The Moscow Times: Viranomaiset pitävät ruumista hallussaan vaalien yli

20.2.2024

Venäjän hallinnossa punnitaan The Moscow Timesin lähteiden mukaan vaihtoehtoja Navalnyi-protestien estämiseksi.

VENÄJÄN viranomaiset aikovat pitää edesmenneen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin ruumista hallussaan ainakin kaksi viikkoa, hänen läheisilleen on kerrottu.

Navalnyin tiedottaja Kira Jarmyš sanoi, että viranomaiset kertoivat pitävänsä ruumista hallussaan ”kemiallista analyysiä” varten. Navalnyin liittolaiset ovat syyttäneet viranomaisia ajanpeluusta.

Navalnyi kuoli vankileirillä perjantaina, eikä hänen äitiään Ljudmila Navalnajaa ole yrityksistä huolimatta päästetty ruumishuoneelle katsomaan poikansa ruumista.

”Tutkijat kertoivat Aleksein äidille ja asianajajille, että he eivät luovuta ruumista ja että seuraavien 14 päivän ajan he tekevät kemiallista analyysiä ja tutkimusta”, Jarmyš sanoi Youtube-videolla uutistoimisto AFP:n mukaan.

”Navalnyin ruumista piilotellaan murhan jälkien piilottamiseksi. Tämä 14 päivän ’kemiallinen analyysi’ on täyttä valetta ja pilaa”, hän jatkoi viestipalvelu X:ssä.

Myös Navalnyin leski Julija Navalnaja syytti maanantaina Venäjän hallintoa miehensä murhaamisesta ja rikoksen jälkien peittämisestä.

Navalnajan mukaan ruumista aiotaan pitää niin kauan, että jäänteet hermomyrkky novitšokista katoavat. Navalnyi selvisi täpärästi novitšokilla tehdystä murhayrityksestä vuonna 2020.

Aleksei Navalnyi ei pelännyt mitään

17.2.2027

Opposition keulahahmoksi noussut Aleksei Navalnyi kuoli vankeudessa 16. helmikuuta, kertoivat Venäjän viranomaiset. Hän kävi kaksikymmentä vuotta taistelua Putinia vastaan. Jos tuloksia tulee, hän ei näe niitä.

OLIN kesällä 2017 kuuntelemassa Aleksei Navalnyin vaalitilaisuutta Rjazanissa parisataa kilometriä Moskovasta etelään. Forum-hotellin kokoussaliin oli kokoontunut joukko opiskelijanuoria tenttaamaan suosikkipoliitikkoaan.

Pihalle taas oli kokoontunut joukko Putin-nuoria eli Molodaja Gvardija -järjestön iskuryhmä huutamaan ”anti-Maidan”-iskulauseita. Tällä viitattiin Ukrainan vallankumoukseen ja sen kauheuteen. Vieressä notkui myös Putin-mielisen moottoripyöräjengin Yön susien jäseniä.

Navalnyi kävi pihalla huutamassa vastustajilleen, että nämä valitsisivat edustajansa osallistumaan sisällä käytävään keskusteluun. Vapaaehtoisia ei ilmestynyt. Pääsy sisälle edellytti muutoin ehdokkaan esikunnan lähettämää kutsua, turvallisuussyistä. Navalnyia oli heitelty myrkyllä ja uhkailtu.

SISÄLLÄ jaaritus sisäpolitiikasta jatkui pitkään, kunnes päästiin Ukraina-asiaan.

”Ensimmäinen askel on uusi kansanäänestys Krimillä”, Navalnyi sanoi viitaten Venäjän miehityksensä jälkeen keväällä 2014 järjestämään niin sanottuun Krimin kansanäänestykseen Venäjään liittymisestä.

”Mutta rehellisesti sanoen mitään todellista ratkaisua Krimin ongelmaan en näe”, Navalnyi jatkoi. ”Ei niin, että juuri minä olisin kyvytön ongelman ratkaisuun, vaan siksi, että yhtään alueellista kiistaa maailmassa ei ole kyetty ratkaisemaan.”

Tämä melko nihilistinen ja väistelevä vastaus kertoo kaiken Navalnyin tuon hetkisestä ongelmasta.

Navalnyi vastusti Krimin miehitystä ja Ukrainan sotaa, varmasti myös henkilökohtaisista syistä. Hän vietti lapsuuden kesänsä isoäitinsä luona Ukrainassa ja puhui ukrainaa. Silti Krimin tunnustaminen osaksi Ukrainaa oli hänelle vaikeaa.

KRIM on Ukrainaa. Sen hän sanoi ääneen vasta vuonna 2022 istuttuaan vuoden vankilassa poliittisten mielipiteidensä vuoksi ja seurattuaan Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan.

Navalnyi oli todella ”Venäjän ainoa poliitikko”, kuten häntä kutsuttiin. Hän oli ainoa, joka pyrki valtaan demokraattisin keinoin valtarakenteiden ulkopuolelta ja joka laski siitä hyvästä tarkkaan, mitä milloinkin kannattaa ääneen sanoa. Vuonna 2017 Krimin tarjoaminen Ukrainalle olisi ollut Venäjällä poliittinen itsemurha.

Ei häntä tietenkään mihinkään presidentinvaaleihin päästetty, ja sen hän tiesi itsekin. Mutta hän kieltäytyi taipumasta tuumaakaan eikä pelännyt mitään.

Suremaan jäivät vaimo Julija, 47, tytär Darja, 23, poika Zahar, 16, sekä vanhemmat Anatoli, 77, ja Ljudmila, 69, ja monet muut.

Navalnyin tiedottaja: oppositio­johtajan ruumis ei ole ruumis­huoneella

-Navalnyin tiedottaja: Kuolemansyytä ei ole vahvistettu.

-Ainakin 212 ihmistä pidätetty eri puolilla Venäjää.

Ainakin 212 ihmistä on pidätetty Venäjällä järjestetyissä Aleksei Navalnyin muistoksi järjestetyissä mielenosoituksissa ja muistotilaisuuksissa, venäläinen ihmisoikeusjärjestö OVD-info kertoo uutistoimisto Reutersin mukaan.

-Reuters: Navalnyin ruumista ei ole toistaiseksi viety vankileirin läheiselle ruumishuoneelle.

-Navalnyin kuolinsyyn selvittämisessä (Myrkkyjen desinfioinnissa) voi kestää viikkoja.

Mika Aaltolan mukaan Navalnyin kuolema oli tarkasti laskelmoitu

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Aleksei Navalnyin kuoleman ajankohta ei ole sattuma.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola epäilee viestipalvelu X:ssä, että Julija Navalnajan läsnäololla Münchenin turvallisuuskonferensissa on osansa venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin kuolemaan.

Aaltolan mukaan on selvää, että Venäjän hallinto on Navalnyin kuoleman takana.

– Siinä on tietysti kiusallista se, että (Venäjän presidentin Vladimir) Putinin hallinto pystyy käsikirjoittamaan tapahtumia, koska kukaan ei pääse tuohon kaukaiseen, arktiseen rangaistusleiriin itsenäisesti paikalle. Totuus ei ole se ajuri näille asioille.

Perjantaina alkanut turvallisuuskonferenssi, jossa myös Aaltola on paikalla, on yksi merkittävimmistä kansainvälisiin turvallisuusteemoihin keskittyvistä keskusteluareenoista. Suomea konferenssissa edustavat tuleva presidentti Alexander Stubb ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok).

Upin johtajan mukaan Venäjän maaliskuussa järjestettävät presidentinvaalit saattavat olla toinen syy, miksi Navalnyi sai surmansa juuri nyt. Aaltolan mukaan vaalien jälkeen Venäjä aikoo ehkä aloittaa uuden liikekannallepanon hyökkäyssodassa. Tätä ennen oppositiopoliitikko haluttiin hiljentää.

Moskovalainen Viktorija toi pelostaan huolimatta ruusun Navalnyin muistolle: ”Tällaisiin hetkiin osallistuminen on kansalais­velvollisuus”

Moskovalaiset toivat lauantaina tasaisena virtana kukkia Aleksei Navalnyin muistoksi. Navalnyin kuoleman jälkeisissä mielenilmauksissa oli lauantaina alkuiltaan mennessä otettu kiinni ainakin yli 350 ihmistä ympäri maata.

MOSKOVALAISET muistivat kuollutta oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyia tuomalla lauantaina kukkia Surun muurille, joka on poliittisen vainon uhrien muistomerkki.

Ruusu- ja neilikkakimppuja kädessään kantavia ihmisiä saapui iltapäivällä Krasnye Vorota -metroasemalta tasaisena virtana Surun muurille, joka sijaitsee keskustan laidalla.

Tunnelma oli harras ja hiljainen. Kukkia tuonut Vladimir kehui Navalnyia rohkeaksi ja urhoolliseksi mieheksi, joka eli ja kuoli periaatteidensa, ei rahan ja vallan, vuoksi.

Wille Rydman poliitikon pohjasakkaa

KUN PERUSSUOMALAISTEN MINISTERI SYYTTÄÄ AY-LIIKETTÄ RIKOLLISJÄRJESTÖKSI, EI PÄÄMINISTERI SANO MITÄÄN – YHTEISKUNTA MAKSAA KOVAA HINTAA ORPON HILJAISUUDESTA

Perussuomalaiset käyttävät itse mielellään räävitöntä kieltä, niin tekee myös elinkeinoministeri Wille Rydman. Säännöt ovat toiset perussuomalaisia kritisoiville. Heille perussuomalaiset eivät salli sananvapautta, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Orpon hallituksen elinkeinoministeri Wille Rydman on ottanut linjakseen räävittömän kielen. Kokoomuksesta perussuomalaisiin loikannut Rydman on solvannut ammattiyhdistysliikettä ja kutsunut sitä rikollisjärjestöksi. Orpon vastaus puheisiin on ollut hiljaisuus.

Torstaina Rydman jatkoi valitsemallaan linjalla Ylen A-Talk-ohjelmassa. Asia-argumentteja ei juuri ministeriltä kuultu, puhetta ay-mafiasta, Hakaniemen palatseista ja ay-eliitistä sitäkin enemmän. Samaa viestiä Rydman on hokenut sosiaalisessa mediassa jo pitempään.

Jos Rydman olisi yksittäinen kansanedustaja, hänen puheensa olisi helpompi ohittaa olankohautuksella. Nyt yksi Suomen korkea-arvoisimmista ihmisistä rinnastaa ammattiyhdistysliikkeen rikollisuuteen. Pääministeri Orpolle tämä ei ilmeisesti ole minkäänlainen ongelma.

Samalla hiljaisuus Rydmanin asiattomuuksien kohdalla kertoo Orpon tilanteen heikkoudesta. Viime kesänä perussuomalaiset joutuivat taipumaan ja vaihtamaan ministeriä, kun Vilhelm Junnilan kytkyt äärioikeistoon nousivat esiin. Junnilan tilalle ministeriksi nousi juuri Rydman.

Selvää on, että perussuomalaiset eivät salli enää yhdenkään ministerin vaihtamista. Kun hallitus yrittää ajaa kokoomuksen pitkäaikaisia tavoitteita, on Orpo samalla tilanteen vanki. Orpo joutuu sallimaan raa’an kielen, jotta hän saa tavoitteensa läpi. Yhteiskunnan ilmapiirille hinta on todella kova.

Perussuomalaiset perustelevat usein kommenttejaan sananvapaudella. Onkin hupaisaa, että he ovat äärimmäisen suvaitsemattomia itseään koskevalle kritiikille.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on tehnyt rikosilmoituksia häntä fasisteiksi kutsuneista ihmisistä. Etenkin perussuomalaisia kritisoivat naiset joutuvat usein massiivisen vihaviestihyökkäysten kohteeksi.

TYÖNANTAJAPUOLI ON AJANUT TYÖMARKKINOITA KOHTI VASTAKKAINASETTELUA JO VUOSIKYMMENIÄ

Suomalaisilla työmarkkinoilla on tapahtunut ja on tapahtumassa poikkeuksellisia mullistuksia. Teollisuuden palkansaajien tänään julkaisemasa raportissa käy ilmi, että työnantajaleiri on käyttänyt pitkälti samoja keinoja ja argumentteja tavoitteidensa saavuttamiseksi jo vuosikymmeniä.

Keskeisimmät työnantajajärjestöt ovat ajaneet suomalaisia työmarkkinoita pois keskitetyistä sopimuksista ja kohti paikallista sopimista jo vuosikymmeniä. Myös työnantajaleirin argumentit ja puhetapa ovat säilyneet pitkälti samoina muuttuvista olosuhteista ja politiikan suhdanteista riippumatta. Tänään Helsingissä julkaistiin aihetta käsittelevä raportti Missä mennään, Eteläranta? Työnantajapuolen toiminta ja tavoitteet työmarkkinoiden murroksessa, jonka on kirjoittanut historiantutkija, FT Maiju Wuokko. Hän on liike-elämän poliittiseen toimintaan ja etujärjestöihin erikoistunut poliittisen ja yrityshistorian tutkija.

Analyysin perusteella työnantajapuolen tavoitelista sisältää ristiriitaisia toiveita: yhtä aikaa hajauttamista ja keskitettyä koordinointia, vientivetoista palkkamallia ja yritystason liikkumavaraa sopimiseen. EK on tavoitellut koordinoitua hajauttamista eli työnantajapolitiikkaa, jossa valta on periaatteessa alakohtaisilla liitoilla, mutta jossa keskusjärjestö valvoo liittojen linjausten yhdenmukaisuutta. Raportissaan Maiju Wuokko esittääkin kysymyksen, tuleeko EK tarkoittamattaan hajauttamaan itsensä hajalle.

Ministeri Satosen mukaan poliittiset lakot on Ruotsissa rajattu 2–3 tuntiin – Väite on ”aivan virheellinen”, sanoo oikeustieteilijä

Oikeustieteilijöiden mukaan ei ole tiedossa, kuinka pitkät poliittiset lakot Ruotsissa olisivat sallittuja. Satosen väitettä emeritusprofessori Niklas Bruun sanoo ”aivan virheelliseksi”.

TYÖMINISTERI Arto Satonen (kok) on toistuvasti sanonut, että poliittisten lakkojen kesto on Ruotsissa rajattu muutamaan tuntiin.

”Jos me otamme esimerkin Ruotsi, jota me tässä monessa asiassa seuraamme, niin Ruotsissa poliittiset lakot on käytännössä rajattu 2–3 tuntiin”, hän sanoi esimerkiksi Ylellä aiemmin helmikuussa.

HALLITUKSEN esitysluonnoksen edellä mainittu kohta on lainattu oikeustieteilijä Johannes Lammisen väitöskirjasta. Myöskään Lammisen tiedossa ei ole oikeuden ratkaisuja, joiden perusteella voisi päätellä poliittisten lakkojen hyväksytyn keston Ruotsissa. Oikeuskäytännön puutteen vuoksi asia on epäselvä, hän sanoo. Työoikeuteen erikoistunut emeritusprofessori Niklas Bruun on samaa mieltä. ”Ruotsissa oikeustieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että poliittiset lakot hyväksytään. Lisäksi niihin kuuluu mielenosoituksellinen luonne, eli ne eivät voi kestää kovin pitkään. Mutta mitä ’kovin pitkään’ tarkoittaa, on auki”, Bruun sanoo.

PUOLAN UUDEN HALLITUKSEN LÄHES MAHDOTON TEHTÄVÄ: DEMOKRATIA PITÄISI PALAUTTAA RIKKOMATTA SÄÄNTÖJÄ

Konkaripoliitikko Donald Tuskin, 66, johtama oppositio syrjäytti kahdeksan vuotta Puolaa itsevaltaisesti johtaneet kansallispopulistit lokakuussa. Edessä on kuitenkin myrskyisiä aikoja. Hallituskoalitio on ideologisesti kirjava ja edessä oleva tehtävä hyvin vaikea.

Göteborgissa Ruotsissa toimivan V-dem Institute -järjestön demokratiaa koskeva raportti vuodelta 2023 on synkkää luettavaa. Sen mukaan maailmassa on 42 itsevaltaistuvaa valtiota ja vain 14 demokratisoijaa.

Yksi demokratiaan palaajista on Puola, joka oli jo kovaa vauhtia muuttumassa ”toiseksi Unkariksi” EU:ssa. Demokratiaindeksiä julkaiseva Yhdysvaltalainen Freedom House ei ole vuosiin pitänyt Unkaria demokratiana vaan on kuvannut sitä itsevaltaisuuden ja demokratian välissä taiteilevaksi ”hybridivallaksi”.

Amerikkalaisjärjestö on toistuvasti varoittanut demokratian rapautumisesta myös Puolassa, jossa isoin ongelma on ollut oikeuslaitoksen ajautuminen poliittiseen ohjaukseen. Oikeuslaitoksen riippumattomuus on keskeinen elementti demokraattisessa oikeusvaltiossa.

Parlamenttivaalit lokakuussa 2023 olivat käännekohta. Puolalaiset tekivät sen, mihin unkarilaiset eivät kyenneet omassa maassaan huhtikuussa 2022. He syrjäyttivät kahdeksan vuotta Puolaa hallinneen kansallispopulistisen Laki ja oikeus -puolueen (PiS). Enemmistön parlamenttiin nappasi Donald Tuskin johtama oppositio.

SDP äimistyi: Mitä Riikka Purralle tapahtui? ”Ulos tuli palkansaajan painajainen” – Välikysymys tulee

16.2.2024

SDP jättää välikysymyksen syynä ”hallituksen aiheuttama työmarkkinakaaos”. Pääministerin lisäksi puolueen hampaisiin joutui valtiovarainministeri Riikka Purra.

Oppositiopuolue SDP jättää välikysymyksen Suomen työmarkkinatilanteen takia. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertovat, että syynä on ”hallituksen aiheuttama työmarkkinakaaos”.

Suomessa nähdään tänäänkin laajoja lakkoja, joilla vastustetaan hallituksen ajamaa järeää työmarkkinapakettia sekä sosiaaliturvaleikkauksia. Palkansaajaliike on toivonut hallitukselta ”aitoja neuvotteluja”, mutta pääministeri Petteri Orpo (kok) korosti eilen tiistaina, että hallituksen ajamat uudistukset ovat välttämättömiä, eikä ay-liikkeellä voi olla ”veto-oikeutta”. Orpon mukaan pöydällä oleviin lakihankkeisiin voi vaikuttaa valmistelun kautta.

Bloomberg: Trump pohtii jakavansa Naton kahteen kastiin

Presidenttinä Trump myös voisi valjastaa Yhdysvaltain sotilasavun painostamaan Ukrainan ja Venäjän neuvottelupöytään, kertovat Bloombergin lähteet.

DONALD TRUMP suunnittelee jakavansa Naton kahden kerroksen jäsenmaihin, joista yhteinen puolustusvelvoite koskisi vain osaa, kertoo uutistoimisto Bloomberg asiaa tuntevien nimettömien lähteidensä perusteella.

Trump saattaa palata Yhdysvaltain presidentiksi ensi tammikuussa, sillä hän on lähes varmasti republikaanipuolueen ehdokas marraskuun presidentinvaaleissa.

Trump kaavailee esittävänsä, että Naton ytimenä pidetty viides artikla ei tulevaisuudessa takaisikaan liittouman suojelua niille jäsenmaille, joiden puolustusmenot eivät vastaa määriteltyä vähimmäistasoa eli kahta prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kreml torjui Yhdysvaltojen varoituksen Venäjän ydinaseiden avaruusvalmiudesta – ”Pahantahtoista sepitystä”

Kreml torjui torstaina Yhdysvaltojen varoituksen Venäjän pyrkimyksistä kehittää satelliittien vastainen ase, kertoo uutistoimisto Reuters. Kreml kutsui varoitusta ”pahantahtoiseksi sepitykseksi” ja Valkoisen talon tempaukseksi, jonka tarkoituksena on saada Yhdysvallat hyväksymään lisää rahaa Ukrainalle.

Yhdysvallat kertoi keskiviikkona uusista tiedustelutiedoista, joiden mukaan Venäjän ydinkapasiteetti voi muodostaa kansainvälisen uhan.

– On ilmeistä, että Valkoinen talo yrittää, keinolla millä hyvänsä, kannustaa kongressia äänestämään lakiesityksestä rahan myöntämiseksi. Tämä on selvää, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi.

Tämä uusi ruotsalaisketjun jättimyymälä tulee Porin Iccoon – Kauppakeskusjohtaja: ”Kävijämäärä tulee olemaan huikea”

KAUPPAKESKUS Iccoon rakennettavaan noin 2 700 neliön kokoiseen laajennukseen tuleva myymälä on nyt selvillä. Iccon kauppakeskusjohtaja Markku Valo vahvistaa, että Porin Mikkolan myymälävalikoima vahvistuu 2024 vuoden lopulla aukeavalla Jula-myymälällä.

Jula on ruotsalainen perheyritys, jonka myymälöiden valikoiman tuotteet keskittyvät kodin remontoimiseen, vapaa-aikaan ja puutarhan hoitoon.

Järisyttävä muutos Saksassa – Tällaista ei ole kuultu sitten toisen maailmansodan

Saksa on Venäjän hyökkäyssodan myötä joutunut sopeutumaan täysin uudenlaisiin odotuksiin. Kohti uudistusta maata ajaa poikkeuksellinen puolustusministeri, jonka sotapuheet ovat aiheuttaneet skandaalin.

Marraskuussa puolustusministeri Boris Pistorius aiheutti kohun puhumalla Saksan valmiudesta sotaan.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålanderin mukaan Pistorius antoi kohutut lausuntonsa sotavalmiudesta laskelmoidusti.

Pistorius onnistui Ålanderin mukaan herättämään haluamaansa keskustelua siitä, että ”sehän on oikeastaan koko asevoimien pointti”. Ålander uskoo, että Pistorius sai normalisoitua ajatuksen, miksi Saksalla ylipäätään on asevoimat.

Saksa etsii nyt uudelleen paikkaansa Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen kentällä. Uusi rooli on täysin erilainen kuin se, mihin maassa on toisen maailmansodan ja kylmän sodan jälkeen totuttu.

Maan johto kokeilee, ”mihin asti voidaan mennä niin, että saksalaiset pystyvät hyväksymään sen”, arvioi Ålander.

Ålander uskoo Pistoriuksen herättelevän kansalaisia siihen, etteivät konfliktit pysy välttämättä kaukana vaan tulevat koskettamaan saksalaisten elämää. Saksan puolustusvoimien komentaja Carsten Breuer kommentoi viikonloppuna Weltille, että Saksan on varauduttava Venäjän aiheuttamaan sotilaalliseen uhkaan 5–8 vuoden päästä.

Venäjä tunkee myös presidentti Stubbin työ­pöydälle

Venäjä vaikutti Suomen presidentinvaaleihin, mutta toisin kuin ennakolta pelättiin. Venäjän uhka tiivisti suomalaisten rivit ja teki vaaleista poikkeuksellisen sopuisat.

Pelot eivät toteutuneet. Pahantahtoista ulkopuolista vaikuttamista ei havaittu, Suomi ei ole vaalien jälkeen merkittävästi hajaantuneempi tai riitaisempi kuin aiemmin, eikä suomalaisten usko vaalijärjestelmään ole horjunut.

Se ei tietenkään tarkoita, että Venäjä olisi luopunut tavoitteestaan horjuttaa Suomea. Menestyksekkääseen vaalivaikuttamiseen Suomessa Venäjä vain on nyt liian heikko ja taitamaton.

Tämä näkyi myös Venäjän Helsingin-lähettiläs Pavel Kuznetsovin Venäjän valtiolliselle uutistoimistolle Ria Novostille antamassa tuoreessa haastattelussa. Siinä Kuznetsov sanoi Suomen ja Venäjän suhteiden tuhoutuneen täysin, mutta syytti tapahtuneesta luonnollisesti vain Suomea ja jätti mainitsematta Venäjän toimet Ukrainassa.

Näin poikkeuksellinen haastattelu eteni: Putin aloitti puolen tunnin historia­luennolla ja sanoi, ettei Puola ja Baltia kiinnosta

9.2.2024

HS kävi läpi Venäjän presidentti Vladimir Putinin keskeiset lausunnot entisen Fox News -ankkuri Tucker Carlsonin haastattelusta.

VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin kävi entisen Fox News -ankkuri Tucker Carlsonin haastattelussa läpi laajan kirjon näkemyksiään Ukrainan sodasta, sotilasliitto Natosta ja erityisesti Yhdysvalloista, josta Carlson on kotoisin.

Venäjän presidentti ei puhunut tiiviisti, vaan aloitti haastattelun pitämällä yhdysvaltalaistoimittajalle puolen tunnin luennon, jossa hän esitteli omia näkemyksiään Venäjän ja Ukrainan yhteisestä historiasta. Sanomana oli Putinin usein toistettu väite, että Ukraina on erottamattomasti osa venäläistä maailmaa.

Helsingin Sanomat eritteli Putinin keskeiset lausunnot, jotka näet myös uutistoimisto Reutersin välittämissä videokatkelmissa. Suomeksi tekstitetyt videokatkelmat ovat peräisin täydestä, yli kahden tunnin pituisesta haastattelusta, jonka Carlson julkaisi kotisivuillaan.

Venäjän on pelätty testaavan tulevaisuudessa Naton turvatakuiden pitävyyttä esimerkiksi Baltiassa, jos maa voittaa sodan Ukrainassa. Putin tyrmäsi tämän.

Putinin mukaan Venäjä voisi lähettää joukkojaan Nato-maa Puolaan vain siinä tapauksessa, että Puola olisi hyökännyt ensiksi Venäjälle, sanoi Putin Carlsonille.

”Meillä ei ole kiinnostusta Puolaan, Latviaan tai minnekään muualle. Miksi me niin tekisimme? Emme ole kiinnostuneita siitä. Tällainen puhe on silkkaa pelottelua”.

Putin väitti länsimaiden hallitusten pelottelevan omia kansojaan ”kuvitteellisella” Venäjän uhalla.

Kommentti: Kriittinen lukija osaa kyllä erottaa länsimaiden median ylilyönnit ja Putin on täysin oikeassa sanoessaan, "länsimaiden hallitusten pelottelevan omia kansojaan ”kuvitteellisella” Venäjän uhalla". Voidaankin esittä kysymys onko länsimaiden Nato mukaan lukien provokatiivinen tarkoitus saada sota aikaan venäjän kanssa.

Venäjän suurlähettiläs: Suhde Suomeen täysin tuhoutunut

”Näin raskasta rautaesirippua ei ole nähty naapurimaiden välissä koskaan", sanoo Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov Ria Novostin haastattelussa.

VENÄJÄN Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov arvioi asemamaansa Suomen ja Venäjän suhteiden käytännössä tuhoutuneen kolmiosaisessa venäläisen uutistoimiston Ria Novostin haastattelussa. Haastattelun osat on julkaistu torstaina ja keskiviikkona.

”Venäjän ja Suomen kahdenvälisten suhteiden huononemisesta ei varmaan voida enää puhua. Puhumme niiden täydellisestä tuhoutumisesta”, Kuznetsov sanoo.

Kuznetsov ei maininnut haastattelussa lainkaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Hänen mukaansa Suomen politiikka on johtanut katastrofaaliseen romahdukseen kaikilla kahdenvälisen yhteistyön aloilla.

”Se on aiheuttanut pitkäaikaista rakenteellista vahinkoa maidemme naapuruussuhteelle, joka on rakennettu venäläisten ja suomalaisten vuosikymmenten kovalla työllä”, suurlähettiläs sanoo.

”Suomi ei ole katkaissut mitään. Suomi on vain reagoinut siihen, miten Venäjä on toiminut meidän rajalla. Kun Venäjän toiminta rajallamme muuttuu, reagoimme siihen. Jos Venäjä jatkossa katsoo, että he eivät päästä henkilöitä rajallemme ilman asianmukaisia henkilöllisyyspapereita, niin sehän on mitä mukavin uutinen”, Rantanen kommentoi tiedotustilaisuudessa asiaa HS:n kysymykseen.

KUZNETSOV listaa haastattelussa asioita, jotka ennen toimivat ja nyt eivät enää toimi. Niitä ovat hänen mukaansa poliittinen vuoropuhelu, liikesuhteet, maantieteelliset yhteydet Suomen ja Venäjän alueiden ja kaupunkien välillä. Raja on kiinni ja lähes kaikki liikenneyhteydet peruutettu. Ainoastaan Vainikkalan rajanylityspaikka on avoinna kaupalliselle liikenteelle.

Teollisuusliitto ja Pro julistivat uusia laajoja lakkoja helmikuulle – kohteena kymmeniä suuria yrityksiä

Lakkojen piirissä on Teollisuusliiton mukaan noin 60 000 teollisuuden työntekijää. Pron työnseisaukset koskevat noin 7 000:tta työntekijää.

TEOLLISUUSLIITTO ja Ammattiliitto Pro ovat perjantaina jättäneet ilmoitukset laajoista poliittisista lakoista, jotka kohdistuvat useille teollisuuden toimialoille. Työnseisaukset ovat kestoltaan kolmipäiväisiä ja ne toteutetaan 14.–16. helmikuuta, kerrotaan liittojen tiedotteessa.

Teollisuusliiton mukaan lakoilla vastustetaan pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen työttömyysturvan ja työsuhdeturvan heikennyksiä sekä lakko-oikeuden rajoituksia ja muita työntekijöiden arkeen ja oikeuksiin kohdistuvia työelämäheikennyksiä.

On aika kaataa Hallitus

4.2.2024

Antti Lindtman aikoo kaataa Orpon hallituksen.

Eiköhän se Orpon/Purran oikeiston halailu johda vääjäämättä Lindmannin toivomaan tulokseen.

Demokratiaan kuuluu, että kansa saa päättää kuinka sitä johdetaan ja jos vaaleilla valitut poliitikot alkavat sormeilemaan omiaan on aika heidät siirtää syrjään.

Pääministeri Orpo puhuu huuhaata

Pääministeri Orpon lausunnot hallituksen työmarkkinapolitiikan vaikutuksista työntekijöihin eivät edelleenkään pidä paikkaansa, Li Andersson arvioi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson toteaa, että pääministeri Petteri Orpon lausunnot hallituksen työmarkkinapolitiikasta eivät pidä paikkansa.

Orpo sanoi Kauppalehdessä, etteivät hallituksen ajamat työmarkkinauudistukset vaikuttaisi palkansaajien elämään tai puuttuisi heidän etuihinsa

Siksi hieman rautalankaa, Andersson toteaa blogissaan.

”On aivan käsittämätöntä väittää, etteivät nämä heikennykset vaikuttaisi työntekijöiden asemaan.”

”Käytännössä palkankorotuskatto”

Andersson nostaa pääministerille kolme kohtaa, jotka selventävät työmarkkinoiden toimintaa. Ensimmäisessä hän toteaa, että lakko-oikeuden rajoittaminen on kaikkien suomalaisten työntekijöiden oikeuksiin vaikuttava heikennys. Hän luettelee hallituksen suunnittelemia keinoja lakko-oikeuden nujertamiseksi.

”Kohti vahvemman oikeutta”

Andersson muistuttaa myös siitä, että hallitus haluaa antaa järjestäytymättömille työnantajille mahdollisuuden sopia paikallisesti työehtosopimusta heikommista työehdoista.

Riikka Purra täkeröin ja töykein valtionvarainministeri kautta aikojen

- Orpo ja Purra yrittävät tökeröä talous­temppua, jolla Reagan ja Thatcherkin saivat aikaan mittavaa vahinkoa

- Riikka Purra luulee olevansa parempi taloustieteilijä kuin Sixten Korkman

- Purra miettii sunnuntailisien poistoa

- Purra kyykyttää kansaa ja saa maksaa siitä kovan hinnan, itse hän on tiensä valinnut

Stubb ja Haavisto toiselle kierrokselle

29.1.2024

Toisesta kierroksesta tulee tiukempi kuin odotettiin

Toista kierrosta eivät ratkaise ulkopoliittiset kannat tai historian haamut vaan ehdokkaiden uskottavuus.

PRESIDENTINVAALIEN toiselle kierrokselle menevät Alexander Stubb (kok) ja Pekka Haavisto (vihr), ja kisasta tulee tiukempi kuin aiemmin odotettiin.

Se oli selvää, kun ensimmäisen kierroksen äänet oli sunnuntai-iltana laskettu. Stubbin äänisaalis oli 27,2 prosenttia ja Haaviston 25,8 prosenttia.

Vuoden 1994 jälkeen toiselle kierrokselle ei ole mennyt koskaan kahta ehdokasta, joiden kannatus on näin lähellä toisiaan.

Tulos on sikäli perinteinen, että aina aikaisemminkin nykymuotoisissa presidentinvaaleissa toinen presidenttiehdokas on edustanut oikeistokeskustaa ja toinen vasemmistoa tai vihervasemmistoa. Haavisto sanoi jo viime syksynä, että hän ei ole ”yhtään punainen”, mutta keskustavasemmistoon ja ehdottomasti vihreisiin hänet voi tässä kamppailuasetelmassa laskea.

Ennen vaalipäivää tehtyjen gallupien mukaan Stubb on Haavistoa vastaan ennakkosuosikki seuraavaksi presidentiksi.

Ylen ja Helsingin Sanomien julkaisemissa tuoreimmissa gallupeissa Stubb voittaisi varsin selvästi Haaviston. HS:n tutkimuksen mukaan Stubb saisi 55 prosenttia ja Haavisto 42 prosenttia äänistä.

Kommentti: Yle ja HS ohjaavat äänestäjien äänestyskäyttäytymistä gallupeillaan, mutta kun molemmat ovat oikeiston tukemia instituutioita asia on selvä.

Alexander Stubbilla alkaa nyt armoton kosiskelu

Jos Haavisto saa ilmiönsä lentoon, Stubbin on taisteltava tosissaan. (Uusi Suomi)

Näin Satakunta äänesti – katso, miten ehdokkaat keräsivät ääniä maakunnan kunnissa

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson oli suositumpi kuin SDP:n ehdokas Jutta Urpilainen. Punavihreiden äänet sai Pekka Haavisto.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson sai ensimmäisellä kierroksella lopulta lähes 160 000 ääntä. Tuloksena oli viides sija 4,9 prosentin ääniosuudella.

Tämä tarkoittaa sitä, että Paavo Arhinmäki saa pitää paikkansa vasemmistoliiton kaikkien aikojen suosituimpana presidenttiehdokkaana. Arhinmäki sai vuonna 2012 5,5 prosenttia äänistä.

Halla-aho floppasi suhteessa hänen ympärilleen rakennettuun hypeen. Kyllä tässä näkyy perussuomalaisten kannatuksen katto. Hän ei päässyt kannatustaan laajentamaan muualle, mikä on hienoa, Li Andersson sanoi.

Kommentti: Satakunta oli pettymys. Halla-ahon kannatus oli suurinta kaikissa kunnissa paitsi Porissa ja Raumalla.

Trump määrättiin maksamaan yli 83 miljoonaa dollaria korvauksia kunnianloukkaus­jutussa

27.1.2024

Toimittaja-kirjailija E. Jean Carroll syytti Trumpia maineensa tuhoamisesta.

YHDYSVALTAIN entinen presidentti Donald Trump määrättiin maksamaan yli 83 miljoonan dollarin korvaukset toimittaja-kirjailija E. Jean Carrollille kunnianloukkauksesta, kertovat useat yhdysvaltalaismediat.

Carroll oli syyttänyt Trumpia hänen maineensa tuhoamisesta kieltämällä tämän raiskaussyytökset.

Valamiehistön määräämä 83,3 miljoonan dollarin (noin 77 miljoonan euron) korvaussumma ylitti moninkertaisesti Carrollin vaatiman 10 miljoonan dollarin vähimmäismäärän.

Trump sanoi omalla sosiaalisen median alustallaan aikovansa valittaa tuomiosta ja syytti presidentti Joe Bidenin olleen tapauksen taustalla.

”Ihan karseaa” – Ylen presidenttitentti kuumentaa tunteita, kokoomusreaktio ihmetyttää

Etenkin kokoomuksen riveistä on tullut kritiikkiä Ylen presidenttitentille, kun taas SDP:ssä ja keskustelussa ymmärretään sisäpoliittisia aiheita.

Moni on esittänyt viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) arvostelua siitä, että tentin ensimmäinen tunnin puolisko käsitteli sisäpolitiikkaa, erityisesti hallituksen talouspolitiikkaa ja tulehtunutta työmarkkinatilannetta. Yle perusteli rajausta lähetyksessä sillä, että presidentti on myös arvojohtaja.

Erityisesti monet pääministeripuolue kokoomuksen edustajat ovat ihmetelleet Ylen tenttivalintoja X:ssä. Sisäpolitiikkapainotusta arvostelevat X:ssä ainakin kokoomustaustainen Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, kokoomuspoliitikko Kalervo Kummola sekä muun muassa kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo ja Susanne Päivärinta sekä työministeri Arto Satonen.

En ole eläessäni nähnyt enkä myöskään vetänyt pressatenttiä, jossa puhutaan kaikesta muusta paitsi presidentin toimivaltaan kuuluvista asioista. Arvojohtaja-aasinsillalla tätä @Yleisradio ”tenttiä” ei voi selittää. Ihan karseaa. #presidentinvaalit2024

— Susanne Päivärinta (@PaivarintaSusa) January 25, 2024

Valmistautuuko Pohjois-Korea sotaan? Asiantuntijat julkaisivat kylmäävän kirjoituksen

Pohjois-Korea on julistanut, että se ei enää tavoittele niemimaan rauhanomaista yhdistämistä ja katsoo Etelä-Korean vihollisvaltioksi. Valmistautuuko Kim Jong-un tosissaan sotaan?

ERAKKOVALTIO Pohjois-Koreaa seuraavat analyytikot ovat yleensä viilipyttyjä, jotka hillitsevät julkisuudessa ydinasevaltion sotaisan retoriikan herättämiä pelkoja.

Tästä linjasta poikettiin tammikuussa. Alallaan arvostetut Robert Carlin ja Siegfried Hecker julkaisivat kirjoituksen, jonka teesi on kylmäävä: kuten isoisänsä Kim Il-sung yli puoli vuosisataa aikaisemmin, Kim Jong-un on tehnyt strategisen päätöksen sodasta.

Yhdysvaltalaiset analyytikot pitävät Korean niemimaan tilannetta nyt vaarallisimpana sitten vuoden 1950, jolloin Korean sota syttyi ja vei miljoonat korealaiset hautaan.

Suomalaisten ei tarvitse menettää yöuniaan Venäjän hyökkäystä peläten

Venäjän hyökkäys Suomeen ei ole nyt todellinen uhka, sillä Venäjällä on täysi työ selviytyä sodastaan Ukrainassa.

uosi vaihtui vakavissa tunnelmissa, sillä Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa ei näy pikaista päätöstä. Toiveet Ukrainan etenemisestä valuivat kesällä hukkaan, eikä kummallakaan osapuolella näytä olevan tällä hetkellä voimaa ratkaisevaan läpimurtoon.

Tässä pysähtyneessä tilanteessa Venäjän voimaa ja uhkaa on tapana vuoroin aliarvioida, vuoroin taas yliarvioida. Viime aikoina niskan päällä on ollut jälkimmäinen tunnetila. Tätä arvosteli Helsingin Sanomien haastattelussa 28.12. myös Yhdysvaltojen Euroopan-joukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti Ben Hodges.

Raha, mihin menet?

Kaksi keskiluokkaista perhettä päätti kertoa kaiken tuloistaan ja menoistaan. Paljastui eroja, jotka saivat suomalaisen äidin irvistämään.

Andrew Staff, 42, pyörittelee käsissään peuran pääkalloa. Hän on puhdistanut sen itse. Haju on kuulemma melkoinen: kalloa keitetään pitkään, kunnes rusto ja kudokset irtoavat helposti. Se on vaivan arvoista. Operaatiosta tienaa 150 dollaria.

Neljän lapsen isä haalii lisätuloja milloin mistäkin, kuten Yhdysvalloissa on tapana. Lähes 40 prosenttia amerikkalaisista tekee päivätyönsä ohessa ekstratöitä ulkoiluttamalla koiria, vahtimalla lapsia, ajamalla taksia, jakamalla sanomalehtiä, mitä ikinä.

Useita töitä eivät tee vain matalapalkkaiset, vaan myös keskiluokkaiset. Sellainen Staffienkin perhe on.

Andrew’lla on kaksi päätyötä. Hän on pastori ja pienen kristillisen koulun opettaja. Sen lisäksi hän antaa yksityistunteja kitaransoitossa ja, niin, tekee kallotrofeita. Parhaillaan hän on innostunut perhokalastuksesta ja miettii, perustaisiko kalastustarvikkeita myyvän yrityksen.

Usko amerikkalaiseen unelmaan on koetuksella. Koulutuksen arvoa on alettu kyseenalaistaa, ja rajusti kohonneet asuntojen hinnat ovat saaneet monet miettimään, onko omistusasuminen tulevaisuudessa nykyistä pienemmän joukon etuoikeus.

Järvenpäässä Karhun kolmilapsisessa perheessä on vastikään alkanut uusi ajanjakso. Vanhemmat siirtyivät marraskuussa tekemään 60-prosenttista työaikaa, jotta perheen pienimmän, puolitoistavuotiaan Ainin, ei tarvitsisi mennä vielä päivähoitoon.

Tähän asti Anita Karhu, 35, on ollut Ainin kanssa kotona. Kun hän palasi osa-aikaisesti farmaseutin töihin, teknisenä asiantuntijana työskentelevä Antti lyhensi omaa työviikkoaan.

Toistaiseksi he elävät lähes joka kuukausi yli varojensa. Rahaa menee joitain satoja enemmän kuin sitä tulee.

Staffien tapaan Karhut edustavat keskiluokkaa. Suomessa keskiluokkaan kuuluu isompi osa ihmisistä kuin Yhdysvalloissa, käytetystä mittarista riippuen noin 67 prosenttia väestöstä.

Kadonneet miljoonat

Suomalaisnainen vietti vuosien ajan luksuselämää New Yorkissa. Nyt hän kertoo elävänsä sosiaalituen varassa. Samaan aikaan naisen entinen työnantaja Business Finland yrittää saada häneltä takaisin yli 4,3 miljoonaa euroa, jotka hänen epäillään kavaltaneen.

Dear Honorable Judge Lane.” Kunnioitettu tuomari Lane. Niin alkaa kirje, jonka New Yorkin osavaltion eteläisen piirin konkurssituomioistuimen tuomari sai marraskuussa 2023.

Kirjeen sävy on tuskainen. Sen kirjoittanut nainen kertoo vaikeasta tilanteestaan ja pyytää apua. Nainen kertoo olevansa neljän alaikäisen lapsen yksinhuoltaja, jolle jokainen päivä on taistelua. Hän kertoo elävänsä sosiaalituen varassa, jotta saa ruokaa pöytään.

Kirjeen kirjoittaja on suomalainen. Syyskuusta 2023 lähtien hänen tekemisensä ovat olleet myös keskusrikospoliisin selvittelyssä. Nainen oli vuosina 2007–2018 töissä valtion vienninedistämisyhtiö Finprossa, josta sittemmin tuli Business Finland. Tehtävänimike oli regional administrator eli aluevastaava.

Naisen epäillään kavaltaneen työnantajaltaan ja sitä kautta suomalaisilta veronmaksajilta 4,8 miljoonaa dollaria eli 4,3 miljoonaa euroa ja käyttäneen ne omaan ja perheensä ylelliseen elämään Yhdysvalloissa.