Puolue joka kannattaa unohtaa

EU-vaalit

Äärioikeistolaisten puolueiden tukeminen EU-vaaleissa voi olla ongelmallista useista syistä, jotka liittyvät niin taloudellisiin, poliittisiin kuin sosiaalisiin tekijöihin. Tässä muutamia keskeisiä perusteita, miksi näiden puolueiden tukeminen voi olla haitallista:

Demokratian ja oikeusvaltion vaarantuminen: Äärioikeistolaiset puolueet voivat heikentää demokratian ja oikeusvaltion periaatteita. Heillä on usein taipumus rajoittaa sananvapautta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Esimerkkejä tästä on nähty joissain EU-maissa, joissa äärioikeistolaiset puolueet ovat nousseet valtaan.

Syrjintä ja ihmisoikeuksien loukkaukset: Näillä puolueilla on usein kova linja maahanmuuttoon ja vähemmistöjen oikeuksiin, mikä voi johtaa syrjintään ja ihmisoikeuksien heikentymiseen. Tämä voi lisätä yhteiskunnallista jännitettä ja polarisaatiota.

Euroopan yhtenäisyyden heikentäminen: Äärioikeistolaiset puolueet ovat yleensä euroskeptisiä ja saattavat pyrkiä heikentämään EU yhtenäisyyttä tai jopa ajaa jäsenmaiden eroamista unionista. Tämä voi johtaa taloudelliseen epävakauteen ja heikentää EU asemaa globaalina toimijana.

Taloudelliset vaikutukset: Äärioikeistolaiset puolueet ajavat usein protektionistista talouspolitiikkaa, joka voi haitata vapaakauppaa ja taloudellista kasvua. Lisäksi heidän politiikkansa voi luoda epävarmuutta markkinoilla ja vähentää investointeja.

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka: Monilla äärioikeistolaisilla puolueilla ei ole vahvaa sitoutumista ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan. Tämä voi hidastaa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ympäristönsuojelua, mikä on kriittistä sekä Euroopalle että koko maailmalle.

Yhteistyön ja diplomatian vaikeutuminen: Äärioikeistolaiset puolueet voivat vaikeuttaa yhteistyötä muiden maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa heidän usein nationalistisista ja eristäytymispolitiikastaan johtuen. Tämä voi heikentää EU kykyä toimia globaalina toimijana.

Näiden tekijöiden vuoksi on tärkeää harkita tarkkaan, ketä äänestää EU-vaaleissa. Vakauden, yhtenäisyyden ja perusoikeuksien turvaaminen ovat olennaisia tavoitteita, joita on syytä vaalia Euroopan tulevaisuuden kannalta.

EUROVAALIT OVAT LI ANDERSSONIN PUHEENJOHTAJAKAUDEN PÄÄTÖS – TÄSSÄ KU:N TÄRPIT TULOSILTAAN

KU

Li Anderssonin äänisaalis

Eurovaalit ovat viimeinen koitos Li Anderssonin puheenjohtajakaudella, joka alkoi kesällä 2016. KU:ssa on kyllästymiseen asti hoettu, kuinka Andersson on huomattavasti puoluettaan suositumpi poliitikko. Siksi tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mikä hänen äänimääränsä lopulta on.

Monissa spekulaatioissa Andersson on nostettu esiin todennäköisenä eniten ääniä saavana ehdokkaana. Satatuhatta ääntä menee rikki 99 prosentin varmuudella, mutta kuinka paljon tulee päälle.

Vasemmistoliiton Esko Seppänen sai vuoden 1996 eurovaaleissa 152 216 ääntä. Seppäsen äänimäärän rikkominen olisi melkoinen temppu.

Anderssonin nousu europarlamenttiin tarkoittaa myös Johannes Yrttiaholle paluuta eduskuntaan. Yrttiaho jäi viime vaaleissa vasemmistoliiton listan varasijalle Varsinais-Suomessa.

Kuka on vasemmistoliiton toiseksi suosituin ehdokas? Vahvoilla ovat ainakin kansanedustajat Merja Kyllönen ja Jussi Saramo, mutta yllätyksiä voi aina tulla. Kyllönen tunnetusti istui europarlamentissa kauden 2014–2019.

Saramon kohdalla pöydällä on myös mahdollinen puheenjohtajaehdokkuus. Saramo on sanonut pohtivansa vasemmistoliiton puheenjohtajakisaan lähtemistä. KU:n haastattelussa hän tähdensi, että puoluetta ei Brysselistä johdeta.

MIKSI AATE EI MYY?

HS

ANNIKA SAARIKKO KÄY KAUPASSA JA MIETTII, MIHIN KATOSIVAT OMA URA JA KESKUSTAN KANNATUS.

Missä pääesiintyjä viipyy? Kello on melkein kaksitoista. Salon aseman kahvilassa parikymmentä keskusta-aktiivia ja viisi ehdokasta odottavat Annika Saarikkoa, jonka pitäisi avata eurovaalitilaisuus.

Juuri oikealla hetkellä Saarikko pyyhältää sisään, tervehtii nopeasti tuttuja ja aloittaa puheenvuoronsa.

Alussa puhuja kertoo, miksi hän puhuu siitä, mistä hän puhuu.

”Minulle Euroopassa on kysymys oikeasti myös rauhan projektista”, Saarikko sanoo.

Seuraavaksi hän luo yhteyden kuulijoihinsa: ”Sellaisen vakauden ja sovinnon me keskustalaiset tunnemme myös omaksemme.”

Puhuja antaa siis ymmärtää, että EU:n perustamisajatus on vähän kuin keskustalaisuus. Sovinnon ja vakauden asialla.

Toisin kuin kenties eräät muut.

Tätä Saarikko ei sano ääneen, mutta hän saattaa viitata tiettyyn kilpailevaan puolueeseen. Puhetaidossa olennaista on myös se, mitä ei sanota. Näin kuulija pakotetaan oivaltamaan itse.

Saarikko puhuu ilman papereita, kuten aina tällaisissa tilaisuuksissa. Hän on kirjoittanut eurovaaleja varten puherungon, johon voi lisätä sopivasti ajankohtaisuutta ja paikallisväriä.

”EU:n on oltava suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa”, Saarikko sanoo.

Esimerkiksi rauha on suuri asia.

Saarikko sanoo, että Salon aseman kupeessa tönöttävät valtavat tukkipinot muistuttavat häntä EU:n metsäpolitiikasta. Se taas ei kelpaa keskustalle. Metsien käytöstä ja luonnonvaroista on saatava päättää Suomessa.

Kommentti: Keskusta menettää yhden parhaista puheejohtajistaan kautta aikojen. Saarikko osaa tuoda asiat esille niin, että taviskin ne ymmärtää ja jättää kuuntelijoillekin tilaa ajatella. On uskomatonta Keskustan kannatuksen romahdusmainen lasku kun puolue on aina puolustanut kansalaisten perusoikeuksia.

Laitaoikeiston normalisointi Euroopassa voi olla vaarallista

HS

Yhä useammat eurooppalaiset päättäjät ovat valmiita purkamaan laitaoikeiston eristyksen, mutta se voi tulla kalliiksi.

HOLLANNISSA ja Kroatiassa muodostettujen koalitioiden jälkeen laitaoikeisto on nyt hallituksessa tai tukee hallitusta seitsemässä EU:n jäsenmaassa. Laitaoikeiston asema voi yhä vahvistua ensi viikolla Belgiassa ja Bulgariassa pidettävissä kansallisissa vaaleissa sekä eurovaaleissa.

Vanha eristämiseen perustuva politiikka ei ole onnistunut estämään laitaoikeiston nousua. Yhä useammat poliitikot ovat valmiita yhteistyöhön sen kanssa, mutta millainen hinta tästä normalisoinnista maksetaan?

EU-KOMISSION puheenjohtaja Ursula von der Leyen on yrittänyt jakaa laitaoikeistoa kosiskelemalla joitain sen johtajia, etenkin Italian pääministeriä Giorgia Melonia, ja eristämällä toisia, kuten Unkarin pääministeriä Viktor Orbánia. Lyömällä kiilaa konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmän ja Identiteetti ja demokratia -ryhmän (ID) väliin von der Leyen pyrkii luomaan edellytyksiä sille, että seuraavalle komissiolle voitaisiin muodostaa johdonmukainen ohjelma. Nyt ECR ja ID ovat erimielisiä Ukrainan tukemisesta ja Venäjä-pakotteista, ja jakolinjoja on myös suhtautumisessa Yhdysvaltoihin ja Natoon.

JUSSINNIEMI PERÄÄNKUULUTTAA ALIPALKKAUKSEN KRIMINALISOINTIA KOKO EU:SSA: “SIINÄ VOITTAISIVAT KAIKKI PAITSI MULKUT”

KU

Mistä haluttaisiin paikallisesti vielä sopia toisin, kysyy vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi elinkeinoelämän ja työnantajien järjestöiltä. Jussinniemi moittii myös maan hallitusta vaalilupausten pettämisestä.

Jos katsoo, mitä hallituspuolueet lupasivat eduskuntavaaleissa, niin ne sanat on nyt syöty. Niitä eväspaketteja ei edes avattu, ne heitettiin roskiin, ja tilalle otettiin Elinkeinoelämän keskusliiton, Keskuskauppakamarin ja Suomen yrittäjien laatikosta aivan toisenlaiset eväät, Jussinniemi sanoo.

Aivan erityisesti häntä korpeaa hallituksen työelämäpolitiikka. Hallitus on rajoittanut työntekijöiden lakko-oikeutta, lakkauttanut aikuiskoulutustuen ja leikannut sosiaaliturvaa. Lisäksi hallituksen suunnitelmissa on tehdä ensimmäisestä sairauslomapäivästä palkaton ja laajentaa paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin.

OIKEISTOHALLITUKSEN LEIKKURI ISKEE TYÖTTÖMIIN – ”JOS SATATUHATTA UUTTA IHMISTÄ TIPAHTAA TOIMEENTULOTUELLE, SE ON MERKITTÄVÄ KANSALLINEN KRIISI”

KU

Oikeistohallituksen sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat rajusti työttömien toimeentuloon. Tämä tulee näkymään ihmisten mielialoissa ja terveydentilassa, ja hyvinvointialueiden paineet kasvavat entisestään, Työttömien Keskusjärjestössä arvioidaan.

Huhtikuu oli kuukausista julmin – tänä vuonna ainakin työttömälle. Huhtikuun alussa tuli voimaan useita työttömän toimeentuloa heikentäviä Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen sosiaaliturvaleikkauksia.

Työttömyysturvasta poistettiin lapsikorotukset sekä 300 euron kuukausittaiset lisäansiot mahdollistanut suojaosa. Samaan aikaan yleisen asumistuen korvausprosenttia pienennettiin ja perusomavastuuta kasvatettiin.

Jo nämä leikkaukset saattavat viedä työttömän kuukausituloista enimmillään 500–600 euroa. Mutta on paljon muutakin: peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027, syyskuussa työttömyysturvan työssäoloehto pitenee noin kuudesta kuukaudesta kahteentoista, ja hallitus on esittänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, mikä leikkaisi sitä enimmillään lähes neljänneksellä. Lisäksi on tehty useita pienempiä työttömiin vaikuttavia heikennyksiä, ja lisää on luultavasti tulossa.

Kommentti: Orpon Hallitus tulee jättämään syvät arvet kansakunnan historiaan ja niiden arpeutuminen tulee kestämään kauan vielä Orpon Purran jo leijaillessa pölynä.

SUOMALAINEN AJATTELU ON TODELLA PALJON KONSERVATIIVISEMPAA JA ENEMMÄN MENNEISYYDESSÄ KIINNI KUIN MUUALLA EUROOPASSA

KU

Li Andersson on istunut kansanedustajana vuodesta 2015. Nyt hän aikoo hypätä europarlamentaarikoksi. Vasemmiston lähtökohtana pitää olla, että EU:ta käytetään hyvään, hän sanoo KU:n haastattelussa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, mihin EU:ta tarvitaan?

EU:ta tarvitaan ennen kaikkea isoihin ongelmiin, joiden ratkaisemiseen yksittäiset kansallisvaltiot ovat liian pieniä. Näitä ovat kaikki valtioiden rajat ylittävät kysymykset sekä isot globaalit haasteet, kuten ilmasto- ja luontokriisi sekä myös veroparatiiseihin puuttuminen.

Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan jälkeen EU:ta tarvitaan myös niihin vastatoimiin, joilla pyritään painostamaan Venäjää lopettamaan sota.

Herra Isä sanoisi suojelusenkeli

IS

Nelivuotias matkusti moottori­tiellä perä­vaunun aisassa roikkuen

POLIISI sai ilmoituksen tapauksesta, jossa nelivuotias lapsi matkusti Raisiossa moottoritiellä henkilöauton ja kevytperävaunun välissä roikkuen kiinni aisassa. Poliisin mukaan lapsia kuljettanut ei ollut liikkeelle lähtiessään varmistanut siitä, että kaikki lapset ovat auton sisällä turvavöissä tai -istuimissa. Näin ollen yksi heistä jäi ulos perävaunun aisalle.

Vantaalaisessa McDonald’sissa työskennelleen robotin työ­harjoittelu loppui lyhyeen

HS

Vantaalla sijaitsevan McDonald’s-ravintolan työntekijät saivat tällä viikolla hetkeksi uuden kollegan, kun heidän joukkoonsa saapui tarjoilurobotti. Se ehti työskentelemään ravintolassa vain kolme päivää, kunnes se otettiin pois käytöstä.

Vantaan Porttipuiston McDonald’s otti maanantaina harppauksen tulevaisuuteen, kun se otti kokeiluunsa robotin, joka tarjoilee ruoat asiakkaille. Kokeilu oli tiettävästi Suomen McDonald’sien ensimmäinen.

Ravintolan yrittäjä Miia Makkonen perustelee robotin käyttöönottoa uutuudenviehätyksellä. Hän uskoo, että tarjoilurobotti olisi houkutellut ravintolaan myös uusia asiakkaita. Porttipuiston McDonald’s on verrattain uusi: se on ollut toiminnassa vasta puoli vuotta.

HS:N HAASTATTELUN jälkeen tapahtui kuitenkin yllättävä käänne: robotti otettiin pois käytöstä.

Makkosen mukaan robotti ei ravintolassa ollessaan osannutkaan varmistaa, että ruoat kulkevat oikeille asiakkaille, ja siksi se ei ole tällä hetkellä toiminnassa.

Kommentti: Sekoittiko robotti savolaisen ja raumalaisen tilaukset keskenään.

Pedot syövät Leo Juntusen porot

HS

Leo Juntunen kasvattaa Kainuussa poroja, joista joka kolmannen pedot syövät. Hänen elantonsa tulee lähes täysin korvauksista, joita valtio näistä raadoista maksaa. Siinä ei ole poromiehen mielestä mitään tolkkua.

Juntusen tilanne on se, että perinteisen porotalouden sijaan hänen elinkeinonsa on jo pitkään ollut petovahinkotalous eli porojen syöttäminen pedoille. Juntunen saa valtaosan tuloistaan valtion maksamista petokorvauksista.

Pedot syövät häneltä lähes sata poroa vuodessa. Se on noin kolmannes Juntusen omistamista poroista.

Juntusen tilanne on se, että perinteisen porotalouden sijaan hänen elinkeinonsa on jo pitkään ollut petovahinkotalous eli porojen syöttäminen pedoille. Juntunen saa valtaosan tuloistaan valtion maksamista petokorvauksista.

Petoja on ollut Juntusen porojen kimpussa niin paljon, että hän on ollut eniten petokorvauksia saanut yksityishenkilö Suomessa viimeiset kahdeksan vuotta.

MAA- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikari sanoo, ettei poroelinkeinon suojaamiseen ole käytännössä muita keinoja kuin vahinkoa aiheuttavien yksilöiden tappaminen.

Ahman kohdalla se on käynyt vaikeaksi.

”Vähälukuisen ja hitaasti lisääntyvän ahmakannan merkittävä vähentäminen on käytännössä mahdotonta”, Laanikari sanoo.

Ahma on suojeltu kokonaan metsästykseltä monilla Pohjois-Suomen suurilla Natura 2000 -alueilla. Samoilla alueilla ahmat myös syövät eniten poroja.

Kommentti: Maksetaan Juntuselle porojen syöttämisestä pedoille ennen kuin Ahman sukupuuttoon metsästäminen.

Vangittu: Aleksandra Skotšilenko, 35, muusikko Pietarista

HS

Putinin 1 050 vankia

Venäjällä on nyt ennätysmäärä poliittisia vankeja. Keitä he ovat, ja miksi heidät on tuomittu? HS julkaisee myös vankien nimilistan, joka näyttää, miten laajasti sananvapautta Venäjällä rajoitetaan.

Syyskuussa 2022 Artjom Kamardin kokoontui muutamien muiden harrastaja­runoilijoiden kanssa runoilija Vladimir Majakovskin patsaalla Moskovassa.

Kamardin esitti muistomerkillä vasta­lauseensa Venäjän hyökkäys­sodalle Ukrainassa. Runossaan Tapa minut, miliisimies hän puhutteli sarkastisesti Itä-Ukrainan Donbasissa sotivia joukkoja, jotka murhaavat ja kaivavat joukkohautoja.

”Presidenttinne on hyvin tyytyväinen”, hän lausui.

Seuraavana päivänä naamioituneet sisä­ministeriön erikois­joukot rynnäköivät Kamardinin kotiin. Paikalla oli myös Kamardinin tyttöystävä ja naapuri. Kaikki kolme hakattiin.

Viime joulukuussa Kamardin tuomittiin oikeudessa runo­esityksensä vuoksi. Rangaistus oli seitsemän vuoden vankeus. Tuomion mukaan Kamardin oli solvannut ”yhteis­kunnallista ryhmää” ja yllyttänyt toimiin valtion turvallisuutta vastaan.

Kamardin on nyt 33-vuotias. Viimeisin tieto hänestä on maaliskuulta. Hänet oli siirretty kärsimään tuomiotaan Moskovan paha­maineiseen Butyrka-vankilaan yhteisselliin, jossa on 26 vankia ja 22 sänkyä.

Kansanedustaja: Matti Apunen soitti ja käyttäytyi omituisesti – ”Tuollainen ei yksinkertaisesti ole sopivaa”

IL

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu kertoo viestipalvelu X:ssä saaneensa perjantaina oudon puhelun Ylen hallituksen puheenjohtajalta Matti Apuselta.

– Sain tänään illalla yhden poliittisen urani oudoimmista puheluista. Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen soitti ja väitti, että halveksin Yleä ja Ylen henkilökuntaa, koska olin ”aplodeerannut” oheiselle Purran julkaisulle ja kehottanut leikkaamaan Ylestä, Aittakumpu kirjoittaa.

Aittakummun mukaan Apunen väitti puhelussa, että Aittakummun kommentti tarkoittaa sitä, että hän haluaa leikata Yleltä yksittäisen ohjelman perusteella.

– En toki ollut samaa mieltä, koska olen kannattanut Yleltä leikkaamista jo pitempään. Keskustan tällä viikolla julkaisemassa vaihtoehdossakin esitettiin Yle-leikkausta, Aittakumpu kirjoittaa.

– Toivottavasti hänellä ei ole tapana soitella tyylittömiä puheluita myös laajemmin kansanedustajille, jotka suhtautuvat Ylen rahoitukseen ja sisältöihin kriittisesti.

Ja Apunenhan vastasi.

Kommentti: Matti, kannattaa perjantai illan kuppi jättää vähemmälle ettei tule enempää soitettua pilapuheluita poliitikoille. Ne kun ovat herkästi soittelemassa toimittajille ja klikki otsikko on valmis. Mitä tulee Ylen toimintaan kannattaa katsoa Ylen toimitusjohtaja Ylä-Anttilan haastattelu lauantain Ykkösaamussa. Hyvä haastattelu ja toivottavasti avasi monen persunkin silmät kuinka monipuolista toimintaa Yle harjoittaa.

Kokenut meppi kertoo, miten EU-parlamentissa hankitaan valtaa

HS

Kokoomuksen väistyvä meppi Petri Sarvamaa nousi EU-parlamentin vaikutusvaltaisten jäsenten listalle. Tässä jutussa hän kertoo, miten hän sen teki.

KESÄKUUN eurovaalien jälkeen uudessa EU-parlamentissa on 720 jäsentä eli meppiä päättämässä eurooppalaisista laeista, EU:n budjetista ja muista kansalaisten elämään vaikuttavista asioista.

HS lyöttäytyi parlamentin viimeisellä täysistuntoviikolla huhtikuun lopussa Strasbourgissa kokoomuksen EU-parlamentaarikon Petri Sarvamaan peesiin ja pyrki selvittämään, millä ilveellä Sarvamaa nousi taannoisessa vertailussa sadan vaikutusvaltaisimman mepin joukkoon. EU Matrix -tutkimusyhtiön selvityksessä hän oli sijalla 25 ja Suomen europarlamentaarikoista vaikutusvaltaisin.

Sarvamaa ei ole tulevissa vaaleissa ehdolla, sillä hän siirtyy kesäkuussa Luxemburgiin EU-varojen käyttöä valvovan EU-tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Entinen tv-toimittaja oli EU-parlamentissa 12 vuotta.

”Asetin numeerisia tavoitteita ja aloin metsästää päänahkoja. Ensimmäinen tavoite oli, että minulla täytyy olla ensimmäisen kuukauden jälkeen sellaiset viisikymmentä meppiä, jotka tunnistavat käytävällä niin, että voin mennä juttelemaan”, Sarvamaa sanoo.

Seuraava etappi oli, että ensimmäisen kevätkauden lopussa plakkarissa olisi jo sata tuttua meppiä.

Sarvamaa otti selvää kollegoidensa taustoista ja pyrki osoittamaan kiinnostusta heidän asioihinsa.

”Se on ihan inhimillistä psykologiaa. Älä mene kysymään, mitä sinä haluat heiltä, vaan kysy, mitä voisit tehdä heidän hyväkseen joskus.”

Pukumies ei vaihda shortseihin, vaikka hellerajat paukkuvat – ”En ole töissä rannalla”

HS

Helsingin keskustassa jututetut bisnespukeutujat eivät pukeutuisi töihin shortseihin, mutta kesälomat tuovat toimistoihinkin rennompaa pukeutumista.

POIKKEUKSELLISEN lämmin sää on hellinyt suomalaisia toukokuussa ja kesä on vasta edessä. Helsingin keskustan ihmisvilinä koostuu lähinnä kesävaatteisiin pukeutuneista kaupunkilaisista ja turisteista, mutta on joukossa niitäkin, joiden varustus vaikuttaa hellesäille hiukan tukalammalta.

Etenkin miehille virallinen toimistoetiketti on edelleen kankea: puvunhousut ja kauluspaita lienevät vähimmäisvaatimus, usein puvun takki ja kravattikin. Miltähän tuntuu pynttäytyä niihin kesähelteilläkin?

KESKUSKADULTA löydämme sijoitusalalla työskentelevän Kim Pessalan, joka on pukeutunut syvän tummansiniseen, kevyeen pukuun ja valkoiseen kauluspaitaan. Kokonaisuuteen kuuluvat myös asiaankuuluvat asusteet ja siisti kampaus. Solmio on jätetty pois.

”Pukeudun aina säästä riippumatta näin työtehtävien vuoksi”, hän kertoo ja toteaa, että shortseista saattaisi tulla toimistolla jopa sanomista.

Israelilaisten viisu­fanien tunnelmat lopahtivat tuomari­­pisteiden jälkeen: ”Mitä ilmeisimmin poliittinen ratkaisu”

Sveitsin Nemo voitti tämän vuoden Euroviisut.

HS

Israelilaisfanien voitontunnelmat latistuivat lauantai-illan finaalilähetyksen aikana. Lohtua toivat kuitenkin maan edustajan Eden Golanin yleisöäänipotti.

ISRAELIN Tel Avivissa Euroviisuja lauantaina seuranneet fanit pettyivät maata edustaneen Eden Golanin sijoitukseen, kertoo uutistoimisto AFP.

Israel sijoittui viidenneksi ja sai huomattavan määrän yleisöääniä. Golanin esittämä Hurricane sai kaikkiaan 375 pistettä, josta 323 tuli pelkästään yleisöltä.

Näistä maista annettiin täydet yleisö­pisteet Israelille, Suomi mukana.

Miten on mahdollista, että Israel pääsi Euro­­viisujen finaaliin poliittisella laululla?

HS

Israelin edustajan Eden Golanin kappale Hurricane muutettiin sen jälkeen, kun Israelin presidentti puuttui tilanteeseen. Silti Euroopan yleisradioyhtiö Ebu haluaa korostaa, että Euroviisut on epäpoliittinen tapahtuma, kirjoittaa HS:n kulttuuritoimittaja Juuso Määttänen.

ISRAELIN euroviisuedustaja Eden Golan eteni torstaina Euroviisujen finaaliin. Tulos on sellainen, että se herättää taatusti runsasta keskustelua viisufanien keskuudessa.

Syitä lopputulokseen on varmasti useita. Isoin on se, että Israelin osallistuminen Euroviisuihin ei puhuta suurimmassa osassa Euroopan maita ollenkaan samalla tavalla kuin Suomessa. Selvitin asiaa tänä keväänä lähettämällä viestin kaikkiin Euroviisuihin osallistuvien maiden yleisradioyhtiöihin, Suomea ja Israelia lukuun ottamatta.

Taistelu Suomen metsistä

HS Kuukausiliite toukokuu 2024

Erkki Lähde on vastustanut avohakkuita ja tarjonnut niille vaihtoehtoja puoli vuosisataa. Tässä haastattelussa Lähde kertoo, kuinka suomalaisten käsitys hyvästä metsänhoidosta muuttui ja kuinka nopeasti vanhat metsät katosivat.

JO polun alusta näkee, että tämä metsä kuuluu vähemmistöön.

Kaasmarkunjoen virkistyskeidas ei ehkä ihan vastaa artikkelissa kerrottua, mutta on kuitenkin nimensä mukaisesti keidas asutuskeskusten tuntumassa.

Molemmin puolin polkua kasvaa sekaisin eri-ikäisiä haapoja, kuusia, raitoja, pihlajia ja mäntyjä. Siellä täällä pötköttää puoliksi lahonneita runkoja, maasta nousee sieniä ja saniaisia. Mustassa purossa loistaa kirkkaan vihreitä vesikasveja. Haisee lahonneelta.

Hyvinkään Terveysmetsä on noin 52 hehtaarin kokoinen lähes luonnontilainen metsä muutaman sadan metrin päässä Hyvinkään keskustasta. Metsä ”avattiin” kaupunkilaisten käyttöön neljä vuotta sitten, ja Erkki Lähde on valinnut sen retkikohteeksi siksi, että tällaisia hienoja esimerkkejä pitäisi hänen mielestään olla joka kaupungissa.

Kaikkien aikojen projekti

HS Kuukausiliite toukokuu 2024

Vuonna 1971 Pohjois-Karjalasta lähetettiin valtiovallalle hätähuuto. Apuun riensi nuori lääkäri Pekka Puska, joka alkoi opettaa suomalaisille, miten kannattaisi syödä ja juoda. Tulokset olivat mullistavia.

Toisen maailmansodan jälkeen kävi niin, että nuorehkot miehet alkoivat yhä enemmän kuolla sydäntauteihin. Niin tapahtui monessa maassa, mutta etenkin Suomessa.

Asiaa selvitettiin 1950-luvun lopussa alkaneella suurella kansainvälisellä tutkimuksella, johon osallistui seitsemän eri maata. Suomesta tutkittiin Ilomantsin, Tuupovaaran, Pöytyän ja Mellilän 40–59-vuotiasta miesväestöä.

Tutkimuksessa yhdistettiin veren korkea kolesteroli sydäntautiriskiin. Mitä korkeampi kolesteroli, sitä suurempi on riski sairastua. Kaikista maista sepelvaltimotautia ilmeni ylivoimaisesti eniten Suomessa, jossa kuolleisuus tautiin oli tutkimuksen suurinta. Kolme kertaa suurempaa kuin Italiassa, ja lähes kymmenkertaista Japaniin verrattuna.

Keski-ikäisillä oli järjestään taskussaan nitropurkki, josta otettiin matalalla kynnyksellä, kun rintaa alkoi puristaa. Kun 35-vuotiaalta kysyttiin, onko hänellä sydänperäisiä oireita, hän saattoi vastata, että ”ei vielä”.

Siinä ei nähty mitään ihmeellistä. Sydänsairaus oli kohtalo, kuten tuberkuloosi aiemmin.

Komme.ntti Uskomatonta, että puolivuosisataa sitten elettiin aikaa joka nykyään tuntuu uskomattomalta. Usein vähättelemme terveystietous informointia, unohtaen kuinka tärkeää tutkimusta on tehty terveytemme eteen.

Putin on aina valmis ratsastamaan Immanuel Kantilla

HS

Kerrankin uutisissa puhutaan filosofi Immanuel Kantista, jota kaliningradilaiset pitävät lähes omana poikanaan.

ENTISEN työministerin (vihr) ja rauhantutkija Tarja Cronbergin Venäjän-konferenssimatkailusta on vaikea löytää myönteisiä puolia, mutta yksi tulee mieleen. Kerrankin uutisissa puhutaan filosofi Immanuel Kantista (1724–1804).

Iltalehti ja sen ulkomaalaiset kumppanilehdet nimittäin paljastivat Cronbergin osallistuneen muun muassa konferenssiin, joka järjestettiin viime kuussa Kaliningradissa sen kunniaksi, että Kantin syntymästä tuli kuluneeksi 300 vuotta.Tieto palautti mieleen Kaliningradin ja Venäjän johdon erikoisen suhteen yhteen historian merkittävimmistä filosofeista.

Israelille povataan finaali­paikkaa viisujen toisesta semi­finaalista – Maan artisti haluaa antaa ”kansa­kunnalle äänen”

HS

Viimeisistä finaalipaikoista mittelee 16 maata torstain semifinaalissa.

Katseet kohdistuvat erityisesti Israeliin, jonka osallistuminen viisuihin on herättänyt vastustusta maan Gazassa käymän sodan vuoksi. Maan finaalipaikkaa pidetään kuitenkin erittäin todennäköisenä.

Lakkolait läpi eduskunnassa – Näin kävi voimaantulopäivälle

US

Hallituksen esitys lakko-oikeuden rajaamisesta meni läpi eduskunnassa keskustan ja liike nytin tuella.

Eduskunta on hyväksynyt Petteri Orpon (kok) hallituksen lakiehdotuksen lakko-oikeuden rajoittamisesta. Eduskunnan tiedotteen mukaan lait tulisivat voimaan 1. heinäkuuta.

Lakkolait hyväksyttiin äänin 107–57. Poissa oli 35 kansanedustajaa eikä tyhjiä ääniä annettu. Kaikki hallituspuolueet sekä oppositiosta liike nyt ja 15 keskustan kansanedustajaa äänestivät lakiehdotuksen puolesta.

Työ- ja elinkeinoministeri Arto Satonen (kok) kommentoi Demokraatille lakien voimaantuloa, josta käytännössä päätetään valtioneuvoston yleisistunnossa. Satosen mukaan tarkka päivämäärä ei ole tiedossa, mutta estettä lain aikaistamiselle ei ole.

Putinin maailmansota

US

Tietokirjailija Jessikka Aro on kirjoittanut tärkeän teoksen Putinin maailmansodasta, sodasta jonka Venäjän pitkäaikainen diktaattori on käynnistänyt jo kauan sitten.

Putinin maailmansota -kirjassa (Johnny Kniga, 2024) Aro jatkaa siitä, mihin hänen maailmallakin mainetta niittänyt Putinin trollit -kirjansa (Johnny Kniga, 2019) jäi.

Putinin maailmansota on viattomia ihmisiä tappavaa sotaa, mutta samalla myös sotaa informaation kaikilla rintamilla. Kreml on onnistunut nujertamaan suunnitelmallisilla harhautustoimillaan läntiset demokratiat todistetustikin esimerkiksi järkyttävässä Smolenskin tapauksessa.

Tätä Putinin hallinnon vuoden 2010 hybridioperaatiota on ollut paljastamassa puolalainen toimittaja Marek Pyza. Hän oli paikan päällä venäläisiä rohkeasti uhmaten todistamassa Putinin hallinnon peittelytoimia, kun Puolan presidentti ja lähes sata muuta puolalaista oli kuollut (lue: murhattu) Venäjällä 14 vuotta sitten.

Vesi ei riitä

HS Kuukausiliite toukokuu 2024

PROFESSORI MATTI KUMMU TAJUSI MEKONGJOEN TULVATASANGOILLA, ETTÄ KYSYMYS VEDESTÄ RATKAISEE KAIKEN.

Järven nimi oli Tonlé Sap, khmeriksi ទន្លេសាប. Se oli Kaakkois-Aasian suurin makean veden järvi, ja se sijaitsi keskellä Kambodžaa. Matti Kummu saapui järvelle vuonna 2002. Suomi rahoitti Mekongjoen alajuoksulla erästä suurta kehitysyhteistyö­hanketta.

Mekongjoki syntyy Tiibetin ylängön jäätiköillä. Se halkoo Lounais-Kiinaa, Myanmaria, Laosia, Thaimaata ja Kambožhaa, kunnes viimein, viisituhatta kilometriä myöhemmin eteläisessä Vietnamissa, sen vesimassat laajenevat valtavaksi suistoksi ja vyöryvät mereen. Kuusitoistatuhatta kuutiota sekunnissa, keskimäärin.

Kummua on aina kiinnostanut se, ”miten me ollaan tultu tähän”. Milloin pula vedestä oikeastaan alkoi?

Näytti siltä, että vedestä tuli pula vasta, kun 1900-luku alkoi. Silloin pari prosenttia ihmisistä kärsi jatkuvasti vesipulasta. Tultaessa 1960-luvulle osuus oli kasvanut melkein kymmeneen prosenttiin.

Vesipula alkaa, kun käytössä on vähemmän kuin tuhat kuutiota uusiutuvia vesivaroja ihmistä kohti vuodessa. Alle viisisataa tarkoittaa jo kriittistä tilannetta. Vesistressi kuvaa vähän eri asiaa. Se tarkoittaa veden kulutusta suhteessa siihen, paljonko sitä on saatavilla.

Kommentti: Suomessa ei juuri ole kiinnitetty huomiota vesivarjojen hallittuun käyttöön, siitä kertoo kuinka huoletta vettä vedetään WC-pöntöstä. Edes uudisrakennuksiin ei rakenneta erillistä WC-huuhtelujärjestelmää jossa käytettäisiin muuta kuin talousvedeksi tarkoitettua vettä.

Perussuomalaisten Vornanen ampui kohti edustamiaan instituutioita

HS

Luottamus yhteiskunnan instituutioihin on yksi Suomen vahvuuksista. Vornasen toimet tulevat punnituiksi kansanedustuslaitoksen ja järjestysvallan edustajan tekoina.

Yksi Suomen vahvuuksista on se, että kansalaiset luottavat toisiinsa ja suomalaisen yhteiskunnan instituutioihin. Yhteisyyttä vahvistava asenne ei ole ihan yleinen maailmalla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kansalaisia jakaa vahvasti se, mitä he ajattelevat yhteiskunnan tärkeimmistä instituutioista: kenen asialla on poliisi, mitä liittovaltio haluaa ja miten kouluun ja sen opetukseen tulisi suhtautua. Kun käsitys instituutioista jakautuu, samalla jakautuu käsitys siitä, mikä on totta ja mikä ei.

Suomalainen luottamus ei ole pysyvä olotila eikä ylhäältä annettu. Sitä mitataan joka päivä ja jokapäiväisissä teoissa. Yhteiskunnan ylimpien päättäjien ja instituutioiden edustajien teot voivat Suomen vahvuutta heikentää – tai vahvistaa entisestään.

”Tämä ei voi jatkua näin” – Uudet nimet avautuvat tuotantoyhtiöiden ongelmista

HS

”Moni on pitänyt mölyt mahassaan, koska on pelännyt hankalaksi leimautumista ja töiden loppumista”, sanoo käsikirjoittaja-ohjaaja Minna Dufton.

”JOSSAKIN vaiheessa alan epäkohtien oli pakko tulla julkisuuteen. On ihme, että se tapahtui vasta nyt.”

Näin sanoo käsikirjoittaja-ohjaaja Minna Dufton, joka on aloittamassa sosiaalista vastuullisuutta tv- ja elokuva-alalla käsittelevää hanketta Suomen Kulttuurirahaston apurahalla.

Hän viittaa keskusteluun, joka alkoi, kun HS julkaisi 24. maaliskuuta laajan artikkelin Pohjoismaiden suurimman itsenäisen elokuva- ja tv-yhtiön Yellow Film TV:n työkulttuurista ja siinä koetuista ongelmista.

”Nyt on päästy vasta matopurkkia avaamaan”, Dufton arvioi.

Yellow-tapauksessa useat entiset osakkaat ja työntekijät kertoivat HS:lle jättäneensä yhtiön arvoristiriitojen ja alaisten epäreilun kohtelun vuoksi. Myös työpaikkakiusaaminen, työuupumukset ja savustaminen ulos yhtiöstä ”hiljaisten potkujen” avulla mainittiin.

DUFTON tunnetaan esimerkiksi Jari Sillanpäästä kertovan Siltsu-sarjan ohjaaja-käsikirjoittajana ja BIG vs Small -dokumentin ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottajana. Alaa koettelee vaikea talouskriisi, ja Duftonkin työskentelee nyt ilmailualan yrityksessä viestintäpäällikkönä.

Tv- ja elokuva-alan johtajat tulevat luovista tehtävistä eivätkä aina osaa johtaa ammattimaisesti. Työturvallisuus on fyysisesti ja psykologisesti ajoittain puutteellista. Freelance-työvoima ei aina tiedä oikeuksistaan, ja niitä poljetaan. Alan nykytilanne antaa ”järjettömiä mahdollisuuksia tekijöiden manipuloinnille”, Dufton luettelee näkemiään ja kokemiaan puutteita.

Tämä kansan­edustaja Vornaseen liitetystä ampumis­tapauksesta selvisi lauantaina

HS

PERJANTAINA julkisuuteen nousseesta ja perussuomalaisten kansanedustajaan Timo Vornaseen liitetystä ampumistapauksesta ilmeni lauantaina uutta tietoa.

Ampumisesta epäilty kansanedustaja oli pidätettynä

Helsingin poliisilaitos tiedotti lauantaina puoliltapäivin, että 54-vuotias mies oli pidätettynä epäiltynä henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta. Tapaus liittyy Helsingin Antinkadulla torstain ja perjantain välisenä yönä tapahtuneeseen ampumiseen.

Poliisi ei ole vahvistanut epäillyn nimeä, mutta mediatiedot ja esimerkiksi useat perussuomalaiset ovat puhuneet Vornasesta.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää kertoi viestipalvelu X:ssä lauantai-iltana kello 19:n jälkeen, että Vornanen on vapautettu. Vuorenpää kertoi HS:lle noin kello 19.30, ettei tiennyt tarkkaa vapautumisaikaa tai sitä, missä Vornanen sillä hetkellä oli.

Tapahtumien taustalla riita ravintola Bar Ihkussa

Poliisin mukaan esitutkinnassa selvisi, että tapahtumat saivat alkunsa ravintola Bar Ihkussa. 54-vuotiaalle miehelle ja ulkopuolisen työpaikkaseurueen jäsenelle oli tullut riitaa, johon liittyi myös ”hyvin pieni töniminen”, joka oli kuitenkin saatu sovittua ravintolassa.

Noin kello 4 yöllä työpaikkaseurue ja mies olivat tavanneet ravintolan ulkopuolella. Mies oli yllättäen ottanut esiin hänellä mukana olleen aseen. Aseen piippu oli osoittanut aseenkäyttötilanteen aikana kohti paikalla olleita ihmisiä. Tämän jälkeen mies oli ampunut yhden laukauksen maahan.

Timo Vornanen liikkui yössä sumute taskussa

Seiska selvitti miehen taustoja haastattelemalla useita eri lähteitä, ja toimituksessa on lähteiden henkilöllisyys tiedossa. Haastattelujen perusteella syntyi kuva henkilöstä, jolle on ”sattunut ja tapahtunut” matkan varrella.

Kommentti: Perussuomalaisten Timo Vornanen on erotettu puolueen eduskuntaryhmästä. Hän on sen vuoksi perustanut oman eduskuntaryhmän. perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen kertoo jatkavansa sairauslomaansa yhdellä viikolla. 8.5.2024

Lähiön lapset

HS

Varissuo leimataan julkisuudessa huonomaineiseksi maahanmuuttajalähiöksi. Jopa pahimmaksi kaikista. Mitä me todella tiedämme elämästä Varissuolla?

Turun Varissuolla on heikko maine. Ollut jo vuosikymmeniä. Se on rauhaton ja levoton, sanotaan, ja asukkaat ovat sosiaalisesti huono-osaisia.

Varissuo on se kuuluisa esimerkki: sekä etnisesti että sosioekonomisesti Suomen todennäköisesti eriytynein maahanmuuttajalähiö.

Totta onkin, että Varissuolla on monia erityispiirteitä, ja ne näkyvät myös tilastoissa:

• Yli kolmasosa (36%) varissuolaisista on pienituloisia.
• Lähes kolmasosa (30%) on työttömiä.
• Suomenkieliset (44%) ovat vähemmistönä.

Nuoria alle kaksikymppisiä on paljon (23%), enemmän kuin missään muussa Turun lähiössä, ja heistä valtaosa (74%) puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea.

Kun Varissuosta puhutaan julkisuudessa, useimmiten äänessä ovat tutkijat ja poliitikot. Mutta mitä me todella tiedämme elämästä Varissuolla? Ja varsinkaan: mitä siellä elävät nuoret Varissuosta – tuttavallisemmin Vakkesta – ajattelevat?

Istuuko Riihimäellä sotarikollinen?

HS

Riihimäelle saapui alkukeväällä 2024 vakavailmeinen pietarilaismies, jota epäillään useista sotarikoksista Ukrainassa.

Hän on toki säilössä, Riihimäen korkean turvatason vankilan tutkintavankiosastolla.

Voislav Torden on 37-vuotias Venäjän kansalainen, joka Norjassa vuosia asuneena puhuu sujuvaa norjaa. Hän on avoimesti äärioikeistolainen ja Venäjän hyökkäyssodan kaksinkertainen veteraani, joka siirrettiin alkukeväällä 2024 Vantaan vankilasta Riihimäen tutkintavankiosastolle.

Vantaan vankilassa Torden oli ollut ensin säilöön otettuna ja sen jälkeen tutkintavankeudessa heinäkuusta 2023.

Suomen keskusrikospoliisi on alkuvuodesta 2024 lähtien tutkinut Tordenia todennäköisin syin epäiltynä törkeästä sotarikoksesta ja sotarikoksesta, jotka on tehty Donbasissa Itä-Ukrainassa jo vuosina 2014–2015. Venäjä aloitti hyökkäyssotansa eteläisessä ja itäisessä Ukrainassa keväällä 2014.

Syyttäjälaitos tarkensi joulukuussa 2023, että Tordenin osalta tutkinnassa ovat haavoittuneisiin tai antautuneisiin ukrainalaissotilaisiin kohdistuneet teot, joiden epäillään täyttävän sotarikoksen tunnusmerkistön.

Hallitus vie tuhansilta Ruotsissa asuvilta suomalaisilta kansan­eläkkeet: ”Tuntuu rangaistukselta”

HS

Kansaneläkettä saa Ruotsissa noin 18 000 ruotsinsuomalaista. Suomalaisten eläkeläisten keskusliiton puheenjohtajan mukaan päätös kansaneläkkeen lopettamisesta tuli monelle yllätyksenä.

Tuhansien virka­miesten irti­sanomisuhka yllätti virastot – Ilma­tieteen laitos joutuu pelkäämään ennusteiden puolesta

HS

HALLITUKSEN säästökuurin seurauksena tuhansia valtion virkamiehiä irtisanotaan vuonna 2025, arvioivat hallituslähteet STT:lle perjantaina. Aiemmin tiistaina päättyneessä kehysriihessä päätettiin, että hallitusohjelmassa jo päätetyn 250 miljoonan euron lisäksi valtionhallintoon kohdistetaan noin 150 miljoonan euron leikkaukset.

Suurimpien säästöjen ulkopuolella ovat oikeusministeriö, sisäministeriö ja puolustusministeriö. Muilla hallinnonaloilla joudutaan säästämään 3,58 prosenttia menoista.

ILMATIETEEN laitoksen pääluottamusmies ja Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liiton hallituksen puheenjohtaja Jouni Vainio sanoo, että on hyvin mahdollista, että laitoksella joudutaan seuraavaksi säästämään tutkimuksesta.

Hallitus löytää vielä järjestösäästöt edestään

HS

Järjestökenttä kaipaa tehostamista, mutta säästöt osuvat huonoon saumaan.

Valtion roolia pienemmäksi ja enemmän ulkopuolista rahaa. Se oli hallituksen pääviesti kolmannen sektorin toimijoille, jotka saivat tämän viikon kehysriihestä historiallisen synkkiä uutisia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia leikataan noin 130 miljoonaa euroa, ja leikkaukset alkavat porrastetusti jo ensi vuodesta alkaen. Alun perin leikkausten piti astua voimaan vasta vuonna 2027.

Kaikkiaan valtion rahaa on vaalikauden päättyessä käytössä kolmannes aiempaa vähemmän, ja tämä tulee käytännössä mylläämään koko järjestökentän uusiksi. Osalle toimijoista leikkaukset saattavat olla kuolinisku.

Kommentti: Hallituksen lyhytnäköinen leikkauspolitiikka tulee vielä tulevien hallitusten maksettavaksi. Kyllä Orpon ja Purran näkemykset valtiontalouden vakauttamisesta ovat yhtä kaukana kuin lähimmän Galaksin veljespuolueet.

Venetsian taidebiennaali

HS

Pia Lindmanin, Vidha Saumyan ja Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen teokset puhuvat monesta isosta asiasta yhdessä pienessä näyttelyssä. Taiteilijoita yhdistää kokemus siitä, ettei tätä maailmaa ole tehty heitä varten.

OS mieleen tulee yksi paikka, jossa nykyaikaisilla esteettömyyskäytännöillä ei ole mitään jakoa, se on Venetsia.

• Maailman suurin kuvataidetapahtuma, jota on järjestetty Venetsiassa vuodesta 1895.
• Satojen taiteilijoiden teoksia sisältävä kokonaisuus on kahden vuoden välein järjestettävä taidekentän tilannekatsaus.
• Tänä vuonna sinne odotetaan 800 000 kävijää.
• Näyttelyn päänäyttelyn on kuratoinut brasilialainen Adriano Pedrosa. Hän on ensimmäinen latinalaisamerikkalainen kuraattori, joka on valittu tehtävään. Päänäyttelyssä on mukana 331 taiteilijaa ja taiteilijakollektiivia.
• Taidetta on myös 88 maapaviljongissa. Suomi on esillä omassa paviljongissaan sekä osana yhteisteosta Pohjoismaiden paviljongissa. Ensi kertaa omat paviljonkinsa ovat saaneet Benin, Etiopia, Itä-Timor ja Tansania.

Tällaista on arki tavallisessa koulussa Espoossa: Väkivaltaa on jatkuvasti, ja osa lapsista käy myös aikuisten kimppuun

HS

Jatkuvaa väkivallan uhkaa, vihaisia vanhempia ja hukkaan heitettyjä oppitunteja. Kolme opettajaa kertoo, mitä arki voi olla tavallisessa koulussa.

KOLME opettajaa kertoo, minkälaista on arki sellaisessa tavallisen koulun tavallisessa luokassa, jolla opiskelee lapsia, jotka olisivat ammattiavun tarpeessa. Oireileva lapsi vaikuttaa koko luokan opetukseen ja arkeen.

Itseensä tai muihin ihmisiin kohdistuvalla väkivallalla oireileva lapsi saattaa jumiutua perusopetuksen ryhmään.

”Aikapommiksikin” kutsuttua tilannetta käsiteltiin Helsingin Sanomissa maanantaina. Artikkelissa tavallista luokkaa opettava aikuinen tuskaili oppilaan kanssa, joka olisi opettajan arvion mukaan tarvinnut sairaalakoulua.

Äärioikeisto vahvistuu Saksassa, mutta samaan aikaan taustalla kytee liberaali täyskäännös

HS

Saksassa hyväksyttiin edistyksellinen sukupuolivähemmistöjä koskeva laki. Myös abortin vapauttaminen etenee. Kannabis on jo sallittu.

SAKSASSA on tehty lyhyessä ajassa sarja näkyviä liberaaleja uudistuksia.

Viime viikolla Saksan liittopäivät eli parlamentti hyväksyi uuden sukupuolivähemmistöjen oikeuksia koskevan lain, joka mahdollistaa juridisen sukupuolen korjaamisen omalla ilmoituksella.

Häijyt huhut kiertävät viisukaupunki Malmössä – Poliisilta varoitus

IL

Euroviisujen harjoitukset pyörähtävät käyntiin vajaan kahden viikon päästä Malmössä, itse viisut käynnistyvät ensimmäisellä semifinaalilla 7. toukokuuta.

Ruotsissa nostettiin terroriuhkatasoa viime vuonna. Euroviisujen ja muiden yleisötapahtumien kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei tapahtumiin saa viedä laukkuja ei edes pientä käsilaukkua.

Juontaja haluaa henkivartijan

Euroviisujen juontaja Petra Mede toivoo itselleen henkivartijaa viisujen ajaksi. Mede juonsi viisuja myös vuonna 2016.

Suomi palaa ”luokattomaan” hoito­takuuseen, sanoo tutkija

HS

THL:n Liina-Kaisa Tynkkynen kritisoi hoitotakuun pidentämistä samaan aikaan kun hallitus antaa rahaa yksityiselle lääkärille pääsemiseksi.

JOHTAVA tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:sta pitää perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentämistä takaisin kolmeen kuukauteen ”valitettavana takapakkina”. Hoitotakuu tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa potilaan on viimeistään päästävä kiireettömään hoitoon.

Pahin painajainen

HS

Venäläistä öljyä Suomenlahdella kuljettavat entistä vanhemmat alukset. Osa ei ole koskaan aiemmin seilannut vaikeasti navigoitavalla reitillä.

KUVITELLAAN tilanne, joka on hyvinkin mahdollinen Suomenlahdella:

Täydessä raakaöljy­lastissa oleva säiliöalus on matkalla Venäjältä kohti länttä. Syystä tai toisesta tankkeri ei käänny Suursaaren reittijako­järjestelmästä kohti Suomenlahden suuta vaan jatkaa luoteeseen kohti Suomen rannikkoa.

Alus ajautuu matalikolle Porvoon edustalla. Kaksi lastitankkia vaurioituu, ja niiden koko sisältö eli 30 000 kuutiometriä raakaöljyä hulahtaa mereen.

Öljy ajelehtii kolmessa vuorokaudessa 60 kilometrin matkan, ja öljyyn sekoittuu samalla vettä niin, että lopulta öljyistä nestettä on jopa 180 000 kuutiota. Se on valtava määrä.

Tuuli puhaltaa lännestä ja lounaasta. Öljyt eivät onneksi päädy tuulten ja virtausten mukana suoraan Suomen rannikkovesille.

Mutta jos tuuli puhaltaisi kaakosta tai etelästä, tilanne olisi toinen. Silloin saariston luonto ja lukemattomat mökkirannat olisivat suuressa vaarassa.

EDELLÄ kuvattu tapahtumasarja ei ole totta vaan Rajavartiolaitoksen HS:lle tekemä laskelma mahdollisen öljypäästön kulkeutumisesta viime viikon alun säätietojen mukaisesti.