei uskalla?
— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) April 4, 2016
Somessa kiertävä twiitti viittasi Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin radiohiljaisuuteen Panaman paperit-Nordea -skandaalissa, joka on hallinnut mediaa alkuviikon.
Miten Nordean hämärää toimintaa kommentoi hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos? Ei yhtään mitenkään. Kauppalehden haastattelupyyntöön vastattiin, että ainakaan tänään hallituksen puheenjohtajan aikataulu ei veny haastatteluihin Nordean roolista veroparatiisiyhtiöpalvelujen tarjoajana.
Suomen verottaja ja poliisi kiinnostuivat heti maanantaina tiedoista, jotka koskevat Panamaan yrityksiä perustaneita suomalaisia. Yle julkaisi sunnuntaina ja maanantaina yksityiskohtia maailman suurimmasta tietovuodosta, jonka mukaan muun muassa sadat suomalaiset ovat perustaneet heidän henkilöllisyytensä peittäviä hallintayhtiöitä Panamaan.
Panaman tietovuoto koskettaa Suomea myös sen vuoksi, että pohjoismaiden suurin pankki Nordea on ollut mukana perustamassa Panaman-yhtiöitä.
Finanssikonserni Nordea on julkaissut lausunnon koskien jättimäistä ”Panama-tietovuotoa” veronkierrosta. Nordean mukaan yhtiö ei hyväksy, että sitä käytetään välineenä veronkierrossa.
Tietovuotoa ovat tutkineet journalistit useassa maassa. Suomesta mukana ovat olleet Ylen MOT- ja Spotlight-ohjelmat.
Yle kertoo, että Nordea on vuodettujen asiakirjojen mukaan perustanut asiakkailleen lukuisia veroparatiisiyhtiöitä, joiden johtajina toimii bulvaaneja.
Asiakirjojen mukaan Nordean Luxemburgin-yksikkö on vuosien 2004–2014 aikana perustanut asiakkailleen lähes 400 veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille.
Ylen MOT:n tutkiman aineiston ja sen hallussa olevien sähköpostien mukaan Nordea on aktiivisesti perustanut yhtiötä asiakkailleen. Nordea kuitenkin korostaa, että se on hallinnoinut yrityksiä, mutta yrityksiä ovat perustaneet asiakkaat.
Tiedot perustuvat veroparatiisijärjestelyihin erikoistuneen Mossack Fonseca -yhtiön tietoihin. Journalistit ovat tutkineet sähköposteja, lainasopimuksia, tiliotteita ja osakesiirtoja. Toimittajat ovat selvittäneet satoja siirto-operaatioita.
Poliisi on kerännyt Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla teiden varsilta useita maahanmuuttoa ja islaminuskoa vastustavia banderolleja. Lakanat ilmestyivät perjantaina ja lauantaina teiden varsille, tämän jälkeen uusia ei ole tullut vielä vastaan.
Eduskunnan käsiteltäväksi tuleva kansalaisaloite eläkkeiden kohentamisesta on herättänyt kiivasta keskustelua eläkkeiden suuruudesta ja siitä, kuka on eläkejärjestelmän voittaja ja kuka häviäjä.
Eläketurvakeskuksen (ETK) loppuvuodesta valmistunut laskelma osoittaa, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat saavat selvästi enemmän vastinetta eläkemaksuilleen kuin myöhemmin viime vuosisadalla syntyneet.
Jos on syntynyt 1950-luvun alkupuolella tai sitä ennen, koko elinikänä maksettavien eläkkeiden nykyarvo on jopa merkittävästi suurempi kun elinaikaisten eläkemaksujen arvo. Sitä nuoremmilla tilanne on päinvastainen, eli maksujen nykyarvo nousee suuremmaksi kuin eläkkeen arvo.
Vaikka iäkkäät ovat saaneet enemmän vastinetta eläkemaksuilleen kuin myöhemmin syntyneet, ETK:n Tikanmäki ei suostu sanomaan, että vanhat olisivat hyötyneet järjestelmästä enemmän kuin nuoret. Yhteiskunnan ja elintason muutokset vaikeuttavat vertailua.
Netflixin tarjoaminen elokuvien ja tv-sarjojen määrä on vähentynyt huomattavasti palvelun kotimaassa Yhdysvalloissa, Allflicks -sivusto laskee.
Videoiden suoratoistopalvelu Netflix joutuu kenties kamppailemaan entistä verisemmin sisällöistä. Ainakin sen tarjonta on selvässä laskussa Yhdysvalloissa, Allflicks-sivusto kirjoittaa.
Sivuston laskujen mukaan Netflixin USA:n valikoima on supistunut kolmanneksella alle kahdessa ja puolessa vuodessa. Elokuvissa pudotus on suurin, 33 prosenttia, mutta tv-sarjoissakin noin 26 prosenttia.
Syitä pudotukselle ei tiedetä, mutta hyvä arvaus on kilpailun kiristyminen.
Meillä kaikilla on lähipiirissämme alkoholiongelmainen, sanoo päihdelääkäri Kaarlo Simojoki. Se unohtuu, kun pohdimme, tulisiko viinit saada maitokauppoihin ja kioskilta olutta yöllä.
Kuvittele, että istut isossa luentosalissa. Puhuja pyytää kaikkia niitä nostamaan käden ylös, joilla on alkoholiongelma tai joiden lähipiirissä jollakin on. Nostaisitko käden ylös?
”Yleensä noin puolet nostaa”, sanoo A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
Mielummin ostan viinini @Alko_Oy :stä ja ammattitaitoiselta myyjältä saa viime vinkit. https://t.co/4uevvUjv51 pic.twitter.com/hwDWN2Fr4j
— DPK (@DPK_News) March 25, 2016
Eduskunta valmistelee parhaillaan uutta alkoholilakia. Lain pohjaesityksen tulisi olla valmis kesään mennessä. Jälleen kerran Suomessa keskustellaan siitä, tulisiko viinit saada maitokauppoihin ja pitäisikö kioskilta saada olutta ympäri vuorokauden – niin kuin Euroopassakin.
Baltian maat saivat Yhdysvalloilta uuden lupauksen sotilaallisesta tuesta, kun Yhdysvaltojen puolustusministeriö ilmoitti keskiviikkona lisäävänsä sotilasvoimaansa Euroopassa yhdellä panssariprikaatilla ensi vuoden helmikuussa.
”Yhdysvallat on siirtämässä sotilaallista ja puolustuksellista painopistettään suuressa mittakaavassa taas Eurooppaan”, sanoi Viron puolustusministeri Hannes Hanso yleisradioyhtiö ERR:lle keskiviikkoiltana.
Sazonov nostaa esiin sekä viimeaikaiset uutiset Y-sukupolven eli 1980–1995 syntyneiden tuloromahduksesta että SDP:n ex-kansanedustajan, Senioriliikkeen puheenjohtajan Kimmo Kiljusen eläkehankkeesta.
Senioriliikkeen kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi on kerännyt 85 337 allekirjoitusta ja siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Nimien keruu aloitteeseen päättyi viime viikolla.
Kokoomusnuoret, jotka eivät varmasti ole lähtökohdiltaan edes tämän maan huonoimmista oloista ovat aloittaneet eläkeläisten kampituksen. Sekö muka taistelua sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden puolesta? Nuoretko kärsijöitä? Kaiken saaneet valittavat: Emme voi seurata sivusta, kun lautasiltamme syödään alati kiihtyvässä tahdissa, Sazonov kirjoittaa.
Tiedättekö nuoret keiden lautasilta söitte elämänne alkuvuosina? Syömiseenne menee joiltakin helposti kaksikymmentä viisi tai kolmisenkymmentä vuottakin.
Vuonna 2007 Tilastokeskus ja Stakes laskivat, että yhdestä lapsesta kertyy vanhemmilleen 105 600 euron kulut ennen täysi-ikäisyyttä. Tuon ajankohdan jälkeen kustannukset ovat nousseet ja lapsen kasvattaminen maksaa vähintään 130 000 euroa, eikä 200 000 euroakaan lie mikään katto.
Valtion panos lapsen terveyteen ja koulutukseen ja muihin kuluihin on lasta kohden yli 150 000 euroa riippuen siitä mille alalle kouluttautuu ja paljonko tukia saa. Valtion rahaa voi hyvinkin kulua tuo summa kaksinkertaisesti.
Seuraava väittämä kokoomusnuorilta on perusteeton: ”Nuoret joutuvat ilman muutoksiakin maksamaan selvästi korkeampia eläkemaksuja kuin edeltävät sukupolvet”.
Me eläkeläiset olemme maksaneet edeltävien sukupolvien eläkemaksut samalla, kun olemme maksaneet työllämme uusien sukupolvien sosiaali- ja terveysmaksut ja koulutuksen. Me maksamme veroja yhä, niin pitkään, kun elämme. Me maksamme hoidoista ja muusta kohdallemme mahdollisesti lankeavasta hyvästä reilun hinnan, sillä olemme aiemmassakin elämässä jääneet paitsi suurta osaa niistä eduista, joita olette päässeet nauttimaan, saaneet ilman kitinää.
[ Daniel Sazonov on pihalla kuin käki kellosta, ei ole ilmeisesti lukenut, ( kuten eivät muutkaan 85 337 allekirjoittajaa.) "Yes" kirjoitusta "Palkkaindeksi on eläkeläisen oikeus. Se turvaa ansaitun tulotason." ]
Luona Osakeyhtiön vastaanottokeskuksiin palkatut vartijat ovat saaneet allekirjoitettavakseen työsopimuksen, johon sisältyy tiukka salassapitovelvoite.
Mikäli työntekijä rikkoo sopimusta, saa työnantaja periä kuuden kuukauden palkan korvauksena sopimusrikkomuksesta. Salassapitovelvoite on voimassa myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Sopimus koskee sekä kaikenlaisia liikesalaisuuksia että asiakastietoja. Iltalehden haltuunsa saama teksti on kirjoitettu Barona-konsernin nimissä. Luona Oy on Baronan tytäryhtiö.
Suomessa saa omistaa yhtiöitä vapaasti. Eihän siinä mitään. Mutta samaan aikaan kun julkisuudessa kyseenalaista huomiota saanut, nimenomaan suomalaisten työehtojen polkemisesta esiin tulleen yhtiön omistajista löytyy yhteys suoraan valtioneuvostoon, ollaan ainakin eettisesti heikoilla jäillä. Nyt alkaa näyttämään jo tosi pahalta, sanoo Kymäläinen tiedotteessaan.
Venäjä-tutkija, dosentti Arto Luukkanen arvioi Puheenvuoro-blogissaan kovin sanoin sitä, että ex-pääministeri Esko Aho on ehdolla venäläisen Sberbankin hallitukseen.
Valinta on mielenkiintoinen poliittinen signaali. Sberbank toimii hallitusta lähellä. Vaikka sen virkamiehet voivat olla omissa kulutustottumuksissaan varsin länsimaisia, on pankin politiikka täysin yhdenmukaista Venäjän ulkopolitiikan kanssa. Pääministeri [Juha] Sipilän [kesk.] mukaan tässä ei kuitenkaan ole mitään ongelmaa, Luukkanen kirjoittaa.
Mikäli Aho ottaa viran on hän nenäänsä myöten sotkeentunut idän ja lännen väliseen kiistaan.
Eero Lehden mukaan Stubbin urheileminen on viranhoitamiselta pois.
Suomessa ei saa harjoittaa ennakkosensuuria kuin sodan aikana. Tämän tyyppinen toiminta, jossa kierretään keskustelu, on perustuslain vastaista. Voisi olettaa, että yhteiskunnallisessa toiminnassa mukana olevat tietäisivät tämän, Lehti sanoo.
Se on ihan eri asia kuka vastustaa ja kuka kannattaa Stubbia, mutta että keskustelu kielletään. Olisiko niin, että täytyy mennä Pohjois-Koreaa, että päästään samaan tilanteeseen, hän tarkentaa.
Kansanedustaja Eero Lehti (kok) on tyrmistynyt puolue-eliitin julkisesta tukikirjeestä puoluejohtaja Alexander Stubbille. Lehti pitää junttakirjettä hämmästyttävänä ja puoluedemokratian vastaisena. Puolueen piirijohtajat Lehti määrittelee arjesta täysin etääntyneiksi toimijoiksi.
Puolueen, piirien ja kokoomuspuolueen jäsenliittojen johtajat julkistivat sunnuntaina Stubbia tukevan avoimen kirjeen. Kirjeellä puolue-eliitti haluaa puhaltaa puheenjohtajapelin poikki kevään ajaksi ja vaatii Stubbille työrauhaa hallituksessa.
Kirjeen ovat allekirjoittaneet myös kaikki puolueen piirijohtajat. Heidät Lehti haukkuu arjesta täysin vieraantuneiksi henkilöiksi.
Helsingin sosiaalipäivystys käännytti hiljattain 22 hätämajoituksen tarpeessa olevaa Itä-Euroopan romania. Sosiaalityöntekijät soittivat poliisit poistamaan ihmiset tiloista.
Helsingin vasemmistonuoret on syvästi järkyttynyt tapauksesta, joka ei ole heidän mukaansa ainutlaatuinen.
Olemme saaneet pitkin talvea kuulla samankaltaisista tapauksista. Helsingin kaupunki ei ole onnistunut takaamaan ihmisarvoisen elämän edellytyksiä häätäessään ihmisiä pakkasella ulos nukkumaan, varapuheenjohtaja Aleksi Heikola toteaa.
Brysselin lentokentällä tiistaiaamuna pommi-iskun tehneistä kolmesta miehestä viimeinen on tunnistettu Faycal Cheffou -nimiseksi freelance-toimittajaksi.
Valvontakameran kuvissa vaaleassa takissa ja hattu päässä esiintynyt mies otettiin kiinni torstaina. Häntä vastaan on nostettu syytteet terrorismirikoksista.
Kymmenet tuhannet ihmiset kokoontuivat kuulemaan paavia ja rukoilemaan tämän kanssa Rooman Colosseumille. Colosseumilla uskotaan surmatun tuhansia kristityitä antiikin Rooman aikana.
”Minä tykkään puhua raha-asioista, koska olen entinen pankinjohtaja”, sanoo Lotta Svärd Säätiön hallituksen puheenjohtaja Pirjo Björk.
Helsingin Mannerheimintiellä majaa pitävä säätiö vaalii lottien perintöä ja Lotta Svärd -järjestön jättämää omaisuutta. Tai ainakin sitä osaa omaisuudesta, jonka lotat ehtivät siirtää turvaan. Suomen hallitus lakkautti lottien järjestön ja otti sen omaisuuden haltuunsa marraskuussa 1944.
Lotta Svärd Säätiön neuvotteluhuoneessa on lottajärjestön pitkäaikaisen johtajan Fanni Luukkosen entisiä huonekaluja. Nurkassa on fläppitaulu, jonne Björk on kirjoittanut ison rahasumman: ”90 milj euroa”.
Lottajärjestön henkilökortistoja hävitettiin sodan jälkeen, joten jäljellä olevien lottien lukumäärää ei tiedetä tarkkaan. Määrä lienee noin 13 000. Keski-ikä on yli 90 vuotta. Heistä vain parisenkymmentä asuu enää säätiön tukemissa asunnoissa.
Lottien määrän väheneminen tarkoittaa, että heitä tukevan Lotta Svärd Säätiön on keksittävä rahalleen muita kohteita.
”Minäkin joudun vastaamaan monta kertaa puhelimeen, jossa kysytään, että miksi te istutte niiden rahojen päällä, ettekä jaa niitä pois, sillä lottiakaan ei kohta enää ole”, Björk kertoo.
Brysselin lentokentällä itsemurhaiskun tehneen Najim Laachraouin ystävät ja sukulaiset järkyttyivät.
Toinen Brysselin lentokentällä iskeneistä terroristeista, Najim Laachraoui, oli katolisen koulun hyvä ja käytökseltään moitteeton oppilas. Silti hän matkusti Syyriaan opiskelemaan pommien tekoa ja päätyi itsemurhaiskuun Brysselissä, uutistoimisto AFP kertoo.
24-vuotias iski Brysselin lentokentällä vain päivää sen jälkeen, kun poliisi sai selville hänen mahdollisesti liittyvän Pariisissa marraskuussa tehtyihin iskuihin. Laachraouin dna:ta löydettiin Pariisissa käytetyistä räjähteistä.