Putositko kärryiltä sähkötukiviidakossa? Katso tästä nopeasti, mitä erilaisia tukia sinä voit sähkölaskuihisi saada

11.1

Kokosimme keskeiset tiedot hallituksen kertakorvauksesta, verottajan sähkövähennyksestä ja Kelan sähkötuesta.

Alv-ale, kertakorvaus, Kelan sähkötuki, windfall-vero...

Kohtuuttomien sähkölaskujen helpottamiseksi on jo tehty iso joukko päätöksiä. Mutta mitä tukea kukakin voi saada ja milloin?

1. Hallituksen kertakorvaus
-Hyvitys marras-helmikuulta / kk. Omavastuu 90€/kk, hyvitys 50% korkeintaan 700€/kk.

Kuka voi saada?

Kaikki, jotka maksavat sähköstä yli 10 senttiä kilowattitunnilta. Pörssisähkösopimukset lasketaan suoraan tuen piiriin.
Tukea ei tarvitse itse hakea, vaan se myönnetään automaattisesti siihen oikeutetuille.

Milloin maksetaan?

Tuki maksettaisiin kuluttajille kahdessa erässä, joista ensimmäinen mahdollisimman pian, viimeistään maaliskuussa. Toinen erä maksettaisiin seuraavalla laskulla.

2. Verottajan sähkövähennys

Kuka voi saada?

Kaikki, joiden tammi-huhtikuun sähkökulut ylittävät 2 000 euroa ja veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen. Kuluissa huomioidaan sähkön hinta sekä perusmaksu, mutta ei sähkönsiirtoa.
Vähennyksen saa arviolta noin 252 000 kotitaloutta. Sen voi saada vakituiseen asuntoon.
Sähkövähennys on ensisijainen tukimuoto. Jos maksettavia veroja ei ole niin paljon, että vähennyksestä hyötyy, voi hakea Kelan sähkötukea.
Sähkövähennys ilmoitetaan itse verottajalle.

Kuinka paljon?

Kuinka paljon?

Verovähennystä voi saada 60 prosenttia niistä tammi-huhtikuun sähkökuluista, jotka ylittävät 2 000 euroa.

Milloin maksetaan?

Sähkövähennys on veroista tehtävä vähennys. Se laskee veroprosenttia, jolloin rahaa jää enemmän käyttöön.

3. Kelan väliaikainen sähkötuki

Jos et hyötyisi verovähennyksestä, hyvitys tammi-huhtikuulta omavastuu 400€/kk. Hyvitys 60% korkeintaan 660€/kk.

Kuka voi saada?

Ne pienituloiset kotitaloudet, joille veroja ei kerry riittävästi sähkövähennyksen hyödyntämiseen.

Myös taloyhtiöille tulossa uusi sähkötuki

Taloyhtiöiden tukimalli olisi vastaavanlainen kuin uusi kuluttaja-asiakkaiden sähköhyvitys.

”Tämä on ihan pelleilyä” – Aamulehti kysyi, mitä tamperelaiset ajattelevat hallituksen sähkö­tuki­mallista

Aamulehden haastattelemat tamperelaiset näkevät hallituksen sähkötukimallissa monia valuvikoja ja kertovat vaihtoehtoja, kenelle sähkökorvauksia pitäisi maksaa.

”Hallitus maksaa sähkölaskun kertakorvauksen kenelle maksaa. En minä ainakaan saa mitään, koska 90 euron omavastuun kuukausiraja ei täyty. Silti sähkönhintani nousi joulukuussa ensin 34 senttiin kilowattitunnilta ja muuttuu kahden kuukauden välein. Seuraavassa korotuksessa se on jo 45 senttiä kilowattitunnilta. Asun vuokralla rivitalossa, ja sähkölaskuni on kasvanut ja kasvaa roimasti. Tämä on ihan pelleilyä: asian kuuluisi olla niin, ettei sähkö voi maksaa 45:tä senttiä kilowattitunnilta, vaan enintään 20 senttiä. Silloin se hyödyttäisi kaikkia. Helen-sähköyhtiöltä saisi halvemman kahden vuoden sopimuksen, mutta ei minua kiinnosta vaihtaa: ei tämä tilanne voi jatkua yli kesän. En minä näihin sähkönhintoihin kuole, mutta kyllähän tilanne ärsyttää.”
Marko Halonen, 50, Tampereen Lielahti.

”Minulla on edullinen, neljä senttiä kilowattitunnilta maksava määräaikainen sähkösopimus. Sähkölaskuni on 80 neliön asunnossani noin 25 euroa kuukaudessa ja siirtomaksu päälle. Sähkölaskuni on siis paljon pienempi kuin monella muulla. On silti vaikea kysymys, onko oikein, jos sähkötukea eivät saa ne, joiden sähkö maksaa alle 10 senttiä kilowattitunnilta. Tarvitsevatko hyvätuloiset sähkötukea tai mitä, jos sähkösopimuksen hinta on juuri alle 10 sentin ja silti on pienet tulot? Tulosidonnainen tuki olisi oikeudenmukainen tapa korvata sähkönhinnan nousua.”
Krista Vaarala, 31, Tampereen Tesoma.

”Asun 45 neliön kerrostaloasunnossa. Viime sähkölaskussani pörssisähkö maksoi 29,57 senttiä kilowattitunnilta, mutta hinta heittelee 10:n ja 30:n välillä. Asuin aiemmin omakotitalossa enkä halua edes tietää, mitä sähkölaskuni olisi siellä nyt. Kerroin olisi iso. Sähkön hinnannousu on pelkkää huijausta: miten sähkön hinta yhtäkkiä näin pompsahti? Mistä hinta muodostuu? Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Sähköyhtiöt tekevät kauheita voittoja, aivan järjettömiä. Valtio lyö rahaa kansalaisten sähkötukiin, mutta sähköyhtiöiden hinnoitteluun ei voida muka puuttua. En hyödy valtion kaavailemasta sähkötuesta millään tavalla, koska ei sähkölaskuni loppusumma nouse yli 90 euron omavastuun. Pientä apua tuesta ehkä on joillekin.”
Jarmo Vähätalo, 50, Tampereen Hyhky.

”Sähkö maksaa minulle 15 senttiä kilowattitunti ja voin vaihtaa sen, jos hinta halpenee. Asun kerrostalossa ja sähkölaskuni on nyt noin 50 euroa kuukaudessa. Valtion kaavailema sähkötuki on pieni helpotus, vaikka ei se minua hyödytä.”
Toni Saukko, 32, Tampereen Haapalinna.

”Asun luhtitalossa ja maksan sähköstä 26 senttiä kilowattitunnilta ja noin 150 euroa kolmelta kuukaudelta. Yhtiö on korotellut hintaa ihan mielensä mukaan ja hinta on nyt moninkertainen aiempaan verrattuna. Eihän se kivalta tunnu, etenkin koska maksan yksin kaiken. Hallituksen sähkötuen malli ei ole oikeudenmukainen, koska se ei ole tasapuolinen kaikille. Hyvätuloiset selkeästi hyötyvät, koska he maksavat enemmän. Me jotka kulutamme sähköä vähemmän, emme saa mitään. Kuitenkin sähkön hinnannousu koskee eniten yksin asuvia, yksinhuoltajia ja eläkeläisiä.”
Tiina Mäkelä, 56, Tampereen Hyhky.

”Asun 150 neliön omakotitalossa ja maksan sähköstä 32 senttiä kilowattitunnilta. Hinta muuttuu aina kahden kuukauden välein ja on noussut moninkertaiseksi aiempaan verrattuna. Osun varmasti siihen haarukkaan, joka saa hallituksen sähkötukea, mutta toistaiseksi olen itse pärjännyt. Minua ei henkilökohtaisesti stressaa tämä sähkön hinnannousu, koska olen töissä ja voin vaikuttaa asioihin. Kaikki ne rahat kuitenkin menevät, jotka tulevat.”
Antti Lahtinen, 34, Tampereen Pohtola.

Kommentti: Eihän tälläisessa sähkö markkinoissa ole mitään järkeä, vai onko tämä vapaan markkintalouden kukkanen ja leviämässä muuallekin tuotantotalouteen. Sähkö, joka pitäisi olla jokaisen perusoikeuksiin kohtuuhinnalla saatava tuote onkin yht'äkkiä muuttunut elämän ja kuoleman kysymykseksi konkreettisesti.

Taloudet jotka joutuvat elämään 1000€ kuussa voivat saada suurempia sähkölaskuja joihin tulot riittävät. Poliitikot pähkäilevät kuka on oikeutettu tukiin ja tietenkin ne joilla on suurimmat tulot saavat suurimmat avustukset. Sitä ei kuulemma pysty rajaamaan niin, että eniten apua tarvitsevat olisivat ensisijaisia tuen saajia.

Toivottavasti kansa muistaa kun #eduskuntavaalit kenen ehdokkaan kuva seipäännokassa killuu eikä välttämättä suosiota kerätäkseen.

Ruotsin puolustus kestäisi enintään 7 päivää? Komentaja tyrmää ja nostaa esiin Venäjän hyökkäyssodan erityisen piirteen

-Ruotsin puolustus kestäisi enintään seitsemän päivää, laukaisi Ruotsin puolustusvoimien komentaja ja kohu oli valmis. Nyt hänen seuraajansa kommentoi herkkää asiaa. Venäjän silmittömät pommitukset Ukrainassa herättävät vaikean kysymyksen myös Ruotsissa.

-Nato-kenraali: Näin varmistettiin, ettei Venäjä pääse yllättämään – ”Tämä on pidätellyt Moskovaa laajentamasta sotaa”

-Naton Euroopan-joukkojen komentaja Christopher Cavoli nostaa esiin kuusi olennaista huomiota Ukrainan sodasta, jonka mittakaava on niin iso, ettei se mahdu aiempaan ajatteluumme. ”Venäjä on ampunut joka päivä keskimäärin yli 20 000 tykistökranaattia”, yhdysvaltalaiskenraali huomauttaa. Kenraalin tie. Naton Euroopan joukkojen komentaja Christopher Cavoli kertoi opiskelleensa nuoruudessaan biologiaa. ”Oivalsin, ettei minusta tule tutkijaa”.

Miten pitkään Venäjän sota kestää? – Tuskin loppuu rauhaan, ennakoi Mika Aaltola

Kansainväliset sodat ovat lyhentyneet viime vuosikymmeninä, mutta tämä ei tarkoita, että Venäjän hyökkäyssota päättyisi tänä vuonna, Ulkopoliittisen instituutin johtaja kirjoittaa.

Miten pitkään Venäjän sota Ukrainassa kestää, pohdiskelee Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Twitter-ketjussaan.

”Sota ei todennäköisesti lopu rauhaan, vaan sen luonne jäätyy tiettyihin kaavoihin, pattitilanteeseen kevään aktiivisen vaiheen jälkeen. Se jää kytemään ja odottamaan seuraavia vaiheita Ukrainassa tai muualla.”

Hänen mukaansa paljon on kiinni Venäjän kestokyvystä, sillä ”Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkunee vuosia”.

”Eurooppa on kestänyt tämän talven, ja kestää seuraavatkin. Venäjä on taasen kysymysmerkki. Sota vaatii toimivan talouden.”

Aaltola ennakoi, että Ukrainan uudelleenrakentaminen voidaan mahdollisesti loppuvuodesta aloittaa ainakin osissa maata, vaikka rauha ei koittaisi. ”Tämä on realiteetti, jonka kanssa maa tullee toimeen”, hän pohtii.

Ukrainan sotaa aktiivisesti kommentoineen tutkijan mukaan suurvallat ovat vastaavassa tilanteessa yleensä pyrkineet eroon sodista. Venäjä kuitenkin vaikuttaa valmiilta hyvin suuriin menetyksiin.

”Venäjä [on] vaipunut syvälle, joten se sen käsitys ’rauhasta’ juonikas. Samalla pitää muistaa, että Venäjä näkee olevansa sodassa lännen kanssa. Kipuilun ja ’erikoisoperaatioiden’ kanssa tultava toimeen pitkään”, Aaltola kirjoittaa.

Harjavallan suurteollisuuspuisto

Harjavallan suurteollisuuspuisto on metalli- ja kemianteollisuuden keskittymä Satakunnassa Harjavallan kaupungissa. Se sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa, Valtatie 2:n ja Tampere–Pori-radan välittömässä läheisyydessä. Noin 300 hehtaarin laajuisella alueella toimii kaikkiaan 17 yritystä, joiden palveluksessa on vakituisesti vajaat 1 200 työntekijää. Suurteollisuuspuisto muodostuu entisistä Outokummun ja Kemiran tehtaista.

Harjavallan suurteollisuuspuisto sai alkunsa jatkosodan aikana kesällä 1944, viranomaisten määrättyä Imatralla toimivan Outokumpu Oy:n kuparisulaton siirrettäväksi Länsi-Suomeen kauemmas sotatoimialueelta.

Harjavalta valikoitui paikaksi, koska energian saanti oli paikkakunnalla turvattua vuonna 1939 valmistuneen Harjavallan voimalaitoksen ansiosta.

Toinen vaikuttanut seikka oli Poriin vuonna 1940 valmistunut Outokummun metallitehdas. Kuparisulaton tuotteiden jatkojalostus oli näin ollen mahdollisimman lähellä. [1] Kuparisulatto aloitti toimintansa vuoden 1945 tammikuussa.

Mikä on Putinin seuraava siirto Ukrainassa? Professori: ”Venäjän sotilaita kaatuu shokeeraavaan tahtiin”

Ukrainan sodassa on käynnissä verinen kilpajuoksu. Venäjän joukot ovat huonosti johdettuja, mutta sotilaita on paljon. Ukrainan joukoilla puolestaan on tällä hetkellä korkea moraali, mutta maa on riippuvainen lännen aseavusta.

ILTA-SANOMAT kysyi asiantuntijoilta Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa näkemyksiä, kuinka Ukrainan sotaa käydään vuonna 2023.

1. Valko-Venäjältä aukeaa uusi rintama? Käihkö pitää mahdollisena sitäkin, että Ukrainaa vastaan avautuu uusi rintama Valko-Venäjältä.
Aleksanteri-instituutin vierailevana tutkijana toimiva Ilmari Käihkö näkee, että Kreml tarvitsee aikaa – ja sitä sillä myös nyt on.

2. Ammukset loppuvat – mutta kummalta? Lähteestä riippuen Venäjän uutisoitiin tulittaneen ilmahyökkäyksen aikana jopa 120 ohjusta naapurimaahan.
– 120 ohjusta aamun aikana. Kysymys kuuluu: paljonko heillä on jäljellä? professori Stefan Hedlund toteaa.

3. Euroopan aseavuttomuus kallistaa vaakaa Kremlille? Syyttävä sormi kohdistuu Euroopan maihin, joiden ponnistelut Vladimir Putinin sotimisen pysäyttämiseksi ovat toistaiseksi kalvenneet Atlantin takaa tulevien resurssien edessä.
– Kyllä tämä Euroopan materiaalituotannon kyky on kysymysmerkki, Käihkö näkee.

Husin Asko Järvinen: ”Kiinasta tulevien ennakko­testistä voisi käyttää termiä poliittinen sumutus”

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ajaa varovaisuusperiaatetta, mikä tarkoittaisi ennakkotestien vaatimista Kiinasta tulevilta matkustajilta.

MINISTERI Krista Kiurun ajamat ennakkotestit Kiinasta Suomeen saapuville matkustajille saavat Husin infektioylilääkäri Asko Järviseltä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavalta asiantuntijalta Jari Jalavalta tyrmäyksen.

Koronaministerityöryhmä esitti torstaina matkustajille koronaviruksen ennakkotestejä, jotka on tehty korkeintaan 48 tuntia ennen matkaa. EU-maat suosittivat viime keskiviikkona jäsenmaita vaatimaan Kiinasta EU-maihin saapuvilta matkustajilta.

”Tässä vaikuttavat nyt enemmän poliittiset paineet kuin lääketieteelliset tosiasiat. Poliitikot kokevat, että on olemassa uhka, joten on syytä toimia. He pelkäävät, että jos ei ole toimittu, siitä tulee jälkikäteen pyyhkeitä”, Järvinen sanoo.

Kiina poisti koronakaranteenin myös maahan tulevilta – "Kuka nyt karanteeniin haluaisi? Ei kukaan."

Kiina poisti sunnuntaina koronakaranteenin myös maahan saapuvilta matkustajilta. Lentokentille saapuvat matkustajat iloitsivat uudesta käytännöstä.

– On todella hyvä asia, että käytäntöjä on muutettu, se on inhimillistä. Tämä oli tarpeen, koska koronasta on tullut normaali asia. Tämänkin esteen poistuttua kaikesta tulee jouhevaa, maalaili pelkän sukunimensä Pang kertonut nainen Shanghain kansainvälisellä lentokentällä.

Suomeen kaavaillun jätti-investoinnin taustalta löytyy ”maailman vastuuttomimmaksi” väitetty yritys

6.1

Inkooseen jätti-investointia suunnitteleva Blastr on tekemässä yhteistyötä Cargillin kanssa. Monialayhtiö Cargill on ryvettynyt useissa skandaaleissa, jotka koskevan niin lapsityövoiman käyttöä, Amazonin sademetsien laittomia hakkuita kuin koronavirustakin.

Norjalaisyhtiö Blastr Green Steel on kertonut, että se aloittaa niin sanotun vihreän teräksen valmistuksen vuonna 2026 Inkoossa.

Blastr on uusi yhtiö, jolla ei ole vielä lainkaan omaa tuotantoa. Se saa apua monialayhtiö Cargillilta, jonka on tarkoitus avittaa Blastria esimerkiksi Inkoon hankkeen rahoituksen järjestämisessä ja rautamalmin hankinnassa. Rautamalmi on tarkoitus hankkia pohjoismaisista kaivoksista.

Jo ennen kuin Inkoon hankkeesta kerrottiin julkisuuteen, yritykset ilmoittivat yhteistyöstään. Lokakuussa yhdysvaltalainen Cargill ilmoitti tekevänsä yhteistyötä Blastrin kanssa Pohjoismaissa. Tuolloin tiedotettiin, että Cargillin on tarkoitus auttaa norjalaisyhtiötä vihreiden tuotteiden kehittämisessä, riskienhallinnassa ja rahoituksen avulla. Lisäksi avustaa Blastria logistiikassa ja merikuljetuksissa.

CARGILL on suurin yhdysvaltalainen yritys, joka ei ole listautunut pörssiin.

Yritys perustettiin vuonna 1865. Sillä on 155 000 työntekijää, ja se toimii 70 eri maassa. Yritys kertoi liikevaihtonsa olevan viime fiskaalivuonna 165 miljardia dollaria.

Yhtiö on sanalla sanoen valtava. Mittava on myös yritykseen liitettyjen vastuullisuusskandaalien lista.

Monialayhtiö toimii useilla eri sektoreilla. Metallien ja rautamalmin lisäksi liiketoiminta linkittyy monelta osin ruokateollisuuteen ja maatalouteen. Yrityksen vastuullisuusskandaalit liittyvät erityisesti ruokapuoleen.

YMPÄRISTÖJÄRJESTÖ Mighty Earth nimesi heinäkuussa 2019 julkaistussa raportissaan Cargillin maailman pahimmaksi yritykseksi.

Kommentti: Tuskin suomalaiset poliitikot vastuullisuus skandaaleista välittävät kun kyseessä on oman poliittisen kilven kiillottaminen.

Huumeparoni ”El Chapon” pojan pidätys johti väkivaltaisuuksiin Meksikossa

Meksikon hallituksen mukaan 29 ihmistä on kuollut Ovidio Guzmánin pidätykseen liittyen.

Kuolleiden joukossa on Meksikon hallituksen mukaan kymmenen sotilasta ja 19 rikoksista epäiltyä.

Viranomaisten torstaina tekemän operaation kohteena oli vankilassa istuvan huumeparonin Joaquín ”El Chapo” Guzmánin poika Ovidio Guzmán.

”El Raton”-nimellä tunnettu poika on merkittävässä asemassa Sinaloan huumekartellissa. Viranomaisten mukaan pidätystä edelsi puoli vuotta kestänyt tiedusteluoperaatio.

Yhdysvallat on aiemmin luvannut poika-Guzmánin kiinniottoon johtavista tiedoista viiden miljoonan dollarin palkkion, uutisoi CNN-uutiskanava (siirryt toiseen palveluun).

Kuinka paljon venäläisiä saa oikein demonisoida? Sofi Oksanen puolustaa ”Jaxuhali”-ammus­lahjoitustaan

Suomalaiset ovat innostuneet lähettämään Ukrainaan ammuksia, joihin voi kirjoittaa omat terveisensä. Se herättää kysymyksen, miten pitkälle venäläisten demonisoinnissa ollaan valmiita menemään. Tutkija Kati Parppei näkee viholliskuvan muuttuneen niin Venäjällä, Ukrainassa kuin Suomessakin.

SUOMESSA ollaan Ukrainan puolella, tietenkin. Venäjän hyökkäys on ollut äärimmäisen tuskallista seurattavaa kaikissa länsimaissa, ja meillä tunteisiin sekoittuvat vielä omien sotiemme haavat.

Silti on syytä välillä pysähtyä pohtimaan, meneekö jossain kohtaa tyylirekisterissä raja, jota ei tulisi edes kohtuuttoman hyökkäyssodan melskeissä ylittää.

Joidenkin mielestä yksi sellainen raja ylittyi joulun alla, kun sosiaaliseen mediaan alkoi ilmestyä kuvia Signmyrocket-palvelua käyttäneiltä suomalaisilta.

Palvelussa voi lahjoittaa aseita ja ammustarvikkeita Ukrainan armeijalle. Lahjoittaja saa myös oikeuden kirjoituttaa ammuksen kylkeen oman henkilökohtaisen viestinsä. Lahjoittaja saa myös ammuksestaan kuvan.

JULKISUUDESSA eniten huomiota ovat saaneet Jyväskylän yliopiston työelämäprofessorin Martti J. Karin kustantama tykistökranaatti, jonka kyljessä on teksti: ”Hyvää joulua! T: Karin perhe” sekä kirjailija Sofi Oksasen ”Jaxuhali”-tekstillä ja sydämen kuvalla varustettu ammus.

Kommentti: Mautonta. Tälläiset Oksasen viestit eivät ainakaan Venäjän sodan intoa lievennä, päinvastoin. Huumorilla leikkiminen kun on elämästä ja kuolemasta kysymys ei ole Oksasellekaan suotavaa. Järjenkäyttö hämärtyy kun otetaan silmä silmästä politiikka silloin rauhanneuvotteluille ei jää sijaa. Järjenkäyttö on myös sallittua sotatilanteessa.

Toimitusjohtaja Wittusen kertoo, miksi Inkoon-jättitehdasta ei rakennettu Norjaan: ”Ymmärrän, että suomalaiset ovat skeptisiä”

Norjalaisen Blastr Green Steelin tuore toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen avaa Iltalehden haastattelussa Inkoon-miljardihankkeen taustoja, aikataulua, rahoitusta ja yrityksen omistajapohjaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva Business Finland tiedotti tiistaina, että norjalainen Blastr Green Steel -yhtiö suunnittelee peräti neljän miljardin euron tehdasinvestointia Joddböleen Inkooseen.

Inkoo valikoitui hankkeen sijainniksi sen olemassa olevan infrastruktuurin ja saatavilla olevan puhtaan sähkön ansiosta. Mitä muita sijaintipaikkoja harkitsitte? Oliko yksi niistä Vaasa?

– Itse asiassa emme harkinneet Vaasaa potentiaalisena sijaintina. Tämä oli vain jotain mediassa ollutta spekulaatiota.

Wittusen ei halua avata muita yhtiön kartoittamia paikkoja sen tarkemmin, mutta sanoo, että Norjan rannikko oli listan kärjessä. Norjan lisäksi paikkoja kartoitettiin Suomessa ja Ruotsissa.

Wittusenin mukaan yhtiö etsii parhaillaan Norjasta paikkaa omalle pellettitehtaalle, joka tuottaisi pellettejä Inkoon-tehtaalle.

– Yksi alkuperäisistä ideoista oli yhdistää tehtaat, mutta prosessimme vaatii paljon energiaa. Selvitimme mahdollisuuksia tuulivoimalaan, joka olisi toiminut tehtaan yhteydessä, mutta se ei ollut mahdollista haluamallamme paikalla.

Aloitit toimitusjohtajana virallisesti vasta tällä viikolla. Onko Norjassa normaalia, että uusi toimitusjohtaja ilmoittaa ensitöikseen neljän miljardin euron arvoisesta tehdashankkeesta?

– Ei varmaankaan (nauraa). Olemme kuitenkin suunnitelleet tätä pitkään, ja olen ollut yhtiön palveluksessa viimeiset pari kuukautta. Suunnitelmana on ollut koko ajan julkistaa tämä tammikuussa.

Tuotannon olisi määrä alkaa Inkoossa vuoden 2026 lopulla. Moni on pitänyt tätä kunnianhimoisena tavoitteena – varsinkin, kun ottaa huomioon, ettei yhtiöllänne ole lainkaan liikevaihtoa tai olemassa olevaa tuotantoa. Mitä vastaat näille ihmisille?

– Olemme tästä samaa mieltä: tavoite on hyvin kunnianhimoinen. Mutta meillä on suunnitelma, jonka mukaan tuotanto voisi alkaa Inkoossa jo vuoden 2026 lopulla.

Suomalaiset ovat perinteisesti vähän skeptistä kansaa. Ymmärrätkö, miksi me saatamme suhtautua positiiviseen talousuutiseen hieman varautuneesti?

– Kyllä, ymmärrän sen ja myös kunnioitan sitä. Uskomme, että näin kunnianhimoisen tavoitteen asettaminen luo momentumin ja johtaa meille optimaaliseen ajoitukseen.

Naton ex-apulaispääsihteerin mukaan Naton pitäisi antaa Suomelle ja Ruotsille turvatakuut odottelematta Turkkia ja Unkaria

Puolustusliitto Naton pitäisi lyhentää jäsenyysprosessiaan Suomen ja Ruotsin osalta, liiton apulaispääsihteerinä ja strategisen ennakoinnin päällikkönä toiminut Stefanie Babst ehdottaa Lännen Median haastattelussa.

Maiden jäsenyyksien ratifiointiprosessi on jäätynyt Turkin ja Unkarin jarruttelun takia. Kaikki muut maat ovat ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyden.

– Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia tekoja. Liittolaisina meidän täytyy lyhentää jäsenyysprosessia. Nyt (Venäjän presidentti Vladimir) Putin nauraa Moskovassa, kun Suomi ja Ruotsi istuvat odotushuoneessa, Babst sanoo.

Postimees: Viro aikoo siirtää Venäjän jäädytettyjä varoja Ukrainalle

Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu kertoo lehdelle, että maan tavoitteena on luoda juridinen rakenne, jonka avulla jäädytetyt varat voitaisiin käyttää. Tämä tehtävä on annettu Viron oikeus- ja ulkoministeriöille.

"Euroopan maat ovat antaneet Euroopan komissiolle tehtäväksi luoda oikeudellisen järjestelmän, jonka avulla jäädytettyjä varoja voitaisiin käyttää Ukrainan auttamiseksi ja jälleenrakentamiseksi. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä päästy yksimielisyyteen", sanoo Reinsalu.

Tahkoluodon merituulipuiston massiivisen laajennuksen kaava sai lainvoiman – Tällaisella aikataululla jopa miljardin euron hanke on tarkoitus toteuttaa

Muutaman vuoden kuluttua Tahkoluodon edustan merialueen siluettia voi hallita 40 jopa 310 metrin korkeuteen yltävää merituulivoimalaa.

Tahkoluodon merituulipuiston massiivisen laajennuksen kaava on saanut lainvoiman, ja seuraavaksi Suomen Hyötytuuli Oy:n yli 500 megawatin tuulivoimahanke etenee lupavaiheeseen.

Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 14. marraskuuta 2022. Se sallii rakentaa alueelle enintään 40 meriperustuksille asennettavaa tuulivoimalaa, joiden pyyhkäisykorkeus on enintään 310 metriä ja yksikköteho noin 11–20 megawattia. Voimalat tulee yhdistää mantereen sähköverkkoon merikaapeleilla.

Kyllä kansa tietää: Suomi kriisiytyy hitaasti

Politiikan pitäisi olla taas politiikkaa – poliitikkojen pitäisi visioida ja priorisoida eikä peesailla kansan tunnelmia. Hunajavoitelu ehkä otetaan vastaan, mutta ei sitä näköjään arvosteta.

JOS suomalaisten vastauksia tuoreesta HS-gallupista yhdistelee, niin kuva politiikasta ja sen kyvystä muodostuu aika murheelliseksi: nykyisen tasoisiin hyvinvointipalveluihin ei ole kohta varaa, mutta poliitikoista ei ole siihen, että he tätä ongelmaa korjaisivat.

Kolme neljästä Helsingin Sanomien teettämään mielipidetiedusteluun vastanneesta olettaa, että tulevaisuudessa julkisia palveluita on karsittava, koska niihin ei ole kohta varaa. Tämä tarkoittaisi suomalaisten mielestä sitä, että ihmisten olisi otettava enemmän vastuuta omalla kustannuksellaan omasta hoidostaan ja tarjottava entistä enemmän hoivaa läheisilleen.

Kommentti: Kehitys kehittyy ei päde jos kyseessä on ihmisten hyvinvointi. Miksi on niin vaikeaa toteuttaa ihmisten perushyvinvointi palveluja. No koska kokoajan tulee uusia vaatimuksia rahantarpeelle ja sotateollisuus ja sen kehitys menee kaiken muun edelle. Ihmiskunta on kautta aikojen pitänyt sotimista tärkeimpänä poliittisen toiminnan voimana. Rauhasta puhutaan, mutta toteutus ontuu.

Tiedonsiirrossa tehtiin uusi ennätys – yhdellä mikrosirulla välitettiin tuplasti internetin verran dataa

KAIKKI tietoliikenne suoratoistopalveluista sähköposteihin on pohjimmiltaan valtaisaa bittien virtaa laitteelta toiselle. Kansainvälinen tutkimusryhmä on tehnyt bittien siirron ennätyksen.

Ensi kertaa maailmassa he onnistuivat siirtämään peräti 1,8 petabitin verran dataa sekunnissa käyttäen vain yhtä laseria ja yhtä optista mikrosirua.

Yksi petabitti tarkoittaa miljoonaa gigabittiä. Siirtonopeus vastasi kaksinkertaisesti koko internetin tiedonsiirtoa.

Norjalais­yhtiö ajaa Suomeen ennätys­suurta investointia olemattomalla liike­vaihdolla – Tämä yhtiöstä tiedetään

Norjalaisyhtiön taustalla on toisen vihreän siirtymän yhtiön listautumisessa rikastunut Tore Ivar Slettemoen.

NORJALAINEN Blastr Green Steel julkisti tiistaina aikeensa rakentaa terästehdas.

Tarkoituksena on rakentaa nopealla aikataululla 1 200 henkilöä työllistävä ja noin neljä miljardia euroa maksava tehdas Inkooseen.

Suunnitelmat ovat suuria, mutta mikä yhtiö Blastr Green Steel oikein on?

BLASTR perustettiin keväällä 2021. Yhtiöllä ei ole vielä lainkaan omaa tuotantoa eikä liikevaihtoa. Käytännössä yhtiö on perustettu aloittamaan niin sanotun vihreän teräksen tuotanto. Tavoitteena on, että teräksen valmistuksessa ei käytettäisi perinteiseen tapaan fossiilisia polttoaineita, vaan prosessi nojaisi vetyyn.

Yhtiön tilinpäätöksen mukaan sen pääoma oli vuoden 2021 lopussa kaikkiaan 4,5 miljoonaa Norjan kruunua eli noin 430 000 euroa.

STT:lle Wittusen kommentoi, että yhtiötä voi ”ilman muuta” kutsua startup-yhtiöksi.

Kommentti: Toivotaan ettei toimitusjohtajan nimi ole enne projektin suunnasta.

Samsungin uusi uuni sisältää kameran – varoittaa ilmoituksella uhkaavasta palamisesta

Samsung on esitellyt uuden, tekoälyä hyödyntävän uunin. Kokkailut voi lähettää suorana verkkoon tai varmistaa, ettei paistos pala.

Samsungin päivitetty älyuuni, Bespoke AI Oven, rakennetaan sisään keittiökalusteisiin. Tekoälyllä höystetty kodinkone sisältää seitsentuumaisen kosketusnäytön sekä kamerat, joilla ruoan kypsentymistä voi seurata reaaliajassa SmartThings-sovelluksella älypuhelimen näytöltä.

Halutessaan ruoan kypsymisen voi myös toistaa suorana Internetin eri palveluihin, ja valokuviakin herkuista voi kameroilla räpsiä.

Kommentti: Ei olisi mikään ihme jos julkaistaisiin WC-paperi joka lähettää istunnon verkkoon kaikkien analysoitavaksi.

Aki Kaurismäki kaikilla mausteilla

AKI KAURISMÄKI JA MAUSTETYTÖT ISTUIVAT SAMAAN PÖYTÄÄN KESKUSTELEMAAN SUOMESTA JA ELÄMÄSTÄ. MAUSTETYTÖT ANNA JA KAISA KARJALAINEN OVAT MUKANA KAURISMÄEN UUDESSA ELOKUVASSA KUOLLEET LEHDET.

Aki Kaurismäen elokuvat ovat maailmankuuluja ja aivan omanlaisiaan. Hänen henkilönsä ovat totisia, hiljaisia ja lakonisia. Hänet tunnetaan suomalaisuuden kuvaajana.

Elokuva Tulitikkutehtaan tyttö ehtii pyöriä noin vartin ennen kuin sen ensimmäinen repliikki sanotaan. Se kuuluu näin: ”Pieni olut.”

Marraskuisena arki-iltapäivänä ravintola Buenos Aires Helsingin keskustassa Eerikinkadulla ei ole vielä auki. Ravintolaan saa kuitenkin tulla sisään, kun mainitsee, ketä on tullut tapaamaan. Aki Kaurismäki on yksi paikan omistajista. Hänen pitäisi saapua paikalle aivan kohta.

Häntä ennen kävelevät sisään Maustetytöt eli Anna ja Kaisa Karjalaisen muodostama bändi. Sisarukset ovat juuri ajaneet Hailuodosta asti Helsinkiin. He ovat mukana Kaurismäen uudessa elokuvassa Kuolleet lehdet, joka saa virallisen ensi-iltansa tulevana syksynä.

AKI KAURISMÄKI SAAPUU PAIKALLE. HÄN LAMPSII TISKILLE, VILKAISEE MAUSTETYTTÖJÄ JA SANOO: "TE ISTUTTE VÄÄRÄSSÄ PÖYDÄSSÄ"

Tilaisuuden luonne on siis keinotekoinen ja täysin kaupallinen, mutta silti se tuntuu luontevalta. Kumpikin osapuoli on tunnettu lakonisesta jurnuttamisesta. Tässä yhteishaastattelussa he ovat tietenkin paljon hiljaa, mutta kyllä he myös puhuvat. Suomalaisuudesta, Suomen tilasta, metsästä, ilmastonmuutoksesta. Ja toisistaan.

Maustetytöt on merkillinen ilmiö. Neljä vuotta sitten kukaan ei ollut kuullut heistä. Sitten helmikuussa 2019 ilmestyi ensimmäinen single Tein kai lottorivini väärin. Kesään mennessä heistä oli tullut yksi Suomen ahkerimmin keikkailevista bändeistä.

AKI KAURISMÄKI HALUSI MAUSTETYTÖT UUTEEN ELOKUVAANSA, KOSKA HÄN ON BÄNDIN "KAUTTA AIKAIN SUURIN FANI"

Musiikki on aina näytellyt keskeistä roolia Kaurismäen elokuvissa.

Aki Kaurismäki on nyt 65-vuotias. Hän aloitti elokuvauransa veljensä Mika Kaurismäen elokuvassa Valehtelija (1981). Jean-Luc Godardin tyylistä vaikutteita ottaneessa elokuvassa Aki näytteli pääosaa, patologista valehtelijaa nimeltä Ville Alfa. Hän oli myös pääkäsikirjoittaja. Jo silloin hän loi perustan tunnistettavalle tyylilleen: lakonisen humoristisen kielen, jota on maustettu absurdismilla.

Kommentti: Lue lisää Kaurismäestä ja Maustetytöistä.

Norjalaisyhtiö valmistelee historiallista investointia Suomeen

3.1

Norjalainen Blastr Green Steel on valinnut Inkoon tulevan terästehtaansa sijaintipaikaksi. Toteutuessaan tehdas työllistäisi 1 200 henkeä.

SUOMEEN on suunnitteilla historiallisen suuri teollinen investointi. HS:n kahdesta eri lähteestä hankkimien tietojen mukaan norjalainen Blastr Green Steel aikoo rakentaa Inkooseen terästehtaan.

”Voin vahvistaa, että olemme valinneet vihreää terästä valmistavan tehtaamme sijoituspaikaksi Inkoon. Olemme jo tehneet aiesopimuksen tontin hyödyntämisestä”, sanoo Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen.

Investoinnin arvo on yhtiön alustavan arvion mukaan neljä miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että se olisi Suomen historian suurimpia teollisia investointeja.

Viime aikojen suurimpia teollisuusinvestointeja on ollut Metsä Groupin 1,6 miljardin euron sellutehdas Kemiin.

Kati Karinharju palasi Australiasta tohtorinhattu päässä ja liikuntaseura kainalossa Poriin – ulkomailla hän oppi asioita, joiden avulla on parannettu Yyterin esteettömyyttä

Ryhmäliikuntaohjaajana ja Samkin lehtorina monelle tutuksi tullut Kati Karinharju luotsaa nyt myös Australiassa perustettua TriBabes-triathlonseuraa.

Elämänsä varrella pitkiä jaksoja ulkomailla, pääasiassa Australiassa viihtynyt liikuntatieteilijä Kati Karinharju, 44, asettui äskettäin pysyvästi Poriin. Ratkaisu syntyi, kun hänen pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva puolisonsa ehdotti jokin aika sitten yhteisen kodin hankkimista. Selvää kun oli, että Karinharjun työ vaatii läsnäoloa Porissa.

"Kun alettiin katsastaa kohteita, valikoitui joukosta vain ja ainoastaan yksi. Se ei sijaitse Australian Gold Coastilla, vaan Yyterissä."

Karinharjulla ja hänen sisaruksillaan on jo aiemmin ollut Yyterissä pitkään mökki, mutta alue on tullut hänelle tutuksi myös ammatillisessa mielessä. Hän on esimerkiksi hyödyntänyt Australiasta saamiaan oppeja Yyterin esteettömyyden kehittämisessä.

”Ensimmäisen kerran päädyin Australiaan vuonna 2007, kun Suomesta lähti kymmenen hengen delegaatio soveltavan liikunnan yhteistyömatkalle. Silloin näin omin silmin ensimmäisen kerran, miten paljon asioita voi tehdä toisin esimerkiksi rannoilla esteettömyyden eteen.”

Sen pohjalta Samkissa perustettiin hanke Yyterin esteettömyysasioille. ”Yyterin kuuluukin olla luonnonvarainen, ja siitä pitää päästä oikeasti kaikkien nauttimaan.” Seuraavana vuonna Karinharju lähti uudelleen Australiaan, nyt vapaaehtoistöihin.

”Halusin nähdä vielä lisää. Miten tehdään soveltavia ratkaisuja surffauksen ja melonnan kanssa esimerkiksi. Näistä ammennettiin hankkeisiin lisää tietoa.” ULKOMAILLE Kati Karinharju muutti ensi kerran yliopisto-opintojensa aikana, kun hän lähti Belgiaan opiskelemaan erityisliikunnan maisteritutkintoa. Karinharju oli lukion jälkeen päätynyt liikunnanopettajan sijaiseksi Nakkilan yläasteelle ja lukioon, jolloin toinen liikunnanopettaja innosti häntä hakeutumaan liikuntatieteiden pariin. Liikuntakasvatus ja sen soveltaminen motivoivat Karinharjua valtavasti. Se myös puskee tutkimaan asioita, luomaan uusia ratkaisuja. ”Siihen aikaan Suomessa pystyi opiskelemaan erityisliikunnasta ainoastaan sivuaineopinnot, joten lähdin täydentämään osaamistani ja tutkintoani Leuvenin yliopistoon.”

BELGIASTA palatessaan 2003 hän oli gradua ja harjoittelua vaille valmis. ”Tässä vaiheessa professorini Jyväskylän yliopistosta oli ollut puheissa Samkin liikuntatieteiden lehtorin, Tarja Javanainen-Levosen kanssa, joka sitten soitti minulle. Hän tarvitsi sijaista itselleen ja niin päädyin takaisin Satakuntaan.

Karinharju on ehtiväistä ja innostuvaa sorttia. Sellaiset ihmiset usein päätyvät tekemään kaikenlaista ja niin voi todellakin sanoa myös Karinharjusta. ”Sijaisuus jatkui myös opiskelujen ohessa. Viikot olin Jyväskylässä ja viikonloppuisin oli opetusta. Siihen oheen tuli Porihallin ryhmäliikuntaohjaajana aloittaminen sekä erityislasten liikuntakerhot.” Porihallin jumpat ovat kulkeneet matkassa mukana kaikki vuodet ja rytmittävät arkea edelleen.

"Nautin liikkumisesta, mutta vielä enemmän liikunnan riemun jakamisesta." MONEN opetustyön ja harrastustoiminnan parissa vietetyn vuoden jälkeen Karinharju kaipasi jotain uutta pohdittavaa. Vuonna 2015 hän päätyi vuoden vuorotteluvapaalle, mihinkäs muualle kuin Australiaan. ”Päätin, että nyt keskityn tekemään asioita vain itselleni. Ystäväni kautta löysin itseni australialaisesta triathlonklubi TriBabesista. Halusin kokeilla ja testata itseäni. Sainkin valtavan hienon yhteisön ja ystäviä.”

Kun Karinharju keväällä lähti vuoden mittaiselle reissulleen, hän palasikin syksyllä Suomeen laittamaan kotiaan vuokralle ja hakemaan lisää tavaroita matkaan mukaan. Reissusta olikin tulossa pidempi. ”Mulle ehdotettiin siellä päässä, että kannattaisi ottaa yhteyttä Queenslandin yliopiston professoriin, sillä siellä olisi väitöskirja-apurahapaikka avoinna pyörätuolia käyttävien henkilöiden fyysisen aktiivisuuden edistämiseen. Lopulta minut valittiin.”

ASETTUMINEN takaisin kotimaahan tapahtui sattuman kautta. Kolmisen vuotta sitten Karinharju oli käymässä Suomessa juuri, kun rajat suljettiin koronapandemian takia. Hän jäi pakostakin Suomeen tietämättä milloin paluu Australiaan onnistuisi. ”Aikaa kului ja elämä alkoi asettua täällä päässä. Sitten sain TriBabesin omistajalta yhteydenoton, jossa hän kertoi myyvänsä brändin ja tarjosi sitä minulle. Olinhan yksi seuran alkuperäisjäsenistä ja toiminut jo useamman vuoden seurassa valmentajana. Jäin miettimään pariksi päiväksi ja tajusin, etten halua klubia kenenkään vieraan käsiin. Siitä oli tullut itselleni tärkeä ja rakas.” ”Ensin syntyi TriBabes Finland facebook-ryhmä jo Australiassa ollessani ja lopulta se konkretisoitui, kun perustimme tehotiimimme eli nykyisen seuran hallituksen kanssa TriBabes Finland ry:n täällä Porissa.”

AUSTRALIASSA TriBabes -klubia pyöritettiin yrityspohjalta, mutta nykyään kyseessä on yhdistys. ”Koen, että tämä toimii meillä paremmin yhdistyksenä ilman mitään taloudellisia tavoitteita kuin yrityksenä. Se istuu omaan arvomaailmaani paremmin.” Uuden seuran tavoite oli maltillinen. ”Kuka tahansa voi tulla kokeilemaan ja harrastamaan pyöräilyä, uintia ja juoksua tai jotain näistä kuntotasoon ja liikkumistaustaan katsomatta. Vaikka TriBabes on alkujaan ollut naisten klubi, yhdistyksenä meillä on kaikkia sukupuolia. Yhdistävänä tekijänä on yhteisöllisyys ja monipuolisesta liikunnasta nauttiminen. Niin ja pinkki väri tietty. Ajattelimme, että joku parisen kymmentä jäsentä olisi huikean hienoa saada. Vajaassa vuodessa tavoitteeseen on päästy kolminkertaisesti, jäseniä on jo yli 60.”

HULLU VUOSI, TAAS

2.1.2023

1789, 1848, 1968... Historian murroskohdissa yksi aikakausi päättyy ja jotain uutta alkaa. Jääkö vuosi 2022 historiankirjoihin käännekohtana, jolloin kaikki muuttui?

Olipa vuosi! Kun vuosi 2022 alkoi, murehdittiin sitä, että pandemia ja rajoitukset eivät vieläkään lopu. Sitten koitti asioita, joita moni ei uskonut elinaikanaan kokevansa. Venäjän suurhyökkäys naapurimaahansa. Pelkoa sodasta Suomessakin.

Nyt jyllää energiakriisi. Maailmantalouden rakenteet kolisevat. Diktatuurien ja demokratioiden välille nousee uusi kylmä sota.

Näillä nimillä kutsutaan historian kiivaita murrosvuosia. Usein ne ovat vuosia, jolloin jokin ajanjakso päättyy. Pitkään muhineita kehityskulkuja ryöpsähtää pinnalle, ja alkaa uusi aika.

Oliko 2022 historian hullu vuosi? Sellainen, jota joskus muutaman vuosikymmenen päästä tullaan katsomaan taaksepäin aikana, jolloin kaikki muuttui?

Vuonna 1789 Ranskan suuri vallankumous loi pohjan kansanvallalle, oikeusvaltiolle ja ihmisoikeuksille.

Nykyisin voisi ajatella, että 1789 oli hyvällä tavalla hullu vuosi.

Ranskan kumouksessa kaadettiin yksinvaltainen monarkia ja säätyjen erioikeudet. Muuallekin Eurooppaan levisivät uudet arvot, jotka loivat pohjan kansanvallalle, oikeusvaltiolle ja ihmisoikeuksille.

”Edelleenkin me ollaan siellä Ranskan vallankumouksessa, siinä samassa prosessissa”, Laura Kolbe sanoo.

Tutkija Niinistön puheesta: ”Optimismi on vaihtunut realismiin tai suorastaan inho­realismiin”

Historioitsija Juhana Aunesluoma ja politiikan tutkija Hanna Wass kuvaavat presidentin puhetta taitavaksi ja synkäksi. Wassin mukaan kansalaisten puhuttelussa näkyivät oikeistolaiset arvot.

HISTORIOITSIJA Juhana Aunesluoma ja politiikan tutkija Hanna Wass ovat Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta kommentoidessaan yhtä mieltä ainakin kahdesta asiasta: puhe oli taidokas ja realistisuudessaan myös synkkä.

”Se oli hieno ja hyvin laadittu puhe. Siinä oli tavallista presidentin uudenvuodenpuhetta enemmän menneisyyden luotaamista”, Aunesluoma toteaa heti puheen nähtyään.

Wassin päällimmäiset ajatukset ovat hyvin samansuuntaiset. ”Se oli taidokas puhe monella tapaa”, hän sanoo. ”Siinä näkyi taipumus ammentaa omasta kansallisesta kokemuspohjasta ja sotahistoriasta, pikemmin kuin yleiseurooppalaisesta perinteestä. Oli sisua, omavaraisuutta ja yhden köyden vetämistä.”

PUHEESSA Niinistö vertasi Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia Neuvostoliiton diktaattoriin Josif Staliniin, jonka johdolla Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuussa 1939.

Joulukirje diktaattoreille

Tämä kirjailija F. E. Sillanpään kirjoitus on julkaistu Suomen Sosialidemokraatti -lehdessä jouluaattona vuonna 1938. Julkaiseminen nosti suuren kohun, joka muun muassa johti Sillanpään teosten poistamiseen saksalaisista kirjakaupoista. Vuotta myöhemmin Sillanpäälle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto. HS julkaisee tekstin nyt uudelleen.

Hyvinvointialueet aloittavat – katso tästä kartasta, mikä omalla alueellasi muuttuu

Historiallisen suuri sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus astui voimaan vuoden vaihtuessa. Pitkälle yli 200 000 suomalaista siirtyi uuden työnantajan palvelukseen.

Sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi vuodenvaihteessa kuntien vastuulta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueita on kaikkiaan 21, ja ne perustuvat maakuntiin. Uusimaa on jaettu käytännössä viiteen alueeseen, sillä neljän varsinaisen hyvinvointialueen lisäksi Helsingin kaupunki järjestää vastaavia palveluita.

Kansalaisen palveluihin uudistuksen ei pitäisi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa. Samat toiminnot jatkuvat samoissa paikoissa ja töitä tekevät samat ihmiset kuin ennenkin, vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palveluksessa.

Mikko Hyppönen oikaisee yleisen harha­luulon sala­sanoista: ”Lopeta”

Salasanojen säännöllinen vaihtaminen ei paranna turvallisuuttasi, kovan luokan tietoturva-ammattilainen vakuuttaa.

MAAILMAN johtaviin kyberasiantuntijoihin lukeutuva WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen opettaa tärkeän läksyn salasanoista. Hyppönen piti Redditissä kysy mitä vaan -tuokion ja yksi kysyjä mietti, parantaako salasanojen säännöllinen vaihtaminen oikeasti turvallisuutta.

Hyppösen mukaan salasanan vaihtamiseen ei ylipäätään ole tarvetta, ellei salasana ole vuotanut tai on syytä epäillä niin tapahtuneen.

– Salasanan vaihtamiseen pakottaminen pelkän vaihtamisen vuoksi ei paranna tietoturvaa, se itse asiassa saa ihmiset luomaan helposti arvattavia salasanoja, Hyppönen huomauttaa.

Avaruusteleskooppi otti uskomattomia kuvia – Katso viime vuoden maagisimmat otokset maailmankaikkeudesta

10 miljardin teleskooppi näyttää meille paikkamme universumissa.

James Webb -avaruusteleskooppi laukaistiin avaruuteen vuosi sitten jouluna. Sitä suunniteltiin ja rakennettiin kolme vuosikymmentä.

Kun teleskooppi oli päässyt radalleen, jouduimme odottamaan vielä muutaman kuukauden ennen kuin sen 6,5-metrinen pääpeili oli paikoillaan, testit tehty ja instrumentit kalibroitu.

Heinäkuussa Yhdysvaltojen, Euroopan ja Kanadan avaruusjärjestöt julkaisivat ensimmäiset James Webbin ottamat valokuvat. Hyvää kannatti odottaa. Uskomattomat ja hämmentävän tarkat kuvat maailmankaikkeudesta levisivät laajalti.