Maailman rikkaimpien oma prosenttiliike

Brittiläinen avustusjärjestö Oxfam julkisti viime viikolla raportin, jossa kerrottiin pöyristyttäviä tilastolukuja maailman varallisuuden keskittymisestä.

Raportin mukaan rikkain prosentti maailman ihmisistä omisti viime vuonna 48 prosenttia eli miltei puolet koko maailman varallisuudesta. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, niin rikkaimman prosentin varallisuus ylittää jo ensi vuonna sen, mitä kaikki muut 99 prosenttia maailman asukkaista omistavat yhteensä.

Oxfamin laskelmien mukaan maailman 80 rikkaimmalla miljardöörillä on jo nyt yhtä paljon omaisuutta kuin maailman väestön köyhemmällä puoliskolla eli 3,5 miljardilla ihmisellä.

Kaikkein rikkaimmat ovat rikastuneet viime vuosina hurjaa vauhtia. Vuonna 2010 maailman köyhimmän 50 prosentin yhteenlaskettu varallisuuden määrä vastasi maailman 388 rikkaimman miljardöörin varallisuutta.

Ydinaseeton utopia

Mo­net muis­ta­vat, mi­ten Yh­dys­val­tain ja Neu­vos­to­lii­ton joh­ta­jien pe­räs­sä kul­ki ai­na avus­ta­ja ydin­asei­den lau­kai­su­sal­kun kans­sa. Mut­ta kuin­ka mo­ni tie­si, et­tä Neu­vos­to­lii­tol­la oli Kuol­lut kä­si -ni­mi­nen au­to­maat­ti, jo­ka pys­tyi lau­kai­se­maan ydi­nis­kun, vaik­ka maan joh­ta­jat oli­si­vat kuol­leet?

Se oli si­tä ai­kaa, kun maail­man älyk­käim­mät ih­mi­set ku­lut­ti­vat ai­kan­sa miet­tien ih­mis­kun­nan tu­hoa­mis­ta. Yk­si heis­tä, pe­li­teo­rian isä John von Neumann, kek­si osu­van ni­men ku­vaa­maan ti­lan­net­ta, jos­sa kum­pi­kaan puo­li ei voi­nut tu­ho­ta tois­ta tu­hou­tu­mat­ta sa­mal­la it­se. Ky­sees­sä oli "mu­tual­ly as­su­red dest­ruc­tion", MAD eli "hul­lu".

"A­se­rii­sun­ta on py­säh­ty­nyt pai­kal­leen, ja useim­mat ydin­ase­val­tiot ovat uu­dis­ta­mas­sa ydi­na­sei­taan. Sa­maan ai­kaan neu­vot­te­lu­yh­teys Yh­dys­val­tain ja Ve­nä­jän vä­lil­lä on li­ki­main kat­ken­nut. Luot­ta­mus on vaih­tu­nut mo­lem­min­puo­li­seen epä­luu­loon", ker­too pu­he­lin­haas­tat­te­lus­sa tuo­mio­päi­vän kel­los­ta vas­taa­van Bul­le­tin of Ato­mic Scien­tists -jär­jes­tön toi­min­nan­joh­ta­ja Kennette Benedict.

Jos Ve­nä­jä to­del­la ot­taa käyt­töön uu­det kes­ki­mat­kan ris­tei­lyoh­juk­set, uhat­tui­na ovat kaik­ki muut­kin kol­men vii­me vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na sol­mi­tut aseis­ta­rii­sun­ta­so­pi­muk­set. Se mer­kit­si­si al­kua uu­del­le va­rus­te­lu­kier­teel­le.

Ve­nä­jän ko­ven­tu­nut­ta lin­jaa hei­jas­te­lee eng­lan­nin­kie­li­ses­sä Prav­das­sa mar­ras­kuus­sa jul­kais­tu ar­tik­ke­li, jo­ka oli ot­si­koi­tu "Ve­nä­jä val­mis­te­lee ydin­yl­lä­tys­tä Na­tol­le".

Hulluus on palannut

Putinin tytär esiintyy salanimellä ja johtaa miljardihanketta

Oppositiobloggari Aleksei Navalnyi on kirjoittanut Facebook-sivuillaan väittämiä Venäjän presidentin tyttärestä.

Navalnyin mukaan Vladimir Putinin 28-vuotias Jekaterina-tytär käyttää salanimeä Katerina Vladimirovna Tihonova ja johtaa järjestöä, joka suunnittelee yli miljardin euron arvoista uudistusta Moskovan valtionyliopistolle.

Lisäksi hän on maan vaikutusvaltaisimman yliopiston tiedeneuvostossa. Jekaterina Putinalla ei tiettävästi ole merkittäviä tieteellisiä meriittejä.

Putin on varjellut perheensä yksityisyyttä lähes valtiosalaisuuden tavoin. Kesällä paljastui, että Putinin toinen tytär Maria asui Hollannissa, kunnes joutui poistumaan sieltä Venäjän tukemien Itä-Ukrainan kapinallisten ammuttua alas hollantilaisia kuljettaneen matkustajakoneen.

Putin kaatuu kuin Neuvostoliitto?

Suomalaiselta pankkimieheltä villi ennustus

Paljon ovat markkinavoimien edustajat maailman näkymiä ennustelleet talouden ja politiikankin osalta, mutta nyt on saatu kenties hurjin ennustus pitkään aikaan: presidentti Vladimir Putinin hallinto kaatuu sekasortoon.

Näkemyksen esittäjä on suomalaisen varainhoitotalo Front Capitalin päästrategi Ari Aaltonen. Syy näkemykseen on öljyn hinnan romahdus, jota Venäjä ei kestäisi.

Koska maassa on olemattomat oikeusvaltion perinteet, rikollisuuden ja korruption lisääntyminen on väistämätöntä maan köyhtyessä. Näköalattomuuden vallatessa maan, on selvää, että Putinin hallinto kaatuu tähän sekasortoon kuten Neuvostoliitto 90-luvun alussa tai Tsaarinvalta 1917.

Mereen pudonnut Air Asian kone nousi 1 700 metriä 30 sekunnissa – puikoissa oli perämies

Joulukuun lopussa Jaavanmereen pudonneen Air Asian lennon QZ 8501 Airbus A320 -kone oli hyvässä kunnossa ja lensi kaikkien paino- ja tasapainosäännösten mukaan ennen onnettomuutta, kertoi Indonesian kansallinen liikenneturvallisuuskomitea.

Lentotietojen mukaan kone nousi 30 sekunnissa noin 9 700 metristä 11 400 metriin ennen kuin se tippui nopeasti takaisin 9 700 metriin. Sen jälkeen kone tippui kolmen minuutin ajan ennen kuin mustat laatikot lakkasivat tallentamasta tietoja.

Yhdestäkään koneen henkilökunnan jäsenestä ei komitean mukaan löytynyt mitään epäilyttävää, vaan he olivat kaikki lainmukaisesti koulutettuja ja muodollisesti päteviä.

Eduskunnassa kipinöi: ”Kreikka teki kymmenen miljardia euroa paremman tuloksen kuin Suomi”

Kreikka, maan vaalit ja velat. Siinä eduskunnan täysistunnon suurimmat keskustelunaiheet tiistaina. Demarit olivat äänessä aktiivisesti.

Ensin pääsi kuitenkin irti kokoomuksen Ben Zyskowicz, joka edellytti, että Kreikan on pidettävä velvoitteensa, vaikka valta maassa vaihtui.

Täysin mahdoton ajatus, että velat annetaan anteeksi.

SDP:n Mikael Jungner oli sitä mieltä, että Kreikka on jo nyt oikealla ja hyvällä tiellä.

Viime vuonna luottoluokitus nousi ja valtio teki kaksi miljardia ylijäämäisen tuloksen, kymmenen miljardia paremman kuin Suomi. Talous on lähtemässä nousuun. Tilanne ei ole yhtään niin synkkä kuin on kuviteltu ja siksi puheet lainojen anteeksiannosta ovat ennenaikaisia.

Donetskilaisessa pommisuojassa odotetaan Putinia pelastajaksi

Betoninen oviaukko johtaa maan alle pimeällä Kyivskin alueella Donetskin pohjoislaidalla. Sähköt ovat poissa koko kaupunginosasta. Jatkuvien taisteluiden kohteena olevalle lentokentälle on matkaa vain kolme kilometriä.

Donetskin alueen separatistien tykistöpatteri lähettää terveisiä Ukrainan joukoille parin korttelin päästä.

Nämä korttelit ovat alkujaan vuonna 1958 valmistuneen Kyivskin alueen hiilikaivoksen työntekijöiden asuntoja. Tiistai-iltana pommisuojassa asui vakituisesti 70 kotinsa menettänyttä ihmistä lapsista vanhuksiin.

"Vain Putin voi meidät pelastaa", sanoo Lena Zenjuk, 35-vuotias kondiittori, joka on asunut pommisuojassa kolmen lapsensa kanssa heinäkuusta lähtien.

”Voin kuulla kuoleman enkelin siipien iskut”

Litvinenko syytti murhastaan Putinia

Yhdeksän vuotta sitten Litvinenko taisteli elämästään ja syytti murhaajakseen Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.

Marraskuussa 2006 Venäjän entinen tiedustelu-upseeri Aleksandr Litvinenko makasi University College -sairaalan pedillä Lontoossa.

Ennen niin tuuhea, maantienvärinen tukka oli karissut viimeistä hiusta myöten pois pois, ja maksan pettäminen teki hänen ihonsa kellertäväksi.

Kolmisen viikkoa aiemmin ex-KGB-agentti oli juonut teetä Millennium-hotellissa kahden venäläisagentin, Andrei Lugovoin ja Dmitri Kovtunin kanssa. Litvinenko oli asunut Britanniassa jo kuusi vuotta, ja huhujen mukaan työskenteli Britannian tiedustelupalvelu M16:lle.

Lontoossa alkaa entisen KGB:n ja FSB:n agentin Aleksandr Litvinenkon murhan julkinen tutkinta.

Syrizan murskavoitto Kreikassa

Vaalit voittanut vasemmistopuolue Syriza julisti loppua talouskurille – "Kreikka on kääntänyt uuden sivun"

Vasemmistopuolue Syriza on saanut murskavoiton Kreikan parlamenttivaaleissa. Puolue jää kuitenkin kahden paikan päähän yksinkertaisesta enemmistöstä, jolla se olisi voinut muodostaa hallituksen yksinään.

Syrizan johtaja Alexis Tsipras on luvannut neuvotella uusiksi Kreikan mittavat lainat ja niiden ehdot.

"Troikka on historiaa!" Tsipras julisti kannattajilleen myöhään sunnuntaina Ateenan yliopistolla vaalivoiton selvittyä. Troikka muodostuu Kreikan velkojista eli Euroopan komissiosta, Kansainvälisestä valuuttarahastosta ja Euroopan keskuspankista.

Järinä alkaa Euroopassa?

Kreikan laitavasemmistolaisen Syriza-puoleen eilisellä vaalivoitolla voi olla laajempia seurauksia Euroopassa, arvioivat useat kansainväliset lähteet.

Kansainvälisen rahoitusyhtiö Allianzin pääneuvonantaja Mohamed El-Erian kirjoittaa uutistoimisto Bloombergin analyysissaan, että Kreikan vaalitulos on merkki ”laajemmasta poliittisesta ilmiöstä Euroopassa” liittyen perinteistä politiikkaa haastavien puolueiden suosion kasvuun. El-Erian myös vihjaa, että ilmiö koskee muitakin kuin EU:n reunavaltioita.

”Troikka on mennyttä” - vasemmistolainen Syriza juhlii vaalivoittoa

Kreikkalainen sanomalehti Kathimereni kuitenkin nostaa esiin pienen epäilyksen siitä, onnistuuko Syriza muodostamaan hallituksen ongelmitta. Puolue kuitenkin jäi kahta paikkaa vaille enemmistöstä. Tämän viikon ensimmäinen tehtävä Syrizalla on muodostaa hallitus ja jos se epäonnistuu siinä, vastuu siirtyy toiseksi suurimmalle puolueelle eli Uudelle demokratialle.

Oli miten oli, Syriza on silti vaalien kirkas voittaja. Se kuitenkin sai peräti 36,3 prosenttia äänistä.

Tällaisilla aseilla Venäjä tukee separatisteja Itä-Ukrainassa

Sotilasliitto Naton mukaan Venäjä on tukenut Itä-Ukrainan separatistien hyökkäystä muun muassa kehittyneillä ohjuksilla, raketeilla ja lennokeilla.

Esimerkiksi Mariupolissa lauantaina tehdyssä raketti-iskussa kuoli noin 30 ihmistä, joista suurin osa oli siviilejä. Lisäksi satakunta ihmistä haavoittui. Siviilejä on kuollut myös muun muassa tällä ja viime viikolla tehdyissä bussi-iskuissa.

Venäjä on järjestelmällisesti kiistänyt tukeneensa aseellisesti separatisteja. Useilla verkkosivuilla on julkaistu nyt kuitenkin uusia kuvia, joiden väitetään todistavan sen, että Venäjä tukee aseellisesti separatisteja.

Uudet satelliittikuvat todistavat: Näin Venäjä varustautuu rajan takana

Satelliittikuvat osoittavat Venäjän lisänneen merkittävästi asevoimiensa kalustoa Petroskoin lähistöllä.

VENÄJÄN ASEVOIMIEN varustelu Suomen itärajan tuntumassa nousi hiljattain uutisotsikoihin, kun Venäjä toi ensimmäisiä joukkojaan Alakurtin uudestaan avattavaan sotilastukikohtaan, joka sijaitsee noin 60 kilometriä Suomen rajasta Rovaniemen korkeudella.

Vaikuttaa, että Venäjä on lisännyt voimiaan myös noin 200 kilometrin päässä Suomen rajasta sijaitsevalla Petroskoin seudulla. Petroskoin pohjoispuolella sijaitsevan suuren varikon kaluston määrä on kasvanut Google Earth -palvelun satelliittikuvien perusteella.

Ukrainan sodan laajenemisella pahat ja kauaskantoiset seuraukset

Separatistit uhoavat laajentavansa sotaa, ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoittaa Facebookissa. Tällä olisi hänen mukaansa kauaskantoisia seurauksia eikä Venäjä voisi välttyä vastuustaan separatistien tukijana ja aseistajana.

Ukrainan Mariupolissa eilen lauantaina tehty raketti-isku on kuin toisinto Sarajevon torin kranaatti-iskusta, joka tehtiin 21 vuotta sitten, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) katsoo. Hän kirjoittaa asiasta yhteisöpalvelu Facebookissa.

Tuomioja toteaa, että Itä-Ukrainan separatistit ovat uhonneet laajentavansa sotaa ja että tällä olisi "pahoja ja kauaskantoisia seurauksia", jos näin todella tapahtuisi. Sodan laajentaminen vaikuttaisi paitsi ukrainalaisiin myös kansainväliseen tilanteeseen, hän arvioi.

Tämäkö hyvä työttömyysraha?

Kuuden tonnin palkalla 2300 miinus verot

Sitran kirjoittajat eivät tunnu ymmärtävän, että pienestä palkasta sen paremmin kuin suurestakaan ei seuraa korkeaa ansiopäivärahaa. Ansiopäivärahan suuruus on karkeasti 60 prosenttia palkasta. Lapseton 2000 euroa tienannut saa päivärahaa himpun verran yli 1200.

Kahden lapsen huoltajan 2 600 euroa tienaavan ansiopäiväraha puolestaan jää alle 1 700 euron kuussa. Verot vielä pois päältä. 4 000 euroa tienaavan lapsettoman päiväraha puolestaan on alle 2 000 euroa miinus verot.

Sekin tuntuu kirjoittajilta unohtuvan, että ansiosidonnaisessa on leikkuri. Mitä suurempi palkka, sitä suhteessa pienempi päiväraha. 6 000 eurolla saa 2 300 euroa.

SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen huomauttaa, että Sitran julkistaman keskusteluasiakirjan pohdinnat työttömyysturvan puolittamisesta eivät ole realistisia, kun jo nyt pienellä turvalla elävillä on vaikeuksia selvitä arjesta.

Asiantuntijaryhmä: Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille palkansaajille

Ryhmä tutkijoita, poliitikkoja ja virkamiehiä ehdottaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin.

Ehdotuksen mukaan työttömyyskassan jäsenyys ei ole jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen saamiselle eikä yrittäjyys palkkasuhteen rinnalla tai työttömänä heikennä palkkasuhteen työttömyysturvaa.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on selitysten mestari

Ulkoministeri Sergei Lavrov käyttää paljon aikaa selittääkseen Venäjän toimet parhain päin

Yksitoista vuotta Venäjän ulkoministerinä toiminut veteraanidiplomaatti Sergei Lavrov, 64, on selitysten mestari. Hän antoi keskiviikon tiedotustilaisuudessa Moskovassa vakuuttavan näytön kyvyistään vastatessaan espanjalaisen El País -lehden Krimiä koskevaan kysymykseen.

Lavrov oli ehtinyt pariin otteeseen korostaa suvereenin Ukrainan yhtenäisyyttä, kun espanjalaistoimittaja tiedusteli häneltä, kuinka tämä "yhtenäisyys" huomioitiin maaliskuussa, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan.

.seli, seli

"Mitä tulee aseiden ja joukkojen virtaan [rajan yli Venäjältä Ukrainaan], niin olemme kuulleet nämä väitteet monta kertaa", Lavrov sanoi. "Ja joka kerta sanon, että jos sellaista varmana tietona esitätte, niin näyttäkää faktat.

Venäjän ystävien rivit sen kuin harvenevat. Ei käy Lavrovia kateeksi.

USA yrittää hillitä porua

Suomi saa virallisen kutsun Viron ilmaharjoitukseen

Yhdysvallat aikoo lähettää Suomelle kirjallisen ja virallisen kutsun Virossa pidettävään ilmavoimien harjoitukseen, josta on noussut Suomessa julkinen poru, kertoo Yhdysvaltain suurlähetystön tiedottaja Jeffrey Reneau Helsingin Sanomille.

Reneaun mukaan Yhdysvallat pyrkii virallisella kutsulla lieventämään harjoituksesta syntyneitä väärinkäsityksiä. Aiemmin tiistaina Reneau kertoi, että Suomi oli jo saanut suullisen kutsun Virossa keväällä pidettävään harjoitukseen.

Suullisen kutsun esitti Helsingissä 25. marraskuuta vieraillut Yhdysvaltain ilmavoimien komentaja Euroopassa, kenraali Frank Gorenc. Neljän tähden kenraali Gorenc oli esittänyt kutsun suomalaisille sotilastahoille, joiden nimiä Reneau ei halunnut kertoa.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessaan tiistaina, ettei Suomea olisi kutsuttu kyseiseen harjoitukseen. Hän kertoi varmistaneensa asian puolustusministeriöstä tiistaiaamuna.

McDonnell Douglas F/A-18 Hornet on yhdysvaltalaisen McDonnell Douglasin (nykyään Boeing) valmistama kaksimoottorinen jokasään laivastohävittäjä ja rynnäkkökone.

Tuomioja Venäjä-propagandasta

”Vapaa tiedonvälitys on paras vastalääke”

EU-maissa on hyvin eriäviä näkemyksiä siitä, miten Venäjän käymään informaatiosotaan pitäisi reagoida. Baltian maiden esittämä ajatus EU:n yhteisestä venäjänkielisestä televisiokanavasta nostaa monissa jäsenmaissa niskakarvoja pystyyn.

Propagandan vastaisia toimia kaavaillaan aktiivisesti Latviassa, joka aloitti EU-puheenjohtajamaana vuodenvaihteessa. Latvian hallituksen mukaan Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, jotka tukevat yhteistyötä venäjänkielisen tiedonvälityksen lisäämiseksi.

Tuomiojan mielestä Suomessa venäjänkielinen uutisointi on toteutettu mallikkaasti ilman minkäänlaisen ”vastapropagandalaitoksen” perustamista.

Niinistö ja Tuomioja puuttuivat Ilmavoimien harjoitukseen USA:n kanssa

Yhdysvaltain hävittäjälaivue tulee yhteisharjoitukseen Viron Ämariin

Ilmavoimien kaavailema harjoittelu yhdessä Viroon tulevan Yhdysvaltain lento-osaston kanssa on nostattanut eripuraa Suomen ulkopolitiikan johdossa.

Erimielisyys harjoituksista virisi samaan aikaan, kun Suomessa korostettiin ulkopoliittista yksimielisyyttä sekä Venäjän-suhteista että Suomesta osana länttä.

Harjoitukseen osallistumista kannattavat HS:n tietojen mukaan pääministeri Alexander Stubb (kok) ja puolustusministeri Carl Haglund (r).

Erkki Tuomiojan venäläis-
kommentti suututti virolaiset

Suo­men ul­ko­mi­nis­te­ri Erkki Tuomioja (sd) on suu­tut­ta­nut vi­ro­lai­set, joi­den mie­les­tä hän moit­tii tur­haan maan me­diaa ve­nä­jän­kie­lis­ten uu­tis­ten puut­tu­mi­ses­ta.

Tuo­mi­oja ker­toi kes­ki­viik­ko­na Huf­vuds­tadsb­la­de­tis­sa, et­tei hän kan­na­ta EU:n yh­tei­sen ve­nä­jän­kie­li­sen vas­ta­me­dian pe­rus­ta­mis­ta. Vi­ron, Liet­tuan, Tans­kan ja Bri­tan­nian ul­ko­mi­nis­te­rit ovat esit­tä­neet uut­ta EU-myön­teis­tä uu­tis­toi­min­taa vas­ta­pai­nok­si Ve­nä­jän val­tiol­li­sen me­dian voi­mak­kaal­le laa­je­ne­mi­sel­le.

"Tä­mä kuu­los­taa sil­tä na­tio­na­lis­ti­sel­ta po­li­tii­kal­ta, jo­ta Bal­tian maat ovat aja­neet ja jon­ka ta­kia ve­nä­jän­kie­li­siä uu­ti­sia ei ole siel­lä lä­he­tet­ty. Me olem­me Suo­mes­sa kul­ke­neet toi­sen­lais­ta tie­tä", Tuo­mi­oja sa­noi Huf­vuds­tadsb­la­de­tis­sa ja viit­ta­si Ylen ve­nä­jän­kie­li­siin uu­ti­siin.

Syyriasta palaavat uhkaavat Eurooppaa

Euroopassa olevien ääri-islamistien ajojahti tiivistyi perjantaina, kun turvallisuusviranomaiset pääsivät jihadistien jäljille Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa.

Yksin Ranskassa terrorismin vastaiseen operaatioon on mobilisoitu jo kaikkiaan 120 000 poliisia ja sotilasta.

Mahdollisten terrori-iskujen vuoksi EU:n komissio kiristi turvatoimia. Belgia puolestaan suunnitteli pyytävänsä armeijalta apua, kun paljastui, että terroristit olivat mahdollisesti suunnitelleet iskua maan poliisilaitosta vastaan.

Belgiassa annettiin toiseksi korkein terrorihälytys, ja monet juutalaiskoulut olivat perjantaina kiinni Brysselissä ja Antwerpenissä.

Al-Qaida vapautti panttivangit

Maksoiko Italia panttivangeista miljoonien lunnasrahat?

Kaksi italialaista avustustyöntekijää joutui viime kesänä al-Qaidaan liittyvän al-Nusran rintaman panttivangeiksi Syyriassa. Perjantaina 16.1.2015 Greta Ramelli, 20, ja Vanessa Marzullo, 21, pääsivät viimein takaisin kotimaahansa.

Riemu naisten kotiinpaluusta kuitenkin hieman vesittyi sen jälkeen, kun Guardianin turvallisuusalan lähteeksi nimittämä taho kertoi Italian todennäköisesti maksaneen naisista al-Nusran rintamalle mehevät lunnaat.

Dubaissa vaikuttavan Al Aanin mukaan lunnassumma oli peräti 16 miljoonan euron luokkaa. Guardian ei kuitenkaan saanut omaa vahvistusta tiedolle.

Timo Soini ottaisi passin pois Syyrian taisteluihin aikovilta

Nyt Timo puhuu asiaa

Suomen on otettava vakavasti se, että Suomesta lähtee ja Suomeen palaa Syyriaan äärijärjestö Isisiin liittyneitä taistelijoita, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo Studio Kulmapöydän haastattelussa.

"Ongelma on vakava, mutta hysteriaan ei ole syytä, ja missään nimessä kaikki muslimit eivät ole vaaraksi."

Pariisin terrori-isku ja Belgian terrori-iskun estäminen Belgiassa ovat Soinin mukaan osoitus siitä, että islamilainen ääriterrorismi on uhka Euroopassa. Soini harkitsisi sitä, että Syyriaan taistelemaan aikovilta voitaisiin ottaa pois passi tai asettaa palaavat taistelijat maahantulokieltoon.

Sotavoima lisääntyy Suomen lähialueilla

Mikä on Venäjän seuraava siirto?

Uusien joukkojen tulo itärajan tuntumaan puhutti kansanedustajia vain vähän. Pääministeri Stubbin mukaan Euroopan jännitteet vaikuttavat myös Suomen turvallisuusympäristöön.

Pääministeri Alexander Stubb (kok) sanoi eduskunnan keskustelussa, että Euroopan kasvaneet sotilaalliset jännitteet vaikuttavat myös Suomen turvallisuusympäristöön eikä ole Suomenkaan kannalta yhdentekevää, miten Venäjä tähän kriisiin reagoi.

"Venäjä ei silti muodosta meille perinteistä turvallisuuspoliittista uhkaa", hän painotti.

Venäjä ilmoitti tiistaina ensimmäisten uuden jalkaväkiprikaatin joukkojen saapumisesta tukikohtaan Alakurtissa eli vanhassa Sallassa, runsaan 50 kilometrin päässä Suomen rajasta. Venäjä kertoi Alakurtin tukikohdan avaamisesta uudelleen jo vajaa vuosi sitten.

Jemenin Al-Qaida otti vastuun Charlie Hebdo -iskusta

Al-Qaida -äärijärjestön Jemenissä toimiva osa väittää olevansa vastuussa ranskalaiseen Charlie Hebdo -lehteen tehdystä terrori-iskusta.

Järjestön edustaja sanoo videolla, että hyökkääjät oli määrätty tekemään isku. Videon mukaan isku oli kosto profeetta Muhammadin loukkaamisesta.

Uudet Charlie Hebdo -kuvat lietsovat vihaa

Al-Azhar varoittaa

Satiirilehti Charlie Hebdon ensimmäinen numero verisen iskun jälkeen ilmestyy tänään keskiviikkona. Arvovaltainen sunnimuslimien instituutti katsoo, etteivät uudet piirrokset edesauta ihmisten rauhanomaista rinnakkaiseloa.

Sunnimuslimien arvostettu oppimisen keskus al-Azhar varoittaa, että satiirilehti Charlie Hebdon uudet piirrokset lietsovat vihaa.

Kairossa toimiva al-Azhar katsoo, että ne eivät palvele ihmisten rauhanomaista yhteiseloa ja vaikeuttavat muslimien sopeutumista Eurooppaan ja länsimaisiin yhteiskuntiin.

Vakava varoitus pääministeriltä

Käänne Ranskan tutkinnassa

Ranskan pääministeri Manuel Valls on varoittanut maataan terrorismin uhan jatkumisesta.

Vakava ja korkea riski on yhä olemassa sekä niiden osalta, jotka liittyvät Pariisin iskujen tekijöihin että niiden osalta, jotka kuuluvat terroristiverkostoihin, Valls sanoi

Charlie Hebdo loppui nopeasti monista myyntipisteistä

Uutistoimisto Reutersin ja mukaan numero on myyty monin paikoin loppuun Ranskassa jo heti aamusta.

Myös ranskalaislehtien mukaan Charlie Hebdo -lehden numerot on myyty nopeasti loppuun erityisesti metroasemien lähellä sijaitsevissa lehtikioskeissa. Useilla lehtikioskeilla myös jonotettiin lehden tuoreinta numeroa pian aamukuuden jälkeen

Esimerkiksi Le Figaron haastattelema nainen kertoo, että kaikki lehtikioskiin myyntiin tilatut Charlie Hebdot myytiin loppuun kymmenessä minuutissa.

Normaalin noin 60 000:n sijasta lehdestä on otettu kolmen miljoonan kappaleen painos.

Lehti julkaistaan myös digitaalisena versiona englanniksi, espanjaksi ja arabiaksi.

Tulossa kohtalokas isku Venäjälle?

”Paine Vladimir Putinia kohtaan kasvaa”

Jos Venäjä ei pian laske ohjauskorkoaan, maan yrityksiä uhkaa konkurssien aalto. Näin sanoo Venäjän duuman rahamarkkinakomitean ja maan pankkiyhdistyksen puheenjohtaja, ekonomisti Anatoli Aksakov CNN Moneyn mukaan.

Aksakovin ulostulos on merkki Venäjän finanssisektorin pahenevasta ahdingosta. Tilannetta ei auta se, että luottoluokittaja Fitch pudotti perjantaina Venäjän luottoluokituksen vain pykälän päähän roskalainaluokasta.

Konkurssiaalto voisi olla jopa kohtalokas isku joillekin Venäjän pankeille. Ranskalainen BNP Paribas -pankki arvioi eilen, että Venäjän pankit tulevat tarvitsemaan jopa 38 miljardia euroa uutta pääomaa tänä vuonna.

Eurooppa elää apeita vuosia

Voisiko Euroopan vuosi surullisemmin alkaa

Eurooppa elää Starhembergin hetkeä. Väkevät nuoruusvuodet ovat ohi, epävarmuus kalvaa, tornissa kyhjötetään, horisontissa ei kajasta valo. Muurien ulkopuolella levittäytyy ongelmien kenttä, ja tykinkuulat ovat rysähdelleet kaupunkiin yksi toisensa perään.

Vuodesta 2008 alkaen finanssikriisi, talouskriisi, velkakriisit. Vuonna 2011 arabikevät, joka herätti ensin toivoa mutta syöksi sitten Euroopan lähialueita väkivaltaiseen sekasortoon. Syyrian ja Libyan seurauksista ei kärsitä pelkästään julmuuksien tantereilla vaan lohduttomilla pakolaisleireillä ja Välimeren huterilla pakolaispaateilla, joka päivä.

Vuonna 2011 Norjassa Anders Behring Breivikin terroriteko, joka näytti, mihin perverssistä maailmankuvasta ammentava sairas mieli pystyy.

Vuodesta 2013 alkaen Ukraina, jossa nyt voi melkeinpä kuulla, kuinka jää pakkautuu kirskahtaen tiiviimmäksi. Vaikka ei konflikti ole vielä jäätynyt kokonaan umpeen. Viimeksi perjantaina kerrottiin neljän sotilaan ja kahden siviilin kuolleen kranaattitulessa tai raketti-iskuissa. Valitettavan tavanomainen päivä. Eivät nämä enää nouse uutisiin.

Euroopan terrori-iskuissa on toistunut tekijästä riippumatta sama terrorismin logiikka. Terroristit iskevät arkeen, he iskevät viattomuuteen, he iskevät turvallisuuden tunteeseen. Niin teki Breivik demarinuorten kesäleirillä, niin tekivät Beslanin murhaajat syyskuussa 2004 koulun jumppasalissa, niin tekivät Madridin pommittajat maaliskuussa 2004 aamun ruuhkajunissa, niin tekivät Lontoon reppuräjäyttäjät heinäkuussa 2005 maanalaisessa sekä pirteän lontoonpunaisessa bussissa.

Euroopalla on ilmiselvä ongelma islam-suhteensa kanssa. Ja sen myötä Euroopalla on ongelma itsensä kanssa, koska islam on nykyään yksi osa eurooppalaisuutta.

Vuosi 2015 taas, niin, voisiko Euroopan vuosi surullisemmin alkaa. Kaksi sanaa: Charlie Hebdo.

Ranskan kaksi panttivankikriisiä ratkesivat

Perjantaina 9.1.2015 Kello 18.20 AFP kertoi, että Charlie Hebdo -terrori-iskusta epäillyt Saïd ja Chérif Kouachi on tapettu ja heidän ottamansa panttivanki pelastettu. Le Monde -lehti kertoi myös, että epäillyt on tapettu turvallisuusjoukkojen rynnäkössä. Poliisi vahvisti asian vähän myöhemmin.

AFP:n lähteen mukaan terrori-iskusta epäillyt tulivat piiritetystä rakennuksesta ulos ja ampuivat erikoisjoukkoja kohti. Yksi turvallisuusjoukkojen jäsen loukkaantui tulituksessa.

Toisessa piiritystilanteessa košer-ruokakaupassa Itä-Pariisin Porte de Vincennesissä kuultiin myös räjähdyksiä ja tulitusta vähän kello 18:n jälkeen Suomen aikaa. AFP kertoi useiden ihmisten juoksevan pois piiritetystä ruokakaupasta.

Kello 18.25 Suomen aikaa Le Monde kertoi panttivankisieppaajan kuolleen myös Porte de Vincennesissä. Poliisi vahvisti sieppaajan kuolleen noin kello 18.50, sanoo AFP. Le Monden mukaan turvallisuusjoukkojen rynnäkkö kesti korkeintaan muutaman minuutin.

Ruokakaupan panttivangit surmattiin todennäköisesti heti

Asemiehen naisystävä yhä kateissa.

Syyttäjän mukaan tähän viittaavat muun muassa ruumiiden kunto ja asemies Amedy Coulibalyn kommentit haastattelussa, jonka hän antoi kesken panttivankidraaman.

Coulibalyn epäillään lisäksi surmanneen panttivankidraamaa edeltävänä päivänä Pariisissa naispoliisin. Viranomaiset epäilevät, että miehen 26-vuotias naisystävä avusti surmassa. Naista ei ole vielä tavoitettu.

Miten olisi käynyt satiiriselle ranskalaislehdelle Charlie Hebdolle Suomessa?

Todennäköisesti lehdelle olisi käynyt huonosti, joko kaupallisesti tai tuomioistuimissa – tai molemmissa.

Suomessa ei ole sellaista räävittömän yhteiskunnallisen satiirin ja parodian perinnettä, jota Charlie Hebdo on edustanut. Ranskassakin se on ottanut koville.

Charlie Hebdo muistetaan tästä eteenpäin nimenomaan islamin ilmiöiden pilkkaamisesta, koska se maksoi keskiviikkona 12 ihmisen hengen terrorihyökkäyksessä lehden toimitukseen Pariisissa.

Islam on ollut Charlie Hebdon hampaissa toistuvasti, mutta lehti pilkkaa kaikkia uskontoja sekä suurta määrää jalustalle nostettuja arvoja. Lehti on juuri sitä, mitä tarkoitetaan kreikkalaisperäisellä sanalla ikonoklasmi, kuvien raastaminen.

Charlie Hedbon piirtäjät ottivat tietoisen riskin mitä räävittömyydestä voisi seurata

Georges Wolinski

Pa­rii­sis­sa Char­lie Heb­do -leh­den toi­mi­tuk­sen ter­ro­ri-is­kus­sa kuol­leis­ta tai­tei­li­jois­ta tun­ne­tuin oli Georges Wolinski, 80. Vuon­na 1960 uran­sa aloit­ta­nut Wo­lins­ki oli rans­ka­lai­sen rää­vit­tö­män piir­ros­huu­mo­rin suu­ria ve­te­raa­ne­ja.

Wo­lins­ki syn­tyi 28. ke­sä­kuu­ta 1934 Tu­ni­sian pää­kau­pun­gis­sa Tu­ni­sis­sa juu­ta­lai­seen per­hee­seen. Tyy­ty­mä­tön työn­te­ki­jä mur­ha­si puo­la­lais­syn­tyi­sen yrit­tä­jäi­sän, kun Wo­lins­ki oli vain kak­si­vuo­tias.

PIIR­TÄ­JÄN­URAN­SA Wo­lins­ki aloit­ti ku­vit­ta­mal­la kou­lu­leh­teä. Hän aloit­ti 1952 ark­ki­teh­tuu­rio­pin­not, mut­ta kes­keyt­ti ne ja kes­kit­tyi piir­tä­mi­seen. Wo­lins­ki al­koi 1960 piir­tää vas­ta­pe­rus­tet­tuun Ha­ra-Ki­ri -leh­teen po­liit­tis­eroot­ti­sia pi­la- ja sar­ja­ku­via.

Ha­ra-Ki­ri pilk­ka­si ala­tyy­li­ses­ti yh­teis­kun­nan ins­ti­tuu­tioi­ta po­li­tii­kas­ta kirk­koon. Hal­li­tus kiel­si sen jul­kai­se­mi­sen vä­li­ai­kai­ses­ti vuo­si­na 1961 ja 1966.

Vuon­na 1970 Ha­ra-Ki­ri ir­vai­li edel­li­se­nä vuon­na eron­neen pre­si­dent­ti Char­les de Gaul­len kuo­le­mal­la. Seu­rauk­se­na si­sä­mi­nis­te­riö kiel­si leh­den py­sy­väs­ti.

WO­LINS­KI ja kump­pa­nit pe­rus­ti­vat he­ti pe­rään Char­lie Heb­don, jo­ka jat­koi sa­mal­la lin­jal­la. Vuo­si­na 1970–81 Wo­lins­ki työs­ken­te­li Char­lie Heb­don pää­toi­mit­ta­ja­na. Vuon­na 1981 leh­ti lak­ka­si il­mes­ty­mäs­tä ta­lous­vai­keuk­sien vuok­si, mut­ta he­rä­si taas hen­kiin 1992.

Poliisi eteni talosta taloon ja poisti videot nuoren kännykästä

Tähtikirkkaan yön edetessä Longpontin suljetulta tieosuudelta ajoi useita poliisinpakettiautoja täynnä etsinnöistä palaavia poliiseja.

Lisäksi torstaina alueen kylissä toteutettiin hyvin poikkeuksellinen poliisioperaatio, jossa tuhatkunta erikoisjoukkojen miestä kävi läpi lähikyliä talosta taloon.

Poliisilla oli ilmeisesti syytä olettaa, että kaksi yhä vapaana kulkevaa ampujaa olisivat piileskelleet jossakussa seudun taloista.

"Avasin ikkunaluukut, ja ensimmäinen asia, jonka näin, oli sotilas singon kanssa."

Nassim Bentaoui, 22, seurasi talojen ratsioita ja erikoisjoukkojen liikkeitä pienessä Corcyn kylässä ja kuvasi sitä älypuhelimellaan videollekin. Ne videot jäivät kuitenkin lyhytikäisiksi.

"Erikoisjoukkojen mies pysäytti minut ja pani minut seinää vasten. Hän käski poistamaan kaikki videot."

Pelon kylväminen on ase vapautta vastaan

Sanan terrorismi juurena on "terror" eli kauhu tai pelko. Se kertoo, mihin myös Pariisissa keskiviikkona nähdyn verilöylyn tekijät pyrkivät. He haluavat, että pelko saa ihmiset vaikenemaan ja luopumaan vapauksistaan. Iskun onnistumista ei mittaa uhrien määrä vaan se, mitä ihmisten mielissä tapahtuu.

Tällä kertaa raa'an iskun kohteena olivat ne, jotka ammatikseen käyttävät kynää. Maalitauluna oli sananvapaus.

Satiirisen ranskalaislehden Charlie Hebdon pilkan kohteita ovat viime viikkoina olleet Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un, Jeesuksen syntymätarina ja terroristijärjestö Isisin johtaja Abu Bakr al-Bagdadi. Se oli lehden pitkässä historiassa aika tavanomainen aihevalikoima.

On syytä osoittaa tukea niihin maihin, joissa sananvapauden rajoittaminen ja pelottelu ovat arkea. Erityisen tärkeää on, että vapauksien puolustajien joukossa ovat Charlie Hebdon toistuvasti riepottelemat poliitikot ja uskonnolliset johtajat.

Sarjakuvapiirtäjät iskivät takaisin

Lukuisat sarjakuvapiirtäjät ympäri maailman ovat nousseet vastustamaan terrorismia ja puolustamaan ilmaisunvapautta.

Verilöyly Charlie Hebdon toimitukseen ei hiljentänyt piirtäjiä. Keskiviikon ja torstaina aikana niin perinteinen kuin sosiaalinenkin media täyttyivät sarjakuvapiirtäjien kannanotoista.

Tähän juttuun on poimittu niistä 35.

Pariisin iskuista epäiltyjä ei ole löydetty

Ranskan pääministerin Manuel Vallsin mukaan Pariisin iskun jälkeen on otettu kiinni useita ihmisiä.

Iskusta epäiltyjä kahta miestä ei ole kuitenkaan löydetty. Nuorin kolmesta epäillystä antautui yöllä poliisille.

Useita outoja välikohtauksia eri puolilla Ranskaa

Ranskassa on raportoitu useita väkivaltaisia välikohtauksia eilisen terrori-iskun jälkeen. Ei ole tiedossa, liittyvätkö ne Charlie Hebdo -lehteen tehtyyn iskuun.

Ranskassa on raportoitu Pariisin ampumisen lisäksi muitakin välikohtauksia eilisen terrori-iskun jälkeen. Esimerkiksi lähellä Lyonia tapahtui aamupäivällä räjähdys moskeijan lähistöllä. Toulousen lähistöllä ammuttiin eilen illalla muslimien rukoushuonetta.

Terroristiepäilty teki uskomattoman mokan: Näin poliisi pääsi jäljille

Keskiviikkona Pariisissa tehdystä terrori-iskusta epäiltyjen miesten henkilöllisyys paljastui poliisille lopulta yllättävän helposti. Lehtitietojen mukaan kolmen epäillyn henkilöllisyys alkoi selvitä, koska yksi heistä oli jättänyt pakoautoon henkilöllisyyspaperinsa.

Terroristien pakoautona käyttämä Citroen C3 löytyi keskiviikkona hylättynä läheltä Belgian rajaa, Reimsin kaupungista. Kun poliisit tutkivat autoa, sieltä löytyivät henkilöllisyyspaperit, jotka kuuluivat vanhimmalle epäillylle.

Tällaisia epäillyt terroristit ovat

Cherif Kouachi on Charlie Hebdo -lehden iskusta epäillyistä miehistä tunnetuin. Hän on Ranskan kansalainen ja käyttänyt nimeä Abu Issen. Hän on työskennellyt muun muassa pizzakuskina, kertoivat lehdet.

Cherif on 32-vuotias: hän on syntynyt 29. marraskuuta 1982. Hänen vanhempi veljensä Said Kouachi puolestaan 34-vuotias: syntymäaika on 7. syyskuuta 1980.

Erään tiedon mukaan kumpikin veljeksistä olisi taistellut Syyriassa ja tullut sota-alueelta kotiin viime kesänä.

Cherif Kouachi sai toukokuussa 2008 kolmen vuoden vankeustuomion osallisuudesta jihadistitaistelijoiden värväämiseen ja lähettämiseen Irakiin. Sitä ennen hän istui Fleury-Merogisin vankilassa vuosina 2005-2006.

Osuiko luoti poliisiin, siitä on esitetty erilaisia tulkintoja.

Verilöyly lehden toimituksessa Ranskassa

Pariisin poliisin mukaan Charlie Hebdo -satiirilehden toimituksen ammuskelussa on kuollut ainakin 12 ihmistä ja kymmenkunta on haavoittunut. Neljän kerrotaan olevan kriittisessä tilassa.

Kuolleiden joukossa on kaksi poliisia. Paikalla olevasta poliisiautosta on julkaistu kuvia, joissa auton ikkunassa on noin 15 luodinreikää.

Isku on terroriteko, joka suunnattiin muslimeja suututtanutta lehteä vastaan. Epävirallisten lähteiden mukaan hyökkääjät – kaksi miestä – huusivat ”kostavansa profeetan puolesta”. Iskusta julkaistulla videolla on kuultu myös muslimien ”Jumala on suurin” -iskulause.

Hollande: Pariisin isku ”barbaarinen terroriteko”

Presidentti Francois Hollanden mukaan isku Charlie Hebdo -lehden toimitukseen on epäilyksettä terroriteko, jossa on osoitettu ”poikkeuksellista barbaarisuutta”.

Hollanden mukaan Ranskassa on estetty useita terroritekoja viime viikkoina. Ranska on nostanut valmiuttaan korkeimmalle tasolla uusien iskujen varalta.

Charlie Hebdo on pilkannut kaikkea ääriajattelua

Charlie Hebdo -lehti on osa ranskalaisten poliittisten pilalehtien pitkää perinnettä. Vasemmistolaisen lehden pilkan ovat saaneet tuta niin katolinen kirkko kuin ääri-islamistit.

Ranskassa pilakuvilla, sarjakuvilla ja karikatyyreilla on pitkä perinne. Vasemmistolaisen lehden linja on pilkata kaikenlaista ääriajattelua ja muun muassa uskonnollista fundamentalismia.

Pilkka on kohdistunut yhtä lailla islamiin kuin katoliseen kirkkoon ja paaviin. Charlie Hebdo sai alkunsa toisen lehden kuolemasta. Uutisia hallitsi marraskuussa 1970 kaksi tapahtumaa, diskopalo, jossa kuoli yli sata ihmistä ja presidentti Charles de Gaullen kuolema. Hara-Kiri-lehti pilkkasi de Gaullen kuolemaa otsikoimalla: "Traagiset juhlat Colombeyssa, yksi kuollut". Colombey viittasi de Gaullen kotiin.

Poliitikot ympäri maailman tuomitsevat Pariisin hyökkäyksen

"Tuomitsemme voimakkaasti järkyttävän ammuskelun #CharlieHebdo. Meidän kaikkien täytyy nousta puolustamaan sanan- ja ilmaisun vapautta", pääministeri Alexander Stubb kirjoitti Twitterissä.

"Sananvapaus ja vapaa lehdistö ovat erottamaton osa eurooppalaisia arvoja", Stubb sanoi.

Lue lisää FOX NEWSin Twitter -tililtä.

Jättääkö Kreikka euron?

Todennäköisyys sille, että Kreikka eroaa eurosta, on runsaan kolmasosan luokkaa, arvioi Nordean analyytikko Jan von Gerich.

"Sanoisin, että se on selvästi todennäköisempää kuin monet ovat uskoneet", hän toteaa.

Liekkejä nostatti viikonloppuna saksalainen Der Spiegel -lehti, jonka mukaan Saksan hallitus pitää Kreikan eroa "hallittavissa olevana".

Maanantaina Saksan valtiovarainministeriön tiedottaja vakuutti uutistoimisto Reutersin mukaan, että euroalueella on nykyisin käytössä välineitä, joiden ansiosta yhden valtion eron aiheuttama kriisi ei yhtä helposti leviäisi muihin euromaihin.

Olisiko EU siis nyt valmiimpi sulattamaan Kreikan irtautumisen kuin edellisen kriisin aikaan 2010–2012?

Periaatteessa kyllä, arvioivat asiantuntijat. Silti eron seuraukset olisivat arvaamattomat.

Pitäisi olla mahdollisuus helposti irrottautua euroalueesta

Kansanedustaja ja valtionvarainvaliokunnan SDP vastaava Kari Rajamäki sanoo korostaneensa keväällä 2010, että Suomen pitää vahvasti vaatia Wolfgang Schäublen lailla euroalueen pelisääntöjen korjaamista.

Ehdotin jo tuolloin, että Kreikan taloudellisen ja sosiaalisen selviytymisen näkökulmasta pitäisi olla mahdollisuus helposti irrottautua euroalueesta. Muilla pitää olla myös euroalueen suojelemiseksi mahdollisuus erottaa valuuttaunionista maa, joka ei täytä kriteereitä.

Schäublen esittämät näkökulmat konkretisoituvat kun ottaa huomioon Kreikan poliittisen ja yhteiskunnallisen kärjistymisen ja siihen liittyvät riskit. Kreikasta Suomelle aiheutuvat taloudelliset vastuut luovat painetta Suomen valtiontalouden kestävyydelle ja hyvinvointipalveluiden rahoitukselle.

Kreikka pystyy pysymään sovitussa

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) sanoo Ylen uutisille, että Kreikka pystyy maksamaan lainansa sovitussa aikataulussa, jos poliittista tahtoa vain löytyy.

Rinne sanoo, että euroryhmässä ei ole keskusteltu viime kuukausien aikana Kreikan lainataakan keventämisestä. Hänen mukaansa Kreikka on ohjelmamaista tällä hetkellä parhaassa tilanteessa omien menojensa ja tulojensa tasapainottamisessa.

Pandoran lipas aukeaa Euroopassa? – ”Tilanne on äärimmäisen räjähdysherkkä”

Ekonomistit ennustavat, että jos Kreikka lähtisi, markkinat alkaisivat heti punnita seuraavaa uhria.

Olisi ikävä ennakkotapaus, jos Kreikka lähtisi, sillä se voisi yllyttää muita tekemään saman. Tosiasia on edelleen se, että yhden perheenjäsenen menettäminen avaisi viime kädessä Pandoran lippaan, sanoo ING-DiBan pääekonomisti Carsten Brzeski.

Berkeleyn yliopiston taloushistorioitsija Barry Eichengreen puolestaan varoittaa Marketwatchin mukaan, että Kreikan ero eurosta aiheuttaisi pahemman finanssimarkkinoiden myllerryksen kuin Lehman Brothersin luhistuminen vuonna 2008.

Kreikan tragedian avaimet Ateenassa

Surullisinta on, että juuri kun euroalueen tila oli vakautumassa , tilanne Kreikassa kärjistyy. Kreikan kriisi on pahenemaan päin. Onneksi muut kriisimaat kuten Irlanti, Portugali ja Espanja ovat jo päässeet irti apuohjelmista, joten Kreikka tuskin heilauttaa koko euroalueen taloutta.

Mahdollisen kriisin varalta on jo rakenneltu turvatyynyjä ja muita välineitä, joilla Kreikan pensaspalo voidaan sammuttaa. Poliittisesti tilanne on kuitenkin äärimmäisen räjähdysherkkä. Myös kreikkalaisten kärsimyksille on aika saada loppu. Kirjoittaa Liisa Jaakonsaari (sdp) blogissaan.

Syriza vastustaa EU:n vaatimia budjettileikkauksia

Kreikassa järjestetään 25. tammikuuta parlamenttivaalit, joissa hallitusvastuu saattaa vaihtua. Jos vasemmistojohtoinen Syriza-puolue nousee päähallituspuolueeksi, Kreikan on Der Spiegelin mukaan lähes pakko jättää euro.

Saksan hallitus sanoo, että se haluaa Kreikan pysyvän osana euroaluetta ja että Saksalla ei ole muunlaisia suunnitelmia.

"EU:ta ei voi kiristää", sanoo Saksan varaliittokansleri.

Suomessa on enemmän isovanhempia kuin koskaan

Mikä on mummin ja vaarin paikka?

Lastenhoito-orjat vastaan itsekkäiden isovanhempien sukupolvi.

Isovanhemmuus kuvataan usein auvoisana idyllinä: mummot ja vaarit ovat lastenlapsille tärkeitä, he rakastavat ja hoivaavat. Usein se onkin idylli.

"Kun ensimmäinen lapsenlapsi katsoi minua silmiin, olin täynnä rakkautta", kertoo yksi isoäiti tuntemuksistaan HS:lle. "Osallistun lastenlasteni hoitoon kerran viikossa. Silloin lapset saavat lyhyemmän päiväkotipäivän ja vanhemmat voivat käväistä vaikka kahvilla. Luemme, laulamme, laitamme ruokaa ja ulkoilemme. Lapsen riemu antaa voimia pitkäksi aikaa."

Suomessa on enemmän isovanhempia kuin koskaan, noin miljoona.

Tämä johtuu siitä, että ihmiset elävät yhä pitempään. Isovanhemmat ovat terveempiä ja vauraampia kuin ennen. Monet heistä haluavat käyttää aikaansa ja rahaansa lastenlapsiin.

Samalla isovanhemmuus on kuitenkin arka aihe. Elämän jälkiruoka muuttuu helposti happamaksi. Siitä, minkä piti olla elon illan ilo, voi tulla sukupolvien välinen taistelukenttä. Isovanhemmuuteen liittyy paljon odotuksia, jotka voivat johtaa pettymyksiin.

Onko lapsenlapsen hoito velvollisuus?

Ei, jos uskotaan Sukupolvien ketju -tutkimusta. Suuria ikäluokkia edustavista vastaajista vain 37 prosenttia piti lastenlasten hoitoa velvollisuutenaan. Suurten ikäluokkien aikuisista lapsista tätä mieltä oli vielä harvempi, 31 prosenttia.

Pankkipalvelujen hyytyminen herättää hankalia kysymyksiä

Kai­vin­ko­ne kat­kai­see kaa­pe­lin ja sa­mal­la sa­to­jen­tu­han­sien asiak­kai­den verk­koyh­tey­det. Oh­jel­mis­to­vi­ka ju­miut­taa pu­he­lut. Suo­ma­lai­set ovat vii­me ai­koi­na jou­tu­neet huo­maa­maan, et­tä tek­no­lo­gian ke­hit­ty­mi­nen tuo myös uu­den­lai­sia har­me­ja.

Vaik­ka on­gel­miin py­ri­tään va­rau­tu­maan jo suun­nit­te­lu­vai­hees­sa mää­rit­te­le­mäl­lä va­ra­jär­jes­tel­mät ja -yh­tey­det, ko­ke­mus osoit­taa, et­tei tu­los ole au­ko­ton.

Säh­köi­siin pank­ki­pal­ve­lui­hin tot­tu­neet suo­ma­lai­set sai­vat asias­ta muis­tu­tuk­sen vuo­den­vaih­teen ai­koi­hin, kun OP-pan­kin pal­ve­luis­sa oli laa­jo­ja häi­riöi­tä. Pank­ki­kor­tit ei­vät toi­mi­neet, ra­haa ei voi­nut nos­taa au­to­maa­teis­ta ei­kä verk­ko­pal­ve­lu­jen käyt­tö on­nis­tu­nut.

Vieras valtio pankkihyökkäysten takana?

Verkkohyökkäyksillä voidaan testata suomalaisen yhteiskunnan valmiustasoa – kuten ilmatilaloukkauksilla, kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll sanoo.

Yhtenä vaihtoehtona voi nostaa esille sen, että voisiko tässä olla kenties valtiollinen taho, joka haluaisi testata, millä tavalla suomalainen pankkijärjestelmä ja yhteiskunta kykenevät toimimaan, Limnéll sanoo Ilta-Sanomille.

Verkkopalveluiden ylläpitoa ja hajautusta pitää tehostaa palvelunestohyökkäysten varalta

Pal­ve­lun­tar­joa­jien tu­li­si suo­jau­tua tar­kem­min pal­ve­lun­es­to­hyök­käys­ten va­ral­ta, asian­tun­ti­jat va­roit­ta­vat. Kan­sa­lais­ten taas tu­li­si pa­ran­taa kaik­kien verk­koon kyt­ket­ty­jen lait­tei­den tie­to­tur­vaa, jot­ta nii­tä oli­si vai­keam­pi käyt­tää hyök­käyk­siin. Pal­ve­lun­tar­joa­jien tu­li­si suo­jau­tua tar­kem­min pal­ve­lun­es­to­hyök­käys­ten va­ral­ta, asian­tun­ti­jat va­roit­ta­vat. Kan­sa­lais­ten taas tu­li­si pa­ran­taa kaik­kien verk­koon kyt­ket­ty­jen lait­tei­den tie­to­tur­vaa, jot­ta nii­tä oli­si vai­keam­pi käyt­tää hyök­käyk­siin.

Hyök­käys­ten voi­ma on Suo­mes­sa ja maail­mal­la kas­va­nut.

Aiem­min niis­sä kaa­pat­tiin pää­asias­sa tu­kuit­tain yk­sit­täi­siä ko­ti­ko­nei­ta. Nyt ote­taan en­tis­tä useam­min hal­tuun ko­ti­käy­tös­sä ole­via mo­dee­me­ja se­kä net­ti­si­vu­jen yl­lä­pi­toon tar­koi­tet­tu­ja www-pal­ve­li­mia.

"Jos ta­val­li­nen ko­ti­mo­dee­mi vä­lit­tää 10 me­ga­bit­tiä se­kun­nis­sa, niin yh­den www-pal­ve­li­men ka­pa­si­teet­ti voi ol­la gi­ga­bit­ti, eli sa­ta­ker­tai­nen. Nii­tä ei tar­vit­se saa­da hal­tuun ko­vin mo­nia, jot­ta hyök­käys­voi­ma on jo tun­tu­va", sa­noo Vies­tin­tä­vi­ras­ton joh­ta­va asian­tun­ti­ja Kauto Huopio.

Seis kriisi, pysähdy tutkittavaksi

Mo­net po­lii­ti­kot ovat Uk­rai­nan so­dan ajan kiuk­kui­ses­ti vaa­ti­neet Suo­meen pa­rem­paa ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan tut­ki­mus­ta. Ny­kyi­set tut­ki­jat ovat jo­ko liian nuo­ria, hy­vä­ham­pai­sia tai muu­ten är­syt­tä­vän län­si­mie­li­siä ja te­ke­vät krii­si­ha­vain­nois­taan liian no­pei­ta joh­to­pää­tök­siä.

Ylei­sin va­li­tuk­sen ai­he on, et­tä "hut­ki­muk­set" esi­mer­kik­si Ve­nä­jän seu­raa­vis­ta siir­rois­ta ei­vät pe­rus­tu pe­rin­tei­siin aka­tee­mi­sen tie­teen­teon me­ne­tel­miin: pit­kiin ai­ka­sar­joi­hin, ver­tail­ta­vuu­teen, ti­las­toi­hin ja vi­ral­lis­ten toi­mi­joi­den jul­ki­lau­su­miin.

Skenaario Ahvenanmaan valtauksesta "merkitsisi yleis-
eurooppalaista sotaa"

Charly Salonius-Pasternak on tunnetusti kova Naton kannattaja, ja hänellä olkoon kaikki oikeus siihen, professori Raimo Väyrynen sanoo.

Salonius-Pasternak sotkee asioiden todennäköisyyden ja uhkakuvien suuruuden keskenään. Tuollainen Venäjän suorittama parin Ahvenanmaan saaren valloitus on täydellistä science fictionia (tieteiskuvitelmaa).

En minä näe mitään perustetta, että Venäjä sellaista suunnittelisi. Sehän merkitsisi yleiseurooppalaista sotaa.

Suomalaiset eivät pidä Venäjää turvallisuusuhkana

Suomalaiset eivät pidä Venäjää uhkana Suomen turvallisuudelle. Yle Uutisten kyselyn mukaan vain kolmannes suomalaisista pitää melko tai erittäin todennäköisenä sitä, että Venäjä aiheuttaisi Suomelle turvallisuusuhan lähitulevaisuudessa.

Yli 60 prosenttia suomalaisista pitää Venäjän Suomelle aiheuttamaa turvallisuusuhkaa epätodennäköisenä.

Suomalaiset osaavat oman historiansa nojalla jo aika realistisesti suhtautua kärjistyneeseen tilanteeseen eivätkä vedä siitä kärjistyneitä johtopäätöksiä. Näkisin, että kansalaismielipide heijastelee aika pitkälti todellista tilannetta, sanoo kyselyn tuloksiin tutustunut Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

Jos niistä nyt jotain haluaa kaivaa, niin kokoomuslaisten Venäjä-kriittisyys yhdistettynä puoluejohdon avoimeen natohakuisuuteen tietysti jonkin verran ruokkivat toisiaan, Kangaspuro sanoo.

Monimutkainen aika sallii suoran puheen

Vuosi 2014 oli suomalaisessa politiikassa monella tavalla paluuta menneeseen. Perinteinen ulkopolitiikka palasi asemaan, joka sillä on ollut viimeksi yli 20 vuotta sitten. Samoin kävi myös presidentin asemalle ulkopolitiikan keskeisenä toimijana.

Syyt löytyvät maailmalta, Suomesta ja myös henkilöistä.

Merkittävin muutos oli Venäjän halu pelata omilla säännöillään. Maa liitti itseensä Krimin, piti yllä sotaa Itä-Ukrainassa eikä osoittanut halua selvittää kunnolla malesialaisen matkustajakoneen ampumista alas. Ei siis ole ihme, että Suomessakin palattiin maantieteen sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan pohtimiseen

Silakkaa ja selfieitä

Suo­ma­lai­sil­le – ei­kä me­dial­le – ei kel­paa ol­la liian jäyk­kä kuin Hol­ke­ri ei­kä liian ren­to ku­ten is­tu­va pää­mi­nis­te­ri Ale­xan­der Stubb. Hol­ke­ri joi kah­via yl­häi­ses­sä yk­si­näi­syy­des­sään, Stubb ke­rää kaik­ki ryh­mä­ku­vaan. Kum­pi­kin är­syt­tää.

Joh­ta­mi­nen­kaan ei su­ju. Hol­ke­rin hal­li­tus yrit­ti hal­lit­tua ra­ken­ne­muu­tos­ta, Stub­bin jouk­kue yrit­tää kur­sia ka­saan ra­ken­ne­po­liit­tis­ta uu­dis­tus­ta. Kum­pi­kin urak­ka oli­si vaa­ti­nut ko­vem­pia pää­tök­siä kuin mi­hin hal­li­tus lo­pul­ta pys­tyi.

Voi ol­la, et­tä ko­koo­muk­sen pää­mi­nis­te­ri­vuo­ro jää jäl­leen yh­teen kau­teen.

"Kekkosmaista kansaan vetoamista"

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta pidettiin pääosin selkeänä

Jos Paasikivi ja Kekkonen asettivat aikoinaan Suomen tukevasti idän ja lännen väliin, tasavallan presidentti Sauli Niinistö paalutti Suomen nyt tiiviisti länteen.

Niinistö korosti uudenvuodenpuheessaan useammallakin eri tavalla Suomen läntisyyttä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Läntinen kumppanuus on yksi Suomen turvallisuuden pilareista, Niinistö sanoi. Hän totesi Venäjän hyvin tietävän, että "Suomi on ja pysyy osana länttä". Suomen linjan Niinistö nimesi aktiiviseksi vakauspolitiikaksi.

"Näillä painotuksilla Niinistö sinetöi sen, että Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen politiikkaan", Tiilikainen sanoo.

Presidentin #uvp2015 sai spekuloijat liikkeelle

Sauli Niinistö tuomitsi Venäjän: ”Kiväärin piipusta kasvaa vain kaaos”

Näimme, että Eurooppa ei ollutkaan rauhan tyyssija. Ukrainan katastrofi on tuonut meidät ajassa takaisin – sodan ja rauhan kysymykseen. Sota ei olekaan vain uutisia kaukomailta, nyt se on todellisuutta Euroopassa, Niinistö aloitti turvallisuuspoliittisen osuutensa.

Tasavallan presidentti tuomitsi suorasanaisesti Venäjän viime vuonna kiihtyneen sotilaallisen voiman näytön. Erityisesti Ukrainan kriisi ja siihen liittyvä Krimin niemimaan miehitys sekä liittäminen Venäjän liittovaltioon käsiteltiin tarkkaan.

Me tuomitsemme laittomat aluevaltaukset, laittomat voimankäytöt ja yritykset rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta. Sellainen toiminta tuo mukanaan vain vaaraa ja jännitteitä kaikkialle. Jos valta onkin joskus kasvanut kiväärin piipusta, niin enää sieltä kasvaa vain kaaos.

”Pahoissa paikoissa presidenttiä edelleen tarvitaan”

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe on nostattanut tavallista kovemman jälkipyykin. Niinistö muun muassa paalutti Suomen ulkopolitiikkaa ja patisi hallitusta toimiin taloustilanteen korjaamiseksi.

Tasavallan presidentin puhe muistuttaa, että pahoissa paikoissa presidentin kaltaista puoluepolitiikan yläpuolista instituutiota edelleen tarvitaan, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo kommentoi puhetta Twitterissä.

Kristillisdemokraattien puoluevaltuuston jäsen Petteri Hiienkoski arvioi puolestaan Puheenvuoron blogissaan, että Niinistö linjasi Suomen ulkopolitiikan takaisin J.K Paasikiven linjalle.

Niinistö nosti puheessaan esiin myös SDP:n Liisa Jaakonsaaren vuonna 1994 laatiman ”Liisan listan”. Listalla Jaakonsaari luetteli vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeiselle ajalle tehdyn suunnitelman, joka sisälsi selviä leikkauksia sosiaaliturvaan.

Venäläinen professori: Olemme ainutlaatuisia omassa tyhmyydessämme

Venäjän netissä pohditaan, uskaltaako kukaan sanoa Putinille sellaista, mitä hän ei halua kuulla.

Olemme ainutlaatuisia omassa tyhmyydessämme, sanoo professori Andrei Zubov pietarilaisen Fontanka.run sivustolla.

Hän perustelee rajun näkemyksen sillä, ettei koskaan aikaisemmin ole tapahtunut mitään vastaavaa kuin 2014 Venäjällä. Maa oli alkuvuonna tasaveroinen suurvaltojen kumppani G8:n ryhmässä, nyt se on eristyksissä ja talousromahduksen partaalla.

Zubov menetti keväällä työnsä Venäjän diplomaattiakatemiassa, MGIMO:ssa, kun hän vertasi presidentti Vladimir Putinin politiikkaa Krimillä Adolf Hitlerin toimiin. Zubov on kuitenkin säilyttänyt virkansa juutalaisessa yliopistossa.

Venäläisiä tyhmyydestä syyttävän professori Zubovin mukaan vain noin 20 prosenttia vastaajista on pitänyt mielipidemittauksissa maan nykyisiä rajoja laillisina ja hyväksyttyinä.

Sen sijaan enemmistö on katsonut, että koko Neuvostoliitto tai ainakin Ukraina ja Valko-Venäjä ovat osa Venäjää. Zubovin mukaan juuri nämä näkemykset selittävät Krimin synnyttämän voimakkaan reaktion.

Ehkä oudoin vuoden lopun näytelmä on esitetty Pietarin metrossa, jossa on jonotettu maksupoletteja. Matkan hinta nousee tammikuun alussa 28 ruplasta 31 ruplaan.

Korotus on johtanut tolkuttomaan hamstraukseen. Poletteja on ostettu Fontanka.run mukaan jopa 80 000 päivässä, kun normaalimäärä on 10 000–15 000 kappaletta. Aikovatko eläkeläiset tienata poletteja myymällä vai mistä on kysymys? Ainakaan työmatkoja tekevät eivät ole asialla, siellä he ajavat kuukausikortilla.

Suomi voisi olla sotilaallisen iskun ensimmäinen kohde

Tähän asti Suomen on uskottu voivan joutua sotilaallisen konfliktin osapuoleksi vain osana laajempaa sotaa. Nykyoloissa Suomi voi joutua uhatuksi herkemmin kuin olemme ajatelleet.

Kirjoittaa Charly Salonius-Pasternak vanhempi tutkija Ulkopoliittisesta instituutista

Suomessa ajatellaan yleisesti, että maahamme voitaisiin kohdistaa sotilaallista voimaa vain, jos lähialueilla käytäisiin laajamittaista sotaa. Viimeisimmässä Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevässä valtioneuvoston selonteossa asia muotoiltiin näin: "Suomi voi joutua painostuksen tai voimankäytön kohteeksi yleiseurooppalaisessa tai alueellisessa kriisissä."

Venäjän viimeaikaisten toimien vuoksi tätä olettamaa on arvioitava uudelleen. Ennakoitavissa on skenaarioita, joissa Suomi olisi ensimmäinen ja siinä vaiheessa ainoa Itämeren alueen maa, johon sotilaallinen isku kohdistettaisiin.

Venäjällä on kyky vallata käyttöönsä naapurien alueita avoimesti, peitetysti tai välikäsien kautta. Ottamalla käyttöön vain vaikkapa pari Ahvenanmaan saarta Venäjä voisi nykyisillä asejärjestelmillä kontrolloida Itämeren ilmatilaa. Näin se pystyisi rajoittamaan tehokkaasti esimerkiksi Helsingin ja Tukholman välistä ilmaliikennettä.

Ulkoministerin mielestä tutkija teki Venäjä-kirjoituksen "Nato-häntä kainalossa"

Tuomioja: Ahvenanmaa voisi kiinnostaa Natoakin

"Pidän tätä Salonius-Pasternakin kirjoitusta varsin tarkoituksellisena provokaationa, jonka vuoksi ei kannata provosoitua", Tuomioja kommentoi.

Puolustussuunitelmat eivät kuitenkaan Tuomiojan mielestä kuulu julkisuuteen. "Kaikki sotilasesikunnat tekevät kaikenlaisia varautumissunnitelmia myös hyvin epätodennäköisiäkin tilanteita ja uhkia varten".

"Enkä usko Suomen puolutusvoimien olevan tässä yhtään muita heikommin eväin liikkellä. Niitä ei kuitenkaan julkisesti käsitellä siksi, että puolutussuunnittelussa on aina paljon salassa pidettävää asiaa ja siksi, että ei ole myöskään syytä rakentaa valmiita viholliskuvia mihinkään suuntaan", Tuomioja kirjoittaa.

Itämeren ilmatilan turvallisuus taattava

Tuomioja kirjoitti blogissaan Itämeren ilmatilan turvaamisesta lauantaina 27.12.2014.

Miksi Suomessa lietsotaan sotaa Venäjän kanssa?

Suomen ulkopolitiikkaa on yritetty tietyillä tahoilla muovata kokonaan uuteen uskoon Ukrainan kriisin varjolla. Venäjästä, joka on ollut Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja jonka kanssa Suomi on pyrkinyt pitämään yllä hyviä suhteita, maalataankin kuvaa Suomen suurimpana vihollisena.

Joulukuun alkupuolella ilmestyi monissa lehdissä tieto, että puolustusvoimat tulee lähettämään kaikille reserviläisille kirjeen joukko-osastosta, johon he kuuluvat sodan aikana. Kun reserviläisiä on ensi vuonna 230 000, varsin suuri osa suomalaista kodeista säpsähtää kirjeestä, koska sellaista kirjettä ei ole koskaan lähetetty kaikille reserviläisille sodan jälkeen.

Lisää vettä kiukaalle löi puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, kun hän Helsingin Sanomissa (20.12.2014) ehdotti, että Suomen kärkipoliitikot ja sotilaat aloittaisivat yhteisen harjoittelun sodan varalta. Peltonen perusteli ehdotustaan Ukrainan kriisillä. "Nyt poliittinen johto ei harjoittele sotilaallista päätöksentekoa sotilaiden kanssa millään tavalla", sanoi Peltonen.

Yle ja Hesari pahimmat sodan lietsojat

Jo pitkän aikaa on ollut nähtävissä Ylen ja Hesarin määrätietoinen Venäjän kritisointi, johon on sisältynyt myös selvä viesti Venäjän uhasta Suomelle. Ylen uutisissa on ainakin pari Venäjälle kielteistä uutista joka päivä, ja sama koskee Helsingin Sanomia.

"Kaikkien alojen asiantuntija" Charley Sanius-Pasternak kirjoittaa jossittelevan artikkelin

Mihin tuollainen hölynpöly perustuu? Suomen veronmaksajien rahoilla kirjoitellaan artikkeleita, joissa ei ole päätä eikä häntää, kirjoittaa Mikko Elo SDP.

AirAsian lento Indonesiasta Singaporeen on kadonnut – koneessa 162 ihmistä

Indonesian Surabayasta Singaporeen matkannut AirAsian Indonesian reittilentokone on kadonnut Jaavanmeren yllä.

Lento QZ8501:n kyydissä oli 162 ihmistä. Lentokone menetti yhteyden lennonjohtoon hieman puoli kahden jälkeen yöllä Suomen aikaa.

AirAsia Indonesia on malesialaisen halpalentoyhtiö AirAsian tytäryhtiö.

Matkustajakoneen henkilökunta oli juuri pyytänyt lupaa nousta 11 600 metrin korkeuteen pilvisen sään takia ennen yhteyden katkeamista. Koneen henkilökunta ei tehnyt hätäkutsua.

Ennen malesialaisen AirAsia -yhtiön lentokoneen katoamista Malesian kansallinen lentoyhtiö Malaysia Airlines on kokenut kaksi lentokatastrofia tänä vuonna.

Yhtiön 239:n matkustajan lento MH370 Jakartasta Pekingiin katosi maaliskuussa ja lento MH17 ammuttiin alas Itä-Ukrainan yllä heinäkuussa. Turmassa kuoli 298 ihmistä.

Lidl sopeutui Suomeen

Kassapöytävirheen korjaamiseen paloi viisi miljoonaa

Ne lyhyet, keskieurooppalaiset kassapöydät olivat vikatikki. Ja virheen myöntämiseen meni Lidliltä ihan liian kauan – kuusi vuotta.

Toimitusjohtaja Lauri Sipposta naurattaa, kun hän muistelee, miten suomalaiset yritettiin puoliväkisin saada käyttäytymään marketissa keskieurooppalaisten tavoin.

"Mehän jopa piirrettiin jalankuvia lattiaan, että seiso tässä!" hän sanoo.

"Olisi pitänyt tajuta jo siinä vaiheessa, kun ei saatu edes omaa henkilökuntaa ymmärtämään, miten ne toimivat."

Vuonna 2008 Lidl lopulta antoi periksi. Viisi miljoonaa euroa siinä paloi, kun Lidl lopulta muutti lyhyet kassapöytänsä suomalaiseen malliin, jossa kaksi tai kolmekin asiakasta voi pakata ostoksensa samanaikaisesti.