Greenpeace-aktivistit ja Pussy Riot -yhtyeen jäsenet armahdetaan

Venäjän perustuslain päivänä armahdettavien vankien joukossa ovat Greenpeace-aktivistit ja Pussy Riot -yhtyeen jäsenet.

Näin kertoo armahduksen ehtoja työstäneen työryhmän johtaja Vladimir Osetskin MTV:n uutisille. Osetskin kertoo, että Pussy Riot -yhtyeen jäsenet vapautunevat vankilasta vuodenvaihteessa. Presidentti Vladimir Putin on jättänyt parlamentin käsittelyyn armahduslain. Varsinaisessa lakiesityksessä ei mainita armahdettavien nimiä, vaan pelkästään tuomittujen rikosten kategoriat.

Sini Saarela kakkoseksi Guardianin vuoden henkilö -äänestyksessä

VUODEN HENKILÖ Greenpeace-aktivisti hävisi brittilehden äänestyksessä tietovuotaja Edward Snowdenille. Venäjällä tuomiotaan odottava Greenpeace-aktivisti Sini Saarela on tullut toiseksi brittilehti Guardianin vuoden henkilö -äänestyksessä. Voiton vei Yhdysvalloista Venäjälle paennut tietovuotaja Edward Snowden 1 445 äänellä.

Kuljetusyrittäjä Eero Hakalaa suututtaa
Hän ei saa yrityksessään tehdä niin pitkää työpäivää kuin haluaisi

EU-lainsäädännön järkevyydestä käydään unionissa laajaa keskustelua. Suomi korostaa, ettei se halua "listallaan" karsia EU:n toimivaltaa kuten esimerkiksi Britannia.

Kuljetusyrittäjä Eero Hakalaa suututtaa: hän ei saa omassa pientavara- ja maansiirtokuljetuksia tekevässä yrityksessään tehdä niin pitkää työpäivää kuin huvittaa. Syy on, että kesällä voimaan tullut EU-lähtöinen työaikalaki sen kieltää. Yrittäjäkuljettajien enimmäistyöaika on viikossa tietyin rajoituksin 48 tuntia, ja mukaan luetaan ajon lisäksi kuorman purut ja auton pesut.

"Yrittäjä on yrittäjä, ja kyllä se yrittäjän vapaus pitäisi olla. Tämä on ainoa ammattikunta ja yrittäjäkunta, joille laitetaan tällaisia rajoja", kahta kuljetusalan perheyritystä pyörittävä Hakala huokaa. Monessa kuljetusalan yrityksessä sama EU-säädös suututtaa, eikä virallinen Suomikaan katso lakia hyvällä: hallitus on poiminut yrittäjäkuljettajien asian yhdeksi esimerkiksi hankkeessa, jossa se kokoaa yhteen ongelmallisia EU-säädöksiä

Kim Dotcom kiistää Yhdysvaltain syytökset ja sanoo olevansa viaton

Suomalais-saksalainen nettimiljonääri Kim Dotcom asuu Uudessa-Seelannissa valtavassa kartanossa. Hän taistelee oikeudessa piratismisyytöksiä vastaan. "En ole pahis, olen hyvis", hän sanoo.

Se, joka asuu täällä, on suuruudenhullu. Asia käy selväksi jo kartanon portilla. Kyltissä lukee: Dotcom mansion, siis Dotcomin kartano. Ruohokumpuun on poltettu norsun kokoisin kirjaimin: MEGA. Turvamies soittaa puhelimellaan. Portti aukeaa. Ajamme kiemuraista tietä Uuden-Seelannin suurimman kartanon pihaan. Sen katolla liehuu riekaleinen Suomen lippu. Toinen turvamies viittoo parkkipaikan. Onkohan kartanon isäntä hereillä? Tämä on olennainen kysymys, sillä alun pitäen meidän piti tavata internet-yrittäjä Kim Dotcom edellisenä päivänä.

Tuntemattoman sotilaan perintö: ”Moni suomalaisjohtaja luulee olevansa Koskela”

On mielenkiintoista, että Koskelaa pidetään Suomessa hyvän johtamisen esikuvana ja Lammiota huonon johtamisen irvikuvana, elokuvatuottaja ja -käsikirjoittaja, Aalto-yliopiston elokuva- ja tv-tuotannon professori Aleksi Bardy sanoo.

Koskela on Tuntemattoman sotilaan vaatimaton ja hiljainen vänrikki, jota koko joukko-osasto arvostaa. Luutnantti Lammio on Koskelan vastakohta – pomottava pikkunilkki, jolle nauretaan niin selän takana kuin päin naamaa.

Mikäli elokuvasta haluaa saada jotakin uutta irti, Bardyn mielestä kiinnostavaa seurattavaa on juuri Lammion, Rokan ja Koskelan välinen kolmiodraama. Bardyn mukaan kaikkia kolmea hahmoa katsoessa olisi syytä kyseenalaistaa tulkinta, jota elokuva tarjoaa.

Jos ajatellaan sotaa projektina, joka on hoidettava, niin Lammio on vastuunkantaja ja Koskela jossain määrin vastuunpakoilija, Bardy sanoo.

Koskela osallistuu kiljunjuontiin joukko-osastonsa kanssa ja antaa luvan olla ”kuin Ellun kanat”.

Ihmekös, että osaston ja katsojan sympatiat kääntyvät Koskelan puolelle.

Suomalaisilla työpaikoilla on hyvin paljon keskijohtoa, joka luulee olevansa vähän niin kuin Koskela. Täällä mä istun miesten kanssa ja jutustelen. Syyn vieritän ylemmälle johdolle, Bardy naurahtaa.

Bardy uskoo Koskelan ”flegmaattisuuden” johtuvan siitä, että oma henki ei ole hänelle tarpeeksi kallis. Maattomalta ja perheettömältä Koskelalta puuttuu tulevaisuudenusko.

Elokuva on kuin muistojen kultaama sotienjälkeinen 1950-luvun yhtenäiskulttuuri. Se pyrkii yhdistämään koko kansakunnan yhteen joukko-osastoon. Sehän on sellainen koko kansan karnevaali. Siinä on jokaiselle jotakin, kaikki heimot ja murrealueet ovat mukana, Bardy kuvaa.

Suurpankit saavat nyt maksaa kalliisti

Pankkijäteille on lankeamassa vähintään kymmenien miljardien eurojen lasku huijauksista ja vedätyksistä. Uusin epäily koskee valuuttakursseja. Voitot ovat yksityisiä ja tappiot sosialisoidaan, kuuluu pankkialan kulunut hokema.

Finanssikriisin jälkeen letkautus ei pidä välttämättä enää paikkansa. Pankkivalvojat ja hallitukset näyttävät päättäneen, että tällä kertaa finanssikriisin ja osin koko läntisen maailman laman aiheuttaneet pankit saavat maksaa osan laskusta. Euroopan ja Yhdysvaltain pankkijätit ovat olleet toistuvasti otsikoissa niille määrätyistä vahingonkorvauksista tai rangaistuksista. Perusteita on useita. Yhdysvalloissa pankit ovat joutuneet tilille huonolaatuisiin asuntolainoihin perustuvien arvopapereiden markkinoinnista finanssikriisin aattona. Euroopassa sakkoja tuli keskiviikkona libor- ja euribor-markkinakorkojen vedättämisestä.

"Komissio taistelee rahoitusalan kartelleja vastaan"

EU määräsi jättisakot korkoja käpälöineille pankeille

EU-komissio on määrännyt jättimäiset 1,71 miljardin euron sakot viidelle pankille ja yhdelle arvopaperivälittäjälle korkojen vääristelystä. Suurimmat, yhteensä 725 miljoonan euron sakot joutuu maksamaan saksalainen Deutsche Bank. "Tämän päivän päätös lähettää selvän viestin, että komissio taistelee määrätietoisesti rahoitusalan kartelleja vastaan ja rankaisee niitä," EU:n kilpailukomissaari Joaquín Almunia sanoi Brysselissä. Sakot liittyvät korkojen huijausskandaaliin, joka nousi julkisuuteen pari vuotta sitten. Tuolloin kävi ilmi, että libor- ja euribor-korkoja määritelleet pankit olivat syyllistyneet manipulointiin ja sopineet korkotasoista keskenään.

Aarnio-kohun uusin käänne: Jengipomo pakeni ulkomaille

Jari Aarnioon yhdistetty jengipomo pelkää entisiä jengiläisiään henkensä edestä ja on paennut ulkomaille. Iltalehden tietojen mukaan United Brotherhoodin jäsenet ovat vaatineet täyttä selvitystä jengipomolta, ja käyneet häneen fyysisestikin kiinni ja vieneet mieheltä liivin. United Brotherhoodin kerhotiloissa on tapahtunut muun muassa kaksi paloittelumurhaa ja joukkoraiskaus. #Huumepoliisigate

Huumepoliisin päälliköllä satojatuhansia hämärää rahaa

Tutkinnanjohtajan mukaan huumepoliisin päällikkö on käyttänyt varoja, joiden alkuperä on hämärä

Jari Aarnio on käyttänyt talohankkeeseensa yli 200 000 euroa rahaa, jonka alkuperää eivät selitä palkkatulot, pankkilainat tai perinnöt. Rahojen alkuperää tutkitaan. Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion henkilökohtaisessa rahankäytössä on satojentuhansien eurojen epäselvyydet.

Tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto kertoo, että Aarnio on käyttänyt viime vuosina yli 200 000 euroa rahaa, jonka alkuperästä ei ole selvyyttä. "Rahojen alkuperää selvitetään ja kaikki vaihtoehdot tutkitaan, mutta seurantalaiteyhtiö Trevoc on tutkinnan kohteena." Haaviston mukaan epämääräinen rahankäyttö liittyy Aarnion talohankkeeseen.

Aarniot ovat rakentaneet Porvooseen omakotitaloa, joka on merkitty perheen pojan nimiin. Pojalla ei ole ollut verotettavia tuloja. #Huumepoliisigate

Eläkeikä noussee kahdella vuodella

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) arveli Ylen A-Studion haastattelussa maanantaina, että eläkeikä tulee nousemaan kahdella vuodella. - Se tulee mitä suuremmalla todennäköisyydellä nousemaan vuoden 2017 alussa ja ensi syksynä päätös tulee työmarkkinajärjestöiltä.

SAK:n Lyly ennustaa todella vaikeita eläkeneuvotteluja

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly povaa eläkeneuvotteluista "todella vaikeita".

SAK:n hallitus tarkentaa lähiviikkoina keskusjärjestön omat, vuosia valmistellut tavoitteensa eläkeneuvotteluihin, jotka keskusjärjestöjen sovittua aikatauluista loppuvuoden aikana lähtevät aktiivisesti liikkeelle alkuvuodesta.

Paavo M. Petäjä raivostui Kyrön anomuksesta

Suomen hiihtomaajoukkueen entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö anoo elinikäisen toimitsijakieltonsa purkamista.

Kyrö sai toimitsijakiellon Lahden vuoden 2001 MM-kisojen dopingskandaalin jälkeen. Kyrön toimitsijakiellon allekirjoitti Suomen Hiihtoliiton silloinen puheenjohtaja Paavo M. Petäjä. Tuota kieltoa on nyt kestänyt yli 12 vuotta. Petäjä kuuli Kyrön anomusaikeista Iltalehdeltä. - Ei missään tapauksessa. Jos minulla on vielä vaikutusvaltaa Kansainvälisessä hiihtoliitossa, niin en voi suostua, Petäjä kommentoi.

Professori: Kyrön rangaistus huomattavan ankara

Urheiluoikeuden professori Olli Norros luonnehtii Kari-Pekka Kyrön elinikäistä toimitsijakieltoa ja sen purkamista mielenkiintoiseksi tapaukseksi. Kyrö kertoi sunnuntaina Ylen haastattelussa hakevansa ensi vuonna toimitsijakieltonsa purkamista. Norroksen mukaan toimitsijakiellon purkamiselle ei ole esteitä.

Kyrön paluu on ensi vaiheessa Kansainvälisen hiihtoliiton päättäjien käsissä, sillä elinikäisen rangaistuksen purkua ei ole huomioitu säännöissä. Ilmeisesti myöskään ennakkotapausta ei ole olemassa. "Voimassa olevassa dopingsäännöstössä ei ole purkupykälää eli sinänsä mitään armahduksenhakumahdollisuutta ei ole olemassa. Toisaalta päätös on yhdistyksen tekemä, ja yhdistys voi kumota sen halutessaan", Norros sanoo.

Jos Kansainvälinen hiihtoliitto ei pura toimitsijakieltoa, Kyrö voi hakea purkua oikeusteitse. Norroksen mukaan Kyröllä olisi mahdollisuudet menestyä.

"Tässä on kyse myös yksilön oikeudesta harjoittaa ammattiaan. Kyrön saama elinikäinen rangaistus on huomattavan ankara. Esimerkiksi elinkeinoharjoittajalle langetettu toimintakielto ei ole lähellekään näin pitkä", Norros toteaa.

Hiihtoliitto samaan pöytään FIS:n edustajan kanssa

Suomen Hiihtoliitto aikoo keskustella Kari-Pekka Kyrön elinikäisen toimintakiellon purkamisesta tiistaina 3.12-13. Asiasta Yle Urheilulle kertoo ulkomaanmatkalta tavoitettu liiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori. Haluan keskustella asiasta asiantuntijoiden kanssa saman pöydän ääressä, ja tämä pyritään järjestämään huomenna, kun kotiudun takaisin kotimaahan, kertoo Vuori.

Sampsa Katajan outo herääminen

"Poliittiset päättäjät osoittavat kiinnostusta työeläkevaroja kohtaan, silloin kun pitää löytää varallisuutta joillekin vaikeille hankkeille"

Ylen Aamu-tv:ssä vierailleen kansanedustaja ja Kevan hallituksen entisen puheenjohtaja Sampsa Katajan (kok) mielestä eläkerahoituksen eläkejärjestelmän hallintoa kuuluisi keventää huomattavasti.

Kataja on esittänyt, että yksi julkinen yhtiö riittäisi hoitamaan nykyisen eläketurvan täytäntöönpanon. Hänen mukaansa julkinen eläkelaitos Keva on osoittanut, että julkinen toimija pystyy tuottamaan palvelut nopeammin, halvemmalla ja oikeusvarmemmin kuin näennäisesti kilpailevat eläkeyhtiöt.

Ylen Ykkösaamussa vieraillut STTK:n väistyvällä puheenjohtaja Mikko Mäenpäällä oli paljon realistisempi kuva kuinka eläkevarallisuuden hoidossa voisi käydä jos se olisi vain Kevan hoidossa. Kuuntele Mikko Mäenpään kommentti.

Pieni porukka hallitsee 150 miljardin eläkevarallisuutta, kolme kertaa Suomen budjettia. Sen käytöstä päättäminen antaa porukalle vaikutus- ja painostusvaltaa, ay-johtajille jopa maan hallitusta vastaan, eläkeläisten omistamilla varoilla.

Vakavin ristiriita oikean ja väärän välillä seuraa kun eläkevaroja käytetään muuhun kuin eläkkeisiin. Näin on tehty ja tehdään jatkuvasti.

Noin 35 miljardia on käytetty etujärjestöjen keksimään työttömyyseläkevakuutukseen, vaikka kyseessä ei ole osittainkaan eläkevakuutus. Rahamäärä ylittää kahden vuoden eläkemenot vaikka samana aikana ei perittäisi vakuutusmaksuja lainkaan.

Työeläkejärjestelmän liikekulut, n. 600 000 miljoonaa vuodessa, ylittää noin n puolella sen mitä alan atk-valtaisuuden huomioiden voi pitää kohtuullisena. Johtajien ja hallitusten jäsenten ylimitoitettuihin palkkoihin, bonuksiin ja lisäbonuksiin ja niiden lisäeläkevakuutuksiin on käytetty kymmeniä miljoonia yli kohtuuden ja työn vaativuuden.

Tämän kohtuuttoman rahankäytön voisi jotenkin ymmärtää, jos eläkevarat olisi johtajien ja hallitusten aikaansaamia, mutta kun niin ei ole. Eläkevarat kerätään lakiin ja palkkoihin perustuen, aivan kuten verot, joiden keräämisestä verohallinnon johdolle ei makseta kohtuuttomia palkkoja ja bonuksia. Samanaikaisesti tuhannet leskimummot ja -vaarit kituuttavat muutaman sadan euron työeläkkeillä.

Vakavaa pahennusta herättää yhtiöiden ylimmän johdon edut, mutta myös se, että niihin on johto voinut itse vaikuttaa. Oli irvokasta kuulla kun Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria tv-haastattelussa totesi, että hän itse ei ole vaikuttanut etuihinsa (yli 100 000 e/kk) vaan, että yhtiönsä hallitus niistä päättää. ”En minä, mutta pojat”.

Niinhän se muodollisesti menee, mutta minkä verran Matti Vuoria on vaikuttanut hallituksen jäsenten valintaan ja minkä verran heidän etuihin, jää arvioitavaksi.

Uskooko joku, että esim. STTK:n johtaja Mikko Mäenpäälle maksetut edut Varman hallituksen jäsenyydestä, (noin 5 800 kuukaudessa), ei vaikuttaisi hänen kantaansa Matti Vuorian palkitsemiseen.

Tweet

Tällainen on hallituksen univajeessa tehty rakennepaketti

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kertoo, että kuntien tehtävien perkuussa tehtävien vähentämisestä kertyy karkeasti laskien 260 miljoonaa euroa ja normituksen uudistamisesta 700 miljoonaa euroa. Kannattaa huomioida univajeen vaikutus päätöksenteossa. Ennen neuvotteluja Katainen kertoi nukkuneensa vain 2 tuntia.

-Säästöjä pyritään hakemaan myös muun muassa aikuisten hammashoidon tasoa heikentämällä.

-Lisäksi kunnat säästäisivät siirtämällä turvakodit valtion vastuulle ja vähentämällä vanhusten laitospaikkoja.

-Myös maakuntakirjastoja aiotaan karsia ja päivähoitomaksuja korottaa etenkin hyvätuloisilta.

-Ensi vuoden syyskuun jälkeen syntyviä potilasasiakirjoja ei tarvitse enää arkistoida kunnissa paperimuodossa. Jatkossa pitkäaikaisesta arkistoinnista huolehtisi sähköisesti kansallinen potilastietoarkisto.

-Paketissa linjataan myös, että työttömälle voitaisiin tarjota työtä myös yli 80 kilometrin päästä.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) on huolissaan hallituksen säästöpäätösten vaikutuksista kuntapalveluihin ja ammatilliseen koulutukseen. Lyly muistuttaa kannanotossaan, että sosiaalipalveluista ollaan säästämässä satoja miljoonia, mikä vaikuttaa vääjäämättä kuntalaisten arkeen.

Vuorotteluvapaan ehtojen kiristäminen on järjestelmän loppu

STTK ei hyväksy vuorotteluvapaaseen suunniteltuja ehtojen tiukennuksia. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää sanoi TV1:n Ykkösaamussa, että vuorotteluvapaan käyttö loppuu esimerkiksi terveydenhoitoalalla, jos ehtoja tiukennetaan.

Hallitus suunnittelee osana rakenneuudistuspakettia lisää tiukennuksia vuorotteluvapaan ehtoihin. Asiasta on neuvoteltu työmarkkinajärjestöjen kanssa ja perjantaina sovittiin, että valmistelu jatkuu kolmikantaisesti. Hallitus haluaa tiukennuksia muun muassa vuorotteluvapaan sijaista koskeviin vaatimuksiin. Esitysten mukaan sijaiselta vaadittaisiin vähintään kolmen kuukauden työttömyysjaksoa ennen sijaisuuden alkua.

”Tärkeämpiä omat edut ja lastensa edut”

Hallituksen julkistama rakenneuudistuspaketti saa osakseen kovaa kritiikkiä muun muassa kokoomusvaikuttaja Raimo Ilaskiveltä.

Kohdistetaan toimia sinne, missä vastus on heikoin. Kohdistetaan nimenomaan niihin, joilla ei ole puolustajia päätöksentekokoneistossa - ei hallituksessa, ei eduskunnassa eikä ammattiyhdistysliikkeen piirissä.

Hän uskoo, että rakenneuudistuspaketin suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu vanhuksiin siksi, että päättäjät ovat nuoria.

Heille ovat tärkeämpiä omat edut ja lastensa edut, ei isien tai isoisien, ei äitien tai isoäitien.

Rakennepaketti uudistuksia lukiessa voi taustalle pistää soimaan happivajeesta muistuttavaa musiikkia, elokuvasta Gravity.

Twiittaa

"ISON yllätti tutkijat selviytymällä sittenkin

Komeetta ISON löi ällikällä tutkijat selviytymällä Auringon ohituksesta. Tutkijat lähes kaikkialla maailmassa ehtivät jo todeta komeetan ytimen hajonneen. Osa ytimestä selviytyi kuitenkin ohituksesta ja alkoi muodostaa pyrstöä uudelleen. "Tehtyään vaikutuksen keskiviikkona ISON himmeni dramaattisesti torstaille ja näyttäytyi SOHO-luotaimen kuvissa vailla ydintä", tiivistää ISONcampaign.org-sivuston ylläpitäjä Karl Battams blogissaan. "Syöksyessään kohti Auringon pintaa se jätti näyttäytymättä SDO-luotaimen kuvissa ja ymmärrettävästi päättelimme sen tuhoutuneen ja kohdanneen tulisen loppunsa. Paitsi, että niin ei käynyt..."

Esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestö otsikoi sivunsa "Komeetta ISON - himmennyt loisto" ja avaruusjärjestön Twitter-tililläkin komeetta todettiin menetetyksi. Myös Nasan sivuilla tutkija Dean Pesnell kommentoi uskovansa komeetan hajoneen ja haihtuneen ennen kuin se kohtasi ratansa Aurinkoa lähinnä olevan pisteen. Kun osa komeetasta jatkoi matkaansa vielä ohituksen jälkeen, tulkitsivat useimmat kyseessä olevan enää kiviset rippeet ytimestä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että komeetta on alkanut muodostaa pyrstöä uudelleen, joskin alkuperäistä paljon himmeämpänä.

Matti Vuoria: "Uskallan ottaa palkkani vastaan"

Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria kaksinkertaisti ansionsa työt aloitettuaan 4,5 vuodessa 757 500 euroon viime vuonna.

Eläkepomojen etujen kohtuullisuus ja kohtuuttomuus on puhuttanut suomalaisia viime viikkoina. Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria on sitä mieltä, että hän on yli puoli miljoonaa euroaan vuodessa ansainnut. – Uskallan ottaa palkkani vastaan. Myönnän että se on korkea. Alistun kaikella tavalla siihen, että siitä käydään keskustelua. Mutta sitä ei rahoiteta kenenkään muun kuin Varman asiakkaina olevien yhteisöjen ja niiden palkansaajien varoin, jotka myös täysin vapaasti päättävät näistä palkitsemisista, toimitusjohtaja Matti Vuoria sanoi keskiviiikon A-studiossa.

Suomessa käydään kilpaa pätevistä johtajista – päinvastoin, sanoo emeritusprofessori

Johtajien palkkatasoa voisi vähän laskea ja katsoa, koska virta ulos alkaa, sanoo kansantaloustieteen emeritusprofessori Jouko Ylä-Liedenpohja.

Eronnut Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus nousi hetkeksi eläkejohtajien ahneuden ja sulle mulle -kulttuurin symboliksi. Eläkepomojen kohtuuttomuuden todelliset symbolit ovat kuitenkin muualla.

Korkeita palkkoja perustellaan sillä, että pätevistä johtajista käydään kova kilpailu. Päinvastoin, kilpailua Suomesta juuri puuttuu, kritisoi kansantaloustieteen emeritusprofessori. – Aika harva suomalainen on tuolla Lontoon Cityssä sijoitustoiminnassa mukana. Ehkä sitä palkkatasoa voisi vähän laskea ja katsoa koska virta ulos alkaa, täräyttää professori Jouko Ylä-Liedenpohja. Hän ei säästele sanojaan puhuessaan eläkemiljardien vartijoista.

Kyllä se minun mielestäni tunkio on

Samaiset työeläkejohtajat ovat puhuneet palkkamaltin puolesta. Sekä Ilmarinen että Varma ovat muun muassa suositelleet omistamiaan yhtiöitä pidättäytymään palkkionkorotuksista. – Tähän taloustilanteeseen ja keskusteluun nähden, jota palkitsemisesta ja talouden haasteista käydään, korotuksiin suhtaudutaan erityisen harkitsevasti. Yleislähtökohta on hyvin pidättyvä linja, ainakin mitä tulee korotuksiin tai merkittäviin ylösnousuihin palkitsemisessa, Matti Vuoria sanoi tammikuussa. Työeläkejohtajien palkitsemista on paheksuttu viime aikoina yhä enemmän kokoomusvaikuttajien suulla. – Suurimman eläkeyhtiön pääjohtaja taitaa tienata yli 500 prosenttia, siis yli 500 prosenttia enemmän kuin pääministeri, päivitteli kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) A-studiossa pari viikkoa sitten. #Kevagate

Venäjällä syytteessä oleva Sini Saarela hyväksyy lain rikkomisen, jos tavoitteena on yhteinen hyvä

Sini Saarela hätkähtää. "Tuolla on Denis!"

Hän juoksee halaamaan venäläisvalokuvaajaa Denis Sinjakovia. He näkevät toisensa ensi kertaa vapautumisen jälkeen, vaikka molemmat pääsivät viime viikolla tutkintavankilasta.

Tätä Saarela, 32, nyt tekee. Iloitsee vapaudesta muiden ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistien kanssa. Halaa ystäviään. Nauttii siitä, että voi itse päättää syömisestä, nukkumisesta ja peseytymisestä.

"Vieläkin on vaikea nukkua, kun on sellainen olo, että haluaa vain hyppiä ja kiljua ilosta", Saarela sanoo HS:lle Pietarissa.

Hän antoi keskiviikkona ensimmäisen haastattelun vapautumisensa jälkeen.

Rikostoimittajatar, jota leikkisästi nimitetään poliisien kiertopalkinnoksi

Toimittajia on nykyisin helppo puijata, kun he eivät tunne ketään, eivätkä tapaa ketään, vaan istuvat tiukasti työpaikoillaan. Toimituksissa pienet porukat supisevat yhdessä ja päättävät, että ”näinhän sen täytyy olla”.

Aarno "Loka" Laitinen lataa kovaa tekstiä

Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtaja Merja Ailus siirsi kelvottoman miehen syrjään johtoryhmästä. Tämä kanteli heti Helsingin Sanomien toimittajalle, että Ailuksella on 140 neliön työsuhdeasunto Katajanokalla ja työsuhdeautona avobemari. Monella johtajalla on isommat autot ja asunnot. Mutta tavallisen ihmisen näkökulmasta Ailuksen edut ovat ylettömiä. Hesarin ”näinhän sen täytyy olla” -toimittajat aloittivat heti Ailusta vastaan massiivisen ajojahdin, jota muu media ryhtyi kopioimaan.

Soininvaara ruoskii Kevan hallitusta blogissaan

Kevan toimitusjohtajan Merja Ailuksen (kesk) eroon johtaneissa tapahtumissa on paljon asioita, jotka korpeavat Soininvaaraa. Hän ei käsitä johtajien poliittisia virkanimityksiä, kohtuuttomia palkkoja ja luontaisetuuksia. Eikä hän juuri arvosta nykyistä eläkeyhtiöjärjestelmääkään.

Kansanedustaja kertoo blogissaan olleensa Ailuksen nimityksestä toimitusjohtajaksi raivoissaan. - Törkeä poliittinen virkanimitys, jossa keskustalainen ehdokas ohitti ison joukon pätevämpiä hakijoita. Nyt esiin tulleet Ailuksen luontaisedutkin olivat kohtuuttomia, mutta eivät Soininvaaran mukaan kovin kummoisia muiden eläkeyhtiöjohtajien johtajiin verrattuna. Autokin oli jopa verrattain halpa, vaikka olikin avomallinen.

STT lähes valmis lähettämään yötoimittajat Australiaan

STT-Lehtikuvan yt-neuvottelut eivät kaataneet hanketta, jossa uutistoimiston toimittajat tekisivät yövuorot Australiasta käsin. Uutis- ja kuvatoimiston toimitusjohtaja ja vastaava päätoimittaja Mika Pettersson kertoo, että hanketta koskeva selvitys on loppusuoralla. - 90 prosentin todennäköisyydellä siirrämme yövuoron Sydneyyn. Näillä näkymin siellä työskentelisi neljä toimittajaa vuodesta kahteen kestävillä sopimuksilla, Pettersson sanoo. Päätös Australian-hankkeesta tehdään päätoimittajan mukaan hyvin pian. Hankkeella on hänen mukaansa journalistinen tarve, minkä lisäksi se on osa STT-Lehtikuvan säästötoimia.

Onhan Kevalla millä mällätä!

Kalliita illanviettoja eläkerahoilla

Muuttuuko Kevassa mikään, vaikka yksi toimitusjohtaja irtisanoutui tehtävästään viime perjantaina? Ei siltä vaikuta. 26 tilausta, 287 henkilöä, yli 54 000 euron kulut - kulutiedoista ilmenee, että Keva panostaa edustamiseen tosissaan. Kevan vt. toimitusjohtajana toimiva Pekka Alanen sanoo, että sidosryhmätapaamiset ovat erittäin tärkeitä.

Esimerkiksi Kevan Järsön-edustusmajalla 4. syyskuuta 2012 järjestetyt 19 henkilön rapujuhlat maksoivat 6 449 euroa. Vieraiden joukossa olivat muun muassa piispa Eero Huovinen ja vuorineuvos Jaakko Ihamuotila.

Hyvin varustellussa kodissa miehellä on oma huone

Tuulilasin edessä avautuu Helsinki-Vantaan lentokenttä. Onneksi nyt ei näytä olevan suurempaa ruuhkaa, ja lentosääkin vaikuttaa varsin lupaavalta, puolipilvistä ja heikkoa tuulta.

Kun lähdön check list on käyty läpi, kapteeni sytyttää matkustamoon fasten your seat belts -valon. Ikkunoiden takana maisemat vilistävät ohi, kun kone alkaa rullata kohti kiitorataa.

On vaikea uskoa, että kaikki tämä tapahtuu kirkkonummelaisessa autotallissa, jonne Jouni Laulajainen on rakentanut täydellisen kopion matkustajalentokoneen ohjaamosta. Suurprojekti huipentui juhannuksena, kun Laulajainen sai asennetuksi talliinsa puolikaaren muotoisen valkokankaan, jolle kolme videotykkiä heittää hämmästyttävän aidon näköistä virtuaalimaisemaa. Ohjelmiston avulla voi lentää maailmassa mihin vain. Säätilakin on todellinen, samanlainen kuin lentopäivänä taivaalla on. Aidompaa lentokokemusta ei ole helppo kuvitella.

70-vuotiaalle Laulajaiselle kyseessä on elämän mittaisen unelman toteutuminen. Jo pikkupoikana hänen täytyi päästä Porin kentälle katsomaan lentokoneita. Vuonna 1975 Laulajainen suoritti lentolupakortin, mutta oli silloin jo liian vanha ammattipilotiksi. Eikä englannin taitokaan olisi Finnairille riittänyt. Sen sijaan Laulajainen teki uran autonkorjaajana ja korjaamon esimiehenä ja lensi ehtiessään pienkoneita. Eläkkeelle jäätyään hän päätti, että nyt oli aika ryhtyä lentämään tosissaan.

Miehillä on aina olleet luolansa, mutta vasta nyt ilmiöstä on ryhdytty puhumaan. Muistatte ehkä suosikkisarja Seinfeldin? Citysinkkumiehen koti oli suuri miesluola täynnä jätkämäistä rekvisiittaa. Siitä moni mies poimikin ideoita.

Kirjassaan Manspace – a Primal Guide to Marking Your Territory (2006) amerikkalainen Sam Martin esitteli joukon amerikkalaisia miesluolia. Martinin mielestä ilmiö kertoi siitä, että naiset olivat ajaneet miehet kotioloissa liian ahtaalle. "1900-luvun loppupuoli ei ollut hyvää aikaa miesvallan kannalta.

Feministinen vallankumous alkoi. Huoneet, joita miehet olivat pitäneet ominaan, otettiin heiltä lopullisesti pois. Eivät naiset vallanneet kellareita ja autotalleja; he vain kielsivät miehiä työskentelemästä niissä. Sen sijaan aviomiesten ja poikaystävien odotettiin siivoavan, laittavan ruokaa ja hoitavan lapsia." Martin jäljittää miesluolien varhaishistorian viktoriaanisiin tupakkahuoneisiin, joihin herraseurueet vetäytyivät aterian jälkeen puhumaan politiikasta ja liikeasioista. Sotien jälkeen pienet kaupunkiasunnot suurenivat ja suuret pienenivät, kun melkein kaikista tuli tavallista keskiluokkaa. Tupakkahuoneille ei ollut enää tilaa eikä tarvetta.

Lue myös: Muutamakin mies voisi olla nykyään onnellisempi, jos olisi panostanut kodin rakentamisen ja laitteistojen sijaan kumppaniinsa.

Professori kritisoi Räsästä hätäilystä ja huonosta johtamisesta

"Eihän ministeriötäkään voi johtaa tällä tavalla". Räsäsen mukaan hän toimi kuten ministerin kuuluukin.
Parissa yössä poliisiylijohtaja Mikko Paatero muuttui syntipukista selvitysmieheksi: torstaina ministeri vaati poliisiylijohtajaa pohtimaan omaa asemaansa, maanantaina hän antoi poliisiylijohtajalle kaiken tukensa.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen ihmettelee Räsäsen hätäilyä. Pikaiset täyskäännökset tietolähdejupakassa antavat huonon kuvan sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) johtamistavasta, kritisoi työoikeuden professori.

– Tulee mieleen, että se hänen ensimmäinen reaktionsa oli itsesuojelureaktio ja että Räsänen perehtyi asiaan viikonlopun aikana.

– Eihän ministeriötäkään voi johtaa tällä tavalla, että melkein vastakkaisia mediatiedotteita tulee neljän päivän välein ja siinä oli viikonloppu välissä, hän moittii.

Räsänen: Paatero jatkaa työssään

Päivi Räsäsen (kd) tiedotteessa kerrotaan, että poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei aio erota.
- Tämän tehtävän hoitamiseksi ja meneillään olevan poliisin hallintorakenneuudistuksen toteuttamiseksi poliisiylijohtaja jatkaa työtään. Eläkkeelle jäämisen ajankohdasta käytiin keskustelua ja sopiva ajankohta katsotaan yhdessä prosessin edetessä. Viikonlopun aikana käytyjen keskustelujen jälkeen meillä on yhteinen näkemys näiden asioiden hoitamisesta ja poliisiylijohtajalla on työssään ministerin luottamus ja tuki, Räsänen toteaa tiedotteessaan.

Hän kertoo edellyttävänsä, että Paatero ryhtyy toimiin, joilla luottamus poliisin toimintaan turvataan tilanteessa, jossa Helsingin poliisilaitoksen päällystöön kuuluvan poliisimiehen epäillään syyllistyneen törkeisiin lahjonta- ja virkarikoksiin.

Mustan pörssin kauppiaat iskivät Cheekin konserttiin

Rap-artisti Cheekin konsertti Helsingin olympiastadionilla varattiin loppuun reilussa tunnissa. Stadionin kapasiteetti elokuisessa konsertissa on arviolta 40 000 henkeä. Konsertti kiinnostaa paitsi faneja, myös mustan pörssin kauppiaita. Ensimmäiset liput tulivat Huuto.net-palveluun maanantaina heti yhdeksän jälkeen aamulla, ja puolen päivän aikaan ilmoituksia oli parikymmentä.

Maksettiinko Ailukselle alipalkkaa, vai naisen palkaksi ihan hyvä?

Varman Matti Vuoria ansaitsee yli 750 000 euroa vuodessa

Ailuksen 300 000 tonnia on karkkirahaa

Muun muassa professori Vesa Kanniainen ihmetteli, miksi eläkeyhtiöiden hallituksissa istuvat ay-liikkeen edustajat sallivat nykyisen palkkiotason. Eläkeyhtiö Varman hallituksessa istuva Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ei halua kommentoida hallituksen sisäisiä keskusteluja, mutta on yleisellä tasolla samaa mieltä.

Nyt kun keskustelua kohtuudesta käydään, niin kyllä se varmaan voi johtaa siihen, että entistä tarkemmin harkitaan yritysjohdon palkkiokäytäntöjä, Aalto sanoo.

"Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) toivoi, että johdon palkkioiden ”kohtuullistaminen” leviäisi muihin eläkeyhtiöihin ja sitä kautta laajemmin pörssiyhtiöihin." Saahan sitä toivoa, Zyskowicz, kansa odottaa jotain konkreettista.

Keva kuohunta jatkuu

Uusi, raju väite: Räty uhkasi lopettaa Ailuksen palkanmaksun

Keskustan puoluevaltuutettu Marjut Sassi syyttää Kevan hallitusta ja keskustalaisia likaisesta pelistä tapahtumasarjassa, jonka päätteeksi Merja Ailus jätti Kevan toimitusjohtajan toimen. Ailus jätti eroilmoituksensa myöhään perjantai-iltana. Sassin mukaan Ailusta painostettiin eroon hyvin vahvoilla taloudellisilla keinoilla.

Asuntoeduista sovittu huolimattomasti - välillä vain suullisia sopimuksia

Kuntien eläkevakuutus myöntää, että johtajien asuntokulujen määrittäminen on ollut hyvin sattumanvaraista. Kevan valtiovarainministeriölle eilen antamasta selvityksestä käy ilmi, että johtajien työsuhdeasunnoista on sovittu välillä vain suullisesti. Sopimukset on tehty milloin toimitusjohtajan, milloin hallituksen puheenjohtajan kanssa eikä missään ole määritelty, millainen työsuhdeasunto saa olla.

Keva-jupakasta ei kerrota kaikkea - "siellä on ollut epäselvyyksiä"

Laura Räty kertoi, että kaikki Ailus-jupakkaan vaikuttaneet tekijät eivät ole tulleet julki. Rädyn mukaan Ailuksen lähtö perustuu luottamuspulaan. Hän kertoi, että kaikki asiaan vaikuttaneet tekijät eivät ole tulleet julki. - Omaan epäluottamukseeni liittyy hyvin moni asia, jotka eivät kaikki ole olleet julkisuudessa. Itse arvioin luottamusta lähinnä arvostelukyvyn kautta, Räty sanoi. #Kevagate

Paatero sai maanantaihin asti aikaa
Poliisijohto menetti Räsäsen luottamuksen

Sisäministeri epäilee, että Helsingin poliisi on rikkonut lakia ja määräystä tietolähdetoiminnassa ja sen valvonnassa

Si­sä­mi­nis­te­ri Päi­vi Rä­sä­nen an­toi po­lii­si­yli­joh­ta­jal­le ja Hel­sin­gin po­lii­si­ko­men­ta­jal­le vii­kon­lo­pun ai­kaa miet­tiä, pi­täi­si­kö hei­dän ero­ta. Po­lii­si­yli­joh­ta­ja Mikko Paaterolla ja Hel­sin­gin po­lii­si­lai­tok­sen ko­men­ta­jal­la Jukka Riikosella on vii­kon­lop­pu ai­kaa miet­tiä, voi­vat­ko he jat­kaa teh­tä­vis­sään.

Näin sa­noi si­sä­mi­nis­te­ri Päivi Räsänen (kd) poik­keuk­sel­li­ses­sa tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa tors­tai­na. Rä­sä­sen pe­rus­te­lu­na ero­har­kin­nal­le on hä­nen epäi­lyn­sä sii­tä, et­tä Hel­sin­gin po­lii­si­lai­tok­sel­la ei ole me­ne­tel­ty tie­to­läh­tei­den käy­tös­sä ja sen val­von­nas­sa lain ja mää­räys­ten mu­kai­ses­ti. Rä­sä­nen ker­too saa­neen­sa tie­dot asias­ta vas­ta kes­ki­viik­ko­na kes­kus­tel­tuaan Paa­te­ron kans­sa. Rä­sä­nen syyt­ti Paa­te­roa sii­tä, et­tä täl­lä oli ol­lut tie­to asias­ta jo viik­koa aiem­min, mut­ta hän ei ol­lut ker­to­nut si­tä Rä­sä­sel­le.

RÄ­SÄ­NEN vah­vis­ti HS:n tie­don, et­tä Hel­sin­gin po­lii­si­lai­tok­sel­la ei ole lain­kaan re­kis­te­röi­ty­jä tie­to­läh­tei­tä.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen mää­räyk­sen mu­kaan sään­nöl­li­set tie­to­läh­teet pi­tää re­kis­te­röi­dä

"Mi­nun on vai­kea so­vit­taa si­tä yh­tä­löä, et­tä Hel­sin­gin po­lii­sis­sa ja huu­me­po­lii­si­toi­min­nas­sa ei ole yh­tään re­kis­te­röi­tyä tie­to­läh­det­tä. Se he­rät­tää ky­sy­myk­sen, on­ko näi­tä oh­jei­ta kier­ret­ty", Rä­sä­nen sa­noi. #Huumepoliisigate

Talvivaara luisuu lähemmäs konkurssia - 40 miljoonan euron neuvottelut karille

Kaivosyhtiö Talvivaara on yhä syvemmissä vaikeuksissa. Neuvottelut 40 miljoonan euron lisärahoituksesta ovat kariutuneet. Yhtiö kertoo, että neuvottelut 40 miljoonan euron lisärahoituksesta kariutuivat myöhään keskiviikkoiltana. Yhtiön mukaan yrityssaneeraukseen pääsystä tai sen onnistumisesta ei ole näissä olosuhteissa takeita. Talvivaara arvioi, että sen nykyiset rahavarat riittävät ensi vuoden alkupuolelle.

Sotkamon luottamusjohto: Valtion mukaantulo Talvivaaraan välttämätöntä

Valtion mukaantulo on välttämätöntä Talvivaaran työpaikkojen turvaamiseksi, ympäristön tilan parantamiseksi ja ympäristöhaittojen korjaamiseksi, toteaa Sotkamon kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajisto myöhään tiistai-iltana tehdyssä kannanotossaan.

Kannanoton mukaan valtion mukaantulo turvaisi myös Talvivaarassa toimivien muiden yritysten ja alihankkijoiden tulevaisuuden. Puheenjohtajisto toivoo kaivosyhtiön tilanteeseen mahdollisimman nopeaa ja kestävää ratkaisua. Kannanoton ovat allekirjoittaneet kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Lukkari (kesk), varapuheenjohtaja Jouko Korhonen (vas), kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Korhonen (ps) ja varapuheenjohtaja Pekka Heikkinen (kesk). #Talvivaara

Nokian matkapuhelimien myynti sai sinetin

Nokian matkapuhelimien myynti Microsoftille hyväksyttiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Ääntenlaskenta saatiin päätökseen hieman ennen kello seitsemää tiistai-iltana 19.11. 2013.

Myyntiä edelsi liki viiden tunnin keskustelu. Osakkaat hyväksyivät kaupan ylivoimaisella äänienem-mistöllä suljetussa lippuäänes-tyksessä. Nokian matkapuhelinten myyminen ohjelmistoyhtiö Microsoftille herätti osakkeenomistajissa odotetusti suurta mielenkiintoa.

Tiistaina kello 14 alkanut kokous venyi lähes viisituntiseksi, kun kymmenet osakkeenomistajat esittivät yhtiön hallituksen puheenjohtajalle Risto Siilasmaalle ja yhtiön johdolle kysymyksiä.

Siilasmaa sai yleisöltä aplodit, kun puheenjohtaja antoi hänelle luvan mennä istumaan. Siilasmaa ehti vastata kysymyksiin lavalla noin 2,5 tuntia.

Osakkeenomistajat tivasivat Elopin palkkioista

Useampi kokouksen puhuja kyseenalaisti Stephen Elopin roolin kaupan valmistelussa. Termit "Troijan hevonen" ja "Sammon ryöstäjä" vilahtelivat keskustelussa. Myös Elopin palkkiota – eli kaupan solmimisen aikaisella kurssilla 18,8 miljoonaa euroa – kyseenalaistettiin.

Muhiiko Talvivaarassa uusi katastrofi? – ”Entäpä uraanin rikastus”

Stop Talvivaara –kansanliike vaati pikaista selvitystä Talvivaaran kaivoksessa rikastetusta uraanista. Talvivaarassa rikastustekniikkana on bioliuotus, jonka toimivuutta epäillään. Nikkelin rikastus ei toimi toivotusti, entäpä uraanin rikastus, kansanliike kysyy tiedotteessaan.

Stop Talvivaara muistuttaa, että Harjavallan tehtaalla on lupa enintään 10 tonnin vuosituotantoon uraania. Talvivaaran lupahakemuksen mukaan 10 prosenttia prosessiliuoksen uraanista menee nikkelirikasteen mukana Harjavaltaan. -Suhteutettuna toteutuneeseen nikkelin tuotantoon uraania olisi pitänyt kertyä jo yhteensä noin 400 tonnia. Tästä määrästä olisi siis kymmenen prosenttia pitänyt kulkeutua Harjavaltaan, eli noin 40 000 kiloa, Stop Talvivaara sanoo. Stop Talvivaara uskoo, että koska nikkelin rikastus ei ole toiminut kaivoksella suunnitellusti, kaivoksen rikastuskasoihin on voinut jäädä ilmoitettua enemmän uraania.

Helsingin huumepoliisi pelaa omilla säännöillään

Hel­sin­gin po­lii­si on vas­tus­ta­nut yh­te­näi­siä oh­jei­ta tie­to­läh­de­toi­min­nas­ta ja sen val­von­nas­ta. Kai­ken kont­rol­lin kii­vas vas­tus­ta­mi­nen on luo­nut otol­li­sen maa­pe­rän hu­huil­le. Hel­sin­gin po­lii­sin joh­to kiel­täy­tyi kes­kus­te­le­mas­ta asias­ta. Hel­sin­gin po­lii­sin joh­to on lai­min­lyö­nyt huu­me­po­lii­sin toi­min­nan val­vo­mi­sen. Näin ker­to­vat useat HS:n haas­tat­te­le­mat vi­ra­no­mais­läh­teet. Osa läh­teis­tä on Hel­sin­gin po­lii­sin si­säl­tä.

Eräs kor­kea po­lii­si­mies ki­teyt­tää asian seu­raa­vas­ti: ku­kaan, ei edes lai­tok­sen joh­to, pys­ty ei­kä ole kos­kaan pys­ty­nyt val­vo­maan, mi­tä huu­me­po­lii­sis­sa ta­pah­tuu. Huu­me­po­lii­sin pääl­lik­kö Jari Aarnio on van­git­tu­na epäil­ty­nä tör­keis­tä vir­ka- ja lah­jus­ri­kok­sis­ta. Epäi­lyt liit­ty­vät Tre­voc-yh­tiöön, jo­ka on toi­mit­ta­nut po­lii­sil­le seu­ran­ta­lait­tei­ta. Aar­nio on kiis­tä­nyt epäi­lyt.

Sotku seurantalaitteista ulottuu ylijohtoon

Si­sä­mi­nis­te­riö mää­rä­si, et­tä kes­kus­ri­kos­po­lii­si mää­rit­te­lee po­lii­sin käyt­tä­mät seu­ran­ta­lait­teet. Se an­toi eri­va­pau­den Hel­sin­gin po­lii­sil­le, jo­ka ryh­tyi yh­teis­työ­hön lah­jus­ju­tun kes­kiös­sä ole­van yri­tyk­sen kans­sa. Po­lii­sin seu­ran­ta­lait­tei­ta kos­ke­van sot­kun juu­ret ulot­tu­vat po­lii­sin yli­joh­toon saak­ka. Hel­sin­gin po­lii­si­lai­tos ryh­tyi yh­teis­työ­hön lah­jus­ju­tun kes­kiös­sä ole­van Tre­vo­cin kans­sa, kun se oli saa­nut po­lii­sin yli­joh­dol­ta eri­va­pau­den poi­ke­ta si­sä­mi­nis­te­riön mää­räyk­ses­tä.

Mää­räyk­sen mu­kaan po­lii­sin tek­ni­siä lait­tei­ta kos­ke­via han­kin­to­ja koor­di­noi kes­kus­ri­kos­po­lii­si (krp). Krp myös mää­rit­te­lee käy­tet­tä­vät lait­teet ja me­ne­tel­mät. Eri­va­pau­den myön­tä­mi­ses­tä Hel­sin­gin po­lii­si­lai­tok­sel­le päät­ti po­lii­si­yli­joh­ta­ja Mikko Paatero. Paa­te­ro ei muis­ta, mi­ten hän pe­rus­te­li pää­tös­tään.

Poliisiylijohtaja Paatero pitää mahdollisena, että poliisi joutuu nyt hankkimaan uudet seurantalaitteet.

Tulli ilmoitti harkitsevansa, vetääkö se Trevocilta ostamansa laitteet pois käytöstä.

#Huumepoliisigate