Kolmikko Juha Sipilä (kesk), Alexander Stubb (kok) ja Jari Lindström (ps) olivat keskiviikkoiltana yhtä hymyä, kun he ilmoittivat, että hallitus hyväksyy vesitetyn kilpailukykysopimuksen ja luopuu niiden vastineeksi valmistelluista pakkolaeista.
Ensin tyytymättömyys näkyi hallituksen ainoan työväenpuolueen perussuomalaisten kannatuksessa. Sitten se iski myös kokoomukseen ja keskustaan. Toki kansalaisten tyytymättömyyden taustalla oli muitakin syitä, kuten maahanmuuttokriisi ja kasvava työttömyys, mutta pakkolakipaketista tuli lopulta se taakka, joka söi hallituksen yleistä suosiota, heikensi sen toimintakykyä ja uhkasi kolmikon yhtenäisyyttä.
Hallitus on menettänyt suosionsa ennätysajassa. Edelliseltä hallitukselta vastaavaan meni useampi vuosi. Vaikka hallitus tuskin linjaa politiikkaansa pelkästään kannatuslukujen perusteella, on selvää, että Sipilä, Stubb ja Soini panevat toivonsa nyt siihen, että kannatus lähtee nousuun, kun pakkolait ovat romukopassa.
Osama bin Laden kiisteli tulevan Isisin kanssa mestauksista ja epäili, että hammaslääkäri oli kätkenyt hänen vaimonsa hammaspaikkaan mikrofonin.
Terroristijohtaja Osama bin Laden jätti jälkeensä 29 miljoonan dollarin omaisuuden, jonka hän toivoi käytettävän jihadiin eli pyhään sotaan. Omaisilleen hän toivoi jätettävän pienempiä summia.
Ääri-islamilaisen al-Qaidan perustajan Bin Ladenin testamentti tuli julki tiistaina, kun Yhdysvaltain tiedusteluvirasto julkaisi 113 bin Ladenin talosta Pakistanissa takavarikoitua kirjettä tai tekstiä.
Yhdysvaltain erikoisjoukot saivat tekstit haltuunsa tappaessaan bin Ladenin tämän kotitalossa Pakistanin Abbottabadissa toukokuussa 2011.
Bin Ladenin testamentissa mainitsemien rahojen kohtalo ei ole selvillä. Bin Laden viittaa rahojen olevan Sudanissa, mutta ei tarkenna, missä. Hän ei myöskään täsmennä, onko kyse käteisestä rahasta vai esimerkiksi osakkeista tai muista sijoituksista.
Hallitus on tyytyväinen siihen, että järjestöt saivat neuvottelutuloksen yhteiskuntasopimuksesta.
Maanantaina julkistettu työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulos yhteiskuntasopimuksesta antaa pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan edellytykset siihen, että sillä voidaan korvata hallituksen valmistelema kilpailukykypaketti.
Siis vasta ”edellytykset” – hallitus ei hyväksynyt tulosta oikopäätä, vaan tapaa tiistaina 1.3.2016 kello 8 työmarkkinajärjestöt ja tekee tarkentavia kysymyksiä.
Kansanedustaja Anna Kontula kirjoittaa Facebookissa tutustuneensa huolellisesti ”yhteiskuntasopimukseen”. Hänen mukaansa sillä ”työstä syntyvän arvon jakosuhdetta muutetaan työnantajapuolen eduksi” ja ”vastineeksi työntekijäpuoli välttää sen, että arvon jakosuhdetta muutettaisiin työnantajapuolen eduksi toisella tavalla”.
Kontula vertaa neuvottelutulosta 1990-luvun alun tilanteeseen, ”jolloin porvaripuoli (osin keksittyyn) kriisiin vedoten onnistui muuttamaan verotusta ja funktionaalista tulonjakoa pysyvästi omaksi edukseen.”
Yli kaksikymmentä päätoimittajaa on allekirjoittanut kannanoton luotettavan journalismin puolesta. Päätoimittajat vastustavat harvinaisessa yhteisessä kannanotossaan valemedian toimintatapoja. Useat suomalaiset toimittajat ovat viime aikoina joutuneet työnsä vuoksi rajujen parjauskampanjoiden kohteiksi. Päätoimittajien mukaan ei voida sallia, että journalisteja vaiennetaan painostamalla.
Oscar-gaalan juontaja Chris Rock löi valkoiselle Hollywoodille jauhot suuhun kommenteillaan rasismista. Aiemminkin Oscareiden yhteydessä keskustelua herättänyt mustien näyttelijöiden vähäinen näkyvyys nousi yhdeksi gaalan pääteemoista. Jo toista vuotta peräkkäin kaikki 20 näyttelijäehdokasta olivat valkoisia.
Jos akatemia saisi äänestää gaalan juontajan, en olisi täällä tänään, Rock vitsaili kiusaantuneelle yleisölleen.
Yhdysvaltain elokuva-akatemian ongelma on se, että suuri osa Oscareissa äänestävistä 6 000:sta jäsenestä on valkoisia keski-ikäisiä miehiä. Tämä vaikuttanee siihen, että valkoihoiset näyttelijät ovat ehdokkuuksia jaettaessa muiden edellä.
Vielä isompi ongelma on elokuvien tuotantorakenteissa. Valkoihoisille näyttelijöille tarjotaan enemmän kiinnostavia rooleja vakavammissa, Oscar-kelpoisissa elokuvissa. Tummaihoisille näyttelijöille taas tarjotaan lähinnä rooleja, jotka on kirjoitettu varta vasten ihonväriä ajatellen.
Korkeasti koulutettujen Akava kertoo hyväksyneensä työmarkkinajärjestöjen neuvotteluratkaisun. EK käsittelee neuvottelutulosta iltapäivällä. Keskusjärjestö SAK puolestaan lähettää neuvottelutuloksen pohdittavaksi jäsenliitoilleen.
Työmarkkinajärjestöt osoittivat jälleen vastuullisuutensa kirjoittaa @SFjder Pj-kolumnissaan. https://t.co/hYebVndhlv #yks
— Akava (@AkavaRy) February 29, 2016
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoo, että SAK lähettää neuvottelutuloksen liittojen käsiteltäväksi. SAK odottaa myös hallituksen kommentteja tuloksesta. SAK tekee lopullisen päätöksen ensi viikolla, kun järjestön hallitus kokoontuu uudelleen maananantaina.
Se on yleinen työajan pidennys, sen kukin sopimusala parhaalla tavalla katsoo, miten sijoittaa, jos tästä ratkaisu syntyy, Lyly sanoi.
Lylyn mukaan sairauspäivien leikkauksia ja lomien leikkauksia ei ole paketissa mukana. Lomarahat ovat osittain mukana ja koskevat julkista sektoria.
Työmarkkinajärjestöjen alustavan neuvottelusopimuksen mukaan palkat eivät nousisi ensi vuonna lainkaan. Työntekjöiden palkkapussi pikemminkin kevenisi, sillä sosiaalivakuutusmaksut nousisivat. Korotus koskisi sekä yksityisen että julkisen sektorin työntekijöitä.
”Työn hinta voidaan määritellä kahden henkilön välisessä keskustelussa.”
Pikaruokaketju Hesburgerin Heikki Salmelan mielestä sosiaaliturva on ”vienyt suomalaisten työmotivaation”.
Naantaliin linja-autoasemalla grilliyrittäjänä aloittaneen Heikki Salmelan ja hänen vaimonsa unelma toteutui. Yhden kioskin yrityksestä kasvoi kansainvälinen pikaruokaketju, mutta ei ilman kovaa työtä.
Salmela katsoo yhteiskuntaa suuren työnantajan Hesburgerin johtoportaasta. Runsaasti palstatilaa saanut yhteiskuntasopimusneuvottelu ei häntä vakuuta.
Kokemuksesta voin sanoa, että meillä on aivan turha järjestelmä, joka neuvottelee näistä työehdoista. Jos me purettaisiin yleissitovuus työehtosopimuksista ja laitettaisiin työlakeihin minimiehdot, [MINIMIEHDOT? EURON TUNTI JA TÖITÄ MUUTAMA TUNTI VIIKOSSA] jotka ovat oikeudenmukaiset ja kohtuulliset, niin meidän ei tarvitsisi joka vuosi näitä asioita säätää, Hesburgerin hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela sanoo.
[JOKAINEN TORKKUPEITON ALLA LYMYILEVÄ POLIITIKKO ON RASITE KANSANTALOUDELLE]
Salmela näkee turvapaikanhakijat enemmän mahdollisuutena kuin ongelmana,[MINIMIEHDOT!] jos heidät saadaan töihin. Paikallinen sopiminen antaisi yrityksille joustovaraa tilanteen mukaan ja nopeuttaisi päätöksentekoa.
Hallituksessa kokoomukselle otti todella lujille taipua työmarkkinajärjestöjen tahtoon siinä, että paikallinen sopiminen annetaan niiden neuvottelupöytään, eikä hallitus päätä asiasta.
Kokoomuksen linja on ollut, että paikallista sopimista edistetään ensisijaisesti hallituksen toimesta lainsäädännön kautta.
Sydän huutaa, että Thatcherin ja Lepomäen linjalla pitkä päätyyn ja perään. Mutta järki sanoo, että edes pieni askel oikeaan suuntaan on plussaa, Stubbin kerrotaan viestittäneen muulle kokoomusjohdolle.
Elina Lepomäki on kokoomuksen uusliberaaliin oikeistosiipeen luettu kansanedustaja Uudeltamaalta. Lepomäki toimii ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtajana.
Suomen väestö ikääntyy ja huoltosuhde rapistuu. Lääkkeeksi tarjotaan usein työperäisen maahanmuuton roimaa lisäystä. ”Tutkimukset eivät osoita, että tällä voitaisiin ratkaista väestön ikääntymistä”, sanoo professori Pekka Martikainen.
Suomella on ongelma. Väestö ikääntyy ja huoltosuhde rapistuu. Työssä käyviä suomalaisia on siis yhä vähemmän suhteessa työvoiman ulkopuolisiin, kun suuret ikäluokat lähivuosina jäävät rytinällä eläkkeelle.
Huoltosuhteen parantamiseksi tarjotaan usein työperäisen maahanmuuton roimaa lisäystä, jotta tekijöitä riittäisi esimerkiksi hoiva-alalle.
”Väestötieteelliset tutkimukset eivät osoita, että maahanmuutolla voitaisiin ratkaista väestön ikääntymistä”, sanoo väestötieteen professori Pekka Martikainen Helsingin yliopiston sosiologian laitokselta.
Edes suurten maahanmuuttovirtojen maissa tulijat eivät ole ratkaisevasti vaikuttaneet huoltosuhteeseen. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen hapertuminen johtuvat ennen kaikkea siitä, että perheisiin syntyy yhä vähemmän lapsia ja ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, Martikainen korostaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui tiedotusvälineille pitämässään tiedotustilaisuudessa Euroopassa alkaneesta ketjureaktiosta.
Niinistön mukaan tilanne Etelä- ja Keski-Euroopassa alkaa olla ”kaoottinen”, kun eri maat ovat alkaneet tehdä omia ratkaisujaan pakolais- ja siirtolaiskriisin hoidossa.
Lähes kaoottinen tilanne Etelä- ja Keski-Euroopassa on johtanut sitten siihen, että kukin maa kehittelee omia toimiaan, ja on hyvin kyseenalaista, ovatko ne sopusoinnussa kansainvälisten sopimusten kanssa, Niinistö sanoi.
Saattaa olla, että tämä Nato-ratkaisu, joka EU :n puitteissa nyt on otettu esiin, voi olla tuloksiltaan paras ratkaisu. Mutta varmasti senkin sopusointuisuutta kansainvälisten sopimusten kanssa kyllä tullaan keskustelemaan, hän jatkoi.
Yli 70 000 kansalaisen allekirjoittama kansalaisaloite niin sanottuun palkkaindeksiin siirtymisestä etenee eduskunnan käsittelyyn. Niin Eläketurvakeskus kuin Työeläkevakuuttajat Telakin ovat väittäneet, että kansalaisaloite perustuu väärin tulkittuihin laskelmiin ja että eläkemuutos hyödyttäisi nykyeläkeläisiä mutta rankaisisi tulevia.
Eläkelaitosten palkkaamien lobbareiden työtahti on kiristynyt. Harva se päivä ETK tai TELA lähettävät medialle "todistuksiaan" siitä, että taitetun indeksin korvaaminen on tilastollisesti järjetöntä. Rahat eivät riittäisi, kerrotaan tilastojen perusteella, jotka ennakoivat kehitystä ihan vuoteen 2060 saakka, siis 45 vuoden päähän. Jos laskelmat olisivat oikeita, voisi vain ihailla niitä tehneitä matematiikkoja, Ilaskivi kirjoittaa.
Muistan hyvin, kuinka menneiden parin vuosikymmenen aikana on aina muutaman vuoden väliajoin kerrottu, että nyt on edessä eläkepommi. Se räjähtää, koska maksetaan liian korkeita eläkkeitä, rahat eivät riitä. Rahastot kuivuvat. Kaikki tiedämme, kuinka on käynyt. Päinvastoin. Eläkelaitosten rahastot ovat kasvamistaan kasvaneet ja yltävät nyt jo 183 miljardiin, kolminkertaiseen summaan valtion budjettiin verrattuna ja lähes vuotuisen kansantulomme tasolle, hän kirjoittaa.
Hän ennakoi, että nuorten ja eläkeläisten vastakkainasettelu vain kiihtyy jatkossa. Koko eläkekiista puhesi, kun työmarkkinajärjestöjen Akavan ja STTK:n opiskelijajärjestöt nousivat kritisoimaan kansalaisaloitetta.
Kovilla hinnankorotuksillaan huomiota saanut sähkönsiirtoyhtiö Caruna jatkaa numerokikkailua kertoessaan uusimmista korotuksistaan.
Kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen ja Caruna kertoivat viime viikon torstaina päässeensä neuvotteluissaan sopimukseen siitä, että Caruna kohtuullistaa korotuksia, jotka se panee toimeen maaliskuun alussa.
Tiukkaan arvosteluun törmännyt Caruna kertoi edelleen nostavansa siirtomaksuja, mutta alentavansa samalla kiinteää perusmaksua, jonka jälkeen maaliskuun korotus on yhtiön mukaan asiakkaille keskimäärin 14 prosenttia, kun sähkövero lasketaan mukaan.
Lännen ja Venäjän suhteet pysyvät toistaiseksi huonoina. Poliittista yhteydenpitoa elvytetään, mutta suhteet eivät ole palaamassa edes sille tasolle, jota pidettiin normaalina ennen Ukrainan sotaa. Samalla Syyrian sota uhkaa syöstä suhteet uusiin syvyyksiin.
Kehityssuunta on ratkaiseva myös Suomen ja Venäjän suhteille. Ne ovat osa laajempaa kokonaisuutta, vaikka Suomessa korostetaan kahdenkeskisten yhteyksien merkitystä käytännön kysymyksissä.
Lontoon pormestari Boris Johnson ilmoitti sunnuntaina kannattavansa Britannian eroa EU:sta. Kyseessä on suuri voitto erokampanjalle.
”Päätöksentekeminen on ollut todella vaikeaa. Olisin halunnut Britannian jäävän perusteellisesti uudistettuun unioniin, mutta se mahdollisuus ei ollut tarjolla”, Johnson ilmoitti.
Arvostettu ekonomisti, Moskovassa syntynyt ja vuodesta 1966 Englannissa ja Yhdysvalloissa asunut Anatoli Kaletsky pitää varmana, ettei Britannia eroa Euroopan unionista.
Euroopan unionilla on tänä vuonna edessään useita vakavia haasteita: pakolaiset, populistiset liikkeet politiikassa, Saksan ajama kova talouspolitiikka, talousvaikeudet Kreikassa ja Portugalissa - yksi kriisi on kuitenkin varmaa: Britannia ei eroa EU:sta, hän kirjoittaa Project Syndicate -sivustolla.
Kalenskin mukaan britit joutuvat ennen kansanäänestystä miettimään, mitä EU:sta lähteminen maksaisi ja mitä se hyödyttäisi.
EU:sta lähteminen tarkoittaisi valtavia taloudellisia kustannuksia eikä toisi mukaan mitään poliittista hyötyä. Äänestäjät ymmärtävät tämän viimeistään muutama viikko ennen kansanäänestystä, hän kommentoi.
Metsähallitus on saanut päätökseen poikkeuksellisen laajan kulttuuriperinnön inventoinnin sen omissa talousmetsissä.
Metsähallituksen arkeologit ja tutkijat inventoivat noin neljä miljoonaa hehtaaria metsiä pääosin Lapissa ja Itä-Suomessa. Kansalliseen metsäohjelmaan liittyvässä monivuotisessa tutkimuksessa löytyi tuhansia uusia kulttuuriperintökohteita 10 000 vuoden ajalta.
Yksi tutkimuksen tärkeimmistä kohteista oli talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan maastoon jättämät jäljet ja rakennelmat. Niitä löytyi metsistä noin 2 000.
Monet toisen maailmansodan aikaisista jäänteistä ovat tuhoutumassa jo pysyvästi. Tuhoaan ovat tehneet niin eroosio kuin sotaromuturistit, jotka käyttävät uudenaikaisia metallinpaljastimia.
Metsähallitus on kieltänyt maillaan kulttuuriperintökohteiden ja toisen maailmansodan aikaisten rakenteiden kaivelun. Se ei ole kuitenkaan kaikkia tonkijoita estänyt. Jotkut yrittävät tehdä sotaromulla ilmeisesti myös rahaa.
”Meille ehkä yllätys olivat sotavankileirit, joita oli niinkin paljon. Niistä ei ole hirveästi puhuttu.”
Paavi Franciscus arvosteli torstai-iltana poikkeuksellisesti Meksikon-vierailultaan palatessaan yhdysvaltalaista presidenttiehdokasta Donald Trumpia.
Vähän myöhemmin Trump vastasi paavin kommenttiin kutsuen niitä häpeällisiksi. Hän sanoi olevansa ylpeä siitä, että on kristitty, eikä hän presidenttinä sallisi jatkuvia hyökkäyksiä ja heikennysyrityksiä kristinuskoa kohtaan, kuten nyt tapahtuu.
Sipilän mukaan lopputulos oli Britannian kannalta hyvä. Nyt alkaa Britannian matka kohti EU-kansanäänestystä.
Britannia ja muut EU maat pääsivät myöhään perjantaina yhteisymmärrykseen sopimuksesta, jonka pohjalta Britannian pääministeri David Cameron aloittaa kampanjan Britannian EU-jäsenyyden säilyttämiseksi.
Ensin pimeni päätteen ruutu, sitten maailma sen ympärillä. Suussa maistui metalli ja rintaa puristi. Kun maailma lakkasi pyörimästä, suunnistin miestenhuoneeseen huuhtelemaan kasvot kylmällä vedellä.
Vielä tuntien kuluttua olo oli hutera kuin auton töytäisemällä rusakolla. Suuntasin työpaikan terveysasemalle. Sieltä matka jatkui Meilahteen.
Paremmin Meilahtena tunnetun Tornisairaalan sydänvalvomossa laite annosteli nitroa suoraan suoneen. Monitori näytti sykkeeksi 27. Vähän päästä käsivarressa tuntui puristus, kun automatiikka mittasi verenpainetta. Mieleeni hiipi, että tästä saattaa tulla vähän pidempi reissu.
Kun kotiuduin, rinnassani oli tahdistinten Mercedes, josta data luetaan bluetoothilla ja välitetään sairaalaan älypuhelimella. Laitteen hintaa ei sanottu, mutta Tampereen teknillisen yliopiston diplomityö vuodelta 2010 kertoo älykkäimpien tahdistinten maksavan noin 20 000 euroa. Etälaite kuulostaa älykkäältä.
Tunsin piston rinnassani kuullessani englantilaisesta perhetuttavastamme, jolle kahden infarktin jälkeen oli luvattu, että vielä jos kolmannen kestät, niin sitten saat tahdistimen. Näin säästää julkinen terveydenhuolto Britanniassa.
Talvivaaran kaivoksen haltuun ottanut valtionyhtiö Terrafame arvioi, että kaivoksen toiminta saadaan kannattavaksi vuodenvaihteessa 2017–2018. Asiasta kertoo Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia Ylen Aamu-tv:ssä.
Kansanedustajien kärsivällisyys on kuitenkin koetuksella, kun hallitus esittää kaivokselle uutta 38,5 miljoonan euron lisärahoitusta. Viime kesänä kaivokselle myönnettiin 209 miljoonaa euroa valtion rahaa, jonka piti riittää kahdeksi vuodeksi. Vertailun vuoksi Juha Sipilän hallitus satsaa 1 000 miljoonaa euroa kärkihankkeisiinsa, joista 300 miljoonaa suunnataan erilaisiin biotaloushankkeisiin.
Se mikä tässä on erityisen huolestuttavaa on, että aika pienillä lompakon varoilla tässä mennään, jos eduskuntaa täytyy vaivata tällaisen 38 miljoonan euron kassavipin takia. Viime vuonna puhuttiin vielä 200 miljoonasta. Selvästi tämä toiminta ei oikein vakaalla pohjalla ole, kun päiväkustannukset taitavat olla 600 000 euron luokkaa, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen Ylellä.
Timo Soinin mukaan amerikkalaisten panssareiden tulo ei ole uhitteleva viesti Venäjälle.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) paljasti torstaina, että Suomeen on keväällä tulossa parikymmentä amerikkalaista Stryker-rynnäkköpanssarivaunua harjoittelemaan. Niinistö kertoi Iltalehdelle, että amerikkalaisia on tulossa Suomeen ainakin kolmeen harjoitukseen.
Turkin ja Venäjän väliset suhteet pysyvät pitkään kireinä, mutta tilanteen kehittyminen sotilaalliseksi selkkaukseksi vaatisi kansainvälisen koalition hyökkäämistä Syyriaan, arvioi vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.
”Maiden välinen tilanne on äärimmäisen tulehtunut, eikä se tule paranemaan niin kauan kuin Syyrian tilanne jatkuu tällaisena eli ratkaisemattomana.”
Naton jäsenmaa Turkki on osoittanut haluavansa aloittaa maaoperaation Syyriassa, jossa hallituksen joukot ovat edenneet lähelle Turkin rajaa Venäjän ilmaiskujen tukemana.
Keskustan konkaripoliitikko Paavo Väyrysen mukaan presidentti Martti Ahtisaaren kommentti Väyrysen puoluehankkeesta vauhdittaa Kansalaispuolueen perustamista.
Väyrynen vastaa tiedotteessaan harkitsevansa politiikasta luopumista sitten, kun on saanut korjattua yhden Ahtisaaren pahimmista virheistä. Tällä hän tarkoittaa sitä, että Ahtisaari tuki turvallisuuspoliittisin perustein Suomen liittymistä euroalueeseen.
Keski-Suomen kärjäjäoikeudessa puidaan sopimusriitaa, joka juontaa juurensa vuoteen 1895. Tuolloin solmittujen kiinteistökauppojen yhteydessä sovittiin, että myyjät saavat "ikuisen jauhatusoikeuden."
Kesällä ja alkusyksystä vuonna 1895 nykyisen Metsä Boardin edeltäjäyhtiö osti kiinteistökaupoilla kaksi koskiosuutta myllyineen. Kauppakirjoissa on rahallisen korvauksen lisäksi korvaukseksi määritelty "ikuiset jauhatusoikeudet" jakokuntiin kuuluneille taloille.
Toisessa kauppakirjoista sanotaan suoraan, että "ostaja on velvollinen antamaan meidän taloille ikuisesti vuosittain kelvollisen jauhatuksen, ryynityksen ja leseytyksen vapaasti tullitta". Toisessa kauppakirjoista sama asia ilmaistaan hieman epäsuoremmin.
Metsä Board onkin hoitanut ikuista velvoitettaan aina vuoteen 2011. Silloin yhtiö irtisanoi yksipuolisesti kotitarvejauhatusoikeuden.
19 kantajaa on riitauttanut asian. He vaativat, että Metsä Board joko jatkaa jauhatusta tai maksaa korvauksia kullekin kantajalle 378 922,67 euroa vuodesta 2012 juoksevine viivästyskorkoineen. Kokonaissumma kohoaa siis yli 5,6 miljoonaan euroon.
Euroopan unionin sisälle on muodostumassa aiempaa tiiviimpi itäisen Keski-Euroopan liittouma.
Puolan, Unkarin, Tšekin ja Slovakian pääministerit kokoontuvat maanantaina Prahaan muodostamaan yhteistä linjaa ennen loppuviikon EU:n huippukokousta, jonka pääaiheina ovat Britannian EU-sopimus ja pakolaispolitiikka.
Helsinkiläinen vasemmistodemari Kaarin Taipale kysyi Timo Harakalta viime keskiviikkona, asettuuko Harakka Sdp:n puheenjohtajaehdokkaaksi ensi vuoden helmikuussa. - Vastaa viisikirjaiminen sana, Taipale maanitteli.
Tuskin, Harakka vastasi nieleskellen.
Tuon jälkeen hän on joutunut vastaamaan kysymykseen yhä uudestaan. Harakka vakuuttaa, että hän ei haasta istuvaa puheenjohtajaa Antti Rinnettä.
Uudenmaan vaalipiirin ensimmäisen kauden kansanedustaja Harakka ravisteli puoluettaan julkaisemalla ohjelmajulistuksen, jollaista ei ole kuultu SDP:ssä sen koommin kun Juhana Vartiainen loikkasi kokoomukseen.
Kansanedustaja Timo Harakka (sd) ravistelee uudistusteeseillään puoluekenttää. Oman muutosohjelmansa puolueelle kirjoittanut Harakka katsoo, että ”kaikkein vaarallisinta Sdp:lle on pitää kiinni työväenromantiikasta”. Harakan mukaan ”näyttää myös siltä, että Sdp on lukittautunut puolustamaan vähenevää vientiteollisuutta ja vastustamaan tulevaisuutta”.
”Meillä ei ole varaa siihen, että Sdp on peräkammaripuolue”, Harakka kiteyttää.
Enää ei tarvitse arvuutella, minkä vuoksi Venäjä painostaa Suomea pakolaisilla, kirjoittaa Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen Münchenistä.
Suomessa on viime kuukaudet ihmetelty itärajan kiihtyvää turvapaikanhakijoiden virtaa ja sitä, mikä ihmeen käsikirjoitus Venäjällä on koko draamalle laadittu.
Enää ei tarvitse arvuutella, sillä Münchenin turvallisuuskokouksen yhteydessä Venäjän juonenkuviot kävivät selvääkin selvemmäksi.
Pääministeri Dmitri Medvedevin saksalaislehdelle antamasta haastattelusta, Venäjän varapääministerin Sergei Prihodkon lausunnoista ja muutamista Venäjän median artikkeleista voi tehdä johtopäätöksen, että Venäjän ensisijaisena tavoitteena on nyt saada Euroopan unioni luopumaan kiireen vilkkaa Venäjän vastaisista talouspakotteistaan.
Medvedevin Handelsblattille antaman haastattelun yksi pääviesteistä oli se, että Euroopan täytyy itse parantaa suhteet Venäjään, sillä Venäjä ei katso omasta puolestaan tehneensä mitään väärää esimeriksi Krimin vallatessaan.
Ensin Venäjä valtasi Krimin, sitten Putin lähetti pommikoneet Syyriaan. Venäjä näyttää mellastavan maailmalla miten haluaa. Onko kaiken takana suuri suunnitelma?
Venäjän toimet Ukrainassa olivat lännelle ensimmäinen viesti siitä, että Venäjä tekee mitä se haluaa.
Nyt Venäjän pommikoneet moukaroivat Syyrian hallintoa vastustavia kapinallisia ja tappavat enemmän siviilejä kuin ääri-islamistinen Isis. Kansainvälinen yhteisö voi vain katsoa sivusta ja huolehtia pakolaisista.
Onko Venäjän toimien takana presidentti Vladimir Putinin suuri peli, jossa länsimaat ovat joutuneet altavastaajiksi? Näyttää siltä, että meneillään on useita toisiinsa kytkeytyviä pelejä.
Venäjä haluaa heikon Euroopan.
Vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin BOFIT-tutkimuslaitoksesta on tutkinut Venäjän taloutta pitkään.
Kaikkien ei Venäjälläkään tarvitse olla huolissaan resurssien riittävyydestä.
Vuonna 2015 Venäjän puolustusmenot nousivat 28 prosenttia, kun muita budjetin menoeriä ei tarkistettu edes yhtä prosenttia.
Itärajan yli tuleva muuttoliike on tällä hetkellä vakavin ja akuutein haaste Suomen turvallisuuspolitiikassa, arvioi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) Brysselissä.
Robotit ja automaatio luovat ympäri maailmaa uusia työpaikkoja, uusia ja uudenlaisia innovaatioita ja yrityksiä sekä aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ratkoa maailman suuria ongelmia. Mutta aikaikkuna saattaa sulkeutua. Mitä tapahtuu, kun robotit kehittyvät niin hyviksi, että ne voivat tehdä jopa korkeasti koulutettujen, älykkäiden, luovien ja palveluhenkisten ihmisten töitä? Tämä aikaikkunan sulkeutumisen hetki voi olla lähempänä kuin haluamme uskoa.
Monen poliitikon unelmana lienee vieläkin näky tehtaasta, jonne ihmiset vyöryvät töihin viidessä vuorossa. Tämä poliittisten päättäjien ”märkä unelma” ei valitettavasti tule toteutumaan.
Ensimmäiset miehittämättömät tehtaat ovat jo toiminnassa. Ilmiö on leviämässä myös palvelualoille. Ensimmäiset hotellit, joissa työvoimana ovat robotit, on jo avattu. Heikot signaalit uudesta kehityksen suunnasta on vastaanotettu ja rekisteröity.
Pätkätyöt, mikrotyöt, joukkoistetut työt, yrittäjyys – kaikkea tarjotaan mahdollisuutena, näistä ehkä yrittäjyys on se varmin vaihtoehto. Tällä hetkellä joukkoistavat työmuodot ovat käytössä, mutta niidenkin tulevaisuus on muuttuva. Esimerkiksi Über, jota pidetään jakamistalouden edelläkävijänä, on jo hankkinut ensimmäisen robottiautonsa.
Uusi tapa ajatella työmarkkinoita. Tweet
Seppänen korostaa, että Suomen rikkaimmat eivät hänen listallaan ole, koska ”veroja kierretään laillisesti”.
Se tapahtuu ennen muuta holding-yhtiöiden välityksellä: perustetaan yhtiöitä omistamaan toisia yhtiöitä. Tämän johdosta eivät tälläkään listalla ole kaikki Suomen rikkaat, Seppänen selittää.
Tulkintaongelmista huolimatta listassa ei Seppäsen mukaan ole paljon virheitä
Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi kansalaisaloitekeskustelussa europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon (ps.) laskelmiin siitä, että ministeriö arvioi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden määrän aivan liian suureksi.
Myönteisiä päätöksiä on 24,5 prosenttia, 2 324 ja kielteisiä päätöksiä 1 500. Perusteettomia, eli niin sanottuja Dublin-tapauksia 1 571, ja rauenneita 4 100. Jos lasketaan yhteen vain myönteiset ja kielteiset, voidaan saada isoja prosenttilukuja myönteisten osalta. Jos katsomme koko määrän, niin prosentti on 24 myönteisissä.
Minua on jossain määrin yllättänyt se, että Suomessa puhutaan niin vähän siitä, miten naapurimaa Norja aikoo ratkaista pakolaiskriisinsä. Norjassakin pantiin merkille, että nyt asyylioikeuteen viittaamalla maahan pyrkii ihmisiä, jotka haluavat ensisijaisesti maan kansalaisuuden ja pääsyn korkeamman sosiaaliturvan piiriin.
Tämän katsottiin heikentävän varsinaisen turvapaikan tarpeessa olevien ihmisten tilannetta. Siksi Norja teki päätöksen, joka toisaalta pyrki nopeuttamaan turvapaikanhakijoiden päätösten käsittelyä, mutta rajoittamaan heidän oikeuttaan jäädä maahan. Päätöksen mukaan maahan ei oteta ihmisiä, joilla ei ole oikeutta suojeluun, ja ne jotka siihen ovat oikeutettuja, joutuvat lähtemään Norjasta poliittisen tilanteen vakiinnuttua. Norja ei siis itse asiassa aio ”kotouttaa”.
Suomi neuvottelee parhaillaan Portugalin kanssa uudesta verosopimuksesta. Valtiovarainministerin mukaan tuloksia olisi saatava lähiviikkojen aikana.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) lupaa panna verojen pakoilun Portugalissa kuriin. Stubb sanoo Ylen haastattelussa, että jos Portugalin kanssa ei saada neuvoteltua uutta verosopimusta, vanha verosopimus irtisanotaan.
Internet on kuin loputon tiedon valtameri – mutta hyvin, hyvin roskainen paikka, sanoi emeritusprofessori Esko Valtaoja Ylen aamu-tv:ssä.
Valtaoja tunnetaan ahkerana julkisena keskustelijana. Hän jäi eläkkeelle Turun yliopiston avaruustähtitieteen professorin tehtävästä viime syyskuussa.
Valtaoja totesi uskovansa, että noin viidennes ihmisistä uskoo melkeinpä "mihin tahansa". Se, mihin milloinkin uskotaan, vaihtelee aikakaudesta toiseen.
Nyt muodissa ovat enkelit. Ufot ovat menneet pois kokonaan. En ymmärrä, minne avaruusveljet ja -sisaret ovat häippäisseet.
UKK'RAM - SALAPERÄINEN ALUS Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja kertoo miksi täällä ei hiippaile ulkoavaruudesta vieraita.
Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi on nyt askeleen lähempänä. SDP:n entinen pitkäaikainen kansanedustaja Kimmo Kiljunen on yksi aloitteen kolmesta vireillepanijasta.
Kansalaisaloite saa eduskuntakäsittelyn, jos se onnistuu saamaan taakse 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden aikana. Kiljunen riemuitsi asiasta maanantai-iltana Twitterissä.
Yes! Nyt 50 000 allekirjoitusta. Eduskunnan kantaa kysytään seuraavaksi. Palkkaindeksi on eläkeläisen oikeus. Se turvaa ansaitun tulotason.
— Kimmo Kiljunen (@kimmokiljunen) February 8, 2016
Aloitteella on nyt takanaan 51 700 nimeä. Kannatusilmoitusten keräys jatkuu maaliskuun viimeiselle viikolle. Aloite haluaa muuttaa nykyisen työntekijäin eläkelain seuraavaa kohtaa:
”Maksussa oleva eläke tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien indeksillä (työeläkeindeksi), jota laskettaessa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8.” Aloite muuttaisi sen muotoon: ”Maksussa oleva eläke tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien indeksillä (työeläkeindeksi), jota laskettaessa palkkatason muutoksen painokerroin on 1,0.”
Presidentiksi pyrkivä Marco Rubio on nyt kuumaa laavaa lumisessa New Hampshiressa, jonka esivaalit järjestetään tänään tiistaina 9.2.2016. Iowassa kolmanneksi tullut republikaaniehdokas Rubio on toistaiseksi niiden paras toivo, jotka haluavat puolueen ehdokkaaksi keskitien kulkijan.
Sunnuntai-iltana heitä oli kokoontunut satamäärin palloiluhalliin Manchesterin pikkukaupungissa: vakavaa ja vaatimatonta valkoista väkeä, joka arasteli täyttää penkkirivejä edestä. Leveästi hymyilevä Rubio asteli lavalle kuin kotiinsa näyttäen sinisessä villapaidassaan paljon 44-vuotiasta nuoremmalta.
” Barack Obama haluaa tehdä tästä maasta sellaisen kuin muut maat. Mutta jos pitää ulkomaista, kannattaa muuttaa ulkomaille. Me olemme Amerikassa.” Sanat ovat jyrkkiä, mutta Rubio hymyilee lämpimästi kuin puhuisi tutuille, jotka kyllä tietävät, ettei hän tarkoita pahaa.
Hallituksen kilpailukykypaketti vie hallituksen alueelle, jossa sen ei kuuluisi olla Korkman sanoo.
Hän näyttää harmistuneelta, silmien välissä olevat pohtimisrypyt on syventyneet. Mutta harmaiden silmien katse tummasankaisten silmälasien takana on tarkka.
”Jos hallitus olisi kysynyt yhdeltäkään ekonomistilta, kukaan ei olisi suositellut tuollaisia toimenpiteitä”, Korkman puuskahtaa.
Kas, iltapäivä on pimentynyt. Lunta ei sada, ja kelmeän toimistolampun loisteessa ärtymys paistaa Korkmanin kasvoilta. Mutta eivätkö he kysyneet? Hallituksen lähipiriin kuuluu muun muassa kokoomuksen kansanedustaja, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen entinen johtaja Juhana Vartiainen. ”En tiedä, mitä hän on siellä tehnyt, jos on ollut mukana”, Korkman sanoo.
Suomalaisten mielestä tulevaisuus on nyt huomattavasti turvattomampi kuin vielä vuosi sitten. Tällaisen vaikutelman ainakin saa, kun seuraa katupartioita koskevaa keskustelua tai selailee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n kyselytutkimusta turvattomuudentunteista.
Juuri nyt pelkokerrointa lisää turvapaikanhakijatilanne. Syyrian kriisi on tullut uimahallin saunaan ja kaupan kassajonoon, ja se näkyy huolissa. Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa esimerkiksi rajojen sulkemista, ja yli puolet aloittaisi rajatarkastukset myös Pohjoismaiden rajoilla.
Vaikka turvattomuuden tunne on subjektiivinen kokemus, se on toki syytä ottaa tosissaan. Samankaltainen tilanne nähtiin 1990-luvun laman aikaan. Yhtä tärkeää on kuitenkin ymmärtää myös, että peloilla tehdään politiikkaa.
He uhkaavat raiskata suomalaisia ja tappaa suomalaisia. He toistavat uhkauksiaan päivittäin ja kohdistavat usein ne nimettyihin henkilöihin.
Raiskaus- ja tappolistoille joutuneet ihmiset ovat sekä yhteiskunnallisia vaikuttajia että tavallisia ihmisiä.
Uhkailun takana ei ole Isis, Venäjä eikä mikään muukaan ulkomaalainen taho.