RIKKAALTA VIEDÄÄN 20 EUROA KUUSSA, KÖYHÄLTÄ JOPA 700 – LI ANDERSSON: ”EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI”

17.4.2024

”10 000 euroa kuussa tienaavan verotus kiristyy noin 20 euroa kuussa.”

– Hyvätuloisten verotus kevenee edelleen 1000 euroa vuodessa. Ja pienipalkkaisilta viedään jopa 700 euroa kuukaudessa.Se siitä oikeudenmukaisuudesta, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kiteyttää facebookissa keskiviikkona pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman porvarihallituksen tuoreet kehysriihipäätökset.

Andersson laskee, että uusien päätösten seurauksena kaikkein hyvätuloisimpien tuloverotus kiristyy korkeintaan 330 euroa vuodessa.

– Tämä tarkoittaa, että yli 14 000 euroa kuukaudessa tienaavien verotus kiristyy kuukaudessa noin 28 euroa. 10 000 euroa kuussa tienaavan verotus kiristyy noin 20 euroa kuussa. Kansanedustajan palkkiotasolla verotus ei kiristy ollenkaan, hän luettelee.

Andersson arvioi, että hallituksen päätös jättää koskematta pääoma- ja osinkoverotukseen oli tietoinen. – Vaikka kaikkein suurimmat verotuksen epäoikeudenmukaisuudet löytyvät juuri sieltä, hän korostaa.

Ei voi muuta sanoa kuin hattua nostaa – 93-vuotias Clint Eastwood on saanut jälleen yhden elokuvan purkkiin

Clint Eastwoodin viimeisenä elokuvana mainostettu Juror No. 2 on nyt purkissa myös jälkituotannon osalta.

Nicholas Houltin ja Toni Colletten tähdittämä oikeussalidraama on järjestyksessään 40. Eastwoodin ohjaama elokuva. Laskukaava ei kuitenkaan ole aukoton, sillä Eastwoodilta löytyy ohjaaja-merkintä myös esimerkiksi Likaiseen Harryyn (1971).

Ohjaaja-Oscarin Eastwood on voittanut kaksi kertaa: Elokuvista Armoton (1992) ja Million Dollar Baby (2004). Tämän lisäksi ehdokkuus on tullut elokuvista Menneisyyden ote (2003) ja Kirjeitä Iwo Jimalta (2006).

Juror No. 2 -elokuvan julkaisuaikataulu ei ole vielä tiedossa. (Huhtikuu 2024)

Kulttuurialan leikkauksista uutta tietoa: 25 miljoonaa onkin 75 miljoonaa euroa

Vuonna 2026 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuu 150 miljoonan euron säästöt.

Orpo ei pitänyt vaali­lupaustaan opiskelijoille

Komissaari Bretonilta piikki Suomelle: ”Ei voi olla yhtä aikaa sekä nuuka että sisä­markkinoiden ystävä”

Kansain­välinen työ­järjestö ILO lähestyi Satosta kirjeellä: kehottaa neuvottelemaan ay-liikkeen kanssa

Lue lisää.

SUOMI ON LINNAVUORIEN IHMEMAA

Linnavuoret ovat suomalaista muinaishistoriaa, jota on tutkittu varsin vähän. Linnavuoret ovat pääasiassa Etelä-Suomessa ja niitä arvioitu olevan vähintään sata.

Ne on tarkoitettu ihmisten turvaksi ulkoista vihollista vastaan. Ne sijaitsevat usein vesiteiden varsilla, sillä muinaisina aikoina liikuttiin vesitse. Niiden rakentaminen ajoittui pronssikaudelta noin 500 eKr. keskiajan alkupuolelle 1200-luvulle saakka.

Tiesitkö, että hiekan salakuljetus on maailman 3. suurin mafiabisnes – yli 500-kertainen bisnes asekauppaan verrattuna

Hiekan kaivaminen luvattomista paikoista sekä tämän hiekan salakuljetus ja myynti ovat maailman kolmanneksi suurin rikollisbisnes. Asiantuntija-arvion mukaan laitonta hiekkaa liikkuu maailmassa noin 200–350 miljardin dollarin arvosta joka vuosi.

Venäjällä olisi otollinen tilanne hyökätä

Sotatutkijan mukaan Ukraina on tehnyt hyvin vakavan virheen, kun se ei aloittanut linnoittamista ajoissa.

Ukrainalla on tällä hetkellä suuria vaikeuksia puolustautua Venäjän kasvavaa sotavoimaa vastaan. Suurimpia taisteluja on viime päivinä käyty Bahmutista noin viisi kilometriä länteen sijaitsevan Tšasiv Jarin kaupungin laidoilla.

Sotilasasiantuntijat ovat ounastelleet, että Venäjä aloittaa vielä ennen kesää suurhyökkäyksen. Ukrainan armeijan tilanne on hyvin vaikea, koska länsimaiden materiaalituki on huvennut ja esimerkiksi tykistön ammuksista ja ilmatorjuntaohjuksista on ankara pula. Venäjällä olisi siis otollinen tilanne hyökätä.

Kevin Costner ratsastaa jälleen – kaksiosainen lännenelokuva saapuu Suomenkin valkokankaille

Liki 35 vuotta sitten Kevin Costner ohjasi ja näytteli pääosan yhdessä kaikkien aikojen menestyksekkäimmässä lännenelokuvassa. Michael Blaken käsikirjoittama ja Costnerin esikoisenaan ohjaama Tanssii susien kanssa (1990) oli kotimaassaan vuoden kolmanneksi katsotuin ensi-ilta, ja Suomessa se ylsi 254 033:lla katsojallaan vuositilaston neljännelle sijalle.

Tanssii susien kanssa ei ollut perinteinen lännenelokuva, vaikka se onkin kertomus inkkareista ja länkkäreistä. Mustien ja valkoisten hattujen sijasta kuvassa näkyy intiaaneja, joiden seuraan sisällissodan väsyttämä pohjoisvaltojen sotilas (Costner) jää. Tanssii susien kanssa ei ollut ensimmäinen lännenelokuva, joka näytti intiaanit aitoina ihmisinä ja jonka tekijät olivat kiinnostuneita intiaanien kulttuurista, mutta se oli lajinsa suurin menestys.

Tanssii susien kanssa aloitti lännenelokuvien lyhyen uuden tulemisen. Kun Costnerin elokuva oli avannut ”pään” Oscareihin, ei ollut niin suuri ihme, että silloin kuusikymppisen Clint Eastwoodin viimeinen lännenelokuva Armoton (1992) palkittiin parhaan elokuvan ja ohjauksen Oscareilla. Syytäkin oli: Armoton on lajityyppinsä viimeinen suuri helmi ja elokuvahistorian hienoimpia teoksia.

Amerikan lahja

Yhdysvalloissa lapseni on luopunut puhelimen käytöstä. Onko Suomen pakko olla maa, jossa ekaluokkalaiselle hankittu älypuhelin on enemmän sääntö kuin poikkeus?

Kaikenlaisia odotuksia minulla Yhdysvaltoihin muuttamisesta oli, mutta tämä ei ollut yksi niistä.

Jos jotain kuvittelin, niin ehkä niin päin, että amerikkalaislasten arki olisi vielä pahemmin ruutujen täyttämää kuin suomalaisten. Sen sijaan puhelimen käyttö onkin jäänyt, eikä ruutuajasta keskustella.

Tarvitseeko edes sanoa, että se on taivaallista?

Suomessa monet lapset kulkevat yksin kouluun ja milloin mihinkin; kirjastoon, kauppaan, harrastuksiin. Puhelin tai älykello hankitaan, jotta lapsen saa kiinni.

Yhdysvalloissa lapset eivät kulje yksin. Se ei ole normaalia, ja siihen puututaan herkästi.

Jos lapsi jää ruokakaupassa jälkeen ja hetkeksi yksin hyllyvälikköön, ohikulkijat kysyvät heti, missä vanhempasi ovat. Sama toistuu, jos lapsi pyöräilee vähän liian kaukana aikuisista.

Kotiosavaltiomme Marylandin laissa todetaan, että alle 8-vuotiaat lapset eivät saa olla ilman vartiointia kotona tai autossa. Alle 13-vuotiaita näkee käytännössä hyvin harvoin itsekseen muualla kuin pientaloalueilla, joissa kaikki tuntevat toisensa ja lapset sukkuloivat omatoimisesti kodista toiseen.

Lapset eivät siis tarvitse puhelinta niin kuin itsenäiset vastinparinsa Suomessa.

Presidentti Joe Bidenin hallitus on pitänyt esillä erityisesti sosiaalisen median kielteisiä vaikutuksia. Viime keväänä se varoitti, että Tiktokin ja Instagramin kaltaiset sovellukset uhkaavat lasten mielenterveyttä. 19-sivuisessa raportissa nostettiin esiin esimerkiksi kiusaaminen, syömishäiriöt, itsetuhoiset ajatukset, heikentynyt uni ja liikkumisen väheneminen.

Hihhihhii

MAANANTAINA uutisoitiin siitä, että juontaja, yrittäjä Janne Katajan ja näyttelijä Aku Hirviniemen tuotantoyhtiö Hihhihhii Oy hakeutuu konkurssiin.

Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen toimitetusta konkurssihakemuksesta selviää muun muassa yhtiön velkatilanne. Suurimpiin velkojiin kuuluvat muun muassa Oma Säästöpankki ja Nordea.

Yksi suurimmista velkojista on tavaratalo Stockmann, joka perii Katajan ja Hirviniemen yhtiöltä vuokravelkaa peräti 198 084 euron edestä. Kaksi Hihhihhii Oy:n lelukaupoista toimii Helsingin ja Tampereen Stockmanneilla.

Konkurssihakemuksen velkalistalta löytyy myös 51 656 euron arvoinen maastoauto, josta on maksettu vasta 10 780 euroa.

Taseen mukaan yhtiöllä on velkaa yhteensä 7 677 550 euroa.

PS:n Jani Mäkelä vaati virka­mieheltä ”asenteen korjaamista” – Matti Vanhanen syyttää painostuksesta

6.4.2024

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä moitti valtiovarainministeriön virkamiestä, joka esitti maahanmuuton kasvua ratkaisuksi Suomen ongelmiin.

ENTINEN keskustapoliitikko Matti Vanhanen syyttää perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Jani Mäkelää virkamiehen painostamisesta.

Vanhanen julkaisi perjantaina Facebook-tilillään kirjoituksen, jossa hän moittii Mäkelän keskiviikkona viestipalvelu X:ssä julkaisemaa viestiä.

Mäkelä kommentoi viestissään valtiovarainministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin haastattelua. Spolander arvioi, että julkisen talouden pelastamiseksi on vaikea nähdä muuta keinoa kuin kasvava maahanmuutto.

”Ei helpota, kun virkamiehillä on tällaisia näkemyksiä, jotka eivät vie asioita eteenpäin, vaan ovat haitaksi. Paikka asenteen korjaamiselle, saa suorittaa”, Mäkelä kirjoitti.

”Mäkelän arvosteleman virkamiehen kausi päättyy, ellei häntä nimitetä uudestaan, tämän hallituskauden aikana. Nimityksen esittelee perussuomalaisten puheenjohtajana toimiva valtiovarainministeri [Riikka Purra]. Tällainen painostus sisältää sietämättömän piirteen eikä kerta kaikkiaan sovi suomalaiseen hallintoon”, Vanhanen kirjoitti.

Kommentti: Arvatkaa jatkuuko valtiovarainministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin virkakausi kun uusimisen aika tulee kun siitä päättää Riikka Purra.

VALMIUS TYÖTAISTELUIDEN JATKAMISEEN ON OLEMASSA, VAKUUTTAA TEOLLISUUSLIITON TURJA LEHTONEN

SAK:n hallitus päätti eilen torstaina keskeyttää neljä viikkoa kestäneet työtaistelutoimet, joilla vastustetaan pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen työelämä- ja sosiaaliturvapolitiikkaa. Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtosen mielestä ulospääsy kiristyneestä tilanteesta on se, että hallituksen asenteessa pitää tapahtua muutos.

– Me emme ole päättäneet lopettaa lakkoja, vaan olemme päättäneet keskeyttää nyt käynnissä olevat toimet, emmekä ole ilmoittaneet uusista toimista tässä yhteydessä, kertoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:lle.

Turja Lehtonen arvioi, että ulospääsyyn työmarkkinoiden umpikujasta on vain yksi tie.

– Tie on se, että maan hallituksen asenteessa pitää tapahtua muutos. Sen muutoksen pitää tapahtua pohjoismaisempaan suuntaan, Lehtonen sanoo ja viittaa eilen julkaistuun Uuden talousajattelun keskuksen UTAKin raporttiin, jossa todetaan, että yhdessäkään Pohjoismaassa ei ole toteutettu tämän kaltaisia muutoksia ilman neuvotteluprosessia.

Hölmöläisten hommaa Petteri Orpo

Näkis vaan suurten leikkausten työllisyysvaikutukset, muuta kuin syventävän lamaa.

Leikkaamalla vähävaraisilta ja työttömiltä valtiontalous nousuun, on Petteri Orpon hallituksen visio tulevaisuuden talouden noususuunnasta. Tulee mieleen hölmöläiset jotka leikkasivat peittoa ja kantoivat säkillä valoa taloon.

Asiantuntijoista jotka eivät ole lähellä kokoomuksen ideologiaa, eivät puolla hallituksen leikkausten työllisyyttä tukevia näkemyksiä.

Esimerkiksi: Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta arvioi MTV Uutiset Livessä, kuinka hallituksen leikkauspolitiikka vaikuttaa Suomessa köyhiin, pienituloisiin ja työttömiin.

– Näin lyhyessä ajassa näin suuri suunnanmuutos on poikkeuksellista, Saari arvioi.

Saari näkee ongelmana myös sen, että joillekin kotitalouksille leikkaukset tulevat “monesta eri korista”.

– Jos samanaikaisesti perheeltä vähenee asumistuki, lähtee pois työttömyysturvan erilaiset lisät ja erilaisia yhteensovittamislisiä, ja jos on kaksi aikuista, joihin se kohdistuu, niin se voi olla kohtuutonta.

Ruoka-apua Helsingin Kalliossa jakava Hurstinapu teki keskiviikkona koronapandemian jälkeisen ajan kävijäennätyksen: 2125 ihmistä haki ruokakassin Helsinginkadulla sijaitsevasta Hurstin Valinnasta. Hyväntekijä Heikki Hursti uskoo, että maanantaina voimaan tulevat Kelan etuuksien leikkaukset näkyvät myös leipäjonossa.

– Kyllä nämä jonojen pituudet ja ihmismäärät ovat koko ajan kasvaneet. Noin puoli vuotta sitten meillä kävi noin 1 500–1 600 ihmistä, ja nyt menee yli 2 000. Ihan selvästi väkijoukko on lähtenyt liikkeelle ja kasvanut. Hätä on näköjään suuri.

Etuuksiin tulevat muutokset vaikuttavat yleiseen asumistukeen, työttömyystukiin ja toimeentulotukeen. Esimerkiksi yleisen asumistuen korvausprosentti pienenee, ja työttömyysturvan 300 euron kuukausittainen suojaosa poistuu.

Jonossa ollut, nimettömänä pysyvä mies kertoo MTV Uutisille joutuvansa vaihtamaan asuntoa asumistuen pienentyessä.

Hallitus hykertee ja taputtaa karvaisia käsiään kun kansalla hätä kasvaa ja leikkaukset alkavat Purra.

KAIKILLA EI OLE PUHELINTA – TERVEYDENHUOLLON TAKAISINSOITTO EI TAKAA HOITOA

Vasemmistoliiton pirkanmaalainen kansanedustaja Anna Kontula arvioi, että terveydenhuollossa yleistyvien takaisinsoittopalveluiden käyttöön liittyy haasteita, jotka uhkaavat terveyspalveluiden saavutettavuutta.

Kontula huomauttaa siitä, että takaisinsoittopalvelun käyttö tosiasiallisesti ainoana ajanvaraustapana tekee palvelun tavoittamisen vaikeaksi tai mahdottomaksi niille, jotka eivät voi olla tavoitettavissa puhelimitse.

Emma Thompsonin kirje suomalaisille

30.3.2024

Kaksinkertainen Oscar-voittaja Emma Thompson kuvasi toimintaelokuvaa Kolilla ja rakastui Suomeen. Kuvausten jälkeen Thompson jäi miehensä kanssa Joroisiin lumikenkäilemään ja saunomaan savusaunassa suomalaisten ystäviensä kanssa. HS julkaisee hänen kirjoittamansa kirjeen yksinoikeudella.

olille saapuessani minulla ei ollut aavistustakaan, miten onnekas olin. Minua tervehtivät taianomaiset huiput, lumen peittämien mäntyjen vartioimat. Aloin aavistaa, että alkamassa oli valtava etuoikeus ja seikkailu.

Saavuin Kolille 29. tammikuuta, valmistautuakseni The Fisherwoman -elokuvan kuvauksiin. Elokuva sijoittuu Yhdysvaltain Minnesotaan, mutta koska Minnesotassa ei ilmastonmuutoksen vuoksi ole lunta, päätettiin kaikki ulkokohtaukset kuvata Suomessa.

Minulle toimintakohtausten kuvaaminen kylmässä, lumessa ja jäässä oli vaikeaa. En voi sanoa tunteneeni aina oloani mukavaksi tai edes itsevarmaksi. Olin usein peloissani ja epäilin, suoriudunko työstäni.

Sain tukea, jatkuvasti, ympäristön ja ihmisten poikkeuksellisesta luonteesta. Siitä lähtien, kun saavuin Kolille, minut otettiin vastaan ystävällisesti ja lämpimästi. Ihmisten valtava vieraanvaraisuus ja huumori saivat Kolin tuntumaan enemmän ja enemmän kodilta.

Työryhmämme suomalaiset vaikuttivat varsin sopivilta elokuvatyöhön. He olivat rauhallisia ja itsevarmoja. He työskentelivät uskomattomalla tarmolla ja valittamatta riippumatta siitä, miten järjettömiä työtunnit tai sää olivat.

Antaisin mitä tahansa, jos saisin mahdollisuuden työskennellä täällä uudelleen. Siksi kiitän kaikkia, jotka työskentelevät sen eteen, että audiovisuaalinen tuotanto pysyy elossa ja voi hyvin.

Haluan rohkaista kollegojani koko sydämestäni sijoittamaan tuotantojaan tänne. Jos tarvitsette dramaattista maisemaa, se on täällä. Jos tarvitset rohkeasydämisiä, erittäin herkkiä ja lannistumattomia työryhmän jäseniä, he ovat täällä. Jos tarvitset lohtua ja kotoisaa elämää, se on täällä.

Tulen aina olemaan kiitollinen ajastani Suomessa. Tämän tekstin kirjoitan viimeisenä päivänäni. Olen onnekseni saanut viettää viimeisen Suomi-päiväni ystävieni kanssa, joilla on savusauna ja avanto. Se on kuin viimeinen siunaus maalta, jota olen oppinut rakastamaan ja jota tulen kaipaamaan valtavasti.”

Thompsonin alkuperäinen kirje englanniksi.

Extremely Large Telescope (ELT)

On nykynäkymällä vuonna 2025 valmistuva, Euroopan eteläisen observatorion (ESO) erittäin suuri optinen teleskooppi.

Alun perin ESO alkoi valmistella OWL-teleskooppia (lyhenne sanoista Overwhelmingly Large Telescope), jonka pääpeilin halkaisija olisi ollut 100 metriä, mutta koska hanke ei näyttänyt toteutuskelpoiselta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, asetti ESO etusijalle pienemmän, 39 metrin pääpeilillä varustetun ELT-teleskoopin.

ELT-teleskooppia alettiin suunnitella joulukuussa 2006, jolloin ESO osoitti 57 miljoonaa euroa tutkimuksiin, joilla pyritään varmistamaan ennen kaikkea rakentamisen mahdollisuus. Alustavissa kustannusarvioissa teleskoopin kokonaiskustannuksiksi on laskettu 800 miljoonaa euroa, joka sisältää kehitys-, rakennus- ja käyttökustannukset.

Teleskooppi päätettiin sijoittaa eteläiselle pallonpuoliskolle ja tuolloin mahdollisina ehdokkaina lopulliseksi sijoituspaikaksi olivat muun muassa Chile sekä Kanariansaaret. Myös teleskoopin sijoittamista Etelämantereelle oli ehdotettu, mutta logistiset ongelmat osoittautuivat tälle ajatukselle liian suureksi esteeksi.

Teleskoopin sijoituspaikka varmistui 26. huhtikuuta 2010, kun ESOn neuvosto päätti laitteen rakennettavan Chileen, Cerro Armazones vuorelle, joka sijaitsee keskellä Atacaman aavikkoa 3 060 metrin korkeudella. Vuorelta on noin 130 kilometriä matkaa pohjoisessa sijaitsevaan Antofagastan kaupunkiin. ESOn VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) sijoituspaikkana tunnettu Paranal-vuori sijaitsee 20 kilometrin päässä Cerro Armazonesilta.

Finnlands Lebensraum-Suur-Suomi

Viime vuosina eräät ovat ääniä säästämättä julistaneet, että Suomesta on tulossa fasistinen valtio, missä natsit hyppivät puskista pelotellen mm. pellejä ja keppihevostelijoita, sekä muita räyhä-anarkisteja ja kirjastojen ystäviä.

Siltä se vähän tuntuu kun kuuntelee Orpon Purran hallituksen kansalaisille suunnittelemia alasajoja, toimituksen huomautus.

Intrigööri lorauttaa nyt vähäsen lisää vettä pelkomyllyyn. Hain yhtä yksittäistä tietoa maantieteilijä Väinö Auerista, kun törmäsin tietoihin minulta jo unohtuneesta saksankielisestä teoksesta "Finnlands Lebensraum" eli "Suomen elintila".

Sattumoisin kirja julkaistiin sotavuonna 1941 ja sen laatimiseen osallistuivat Auerin lisäksi historioitsija Eino Jutikkala ja kansantieteilijä Kustaa Vilkuna.

Viriävän hurmeisen revanssin eli jatkosodan hengessä kirjoitetun opuksen kirjoittamisesta teki aloitteen kaikkeen varautuva presidentti Risto Ryti.

Martin Scorsese kuvaa tänä vuonna Jeesus-elokuvan – Sijoittuu nykyaikaan

Vaippoja ei tällä kertaa tarvita. Elokuvan on ilmoitettu kestävän vain 80 minuuttia.

Martin Scorsese ilmoitti 2023 toukokuussa suunnittelevansa Jeesuksesta kertovaa elokuvaa, joka sijoittuu nykyaikaan. Nyt hän kertoi, että kuvaukset tapahtuisivat jo tämän vuoden aikana.

”Järjestäytyneet uskonnot ovat epäonnistuneet. Tavoitteena on muuttaa kuvaa koko Jeesus-juttua kohtaan helposti lähestyttävämmäksi”, Scorsese kommentoi.

Elokuva pohjautuu Shūsaku Endōn kirjaan A Life of Jesus. Scorsesen Silence-elokuva perustuu toiseen Endōn teokseen Vaitinolo (1966).

Scorsese kertoi aiemmin, että idean elokuvaan hän sai vieraillessaan paavi Fransiscuksen luona Italiassa.

Jeesus-teema ei ole Scorseselle vieras. Vuonna 1988 hän ohjasi elokuvan Kristuksen viimeinen kiusaus, jonka pääosassa nähtiin Willem Dafoe.

DOWNTON ABBEY: PALAAKO SARJA SEITSEMÄNNELLE KAUDELLE? ELOKUVA VAHVISTETTU

Palaako Downton Abbey pian seitsemännelle kaudelle? Daily Mailin mukaan tämä näyttää olevan näköpiirissä, sillä sarjaa kuvataan tällä hetkellä hyvin salassa. Kolmas elokuva näyttäisi kuitenkin olevan suunnitteilla, ainakin saagassa Lady Bagshaw'ta esittävän näyttelijä Imelda Stauntonin mukaan. Teemme tilannekatsauksen!

Entä jos Downton Abbeylla olisikin vielä muutama yllätys varastossa? Juuri kun luulimme jättäneemme viimeiset jäähyväiset Crawleyn perheelle ja heidän henkilökunnalleen vuonna 2015 (mutta varsinkin kahden elokuvan jälkeen, joista viimeinen julkaistiin vuonna 2022), Daily Mail on ilmoittanut ikonisen sarjan odottamattomasta paluusta! Huhujen mukaan kuuluisa talo avaa ovensa jälleen seitsemännelle kaudelle. Ellei kyseessä sitten ole elokuva? Näin ilmoitti näyttelijä Imelda Staunton( sarjanLady Bagshaw ) BBC Radio 2: ssa: "Tulee yksi viimeinen elokuva ja se on siinä", hän ilmoitti 20. maaliskuuta.

Tuotantoyhtiö Tuffi Films konkurssiin – tuotti Oscar-ehdokkaaksi päässeen elokuvan

Tuffi Films ajautui talousvaikeuksiin koronavuosina. Yhtiön lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa on Suomen toinen ja viimeisin varsinainen Oscar-ehdokas.

Helsingin käräjäoikeudesta kerrotaan Ylelle, että yhtiö asetettiin konkurssiin keskiviikkona 27.3. kello 10.

Tuffi Films perustettiin vuonna 2010. Konkurssiin asetetun yhtiön omistajia ovat Elli Toivoniemi, Venla Hellstedt, Kirsikka Saari, Jenni Toivoniemi ja Selma Vilhunen.

Vilhusen ohjaama lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa? (2012) on Suomen toinen ja viimeisin varsinainen Oscar-ehdokas. Se kilpaili pystistä lyhytelokuvien sarjassa vuonna 2014.

Kommentti: Harmi kun tuotantoyhtiö jolta on tullut laadukasta tuotantoa ajautuu konkurssiin. Pitääkö mun kaikki hoitaa on katsottavissa YouTubessa.

Pääministeri Orpoa ryöpytettiin Strasbourgissa: Onko Suomi joutunut huonoon valoon EU:ssa?

15.3.2024

Pääministeri Petteri Orpon esiintyminen Euroopan parlamentin Tämä on Eurooppa -keskustelussa äityi tuliseksi sananvaihdoksi. Erityisen kovaa kritiikkiä Orpo sai hallitusyhteistyöstä parlamentissa äärioikeistoksi niputetun perussuomalaisten kanssa.

Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa keskustelevat europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (kok.), Heidi Hautala (vihr.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.).

PETTERI ORPOLLE TÄYSLAIDALLINEN KRITIIKKIÄ EUROOPAN PARLAMENTISSA: ”EDUSTAMANNE EUROOPPA EI OLE SE, JONKA KANSALAISET TARVITSEVAT”

Orpon puhe sai kiitosta istuntosalin oikealta laidalta, mutta sitä kritisoitiin vasemmiston, sosiaalidemokraattien ja vihreiden puheenvuoroissa. Merkittävä osa keskustelun ajasta käytettiin Suomen sisäpoliittisen tilanteen käsittelyyn.

Euroopan parlamentin vasemmistoryhmän puheenvuoron piti tanskalaismeppi Nikolaj Villumsen, joka edustaa kotimaansa punavihreää Enhedslisten-puoluetta. – Normaalisti olisin iloinen ja ylpeä toivottaessani pohjoismaisen pääministerin tänne Euroopan parlamenttiin, mutta valitettavasti tänään en ole, Villumsen sanoi.

Ville Niinistöltä täyslaidallinen Orpolle – käynnisti kiihkeän somekeskustelun

VIHREIDEN europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) kritisoi keskiviikkona Euroopan parlamentissa pääministeri Petteri Orpoa (kok) ja tämän hallituksen politiikkaa. Orpo vieraili keskiviikkona Euroopan parlamentissa Strasbourgissa osana parlamentin puhujasarjaa.

– Pääministerimme pehmentelee puheitaan. Hän puhuu pohjoismaisen työmarkkinamallin rakentamisesta, kun hän oikeasti purkaa sitä. Hän sanoo, että tahtoo pitää kiinni Suomen hiilineutraaliustavoitteesta, mutta eivät tee mitään sen eteen.

Niinistö nosti esiin myös Orpon Politicolle viime viikolla antaman haastattelun, jossa Orpo totesi, ettei perussuomalaiset ole enää laitaoikeistolainen.

– Sanoit, että olet maltillistanut heitä antamalla heille ministerinsalkkuja. Sanoit, että he eivät ole laitaoikeistoa enää. Kysymykseni on, mikä puolue tässä hallituksessa on muuttunut? Oletteko itse siirtyneet oikealle oikeuttamaan epätasa-arvoista politiikkaa?

Niinistö jatkoi keskustelua X:ssä kirjoittamalla, että ”nykyinen kansallinen kriisimme lakkoineen on surullinen tila”.

Kommentti: Vihdoinkin Eu-mepit ottivat kantaa Suomen fasistisen hallituksen toimiin.

”Perus­suomalaiset pettivät äänestäjänsä ihan täysin” – Työn­tekijät kertovat, kuinka pitkälle he ovat valmiita menemään

11.3.2024

Hallituksen politiikkaa vastustavat lakot ovat maksaneet Suomelle arvion mukaan jo yli miljardin. Kolme työntekijöiden edustajaa kertoo, miksi työtaistelu on heistä silti välttämätöntä.

”JOS hallitus osoittaisi edes jonkinlaista halua siihen, että asioista voitaisiin aidosti neuvotella, niin lakko voitaisiin päättää nopeasti”, sanoo Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen.

Tänään alkavat laajat lakot seisauttavat käytännössä Suomen tavaraliikenteen kahdeksi viikoksi ja aiheuttavat häiriöitä polttoaineiden jakeluun. Muun muassa satamiin, Nesteeseen ja SSAB:hen osuva lakko iskee kipeästi Suomen vientialoihin, kuten teknologia-, metsä- ja metalliteollisuuteen.

PERJANTAINA pääministeri Petteri Orpo (kok) vetosi ammattiliittoihin, että ne peruisivat lakot. ”Me emme ole antamassa periksi niissä tavoitteissa, joita Suomi tarvitsee”, Orpo sanoi. Samalla hän painotti, ettei hallitus tingi lakko-oikeuteen ja paikalliseen sopimiseen liittyvien lakihankkeiden peruslinjasta.

Juuri tällaiset lausunnot saavat työntekijöiden edustajat näkemään punaista.

”Ensin rajoitetaan lakko-oikeutta, mikä tarkoittaa, ettemme pystyisi vastustamaan lakoilla hallituksen tekemiä päätöksiä. Meiltä vietäisiin vaikuttamisen välineet”, sanoo SSAB:n Raahen terästehtaan pääluottamusmies Timo Mällinen.

Kannattaa katsoa Ylen aamu 11.3.2024 kohdasta 1:53:26-2:05:22 Ilkka Kiema tutkimusjohtaja, Labore ja Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Analysoivat Hallituksen päätöksiä.

Kommentti: Ilkka Kiema tutkimusjohtaja, Labore, "Työttömien porukka nyt on vaikeammin työllistettäviä, ja se tekee entistä epäuskottavammaksi sen että ne työllistyisivät sillä tavalla että lisätään kannusteita jos heidän työlleen ei ole kysyntää."

Paukut kovenee rajan molemmin puolin.

Teollisuusliiton vastaisku

9.3.2024

Pyrimme irtautumaan paikallisesta sopimisesta, sanoo Riku Aalto

Koska hallitus aikoo laajentaa työehtosopimusten joustot järjestäytymättömiin yrityksiin, Teollisuusliitto pyrkii joustomahdollisuuksista eroon.

TEOLLISUUSLIITTO pyrkii irtautumaan merkittäviltä osin paikallisesta sopimisesta, jos hallituksen esitysluonnos paikallisen sopimisen laajentamisesta toteutuu.

Puheenjohtaja Riku Aalto toteaa, että monissa liiton sopimuksissa on ollut laveat paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Se tarkoittaa, että työpaikoilla voidaan sopia liiton luottamushenkilöiden kanssa myös työehtosopimuksen määrittämää tasoa heikommista työehdoista.

”Syksyn työehtosopimusneuvotteluissa pyrimme siihen, että vähennämme merkittävästi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.

TEOLLISUUSLIITON sopimuksissa on kymmeniä joustomahdollisuuksia. Teollisuusliitto vaatii ainakin tärkeimmistä eli palkanmuodostusta ja työaikaa koskevista joustoista luopumista.

Aalto mainitsee esimerkkinä teknologiateollisuuden työehtosopimuksen. Siinä palkankorotuksista ensimmäiseksi vaihtoehdoksi on määritelty, että työpaikoilla voidaan sopia mitä vain.

”Kenelle maksetaan, kuinka paljon maksetaan, koska maksetaan. Tällaiset asiat lähtevät ensimmäisenä sopimuksista pois.”

Käytännössä esimerkki tarkoittaa sitä, ettei työehtosopimuskierroksella sovittuja palkankorotuksia voitaisi enää kohdentaa yrityksissä eri tavoin kuin liitot ovat sopineet.

VIIKON TÄRKEIN ASIA POLITIIKASSA ON LAKKO-OIKEUS: ”HALLITUKSEN JÄÄRÄPÄISYYDELLÄ LAKOT TULEVAT LISÄÄNTYMÄÄN”

Mikä asia on viime aikoina työllistänyt sinua eniten, vasemmistoliiton riihimäkeläinen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen?

– Hallituksen esitykset liittyen työntekijöiden oikeuksien heikentämiseen. Suomi on hylkäämässä pohjoismaisen työmarkkinamallin ja lähdössä kokonaan eri suuntaan, mikä tulee vaikuttamaan jokaisen työntekijän elämään.

– Nyt teemme kaikkemme sen puolesta, että saisimme edes osan heikennyksistä estettyä ja että hallitus suostuisi neuvottelupöytään.

Minkä asian nostaisit eduskunnan tärkeimmäksi tältä viikolta?

– Lakko-oikeuden rajoittamisen. Olen pitänyt asiaa esillä viime syksystä lähtien, ja hallituksen perustelut on monilta osin ammuttu alas. Hallituksen jääräpäisyydellä lakot tulevat ainoastaan lisääntymään, eivät vähenemään.

– Kyse on kuitenkin kaikkien arkeen vaikuttavista välttämättömistä palveluista ja perusoikeuksista, jotka valtion pitäisi aina pyrkiä turvaamaan. Vasemmistoliitto on esittänyt konkreettisia keinoja, miten hyvinvointialueiden taloudellista liikkumavaraa lisättäisiin, jotta monilla alueilla nyt valmisteltavilta kestämättömän rajuilta leikkauslistoilta voitaisiin säästyä.

Kuva: Pixabay

PAIKALLINEN SOPIMINEN EI OLE PIKKU JUTTU: TYÖNTEKIJÄN PALKASTA VOI LÄHTEÄ JOPA TONNI KUUSSA

Vasemmistoliitto muistuttaa siitä, miksi ammattiliittojen jäsenet nyt lakkoilevat: Työtaisteluilla vastustetaan hallituksen kaavailemia historiallisia työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvaleikkauksia.

Puolue muistuttaa myös siitä, että sen lisäksi enemmistö suomalaisista tukee työntekijöiden kamppailua toimeentulon ja yhteisten oikeuksien puolesta. Tämä käy ilmi muun muassa SAK:n helmikuussa julkistamasta kyselystä.

Hallitus ajaa maan kaaokseen

6.3.2024

Purra&Orpo haluaa katsoa mitä leikkuulaudan käyttö voi aiheuttaa. #yleastudio pic.twitter.com/zaXsuMvwJN

— Frans Koski (@DPK_News) March 6, 2024

Kekkonen hiihtää, Kekkonen kalastaa...

5.3.2024

Stubb Thriatholinistaa...

Presidentti Kekkonen oli urheilumiehiä. Hän voitti 23-vuotiaana Suomen mestaruuden korkeushypyssä tuloksella 185 ja oli koko elämänsä aktiivinen liikkuja ja harrastaja.

Kekkosen vallankäytön keskeinen osa olivat erilaiset retket, joilla mm. hiihdettiin ja metsästettiin. Retkillä oli usein mukana vanhoja ja tulevia suomalaisia vaikuttajia.

Hiihtoretkillä Kekkonen tunnettiin kovakuntoisena, ja hänen takanaan tulevia kutsuttiin leikkisästi perässähiihtäjiksi. Yleensä Kekkonen määräsi tahdin.

Kekkosella oli metsästys-, kalastus- ja urheilukavereita kaikista sosiaaliryhmistä. Mukana oli yritysjohtoa, poliitikkoja mutta myös taiteilijoita ja tavallisia kansalaisia.

Presidentin välitön luonne pääsi hyvin esille näillä retkillä. Ja tv-kamerat seurasivat uskollisesti mukana oltiin sitten hiihtämässä Lapissa tai kalareissulla Azerbaidzhanissa.

Tamminiemestä presidentti lähti lähes joka aamu lenkille läheiseen Seurasaareen. Ja sen päälle hän nautti maittavan aamiaisen.

Kommentti: Kekkonen oli merkittävä presidentti varsinkin Neuvostoliiton suhteiden ylläpitämisessä.
Tuleeko presidentti Stubbista yhtä rauhaa rakentava Venäjän suuntaan. Ainakin hän heti aluksi ilmoitti, ettei vastaisi jos venäjän presidentti Putin soittaisi. Kiinnostava kommentti juuri alkavalta presidentiltä, se tuskin vaikuttaa kovin rauhaa rakentavalta kommentilta.

Suomi saa tänään uuden presidentin

1.3.2024

”Hyvä ja helppo paikka kasvaa”, sanoo Suzanne Innes-Stubb – HS vieraili presidentinrouvan kotikaupungissa Solihullissa

SUOMESSA on ollut iso asia, että uusi presidentinpuoliso Suzanne Innes-Stubb on kotoisin Britanniasta. Ensimmäistä kertaa ”maan äidiksi” nousee ulkomaalaissyntyinen henkilö.

MILLAISEN PRESIDENTIN SUOMI STUBBISTA SAA? NÄIN VASTAAVAT TUTKIJA, POLIITIKKO JA TOIMITTAJA

Stubbin presidenttiys tarkoittaa, että kokoomuksen presidenttiputki kestää ainakin 18 vuotta. Stubbin edeltäjä Sauli Niinistö istui kaksi kautta eli 12 vuotta presidenttinä.

Presidentinvaalin toisella kierroksella vastakkain oli kaksi arvoiltaan melko liberaalia ehdokasta, tosin molemmat yrittivät häivyttää niitä hakiessaan tukea konservatiivisimmilta seuduilta. Siinä Stubb onnistui vastaehdokas Pekka Haavistoa paremmin.

Stubbin voitto toisella kierroksella ratkesi suurten kaupunkien ulkopuolella, missä Haaviston kannatus jäi selvästi Stubbia pienemmäksi. Haavisto puolestaan jyräsi isoissa kaupungeissa, ainoana suurena poikkeuksena oli Espoo.

Stubb on määritellyt ulkopoliittisen linjansa arvopohjaiseksi realismiksi. Sen pohjalta lähdimme tällä kertaa kysymään raadiltamme, millaisen presidentin Suomi Stubbista saa. 

Matti Pesu Johtava tutkija, Ulkopoliittinen instituutti

Suomi saa Alexander Stubbista presidentin, jonka kansainvälispoliittista maailmankuvaa värittää usko läntisiin järjestöihin, erityisesti Euroopan unioniin ja Natoon. Hänen länsimyönteisyytensä kumpuaa enemmänkin arvopohjaisesta arviosta Suomen paikasta maailmassa kuin viileän reaalipoliittisesta analyysistä. Stubb satsannee presidenttikautensa aikana muun muassa transatlanttisiin suhteisiin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Nähtäväksi jää, olivatko Stubbin presidenttikampanjan puheen rauhanvälityksestä vaalitaktiikkaa vai aikooko hän ajaa asiaa myös presidenttinä. Stubb on viime vuosina analysoinut maailmanpolitiikan isoa kuvaa, mikä on piristävä poikkeus kapeaan suomalaiseen geopoliittiseen katsantoon. Vaikka Stubbin kannat suhteessa Venäjään ovat tiukat, hänen suhtautumisensa ei-läntisen maailman toimijoihin, esimerkiksi Kiinaan, ei ole kovin haukkamainen. Tässä mielessä Stubb istuu suomalaisen pragmaattisen ulkopolitiikan perinteeseen. Tyyliltään Stubb ei välttämättä edusta suomalaista valtiomiestyyppiä toisin kuin edeltäjänsä Niinistö. Stubb pystynee selvästi artikuloimaan Suomen linjauksia sekä kotimaiselle että kansainväliselle yleisölle.

Li Andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Odotan, millainen suomalaisia yhdistävä tekijä hän on. Kaikki puolueet, myös vasemmisto, ovat valmiita yhteistyöhön. Tässä suhteessa en odota suuria muutoksia aiempaan, hyvin toimineeseen yhteyteen Niinistön kanssa. Stubb on korostanut keskustelevuutta: toivon, että käymme enemmän aidosti monipuolista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, mitä on toistaiseksi käyty Nato-Suomessa hyvin vähän. Stubb on ollut kampanjassa vahvasti ydinaselainsäädännön uudistamisen kannalla, joka jakoi myös ehdokkaita. Tähän tarvitaan laaja parlamentaarisen yhteisymmärrys, mitä ei tällä hetkellä ole, enkä myöskään siksi itse pidä tämän keskustelun avaamista järkevänä. Toisella kierroksella erot olivat ilmastonmuutokseen, eriarvoisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Huomioiden historiallisen tiukan vaalituloksen, olisi Stubbin viisasta ottaa myös näitä laajaa tukea nauttivia teemoja vahvemmin agendalle. Myös Gazan tilanteeseen hänellä on nyt paine ottaa vahvemmin kantaa Suomen äänellä – etenkin, kun Israelin toimiin kriittisesti suhtautuvat äänet yleistyvät myös läntisten johtajien keskuudessa.

Marko Junkkari Helsingin Sanomain toimittaja

Vaikka toimittajat yrittivät vaalikampanjan aikana hohtimilla repiä Aleksander Stubbilta näkemyksiä hallituksen kaavailuihin rajata poliittisia lakkoja ja muihin työelämäuudistuksiin, Stubb ei niitä juuri suostunut kommentoimaan. Sama linja jatkunee myös presidenttinä. Stubb tuskin tulee olemaan samankaltainen unilukkari kuin Sauli Niinistö, joka toistuvasti esitti huoliaan esimerkiksi Suomen velkaantumisesta. Stubb tulee todennäköisesti pysymään hyvinkin tarkasti presidentin valtaoikeuksien rajoissa – johtuen jo siitä yksinkertaisesta syystä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat ne alueet, jotka Stubb politiikassa parhaiten hallitsee. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa presidentti Stubb tuleekin olemaan hyvin aktiivinen. Hän tulee matkustamaan paljon ja antamaan haastatteluita maailman viestimille. Stubbilla on valmiina maailmalla laajat kontaktiverkostot, joita hän tulee presidenttinä täysimääräisesti hyödyntämään. Vaalikampanjan aikana Stubb puhui paljon rauhanvälityksestä. Voi hyvinkin olla, että presidentti Stubb nähdään vielä jossain roolissa sovittelemassa maailman sotia ja kriisejä. Presidentti Stubbin keskeinen tavoite on saada Suomi tekemään kokoaan suurempaa ulkopolitiikkaa.

Kun Stubb sulkee suunsa

Presidentti vaihtuu – Seuraa näitä asioita virkaan­astujaisissa.

Julija Navalnaja: Miestäni kidutettiin ja hänet tapettiin Putinin käskystä

Aleksei Navalnyin leski epäili europarlamentin edessä, että poliisi käy hautajaisvieraiden kimppuun.

TOISSA perjantaina Harpin vankisiirtolassa Venäjällä kuolleen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin leski Julija Navalnaja syytti keskiviikkona suorin sanoin Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia miehensä kuolemasta.

”Alekseita kidutettiin kolmen vuoden ajan nimenomaan Putinin käskystä”, Navalnaja sanoi venäläisen oppositiosivuston Nastojaštšeje Vremjan mukaan. ”Häntä pidettiin eristyssellissä, hänen kaikki yhteytensä ulkomaailmaan katkaistiin, kirjeitä tai puheluita ei hyväksytty.”

”Ja he tappoivat hänet ja jatkoivat vielä senkin jälkeen hänen ruumiinsa häpäisyä ja hänen äitinsä pilkkaamista.”

Suomi hankkii 79 miljoonalla uusia aseita hävittäjiin Yhdysvalloista

Puolustusvoimat hankkii tuleviin hävittäjiin muun muassa JDAM- ja SDB I -pommijärjestelmät sekä BRU-61-laukaisulaitteita.

PUOLUSTUSVOIMAT aikoo hankkia F-35-hävittäjiin niin kutsuttua ilmasta maahan -aseistusta Yhdysvalloista.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) valtuutti Puolustusvoimat allekirjoittamaan hankintasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi hankintaa istunnossaan viime torstaina.

Ensimmäiset F-35-hävittäjät saapuvat Suomeen Lapin lennostoon vuonna 2026. Uuden kaluston on suunniteltu olevan käytössä kokonaisuudessaan 2030-luvun alussa.

KUN PERUSSUOMALAISTEN MINISTERI SYYTTÄÄ AY-LIIKETTÄ RIKOLLISJÄRJESTÖKSI, EI PÄÄMINISTERI SANO MITÄÄN – YHTEISKUNTA MAKSAA KOVAA HINTAA ORPON HILJAISUUDESTA

23.2.2024

Perussuomalaiset käyttävät itse mielellään räävitöntä kieltä, niin tekee myös elinkeinoministeri Wille Rydman. Säännöt ovat toiset perussuomalaisia kritisoiville. Heille perussuomalaiset eivät salli sananvapautta, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Orpon hallituksen elinkeinoministeri Wille Rydman on ottanut linjakseen räävittömän kielen. Kokoomuksesta perussuomalaisiin loikannut Rydman on solvannut ammattiyhdistysliikettä ja kutsunut sitä rikollisjärjestöksi. Orpon vastaus puheisiin on ollut hiljaisuus.

Torstaina Rydman jatkoi valitsemallaan linjalla Ylen A-Talk-ohjelmassa. Asia-argumentteja ei juuri ministeriltä kuultu, puhetta ay-mafiasta, Hakaniemen palatseista ja ay-eliitistä sitäkin enemmän. Samaa viestiä Rydman on hokenut sosiaalisessa mediassa jo pitempään.

LI AN­DERS­SON: OI­KEIS­TO­HAL­LI­TUS VIE SUO­MEA POH­JOIS­MAI­SES­TA MAL­LIS­TA KOH­TI ITÄEU­ROOP­PA­LAIS­TA TYÖ­MARK­KI­NA­MAL­LIA

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esittää Orpon hallitukselle epäluottamusta hallituksen aiheuttaman työmarkkinakaaoksen vuoksi. Andersson piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa.

– Orpon hallitus on viemässä läpi laajemman ohjelman työehtojen heikentämiseksi kuin mitä on tehty missään muussa Pohjoismaassa. Siirrymme pohjoismaisesta mallista kohti itäeurooppalaista työmarkkinamallia. Tällä tulee olemaan vaikutuksia jokaisen suomalaisen työntekijän asemaan ja työehtoihin, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan erityisesti paikallisen sopimisen laajentamisella ja niin sanotulla vientimallilla on rajuja vaikutuksia suomalaisiin työmarkkinoihin ja työn tekemisen ehtoihin.

Presidentti Niinistö jalkautui kansan pariin ja puhkesi kyyneliin – Kommentoi myös lyhyesti seuraajaansa

Presidentti Sauli Niinistö sai rocktähden vastaanoton viimeisellä maakuntamatkallaan Salossa. Hän luottaa, että hänen seuraajansa Alexander Stubb tulee onnistumaan tehtävässään.

Hän sai vastaanoton, joka ei varmasti jättänyt kylmäksi. Yleisöpaljous ympäröi hänet välittömästi, kun hän saapui paikalle.

Näin sisäministeri Rantanen selittää, miksi väistelee rajakeinojen kertomista: "Ei koskaan kannata näyttää vastustajalle kortteja”

– Kaikki me tiedämme, että kun tulee kevät ja lumet sulavat, maastomme on silloin helpompi ylittää.

Rantasen mukaan Venäjän puolella tiedetään olevan satoja, ellei tuhansia henkilöitä odottamassa mahdollisuutta päästä Suomeen.

Puolustusministeri Häkkänen moittii länsimaita Ukrainan tukemisen hitaudesta – "Akuutti apu on elinehto"

Puolustusministeri Häkkäsen mukaan lännessä on tiedostettu Ukrainan tilanteen vakavuus liian hitaasti.

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan viimeisin symbolisesti suuri takaisku tuli viikonloppuna, kun Venäjä valtasi Avdijivkan kaupungin. Venäjä on muutenkin saanut painettua Ukrainan joukkoja taaksepäin.

Häkkänen osallistui viikonloppuna Münchenin turvallisuuskonferenssiin, jossa myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti puheenvuoron.

– Älkää kysykö meiltä, milloin sota loppuu. Kysykää itseltänne, miksi Venäjä kykenee yhä jatkamaan sotaansa, Zelenskyi sanoi.

Kauhun tasapaino menee uusiksi: Kiinan massiivinen ydinasehanke on ennennäkemätön riski Yhdysvalloille

Kylmän sodan kolkko perintö globaalissa ydinasetasapainossa on jäämässä historiaan. Tilalle tulee entistä tulenarempi järjestys.

Kiina on vuosikymmenen loppuun mennessä voimakas ydinasevalta, jonka arsenaalilla on pelotevaikutuksen lisäksi potentiaalia myös uhkailukäyttöön Tyynenmeren areenalla. Jos Yhdysvaltain puolustusministeriön arvio pitää paikkansa, Kiinalla on vuonna 2030 yli 1 000 ydinkärkeä – nelinkertainen määrä vuoteen 2020 nähden. Ja se on vasta alkua.

Kärkien määrän lisäksi Kiina on panostanut ydinasejärjestelmien laatuun niin maalla, merellä kuin ilmassa. Satojen mannertenvälisten ohjusten siilojen rakentaminen kielii siitä, että Kiina pyrkii hankkimaan kykyä potentiaaliseen ensi-iskuun.

Väite: Navalnyi tapettiin luultavasti lyönnillä sydämeen, ”KGB:n tavaramerkillä”

Aktivisti Vladimir Osetškin sanoo, että Venäjän vankiloista aiemmin vapautuneet ovat kertoneet vankeja tapetun samalla keinolla.

VIIME viikolla vankilassa kuollut venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi tapettiin todennäköisesti yhdellä lujalla iskulla sydämen kohdalle kylmettämisen jälkeen, väittää venäläinen ihmisoikeusaktivisti Vladimir Osetškin.

Maanpaossa Ranskassa elävä Osetškin perusti vuonna 2011 Gulagu.net-järjestön, joka on erikoistunut raportoimaan ihmisoikeusrikkomuksista Venäjän vankiloissa.

Kukkia laskeneita on kutsuttu asepalvelukseen

PIETARILAISET ovat saaneet Venäjän asevoimilta kutsuntakirjeitä laskettuaan kukkia viime viikolla kuolleen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin muistolle.

Latviasta käsin toimiva riippumaton venäläinen uutissivusto Meduza kertoo kahdesta tapauksesta:
IDITE LESOM -ihmisoikeusjärjestön mukaan 27-vuotias mies sai kutsuntakirjeen tultuaan ensin pidätetyksi, kun hän oli laskenut kukkia poliittisen vainon uhreille.

”Minut tuomittiin kolmeksi päiväksi putkaan, ja ennen vapauttamista sain kutsuntakirjeen. Minulla ei ole rikosrekisteriä, ei ole koskaan ollutkaan. Minun on määrä ilmoittautua siellä ennen [helmikuun] 27. päivää”, mies sanoi järjestölle.