Venäjä käy informaatiosotaa

Informaatiosota näkyy myös puolustusministeri Carl Haglundin (r.) sosiaalisen median tileillä nimettöminä vääristelevinä viesteinä.

Puolustusministeri Carl Haglund (r.) arvioi, että Ukrainan sodan aikana on tullut hyvin selväksi, että Venäjä pyrkii sekä uutisoinnin, että etenkin netin kautta vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen niin Venäjällä, kuin myös muualla.

Koko Ukrainan kriisi on osoittanut, miten tehokkaasti Venäjä on onnistunut saamaan oman kansansa puolelleen, käytännössä niin, että se kuva mikä Ukrainan kriisistä välittyy Venäjän mediassa on harvinaisen vääristelty ja ei mitenkään puolueeton tai objektiivinen.

Suomi on hybridisodankäynnin kohteena

Suomessa käytävä hybridisota on suomalaisten ajatteluun ja mielipiteisiin vaikuttamista ilmiselvillä ja vähemmän näkyvillä keinoilla, sanoo kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéll. Informaatiovaikuttamista Suomessa tekee esimerkiksi Venäjä.

Meidän on opittava elämään sen tosiasian kanssa, että olemme tarkoituksellisen informaatiovaikuttamisen kohteena koko ajan. Eikä tätä asiaa tule Suomessa hyssytellä, sanoo Limnéll, joka työskentelee Aalto-yliopiston kyberturvallisuusprofessorina ja tietoturvayritys Intel Securityn kyberturvallisuusjohtajana.

Venäjän vastapakotteet olisivat dramaattisia Finnairille

Kehitysministeri Pekka Haaviston mukaan Venäjän ilmatilan sulkeminen vaikuttaisi dramaattisesti Finnairiin.

Lufthansa ja Finnair ovat yhtiöitä, jotka lentävät erittäin paljon Siperian ylilennoilla kohti Aasiaa. Meillä on se maantieteellinen etu, että lennot Aasiaan ovat erittäin lyhyitä.

Totta kai ylilentokielto vaikuttaisi hyvin dramaattisesti meidän lentotoimintaamme, Saksan ja muiden EU-maiden lentotoimintaan ja toisi lentoyhtiöille tavattomasti vaikeuksia, koska niiden pitäisi kiertää pidempi reitti, Haavisto sanoi.

Voi sanoa, että meille kansallinen lentoyhtiö on kaikissa tilanteissa tärkeä. Jos tulisi tilapäinen häiriö tai este, ettei päästä lentämään, niin totta kai katsotaan, mitä silloin voidaan tehdä.

Suomalainen sisu on terveydelle myrkkyä

Eurostatin tilastot kertovat, että kotona ja vapaa-ajalla tapaturmakuolleisuus on täällä suurempi kuin missään muualla läntisessä Euroopassa. Tässä murheellisessa mittelössä Suomen ohitse kiilaavat EU-maista ainoastaan Liettua, Viro ja Latvia.

Yleisin tapaturmainen kuolinsyy on kaatuminen tai putoaminen. Toissa vuonna näin menehtyi Suomessa 1 156 ihmistä.

Tapaturmaan kuoleminen on hyvin miehistä: 2 273 uhrista miehiä oli 1 426. Naisille alkaa sattua ja tapahtua vasta vanhemmalla iällä. Sairaalahoitoa vaatineissa tapaturmissa vedenjakaja on 67 ikävuotta: sitä nuoremmat sairaalaan joutuneet ovat useammin miehiä, sitä vanhemmat taas naisia.

Suomalainen sisu on terveydelle myrkkyä. Mitä muutakaan voi päätellä siitä, että ihminen saunoo itsensä hengiltä. Saunan kuumuuteen toissa vuonna kuolleista 58 henkilöstä yli puolet, peräti 62 prosenttia, oli humalassa.

USA aikoo iskeä Isisiä vastaan Syyriassa

Yhdysvallat ei epäröi iskeä äärijärjestö Isisiä vastaan Syyrian puolella rajaa, ilmoitti presidentti Barack Obama varhain torstaiaamuna Suomen aikaa pitämässään puheessa. Yhdeksi presidenttikautensa tärkeimmäksi luonnehditussa puheessa Obama sanoi Yhdysvaltain liittolaisineen aikovan "hajottaa ja lopulta tuhota" Isisin.

"Olen tehnyt selväksi, että otamme maatamme uhkaavat terroristit kiinni, missä tahansa he ovatkaan", Obama sanoi Valkoisessa talossa pitämässään puheessa.

Ilmaiskut Syyriaan laajentaisivat Isisin vastaisen taistelun maahan, jossa on käyty kolme vuotta raakaa sisällissotaa. Yhdysvaltain tavoite on estää Isisin taistelijoita etsimästä suojaa Syyriasta.

Isisin terävin kärki voidaan tylsyttää ilmaiskuilla

Taistelijoiden määrällä mitattuna Isis on marginaalinen voima, muistuttaa strategian opettaja Antti Paronen. Yhdysvallat myöntänee tukea Syyrian oppositiolle.

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman päätöstä laajentaa terrorijärjestö Isisin vastaisia ilmaiskuja Syyriaan voidaan pitää sodanjulistuksena, kuvailee strategian opettaja, kapteeni Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta Ylen aamu-tv:ssä.

Jos uhkaat Amerikkaa, et löydä turvapaikkaa

Omia maajoukkojen sotilaita ei tällä kertaa lähetetä vieraisiin maihin sotimaan. USA lähettää Irakiin 475 lisäsotilasta, mutta heidän tehtävänsä on kouluttamista.

Obama sanoi tv:ssä, ettei al-Assadiin voi luottaa Isisin vastaisessa taistelussa. Obama pyytää USA:n kongressilta resursseja kouluttaa ja varustaa Syyrian oppositiota, joka hänestä on paras vastavoima Isisille Syyriassa.

”Obama vei juuri USA:n keskelle sotaa”

CNN:n politiikan analyytikko Gloria Borger arvioi, että puhe oli vaikea ja merkittävä Obamalle. Obaman johdolla Yhdysvallat oli vetäytynyt Irakista ja Afganistanista.

Nyt hän on asettanut meidät keskelle Syyrian sisällissotaa, Borger sanoo.

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Uskon, että siellä on jopa Saddamin kenraaleja, jotka alkavat miettiä, että teurastus ja tappaminen ei ole se Irak, mitä he haluavat, kertoo kehitysministeri Pekka Haavisto.

Monet tarkkailijat sanovat, että Syyrian osalta pitäisi mennä kansainvälisesti valvottuihin vaaleihin, oikeasti testattaisiin, mikä on Bashar al-Assadin ja häntä vastustavan opposition kannatus.

Opposition tukemisessa on myös huolestuttavia haittavaikutuksia. Osa aseista on saattanut liikkua jihadisteille, Haavisto varoittaa.

Suomi joutui yllättymään omista pakotepäätöksistään

Tämän viikon maanantai 8.9.2014 saattaa hyvinkin olla päivä, jonka tapahtumiin palataan vielä monta kertaa jälkeenpäin.

EU-maat tekivät päätökset uusista Venäjä-pakotteista, mutta prosessi tuntui olevan Suomelle erityisen vaikea. Useiden lähteiden mukaan Suomi oli loppusuoralla yksi viimeisistä maista, joka piti taivutella EU:n yhteisen päätöksen taakse.

Koska tiedot kulissien takana käydyistä keskusteluista ovat niukat, arvailuja on paljon ilmassa.

Moni on myös ihmetellyt sitä, että päätös tehtiin, vaikka Itä-Ukrainaan oli juuri saatu tulitauko.

Tuomioja yksin kaikkia vastaan

Tähän asti Suomen ulkopoliittinen johto on ollut Venäjä-kommenteissaan yksimielinen. Maanantaina tuli särö.

Maanantaina tehtiin suomalaisen ulkopolitiikan historiaa. EU-ministerivaliokunnan Suomen pakotekannasta päättänyt kokous päättyi siihen, että ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen.

"Ministeri Tuomioja jätti pöytäkirjamerkinnän, jonka mukaan hän yhtyy muuten esitettyihin toimintalinjoihin, mutta katsoo, että Suomen olisi mahdollista vastustaa uusien pakotteiden voimaansaattamista tulitauon jatkuessa, vaikka tätä eivät muut maat tukisikaan", pöytäkirjaan kirjattiin.

Medvedev uhkaa Euroopan unionia ilmatilan sulkemisella

EU-johtajat kokoontuvat tänään käsittelemään aiempaa päätöstä talouspakotteista Venäjän finanssisektoria vastaan. Pakotteilla pyritään vaikuttamaan Venäjään Ukrainan kriisissä.

Medvedevin mukaan Venäjän tulee vastata EU:lle ”asymmetrisesti”, jos uudet pakotteet otetaan käyttöön. Pääministeri koki erityisesti finanssi- ja energiasektorille suunnattujen pakotteiden olevan syynä vastapakotteisiin.

Medvedev uhitteli EU:lle

On pahempiakin asioita kuin taloudelliset rajoitukset, kuten mahdolliset säröt globaalissa turvallisuusjärjestelmässä. Toivon, että tämä ei ole sitä, mitä läntiset kumppanimme haluavat, ja että päätöstentekijät eivät olisi järjettömiä.

Pääministeri myöntää haastattelussa, että lännen pakotteet ovat aiheuttaneet ongelmia Venäjän taloudelle

Tulitaukosopimus on voitto Venäjälle

Ukraina ja Venäjän-mieliset kapinalliset ilmoittivat perjantai-iltana 5.9.2014 sopineensa "alustavasta" tulitauosta Itä-Ukrainassa. Uutinen on hyvä, jos tulitauko pitää ja viime viikkoina kiihtynyt tappaminen ainakin taukoaa.

Uutinen on myös huono, sillä se osoittaa Venäjän voittaneen voimatoimilla tämän erän.

Tulitauon julkistamisen yhteydessä kerrottujen ensitietojen mukaan ehdoissa ei vaadita kapinallisia luopumaan aseista eikä vetäytymään Itä-Ukrainassa valtaamiltaan alueilta. Luhanskin ja Donetskin "kansantasavaltojen" edustajat vakuuttavat edelleen haluavansa eroon Kiovan vallasta. He ilmoittivat olevansa valmiita uusiin taisteluihin heti, jos Ukrainan armeija rikkoo tulitaukoa.

Nato panee Venäjän valitsemaan: tulitauko tai uudet pakotteet

Walesiin kokoontuneet Nato-johtajat ovat päättäneet asettaa Venäjän valintatilanteeseen. Venäjän on joko hyväksyttävä tulitauko Ukrainan kanssa tai muussa tapauksessa länsimaat asettavat Venäjälle uusia, entistä selvästi tiukempia pakotteita.

Neuvotteluista odotetaan tulosta 5.9.2014 kello 14:ään mennessä Suomen aikaa.

Uuden Venäjän vanha nimi kaivettiin naftaliinista

Putin lanseerasi huhtikuussa 1700-lukulaisen sanan "Novorossija". Nyt hän jo onnittelee sen joukkoja.

"Tah­toi­sin muis­tut­taa tei­tä, et­tä alue, jo­ta tsaa­rien ai­ka­kau­del­la kut­sut­tiin ni­mel­lä No­vo­ros­si­ja – Har­ko­va, Lu­hansk, Do­netsk, Her­son, Ni­ko­la­jev ja Odes­sa – ei­vät tuo­hon ai­kaan ol­leet osa Uk­rai­naa. Neu­vos­to­hal­li­tus an­toi nä­mä alueet Uk­rai­nal­le 1920-lu­vul­la. Mik­si? Ku­ka tie­tää."

Näin lau­sui Ve­nä­jän pre­si­dent­ti Vladimir Putin vii­me huh­ti­kuun 17. päi­vä­nä.

"Pot­jom­kin ja Ka­ta­rii­na Suu­ri val­loit­ti­vat ne [No­vo­ros­si­jan alueet] so­dis­sa", Pu­tin jat­koi. "Ve­nä­jä me­net­ti nä­mä alueet eri syis­tä, mut­ta ih­mi­set jäi­vät."

VE­NÄ­JÄN kei­sa­rin­na Katariina II ja hä­nen so­ta­mar­salk­kan­sa Grigori Potjomkin ovat hah­mo­ja kau­kai­sel­ta 1700-lu­vul­ta, mut­ta Pu­tin on ko­ko Uk­rai­nan krii­sin ajan osoit­ta­nut elä­vää ja jous­ta­vaa kiin­nos­tus­ta his­to­riaan.

"Euroopan menetetty vuosikymmen on nyt optimistisin arvio"

Ta­lous­tie­teen No­be­lil­la pal­kit­tu eko­no­mis­ti Joseph Stiglitz nä­kee Eu­roo­pan ny­ky­ti­lan­teen synk­kä­nä ja tu­le­vai­suu­den vie­lä syn­kem­pä­nä. Hän ei pi­dä mil­lään ta­val­la mah­dol­li­se­na si­tä, et­tä man­te­reen ta­lous nou­si­si krii­siä edel­tä­väl­le ta­sol­le lä­hi­vuo­si­na.

"Eu­roo­pan me­ne­tet­ty vuo­si­kym­men on nyt op­ti­mis­ti­sin ar­vio. Ai­noa ky­sy­mys on, kas­vaa­ko se vii­teen­tois­ta tai kah­teen­kym­me­neen vuo­teen", Stig­litz sa­noo Hel­sin­gin Sa­no­mil­le ta­lous­tie­teen no­be­lis­tien kon­fe­rens­sis­sa Sak­sas­sa.

Hän muis­tut­taa, et­tä Ja­pa­nin me­ne­te­tyn vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na maan työt­tö­myy­sas­te on ol­lut vii­des­sä pro­sen­tis­sa. Eu­roa­lueen työt­tö­myy­sas­te on 12 pro­sent­tia, krii­si­mais­sa huo­mat­ta­vas­ti enem­män.

"Se va­hin­ko, jo­ta tä­mä te­kee Eu­roo­pal­le pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä, on val­ta­va. Ja mie­les­tä­ni se on an­teek­sian­ta­ma­ton­ta."

Realismi on ratkaisu Suomen suhteissa Venäjään

Ve­nä­jä ei myön­nä hä­vin­neen­sä kyl­mää so­taa vaan kat­soo, et­tä kyl­män so­dan lop­pu­tu­los on yhä mää­rit­te­le­mät­tä.

Ti­lan­ne muis­tut­taa en­sim­mäi­sen maail­man­so­dan jäl­keen vuon­na 1919 sol­mi­tun Ver­sail­les'n rau­han jäl­keis­tä ti­lan­net­ta. Ve­nä­jä po­tee Wei­ma­rin ta­sa­val­lan tus­kaa eli elät­te­lee myyt­tiä voit­ta­mat­to­mas­ta ar­mei­jas­ta, jo­ka jou­tui po­liit­ti­sen joh­don pe­tok­sen uh­rik­si. Tä­tä ajat­te­lua edus­ta­vat ne ve­nä­läi­set on­nen­so­tu­rit, jot­ka ovat Mos­ko­van tie­ten ja tuel­la ju­lis­ta­neet kak­si Itä-Uk­rai­nan aluet­ta kan­san­ta­sa­val­loik­si.

Itä-Uk­rai­nan pys­sy­mie­het tuo­vat mie­leen Wei­ma­rin ta­sa­val­lan "Bal­ti­ku­me­rit". Nä­mä Bal­tias­sa tais­tel­leet ja siel­tä ve­täy­ty­mään jou­tu­neet va­paaeh­toi­set pur­ki­vat vä­ki­val­tais­ta ener­giaan­sa Wei­ma­rin ta­sa­val­lan ka­tu­tais­te­luis­sa ja val­lan­kaap­pau­sy­ri­tyk­sis­sä.

Kiovalaiset varautuvat kylmään tulevaisuuteen

Pelkona kaasun katkeaminen

Säh­köl­lä toi­mi­vat läm­min­ve­si­va­raa­jat ja pat­te­rit te­ke­vät kaup­pan­sa Epi­sentr-­rau­ta­kau­pas­sa Kio­van lai­ta­mil­la.

"O­lem­me mie­he­ni kans­sa jo van­ho­ja, ja pel­kääm­me tu­le­van tal­ven kyl­myyt­tä. Var­sin­kin kun asum­me en­sim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa", sa­noo elä­ke­läi­nen Natalia Melnitšenko.

UK­RAI­NAN ja Ve­nä­jän hyy­tä­vän kyl­mät suh­teet saat­ta­vat tu­le­va­na tal­ve­na vai­kut­taa en­tis­tä enem­män uk­rai­na­lais­ten ar­keen, jos maat ei­vät saa so­vit­tua kaa­su­kiis­taan­sa.

Il­man asun­to­jen ja käyt­tö­ve­den läm­mi­tys­tä kaa­sul­la tal­ves­ta voi tul­la uk­rai­na­lai­sil­le erit­täin an­kea, eten­kin kun maa on hy­vin riip­pu­vai­nen ve­nä­läis­ten ener­gias­ta.

Järjestö pyysi Putinia tuomaan sotilaat kotiin

Venäjä on lisännyt Sotilaiden äidit -järjestön Pietarin-yksikön ulkomaisten agenttien rekisteriin, kertoo Venäjän oikeusministeriö verkkosivuillaan.

Lisäys päättää viikon, jona Sotilaiden äidit -järjestön jäsenet vetosivat presidentti Vladimir Putiniin, jotta heidän poikansa saisivat olla sotimatta Ukrainassa. Vetoomuksesta kertoi englanniksi muiden muassa The Moscow Times. Järjestö arvioi, että Ukrainassa on kuollut tai haavoittunut ainakin 400 venäläistä sotilasta.

Aiemmin kuluneella viikolla Pietarin-toimintojen puheenjohtaja Ella Poljakova, joka on myös Venäjän presidentillisen ihmisoikeusneuvoston jäsen, kertoi BBC:n mukaan, että Venäjän puolelle Rosvonin alueella on tuotu useita haavoittuneita venäläissotilaita. Poljakova kutsui Venäjän toimia Ukrainassa hyökkäykseksi.

Putinin aikakausi voi olla ohi nopeammin kuin luulemmekaan

Brittiläisen Warwickin yliopiston politiikan professori Robert Skidelsky arvioi, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin uhkapeli Ukrainassa saattaa kääntyä häntä itseään vastaan.

Putinin aikakausi voi olla ohi nopeammin kuin luulemmekaan, hän kirjoittaa blogissaan.

Venäläisten luonnollinen reaktio on ollut Putinin hehkuttaminen. Kansansuosio ei kuitenkaan ole välttämättä kovin vakaata. Toistaiseksi Putinin hallinto on vain onnistunut vaimentamaan puheet siitä, mitkä ovat Putinin politiikan kustannukset kansalle.

Itä-Ukrainassa taistelee venäläissotilaita

Venäjänmielisten kapinallisten johtaja Aleksandr Zahartšenko kertoo Reutersin mukaan, että kapinallisten rinnalla taistelee venäläissotilaita Itä-Ukrainassa. Zahartšenko sanoo, että kyse on tuhansista venäläisistä, uutisoi BBC.

On saavutus sinänsä, että Venäjä ja Ukraina edes neuvottelevat

Vaikka tiistaisen Minskin huippukokouksen konkreettiset tulokset jäivät lahoiksi, on aito saavutus, että Ukrainan ja Venäjän presidentit istuivat tunteja kasvokkain.

"Eilen huhuttiin, että presidentit saattaisivat tavata pian uudelleen, mahdollisesti jo torstaina Turkissa, jossa vietetään maan presidentin virkaanastujaisia. Neuvottelurintama on avattu".

Nato tasapainottelee nyt vaarallisesti

Yhdysvaltain entinen Nato-suurlähettiläs Kurt Volker varoittaa Natoa antamasta vääränlaisia viestejä Venäjän presidentille Vladimir Putinille.

Hän viittaa niin sanottuun Putinin oppiin, jonka mukaan Venäjä pyrkii ottamaan suojelukseensa venäjänkielisen vähemmistön entisissä neuvostotasavalloissa. Tämä asettaa Volkerin mukaan myös osan Naton jäsenmaista vaaraan, sillä esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Puolassa on venäjänkielistä vähemmistöä.

Ei Naton joukkoja Suomeen ilman omaa pyyntöä

Suomi allekirjoittaa ensi viikon Naton huippukokouksessa Walesissa Naton kanssa niin sanotun isäntämaasopimuksen. Naton joukot voisivat näin ollen harjoitella Suomessa, ja Suomea voitaisiin käyttää myös kriisin aikana.

Suomen ja Naton välistä isäntämaasopimusta on valmisteltu Suomen aloitteesta jo vuodesta 2001, puolustusministeri Carl Haglund (r) sanoo Helsingin Sanomille. ”Koko Euroopan unioni soveltaa samaa sopimusta harjoitusten yhteydessä, sillä omaa sopimusta unionilla ei ole.”

Haglund haluaa korostaa, että isäntämaasopimus ei anna Natolle mahdollisuutta tuoda joukkoja Suomeen ilman Suomen pyyntöä. ”Tämä ei ole mikään ”carte blanche”. Eikä sopimus myöskään tarkoita, että Nato-maa suostuisi Suomen pyyntöön, jos Suomi apua pyytäisi.”

Kansanedustaja Jari Myllykoski katsoo, että osa lääkäreistä "loisii" yhteiskunnan kustannuksella

Verosuunnittelun moraali ja eettisyys

Tuore sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty on osoittanut osaamisensa verosuunnittelussa pitäessään yksityispraktiikkaa Mehiläisessä, laskuttaen tulonsa verovapaina osinkoina. Lain kirjainta ministeri ei ole rikkonut, mutta lain hengen ja moraalin kannalta tällainen verosuunnittelu on vähintäänkin kyseenalaista.

Yksityislääkäriasemien ”veroherkut” houkuttelevat lääkärit pois julkisen terveydenhoidon piiristä, mikä heikentää kaikille suomalaisille tarkoitettujen palveluiden toimivuutta. Lääkäripula on monien terveyskeskusten vitsaus, sillä kuka nyt sitoutuisi työhön terveyskeskukseen ottaen viran vastaan, kun sen voi hoitaa veroja välttelemällä keikkalääkärinä? Kirjoittaa kansanedustaja (VAS) Jari Myllykoski blogissaan.

Palkansaaja saa etua, jota yrittäjä ei saa

“Puheet verottomuudesta liioiteltuja”

Puheet sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) verottomista osinkotuloista on ehdottomasti liioiteltuja. Näin kommentoi Uuden Suomen haastattelussa rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta.

Pörssisäätiön mukaan yhtiöt maksoivat mainittuina vuosina tuloksestaan Suomessa veroa 26 prosenttia. Lisäksi osakkaat maksoivat saamistaan osingoista veroa 19,6 prosenttia vuodesta 2006 lähtien. Rädyn yhtiö on siis tämän perusteella ensin maksanut voitosta 26 prosentin veron. Räty itse puolestaan maksoi osinkotulosta 19,6 prosentin veron, jos hän on nostanut osinkoja yhtiöstään.

Näinhän se on, että puheet verottomista osinkotuloista ovat ehdottomasti liioiteltuja, Vesa Puttonen toteaa.

Kapinalliset nöyryyttivät vankeja pakkomarssittamalla Donetskissa

Ukrainan Venäjä-mieliset kapinalliset saattoivat syyllistyä sunnuntaina ihmisoikeusrikkomukseen, kun he marssittivat Itä-Ukrainan Donetskin kaduilla vankeja irvokkaassa ”itsenäisyyspäivän paraatissa”.

Uutistoimisto AFP:n mukaan kadunvarsille kerääntyneet kaupunkilaiset pilkkasivat vankeja huudoilla: ”Fasistit! Fasistit!”

Internetissä levinneen kuvamateriaalin perusteella marssiin oli pakotettu vähintään kymmeniä vankeja. Osa oli rähjäisissä asepuvuissa, osa siviilivaatteissa. Vankien perässä kulki Reutersin mukaan Donetskin puhtaanapitolaitoksen ajoneuvoja. Tällä haluttiin viestittää, että vangit ovat saastaa.

Stubb: Venäjää ei pidä pelätä – sen kieltä pitää opiskella

Näillä sanankäänteillä Alexander Stubb (kok) luonnehtii itänaapuria, jonka toimet Ukrainan kriisissä herättävät kansalaisissa huolta. Hän patisti suomalaisia katsomaan venäläisyyttä myönteisestä näkökulmasta.

"Me emme puhu tarpeeksi venäjää tässä maassa. Jos saisin valita yhden kielen, minkä osaisin nykyisten lisäksi, se olisi venäjä. Jos saisin ehdottaa nuorille, mitä kieltä kannattaa opiskella, sanoisin venäjä", Stubb sanoi sunnuntaina Pääministerin haastattelutunnilla Yle Radio Suomessa.

”Ei pidä tuomita venäläisyyttä, venäjänsuomalaisia tai venäjän kieltä Venäjän valtion toiminnan pohjalta.”

Hän toivoo, että muuri Venäjän ja länsimaiden välillä olisi mahdollisimman matala.

Ukrainan väite venäläisrekkojen asetarvikkeista uskottava

Suomalaisasiantuntija pitää uskottavana Ukrainan väitettä siitä, että Itä-Ukrainasta lauantaina poistuneen venäläisen rekkasaattueen lastina oli paluumatkalla asetarvikkeita.

Ukrainan armeijan edustaja väitti lauantaina uutistoimisto Reutersin mukaan, että avustusrekkoihin olisi lastattu tavaraa ukrainalaisilta asetehtailta, ennen kuin rekkasaattue palasi Luhanskista Venäjälle. Väitteille ei löytynyt ulkopuolista vahvistusta, ja Venäjä kiisti syytöksen.

Isis-järjestöön liittynyttä brittiläistä hiphop-artistia epäillään

Brittilehdistön mukaan Isis-äärijärjestön sieppaaman amerikkalaistoimittajan James Foleyn surmasta epäillään 23-vuotiasta hiphop-artistinakin esiintynyttä brittimiestä.

The Sunday Times kertoi sunnuntaina korkea-arvoiseen viranomaislähteeseen vedoten Britannian tiedustelupalvelun tunnistaneen mestausvideolla esiintyvän Lontoon aksentilla puhuvan miehen. Viranomainen ei kuitenkaan vahvistanut epäilyn henkilöllisyyttä.

Valtaosa suomalaisista ei tue Gazan sodassa kumpaakaan osapuolta

Gazan sota alkoi heinäkuun alussa. Hamasin raketti-iskut Israeliin ja Israelin iskut Gazaan ovat keskeytyneet muutamaan otteeseen, mutta tulitauot ovat rikkoutuneet joka kerta.

Sodassa oli lauantaihin mennessä kuollut YK:n mukaan 2 097 palestiinalaista. Heistä noin kaksi kolmannesta on siviilejä.

Israelilaisia on kuollut 68, joista neljä siviilejä.

Puoluekanta vaikuttaa käsityksiin selvästi.

Kokoomuksen, perussuomalaisten ja pienpuolueiden kannattajat puolustavat useammin Israelia. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien keskuudesta löytyy enemmän niitä, jotka asettuvat Hamasin puolelle.

Israeliin ja palestiinalaisiin on tutkittu kansainvälisesti varsin paljon.

Ukraina ulkoisti osan sotatoimista

Ukrainassa maan armeija ja ääriliikkeiden pataljoonat taistelevat rinnakkain vihollista vastaan.

Joukko miehiä erilaisissa asuissa seisoo pimenevässä illassa asennossa nyrkki sydämellä. He toistavat kaikuvalla äänellä yhteen ääneen lauseita, jotka kirjoitettiin liki sata vuotta sitten.

1920-luvulla perustetun äärikansallismielisen OUN-järjestön vala huipentuu iskulauseisiin, jotka moni muistaa Kiovan Itsenäisyydenaukion mielenosoituksista.

Eläköön Ukraina! Eläköön sankarivainajat!

Vapaaehtoisia Ukrainan pataljooniin jonoksi asti

31-vuotias Vitaly kerää kadulla rahaa Donbas-pataljoonalle, sillä häntä ei päästetä sotimaan. Pataljoonaamme on jonossa 6 000 ihmistä. Minulla ei ole sotakokemusta, joten minua ei päästetä rintamalle, vaikka haluaisin.

Sektorin värväyskeskuksen kautta rintamalle pääsee helpommin. 19-vuotias Artur on lähdössä Itä-Ukrainaan jo kolmatta kertaa Aidar-pataljoonan riveissä. Ensimmäinen komennus kesti kaksi viikkoa, toinen katkesi 11 päivän jälkeen haavoittumiseen.

Eturintamaan Arturia ei päästetä, koska hän ei ole käynyt armeijaa eikä hänellä ole aiempaa sotakokemusta. Hän on saanut vartioida leiriä.

Tyly arvio USA:sta: “Venäjä valloittaisi Baltian 3 tunnissa”

Just joo, kaikkea voi kehitellä ja senhän Yhdysvallat osaa.

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman on Viron-vierailullaan syyskuussa syytä palata kylmän sodan aikaan ja pitää samanlainen puhe kuin presidentti John F. Kennedy piti Berliinissä vuonna 1963. Näin arvioi politiikan analyytikko Edward Lucas amerikkalaisessa Politico-lehdessä.

Hän viittaa Kennedyn kuuluisaan puheeseen, jossa tämä sanoi olevansa berliiniläinen: “Ich bin ein Berliner”

On pitkä aika siitä, kun Yhdysvallat on antanut suoran, kovan viestin Moskovalle. Viro yhdessä naapureidensa Latvian ja Liettuan kanssa on Euroopan uusi Länsi-Berliini, Lucas kirjoittaa.

"Arjesta vieraantunut, ylimielinen" - kokoomusministerin "Kuka tienaa alle 2100 euroa" -lausunnolle lyttäys

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) herätti hämmennystä kysymällä Verkkouutisten haastattelussa, kuinka moni suomalainen löytää itsensä ryhmästä, joka tienaa alle 2 100 euroa kuukaudessa.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn mielestä valtiovarainministeri Antti Rinteen esittämän lapsivähennyksen kohdentumista täytyy vielä miettiä.

SDP tiedotti alkuviikosta valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) johdolla valmistellusta lapsivähennysmallista, joka toisi "merkittävän parannuksen mm. pieni- ja keskituloisille perheille ja erityisesti yksinhuoltajaperheille".

Kun lapsilisä ja lapsilisäleikkaus kohdentuvat kaikkiin lapsellisiin, niin täysi verovähennys kohdentuu vain alle 2 100 euroa kuussa tienaaviin, joita on kuitenkin hyvin pieni osa suomalaisista vanhemmista, Räty sanoo Verkkouutisille.

Britannia etsii mestaajaa

Bri­tan­nian tur­val­li­suus­vi­ran­omai­set jat­koi­vat tors­tai­na pon­nis­te­lu­ja ame­rik­ka­lais­jour­na­lis­ti James Foleyn mur­haa­jan tun­nis­ta­mi­sek­si.

Poh­jois-Ira­kia ter­ro­ri­soi­van Isis-ji­ha­dis­ti­ryh­män tiis­tai-il­ta­na jul­kis­tet­tu mes­taus­vi­deo tu­li šok­ki­na bri­teil­le: vi­deol­la esiin­ty­nyt ter­ro­ris­ti pu­hui sel­väl­lä brit­tiak­sen­til­la.

ASIA­TUN­TI­JOI­DEN mie­les­tä Isi­sin ter­ro­ris­ti tu­lee to­den­nä­köi­ses­ti Itä-Lon­toos­ta, ja pu­hees­sa kuu­luu usean kult­tuu­rin vai­ku­tus. Osa ar­vioi, et­tä brit­ti­ter­ro­ris­ti voi ol­la ko­toi­sin itäi­sil­tä lä­hi­alueil­ta Ken­tis­tä tai Es­se­xis­tä.

Bri­tan­nian mal­til­li­set mus­li­mi­jär­jes­töt tuo­mit­si­vat tors­tai­na Fo­leyn mur­han ja ke­hot­ti­vat brit­ti­mus­li­me­ja aut­ta­maan po­lii­sia mur­haa­jan tun­nis­ta­mi­ses­sa.

"Neuvostoaikojen haamu tuntuu pelottavilla tavoilla"

Muun muassa ruokablogia kirjoittava amerikkalainen, Moskovassa pitkään asunut Jennifer Eremeeva kirjoittaa Venäjän tuontikiellon vaikutuksista Reutersin julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.

Tuoreessa kirjoituksessaan hän kertoo siitä, miten Venäjän aiemmin elokuussa julistama länsimaisten elintarvikkeiden tuontikielto alkaa näkyä paikallisissa kaupoissa.

Eremeeva kuvailee kauppojen hyllyjä, jotka aiemmin pursusivat venäläistuotteiden lisäksi muun muassa irlantilaista voita, ranskalaista creme fraichea ja suomalaista maitoa. Nyt hyllyt ovat tyhjiä. Hyllyssä nököttää vain kyltti, joka kertoo, että tuotteiden puuttumisen syy ovat ”tekniset vaikeudet”.

Erä Venäjän markkinoille tarkoitettua suolaamatonta voita Prismoissa hintaan 0,55 euroa / 200g

-Halpaa "Putin-ruokaa" voikin vyöryä Suomeen muistakin maista.

-Venäläisten maitoralli Suomeen kiihtyy.

-Putinin pakotteet alkavat näkyä venäläisten arjessa.

-Tuleeko seuraavaksi halpa Putin-lohi?

-Putin-juusto villitsi suomalaiset.

#Putin #pakotteet romahduttavat Venäjän taloutta ja lihottavat suomalaisia.

Näin kuntoilet itsesi endorfiinipöllyyn

Toisille tulee juoksemisesta taivaallinen olo, toisille ainoastaan hiki. Miten endorfiinihumalaan pääsee?

Kylkeen pistää, henki ei kulje ja pyörryttää. Lenkin jälkeen tuntuu hyvältä, tosin samasta syystä kuin hammaskivenpoiston jälkeen: kärsimys on ohi.

Jos liikunta on yhtä tuskaa, tuntuu epäreilulta, että toiset hehkuttavat juoksevansa itsensä taivaaseen. Miten ihmeessä siihen kuuluisaan endorfiinikoukkuun pääsee?

Aloittamalla liikunnan rauhallisesti, sanovat asiantuntijat. Jotta aivoissa syntyy hyvää oloa tuottavia välittäjäaineita, hengästyttävää liikuntaa pitää harrastaa mielellään noin tunti. Tunnin juoksulenkki taas vaatii hyvää kuntoa, jotta tuska ei päihitä hyvää oloa.

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Arja Uusitalo arvioi, että huonokuntoisen pitää liikkua jopa pari kuukautta ennen kuin jaksaa urheilla itsensä endorfiinieuforiaan.

Suomenvenäläiset joutuvat Venäjän tiukkaan syyniin

Venäjä tiukensi ulkomailla asuvien kansalaistensa valvontaa. Muutos koskettaa Suomessa kymmeniätuhansia.

Suomenvenäläiset odottavat epätietoisina, mitä elokuun alussa voimaan tullut laki käytännössä merkitsee. Laki vaatii kaksoiskansalaisia ja ulkomailla vakituisesti asuvia venäläisiä ilmoittamaan kansalaisuutensa sekä osoitetietonsa Venäjän maahanmuuttoviranomaisille.

"Tilanne on hyvin epäselvä. Käsittääkseni minun ei tarvitsisi tehdä mitään, koska olen jo päivittänyt rekistereihin asuvani Suomessa. Aion silti antaa tietoni varmuuden vuoksi", kertoo Espoossa asuva Maria Gorbienko.

Kaksoiskansalaisten valvonnan lisäksi Venäjä pyrkii uudella lailla selventämään hallintoaan ja laajentamaan vaikutusvaltaansa, arvioi Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimukseen erikoistuneen Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.

"Venäjää puhuvia ihmisiä on Venäjän ulkopuolella noin 25 miljoonaa. Tällä lailla heidän suhteestaan Venäjään halutaan tehdä virallisempi."

Venäjän presidentti Vladimir Putin perusteli lakiehdotusta maaliskuussa Venäjän oikeudella tietää, ketkä Venäjällä asuvat ja mitä he tekevät.

Telia-Sonera ja DNA aloittavat historiallisen yhteistyön

Teleoperaattorit Telia-Sonera ja DNA perustavat yhteisen verkkoyhtiön. Suomen Yhteisverkko -nimisen yrityksen tarkoitus on rakentaa matkapuhelinverkko Pohjois- ja Itä-Suomeen. Yrityksen tehtävänä on myös operoida verkkoa.

"Tuleva yhteistyö verkon rakentamisessa edistää merkittävästi haja-asutusalueiden verkkopalveluiden teknistä laatua", DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen sanoo.

Yhtiöiden yhteinen verkko merkitsee teleoperaattoreiden mukaan tukiasemien määrän lisääntymistä, kuuluvuuden parantumista ja kapasiteetin kasvua Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla alueilla. Alueilla asuu 15 prosenttia Suomen väestöstä.

Satonen sekoilee työmarkkinakentällä

Satonen jatkaa nuijimista
(Hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppi)

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen jatkoi ryhmän kesäkokouksessa itselleen ominaista työntekijöiden piinaamista.

Kokouksen avajaispuheenvuorossaan Satonen siirsi kaikki Suomen talouden suurimmat ongelmat tavallisten palkansaajien kontolle.

Työhön liittyvistä ongelmista kokoomuslaisille suurin näyttää ainaisesti olevan hintakilpailukyky.

Puolueen ideologisessa jargonissa sitä on parannettava yleensä millä tahansa keinolla. Niille kaikille on yhteistä se, että palkansaaja maksaa.

Kokoomuspomo haluaa nostaa viikoittaista työaikaa nykyisestä 37,5 tunnista ainakin 40 tuntiin.

Tehdäänhän Kiinan ja Intian hikipajoissakin tehdään vähintään 12-tuntisia työpäiviä.

Tätä kuvaamaan Satonen käytti sanontaa, jossa muu maailma on edennyt ruukkiajasta digiaikaan.

Stubb tyrmäsi Satosen ajatuksen

Puolueen puheenjohtajan, pääministeri Alexander Stubbin mukaan asia ei edes ole nyt ajankohtainen.

Monen ammattikoululaisen kunto on pohjalukemissa

Ammattikoululaisten huono kunto saattaa johtaa siihen, etteivät he suoriudu työelämästä.

Yhä useampi ammattikoululainen ei harrasta lainkaan liikuntaa, sanoo asiaa tutkinut liikunnanopettaja Esa Mäki-Tulokas Porvoon ammattiopisto Amistosta.

Hänen mukaansa liikunnan harrastamisen ääripäät ovat voimistuneet: liikuntaa joko harrastetaan paljon tai ei ollenkaan. Tästä seuraa, että ammattikouluissa koulutetaan oppilaita ammatteihin, joista he eivät pysty valmistuessaan suoriutumaan.

"Tuki- ja liikuntaelimet joutuvat todella koville monessa ammatissa. Kokit seisovat koko päivän ja autoalalla pitää pystyä työskentelemään huonoissa asennoissa. Haastattelemieni opettajien mukaan monella autolinjan oppilaalla ei yksinkertaisesti ole riittäviä voimia vääntää muttereita auki."

Kokoomus haluaa pidentää työpäivää

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen väläytti kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa pitämässään puheessa ajatusta työajan "maltillisesta pidentämisestä" taloustilanteen ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Palkkoja ei voida alentaa, koska monissa kodissa ollaan jo nyt tiukilla ja kotimainen ostovoima turvaa palvelualojen työpaikat. Työaikaa sen sijaan voidaan maltillisesti pidentää.

Ryhmäjohtaja Arto Satonen arvosteli avauspuheessaan opetusministeri Krista Kiurua (sd.)

"Opetusministerin johdolla valmisteltu esitys oppivelvollisuusiän nostamiseksi ei valitettavasti täytä hyvän valmistelun kriteereitä. On edelleen epävarmaa, pystytäänkö esitys toteuttamaan sovitulla 15 miljoonan euron sijoituksella".

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että oppivelvollisuusiän nostamisesta teetätetään ulkopuolinen selvitys uudistuksen todellisista kustannuksista hallitusohjelmaneuvotteluissa sovitulla tavalla, jotta uudistuksen kustannuksista saadaan asiantunteva varmuus. Hutilointiin näin suurissa uudistuksissa ei ole varaa.

Miksi Venäjä ei ole jo hyökännyt?

Keitä ovat ne Venäjän valtiollisten radiokanavien nuoret juontajat, jotka tivaavat poliitikoilta, miksei Venäjä ole jo hyökännyt Ukrainaan?

He ovat uusstalinisteja, jotka kaipaavat sotaa ja ihailevat Neuvostoliittoa, vihaavat Amerikkaa ja Ukrainaa ja palvovat Donetskin separatistien komentajaa Igor Strelkovia.

Venäjän kansa on viisas kansa, ja luultavasti jo nyt hyvin ymmärtää, että valtion valvonnassa oleva media valehtelee sille yötä päivää – ovathan iäkkäämmät kokeneet saman aiemminkin. Mutta paremman tiedon puutteessa he uskovat myös, että toinen osapuoli valehtelee samalla tavoin – ja isänmaallisina ihmisinä pitävät parempana uskoa omia kuin vihollisen valheita.

Kyse on Putinin aikakaudella varttuneesta toimittajapolvesta, joka uskoo Neuvostoliiton olleen maailman paras maa. He janoavat hyvitystä, vihaavat Yhdysvaltoja ja kapinoivaksi pikkuveljeksi mieltämäänsä Ukrainaa. He pitävät Putinia nynnynä ja tiukkaavat edessään kiemurtelevilta poliitikoilta, miksei Venäjä ole jo hyökännyt Ukrainaan.

Keskusteluyhteys Putiniin on sekin jotain

Toisinaan pelkkä korkea-arvoisen poliitikon vierailu on riittävä viesti. Jos Yhdysvaltojen presidentin Barack Obaman käynti Virossa toteutuu lähiaikoina, kuten etelänaapurimme ulkoministeri Urmas Paet torstaina kertoi, se on jo itsessään viesti.

Suurvalta muistaa pientä liittolaistaan, jonka maantieteellinen asema on hankala ja suhteet Venäjään jännitteiset. Silloin ei ole niin olennaista, millaisia keskusteluja Obama mahdollisesti käy.

Presidentti Sauli Niinistön eilinen työvierailu Sotšiin ja tapaaminen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa on toista maata.

Keskustelujen hankalista lähtökohdista kertoo paljon se, että tiedotusvälineille kerrottiin Moskovasta vierailun painottuvan kahdenvälisiin ja taloudellisiin kysymyksiin sekä mahdollisesti "Ukrainan sisäiseen tilanteeseen".

Tosiasiaksi kuitenkin jää, että matka toteutui Niinistön omasta aloitteesta. Hänellä täytyy siis olla jokin näkemys siitä, mitä tässä tilanteessa olisi mahdollista saavuttaa.

Onko Suomella uniikki rooli Ukrainan kriisissä?

Pääministeri Alexander Stubb (kok) antoi myöhään perjantai-iltana yhdysvaltalaismedia CNN:lle haastattelun Ukrainan kriisiin liittyen.

Toimittaja Richard Quest kysyi Stubbilta Quest Means Business -ohjelmassa, onko Suomella uniikki rooli kriisin selvittelyssä.

Kyllä ja ei. Olemme osa "EU:n jalkapallojoukkuetta", pääministeri totesi viitaten siihen, että Suomi ei voi sooloilla Ukrainan tilanteessa.

Jos Venäjä jatkaa separatistien tukemista, EU asettaa maalle lisää pakotteita, Stubb uhkasi.

Ukrainan rajalle ilmestyi rauhanturvajoukkojen merkein varustettuja panssarivaunuja

Lännessä on pitkään epäilty, että Venäjä voisi käyttää rauhanturvaoperaatiota tekosyynä tunkeutua Ukrainan rajojen sisäpuolelle.

Financial Timesin ja The New York Timesin toimittajat twiittaavat nähneensä Ukrainan rajan lähellä Venäjän panssaroituja ajoneuvoja ja armeijan ajoneuvoja, joissa on rauhanturvajoukkojen merkit.

Venäjä asetti itsensä outoon rakoon

Ukraina kertoo tuhonneensa Venäjän panssariajoneuvon

Ukrainan väitteet venäläisen ajoneuvokolonnan tuhoamisesta Itä-Ukrainassa ja Venäjän kiistävä vastaus ovat omituinen yhtälö, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Arkady Mošes.

"Tilanne käy todella oudoksi", Mošes sanoo. "Kuvio on aivan uusi, jos ukrainalaisjoukot tulittavat selvästi Venäjän merkkejä kantavaa saattuetta, ja Venäjä ei vastaa millään tavoin."

Niinistö puhui kylmästä sodasta - Putin nyökytteli

Presidentti Vladimir Putin ei maininnut Ukrainan tilannetta lainkaan omissa aloitussanoissaan, mutta Sauli Niinistö otti asian itse esille.

Niinistö muistutti Putinille, että "Ukrainan katastrofista" kärsivät kaikki ja sanoi, että olisi tärkeää saada tapahtumaketju pysäytettyä. Niinistö myös sanoi, että jotkut pitävät jo uutta tilannetta kylmänä sotana tai ainakin aivan sen porteilla olona.

Putin kuunteli Niinistön puhetta vakavana ja nyökytteli silloinkin, kun tulkki käänsi kylmän sodan osuutta.

Putin itse aloitti tapaamisen puhumalla vain Suomen ja Venäjän perinteisesti hyvistä suhteista ja kauppavaihdosta, joka on nyt hänen mukaansa valitettavasti tullut alaspäin. Putin sanoi myös toivovansa, että suomalaiset yritykset tuntevat olonsa Venäjällä aina hyväksi.

Niinistön Putin-tapaaminen herätti hämmästystä EU:ssa

Tšekin ulkoministeri ilmoitti olevansa "todella yllättynyt", Viron mukaan matkan arvo riippuu sen "tuloksista".

Kaikki jäsenmaat eivät olleet suinkaan innoissaan siitä, että Niinistö lähti tapaamaan presidentti Vladimir Putinia kesken Ukrainan kriisin.

"Suomi yrittää pitää suhteet edes jonkinlaisella tasolla"

Venäläismedioissa presidentti Sauli Niinistön matka uutisoidaan siinä sävyssä, että Suomi haluaa ennen muuta vaalia kahdenvälisiä suhteitaan Venäjään.

pääministeri Alexander Stubbin keskiviikkoista haastattelua A-studiossa siten, että Suomi olisi kieltäytynyt lisäpakkotteista Venäjää kohtaan ja ilmoittanut kannastaan EU-johtajille. Russia Todayn mukaan Stubb ilmoitti myös, että Suomen maatalous tarvitsee tilanteen takia apua.

Niinistön vierailua puidaan Venäjällä

"Tuhansien järvien maa kärsii nyt eniten"

Presidentti Sauli Niinistön tämänpäiväinen tapaaminen Vladimir Putinin kanssa Venäjän Sotshissa on huomioitu kymmenissä venäjänkielisissä lehdissä ja nettijulkaisuissa.

Uutissivusto Gazeta.ru:n pitkässä analyysissa kerrotaan, että juuri "tuhansien järvien maa kärsii nyt eniten Venäjän asettamasta elintarvikkeiden tuontikiellosta".

Lehden haastatteleman kansainvälisen politiikan asiantuntijan Vladimir Brutterin mukaan Suomen ja Venäjän suhteet ovat joutuneet vaakalaudalle eikä niiden korjaaminen onnistu niin kauan kuin Suomi kannattaa pakotteita.

Tuontipakotteiden takia Valion venäjänkielisiä tuotteita saa nyt suomalaiskaupoista lähes pilkkahintaan.

Venäjän äänen kuulumiseen suomeksi on syytä tottua

Viime joulukuussa Venäjän presidentti Vladimir Putin lakkautti tietotoimisto Ria Novostin ja liitti sen yhteen ulkomaille suunnatun televisiokanava Russia Todayn kanssa. Samaan nippuun lisättiin myös radioaalloilla toimiva Venäjän ääni, jolloin syntyi suuri valtion mediakonserni Rossija Segodnja (Venäjä tänään).

Nyt yhtiö haluaa laajentaa toimintaansa.

Tieto on kiinnostava muttei yllättävä. Venäjää on johdonmukaisesti siirretty itsenäisten journalististen toimijoiden maailmasta keskitettyyn ja tiukemmin poliittisesti ohjattuun tiedotuskoneistoon. Muutos on koskenut etenkin sähköisiä viestimiä niin maan sisällä kuin sen rajojen ulkopuolellakin. #VenäjänÄäni

Itella vaihtaa nimensä takaisin
P o s t i k s i

Suomalaisilla on erittäin vahva tunne- ja luottamusside Postiin. Kohderyhmätutkimuksista saatujen tulosten perusteella yhtiön brändiä pitää selkeyttää ja Posti-nimi oli ylivertainen vaihtoehto. Kuluttajista ja yrittäjistä yli 80 % pitää Posti-nimeä sopivampana nimenä yritykselle kertoo konsernin toimitusjohtaja Heikki Malinen tiedotteessa.

Avustuskuljetuksen syyt ja seuraukset: Mitä Venäjä aikoo?

Venäjän presidentin Vladimir Putinin julistama päätös lähettää humanitaarinen avustussaattue Itä-Ukrainaan on herättänyt huomattavasti enemmän pelkoa Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä kuin nostattanut hurraa-huutoja.

262 kuorma-auton avustussaattue lähti tiistaina matkaan ilman Punaisen Ristin tai Kiovan lopullista hyväksyntää.

Kiovan hallinto ilmoitti, että ainoa tapa päästää avustuskuorma läpi on antaa se Ukrainan viranomaisten tarkastettavaksi ja jakaa kuorma edelleen Punaisen Ristin jaettavaksi. Venäjän ulkoministeriö sanoi saattueen ylittävän rajan Punaisen Ristin valvonnassa.

Paljon onkin kiinni Venäjän valitsemasta reitistä. Jos avustussaattue tulee Ukrainan joukkojen hallitsemalle ylityspaikalle Harkovan alueella, kuten Venäjä on luvannut, tarkoitus todella saattaa olla vain viedä apua perille. Jos Venäjä yllättäen muuttaa reittiä ja pyrkii maahan kapinallisten hallitseman raja-alueen kautta, kyseessä voi olla Troijan hevonen.

Villi teoria Putinin 280 rekasta

Lännessä epäillään kaikkea mitä Venäjä tekee ja varsinkin jos kysymyksessä on humanitääriset syyt. Yhdysvaltojen tuki Israelin terroristiteoille sen sijaan saa läntisen maailman rajattoman hyväksynnän.

280 venäläisen rekan kolonna tekee parhaillaan matkaa Moskovasta kohti Ukrainaa. Kyydissä on Venäjän mukaan 2 000 tonnia välttämättömiä perushyödykkeitä hätää kärsiville ukrainalaisille.

Kyseessä on kuitenkin vain Venäjän ilmoitus. Kukaan ulkopuolinen ei toistaiseksi tiedä, mitä rekoissa lopulta on ja mihin ne tarkalleen ovat matkalla.

Arvoituksen pitäisi ratketa keskiviikkona 13.8.2014, kun kilometrien pituinen autosaattue saapuu Ukrainan rajoille, ja joko Punainen risti tai Ukrainan viranomaiset pääsevät tutkimaan rekkoja.

Venäläinen valtionyhtiö havittelee radioasemaa Helsinkiin

Venäjä tänään -yhtiö selvittää radiotoimiluvan saamista Helsinkiin. Vapaita FM-taajuuksia ei kuitenkaan ole tarjolla, eikä ulkoministeri Tuomioja antaisi toimilupaa vieraan valtion toimijoille. Suomen lisäksi yhtiö haluaisi perustaa uutistoimistoja ja radioasemia useaan muuhun länsimaahan.

Venäjän valtion rahoittamalla Venäjän ääni -yhtiöllä on suuret suunnitelmat uutis- ja radiotoiminnan laajentamiseksi maailmalla. Ylen saamien tietojen mukaan ensimmäisinä kohdekaupunkeina ovat Washington, Lontoo, Berliini ja Helsinki.

Washingtonin ja Lontoon operaatiot ovat suurimmat, mutta myös Helsinkiin lähdetään isoilla panoksilla. Ylen tietojen mukaan tarkoitus on palkata jo tämän vuoden puolella noin 25 suomalaista toimittajaa ja muuta työntekijää tuottamaan suomenkielisiä uutisia venäläisestä näkökulmasta.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan lupa-asiat kuuluvat liikenne- ja viestintäministerille. - Omasta puolestani voin kuitenkin todeta, että en näe että suomalaisia radio- ja tv-toimilupia tulisi myöntää minkään vieraan valtion toimijoille, Tuomioja toteaa.

Asiantuntija radioasemapyrkimyksistä

Yliopistonlehtori Arto Luukkasen mukaan Venäjä tänään -yhtiö tekee ammattitaitoista ohjelmaa, mutta edustaa maan ääntä.

Venäjän ja Itä-Ukrainan tutkimuksen yliopistonlehtori Arto Luukkanen arvioi, että venäläinen valtioyhtiö haluaa radioaseman Suomeen, jotta Venäjä saisi oman äänensä kuuluviin paremmin.

Aivan selvästi sen takia, että Venäjällä uskotaan, että länsimainen tiedotuspolitiikka tai länsimaisten antamat uutiset eivät ole oikeita ja Venäjän edun mukaisia. Tietenkin sitten pitää saada oma ääni kuulumaan paljon paremmin, hän sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Lue lisää Venäjän äänestä, "Länsimaat eivät tee muuta kuin syyttävät kaikesta Venäjää". #VenäjänÄäni

"Isis on osoittautunut ehkä aikamme kammottavimmaksi terroristijärjestöksi"

Ulkoministeri tukee aseellista väliintuloa Irakissa

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) pitää länsimaiden aseellista väliintuloa Irakiin "täysin perusteltuna". Olennaista on se, että tuki tapahtuu Irakin hallituksen tuella ja luottamuksella.

Yhdysvallat on aloittanut Irakin pohjoisosissa ilmaiskut ja ilmoittanut toimittavansa aseita ääri-islamistisen Isis-järjestön kanssa kamppaileville kurdeille. Myös Ranska aikoo lähettää aseita.

"Isis on osoittautunut ehkä aikamme kammottavimmaksi terroristijärjestöksi, joka on syyllistynyt suoranaiseen kansanmurhaan tai ainakin sitä muistuttaviin toimiin", Tuomioja sanoo.

Tuomioja sanoo näkevänsä mielellään, että YK:n turvallisuusneuvosto johtaisi kaikkea aseellisen tuen kanavoimista Irakiin. Sotilaiden lähettäminen maahan on hänen mukaansa hyväksyttävää vain turvallisuusneuvoston mandaatilla.