30.12.2023
Tosipohjainen Netflix-suurtuotanto korostaa henkistymistä ja uhrimieltä, Kalle Kinnunen kirjoittaa.
Lokakuussa 1972 Argentiinan Andeilla syöksyi maahan uruguaylaisen katolisen koulun rugbyjoukkuetta kuljettanut lentokone. Etsintäyritykset epäonnistuivat. 72 päivää onnettomuuden jälkeen viimeiset 16 henkiinjäänyttä saatiin pelastettua.
Onnettomuudesta tuli uutistapahtuma, jossa yhdistyvät selviytymistarinan sinnikkyyshyveet ja makaaberi piirre: koska ruokaa ei ollut, henkiinjääneet söivät kuolleiden toveriensa lihaa.
Juan Antonio Bayonan ohjaama Society of the Snow on espanjalainen tuotanto ja yksi Euroopan kaikkien aikojen kalleimmista elokuvista. Laskun maksoi Netflix, joka ei enää tuo tuotantojaan Suomessa valkokankaille. Ei tätäkään, vaikka elokuvalle on ennusteltu Oscar-ehdokkuutta.
Tositarina on kerrottu aikaisemmin ainakin kahdessa elokuvassa. Meksikolaisen René Cardonan Elossa! (Los supervivientes de los Andes, 1975) tarttui innolla shokkiaineksiin. Frank Marshallin draamassa Elossa (Alive, 1993) nähtiin Ethan Hawke ja muita amerikkalaistähtiä. Kerronta noudatti Hollywood-oppien mukaista hyvää makua.
Bayona on halunnut tehdä totuudenmukaisen elokuvan. Vakuutuksena tästä on korostettu, että käsikirjoituksen pohjana on Pablo Viercin kirja, johon Vierci ehti haastatella kaikkia henkiinjääneitä.
Autenttisuusvaikutelmaa on haettu kuvaamalla aidosti lumisissa olosuhteissa vuorilla (tosin Espanjan Sierra Nevadassa) sekä etsimällä näyttelijöiksi tulokkaita Uruguaysta, Argentiinasta ja Meksikosta.
Bayonan teos erottuu muista katastrofielokuvista korostamalla kärsimyksestä heräävää henkistymistä ja uhrimieltä. Katolisen kulttuuripiirin ajattelutavat tuntuvat korostavan ihmislihan syömisen ehtoollisyhteyttä, vaikkei elokuvaa kovin uskonnollisena voi pitää.
Juan Antonio Bayona: Society of the Snow. Netflix 4.1. ★★
Pekka Toverin mukaan Puolan ilmatilassa käynyt venäläisohjus olisi pitänyt ampua alas.
Venäjä hyökkäsi perjantaina Ukrainaan yli 150 dronella ja ohjuksella. Nato-maa Puolan sotilasviranomaisten mukaan yksi venäläinen ohjus koukkasi maan ilmatilan kautta.
Puolalaismedian ja kansainvälisten uutistoimistojen mukaan Venäjän ohjus lensi Puolan ilmatilassa noin kolme minuuttia ja kävi jopa noin 40 kilometrin syvyydessä.
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kansanedustaja Pekka Toveri (kok) sanoo Iltalehdelle, että Venäjän perjantainen hyökkäys näyttää kostoiskulta.
– Isku oli mahdollisesti kosto Feodosian sataman iskusta Krimillä, jossa tuhottiin Venäjän maihinnousualus. Venäjän iskujen listalla on sairaaloita, kouluja ja metroasemia, ja se viittaa kostomentaliteettiin. Tavoitteena on tappaa ukrainalaisia.
– Jos kyseessä on kostoisku, tiedossa on, että Venäjällä on ohjusten maalittamisjärjestelmässä haasteita. He eivät pysty iskemään liikkuvia maaleja vastaan, vaan nopeasti otetaan sarja kiinteitä siviilimaaleja, jotka ovat hyvin tiedossa. Ja sitten massiivinen kostoisku.
This is super impressive.
— Illia Ponomarenko 🇺🇦 (@IAPonomarenko) November 26, 2023
I mean, WOW 😳
The 🇫🇮Finnish parliament speaker is just a virtuoso -- his Ukrainian is just outstanding. pic.twitter.com/eX1nKnXaVf
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho ei kommentoi, montako rikosilmoitusta hän on asiasta tehnyt. Vihreiden Aino Tuominen kirjoittaa olevansa huolissaan siitä, uskalletaanko perussuomalaisia kritisoida julkisesti.
EDUSKUNNAN puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho on tehnyt toisenkin rikosilmoituksen siitä, että häntä on kutsuttu fasistiksi, kertoo Aino Tuominen.
Tuominen on helsinkiläinen vihreiden varavaltuutettu. Tuomisen mukaan hän sai postitse kirjeen rikosilmoituksesta perjantaina.
”Halla-aho ilmeisesti pyrkii vaimentamaan kaikki häntä kritisoivat tahot (Fasistin erityispiirre). Toki tätä ovat persut tehneet jo pitkään. Pian kukaan ei enää uskalla julkisesti kritisoida perussuomalaisia. Tällainen on nähdäkseni myös selvä fasistinen piirre kyseisen puolueen toiminnassa”, Tuominen kirjoittaa X:ssä.
Kommentti: Ennustukseni alkaa käymään toteen.
Viime talvena sähkönkäyttäjien vastuullinen toiminta auttoi lieventämään kulutushuippulukemia.
Sääennusteiden mukaan ensi vuosi alkaa kireässä pakkassäässä. Pakkasten odotetaan paukkuvan Etelä-Suomessa 10–15 ja pohjoisessa 20–25 asteen välillä.
Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan ensi viikolla lähestytään yhtiön viime syksynä tekemää kulutushuippuennustetta eli yli 14 000 megawatin kulutusta, hän kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
-46-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta. Kotoisin alun perin Harjavallasta.
-Aloittaa ensi vuonna Naton ilmasto- ja energiaturvallisuudesta vastaavan osaston päällikkönä.
-Työskennellyt aikaisemmin muun muassa tasavallan presidentin kansliassa, ulkoministeriössä ja puolustusvoimissa.
Naton sihteeristössä aloittavan Samu Paukkusen mukaan suomalaiset Nato-virkamiehet ovat avainasemassa, kun Suomi ajaa tavoitteitaan Natossa.
Ensi viikolla lähestytään Fingridin viime syksynä tekemää kulutushuippuennustetta eli yli 14 000 megawatin kulutusta. Kulutuksen jousto mielenkiintoinen kysymys.
— Jukka Ruusunen (@RuusunenJukka) December 29, 2023
Det här avgör hur dyr börselen blir nästa vecka https://t.co/vpIRzor484
SUOMEN pitäisi pyrkiä saamaan mahdollisimman paljon suomalaisia työskentelemään sotilasliitto Naton organisaatiossa, uskoo vielä tammikuun alkuun saakka Ulkopoliittisen instituutin virkaa toimittava johtaja Samu Paukkunen.
”Mitä syvällisemmin Suomessa ymmärretään Natoa organisaationa ja sen sisäistä dynamiikkaa, sitä paremmin pystymme siellä toimimaan ja viemään eteenpäin omia näkemyksiämme”, Paukkunen sanoo.
Tänä vuonna valmistuneen selvityksen mukaan suomalaisvirkamiesten määrä EU:ssa on vaarassa romahtaa. Syynä tähän on se, että jäsenyyden alkuaikoina uransa aloittaneet virkamiehet ovat lähenemässä eläkeikää, eikä nuorempia korvaajia löydy tilalle.
”Suomalaisten sisäänajaminen unioniin ei ollut tarpeeksi systemaattista ja pitkäjänteistä, vaan perustui enemmän ihmisten henkilökohtaiseen kiinnostukseen”, Paukkunen arvioi.
PAUKKUSEN mukaan sama virhe tulisi nyt välttää Naton kohdalla. Valtioneuvoston kansliassa ja ulkoministeriössä pitäisi lähteä määrätietoisesti kasvattamaan suomalaisten määrää Natossa.
Suomen ensimmäinen vuosi sotilaallisesti liittoutuneena maana on päättymässä. Alkavana vuonna tehdään linjauksia, joiden kautta Nato-arki alkaa toden teolla muotoutua.
Nyt Suomessa opetellaan käytännön työtä liittokunnassa ja sopeudutaan ajatukseen, että Suomi ja sen sotilaat ovat osa Natoa.
Alkavana vuonna edessä on jäsenyyden käytännön toteutukseen liittyviä linjauksia, joiden myötä Suomen Nato-rooli alkaa muotoutua.
Työpöydällä ovat ainakin seuraavat asiat: -
21.12.2023
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön mukaan puolen miljoonan ihmisen liikekannallepanolla olisi valtavia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
UKRAINAN presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi tiistaina saaneensa maan asevoimilta pyynnön 450 000–500 000 reserviläisen liikekannallepanosta.
Presidentti korosti aiheen herkkyyttä. Seuraavaksi Ukrainan armeijan ja hallituksen virkamiehet keskustelevat pyynnöstä, jonka jälkeen maan parlamentti harkitsee sitä, Zelenskyi sanoi.
SOTATIETEEN dosentti Ilmari Käihkö kertoo, että sodan todennäköinen pitkittyminen on pakottanut Ukrainan pohtimaan, miten se kykenee jatkamaan.
”Rintamilta kuuluu aika kovaa kritiikkiä poliittista johtoa ja sotilasjohtoa kohtaan. [––] Jos 24. helmikuuta vuonna 2022 lähti sotaan ja siellä edelleen on, kyllä jonkinlaista taukoa pitäisi pystyä saamaan”, Käihkö sanoo.
Liikekannallepanon toiveen taustalla vaikuttaa Käihkön mukaan todennäköisesti myös viime viikolla kuultu lausunto Ukrainan sotilastiedustelun johtajalta.
Kommentti: Ukrainan mahdollisuudet voittaa sota käyvät yhä vähäisemmiksi. Venäjällä riittää kalustoa ja miehiä tykinruuaksi enemmän kuin Ukrainalla ja haluavatko ukrainalaiset tulla totaalisesti tuhotuksi. Olisi jo korkea aika käynnistää rauhanneuvottelut. Ne voivat käynnistyä automaattisesti ilman Ukrainan tahtoa kun Yhdysvallat vähentää aseapua totaalisesti.
Suomeen on valmistumassa EU:n suurin valmiusvarasto kemiallisten, biologisten ja säteilyonnettomuuksien varalta.
Komissio on jo aiemmin myöntänyt Suomelle 242 miljoonaa euroa EU:n suurimman cbrn-tarvikkeiden varastointijärjestelmän luomiseen vuosille 2023–2026.
Hankkeeseen on saatu nyt 62,9 miljoonaa euroa lisää, joten EU:n kokonaisrahoitus nousee 305 miljoonaan euroon.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps) arveli Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Suomen saaman rahoituksen taustalla on se, että EU:ssa on pantu merkille Suomen hyvä osaaminen valmiudellisissa asioissa.
Cbrn tulee sanoista chemical, biological, radiological ja nuclear eli kyseiset tarvikkeet liittyvät kemiallisiin, biologisiin sekä säteily- ja ydinuhkiin. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi kemikaali- tai ydinvoimalaonnettomuudet, terrori-iskut tai rajat ylittävät tartuntatautiepidemiat.
Anteeksi että sanon: jos kuka tahansa ehdokas kirjoittaa Scriptan kaltaisia tekstejä ja hänet valitaan presidentiksi, Suomella on uusia ongelmia. Joudutaan vähintäänkin selittelemään. Tästä syystä Scripta on relevantti.
— ruben stiller (@rubenstiller) December 20, 2023
Tämän (21.12.2023) iltaisen presidenttiehdokkaiden vaalitentin Yle tv1 jälkeen Halla-ahon kannatus romahtaa.
— Frans Koski (@DPK_News) December 21, 2023
Suomen ulkopolitiikan linja kääntyi vaalien välillä. Nyt uudellekin linjalle on alkanut muodostua oma liturgiansa.
PRESIDENTTI Sauli Niinistön kausi lähestyy loppuaan. Itsenäisyyspäivän juhlien teema ”Ajat muuttuvat” kertoi siitä, että Suomi on nyt välitilassa kahden ajanjakson ja kahden presidentin välissä. Sellainen tilanne ei ole vailla riskejä.
Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat huonontuneet nopeasti. Syyllinen siihen on Venäjä, jonka siirtyminen valloituspolitiikan linjalle mursi Suomen turvallisuuspolitiikan peruspilarit ja sai Suomen pyrkimään sotilasliitto Naton jäseneksi ja Yhdysvaltojen liittolaiseksi.
Täyskäännös onnistui hämmästyttävän ripeästi, mikä kertoo hyvää Suomen poliittisesta irtiottokyvystä. Koko puoluekentän siirtymisestä todistaa se, että vasemmistoliitto kannattaa nykyisin läntisempää linjaa kuin mikään puolue kaksi vuotta sitten.
SUOMI on solahtanut uuteen aikaan näennäisen notkeasti, mutta pinnan alla kuohuu. Nykyisistä presidenttiehdokkaista kaikilta keskeisiltä löytyy lausuntoja, jotka he mieluummin unohtaisivat. Siksi kukaan ei ole halunnut heittää ensimmäistä kiveä. Jos Suomea tuntematon ulkopuolinen seuraisi nyt käytäviä vaalikeskusteluja, hänen olisi luultavasti mahdotonta tajuta, että Suomen entiseltä ulko- ja turvallisuuspolitiikalta romahti viime vaalikaudella pohja.
20.12.2023
Reykjavikin kansainvälistä lentokenttää ei ole toistaiseksi suljettu. Purkaus ei aiheuta vaaraa ihmisille. Suurimpana riskinä pidetään sitä, että halkeamassa tapahtuisi muutoksia.
JO pitkään ennakoitu laavapurkaus alkoi maanantai-iltana Lounais-Islannissa. Purkauspaikka on muutaman kymmenen kilometrin päässä etelään Islannin pääkaupungista Reykjavíkista lähellä pientä Grindavíkin kaupunkia.
Islannin hallitus arvioi tiistaina, että ”purkaus ei aiheuta vaaraa elämälle” ja lentoliikenne Islantiin ja sieltä pois jatkuu normaalisti. Lähellä sijaitsevaa Keflavíkin kansainvälistä lentokenttää ei ole suljettu.
Islannin ilmatieteen laitoksen mukaan purkauksen aktiivisuus on pysynyt keskiviikkoyön aikana sama kuin tiistai-iltana. Ilmatieteen laitoksen mukaan on normaalia, että aktiivisuus vaihtelee.
Islannin yliopiston apulaisprofessori Haldor Geirson totesi Reutersille, että tällä hetkellä laava virtaa alueille, jossa on hyvin vähän infrastruktuuria. Laava virtaa nyt pääosin pohjoiseen, mutta tilanne voi muuttua aukeaman ja maan pinnanmuotojen mukaan. Hänen mukaansa Grindavík on yhä uhan alla.
Tutkija Timo R. Stewart on tutkinut paljon Israelin ja Palestiinan konfliktia. Pitkällä aikavälillä mahdollisia ratkaisuja kriisiin on hänen mukaansa kolme, joista todennäköisin on myös huonoin. Nykytilanne saattaa jatkua, koska mitään muuta ei saada tilalle. Lännen maineelle se on jälleen uusi kolaus.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart, olet sanonut, että vastaavaa kuin nyt käytävä Gazan sota ei ole alueella ennen nähty. Mitä tarkoitat tällä?
Gazan sotia on ollut monta. Niistä on tullut Gazan saarron alkamisen jälkeen vähän pysyvä asiantila. 2007 Hamas kaappasi vallan Gazassa, ja Israel pisti Gazan täyteen saartoon.
Sen jälkeen on säännöllisin väliajoin puhjennut sota, jota Israel on kutsunut nurmikon leikkaamiseksi. Israel on käynyt tuhoamassa Hamasin kapasiteetteja iskuihin. Hamashan tarvitsee raketteja, jotta se pääsee raja-aidan yli. Sotien aikana Hamas on ampunut raketteja, Israel on tuhonnut Gazassa rakettitehtaita, Hamasin johtoa ja taistelijoita sekä paikkoja.
Ihan oikein että Kivikin pääsee tutkintaan. Niin järkkyä matskua tulee sieltä näppikseltä ulos, että sais olla arestissa.
— PöpöNöpönen (@NoponenPopo) December 20, 2023
Puoli haukkumaansa valtakuntaa blokattu.Koska ei kestä sitä palautetta jonka törkyistään saa.
Komikko ei ole edes muka hauska.
Ennustuksesi on varmasti totta
Kiven Xää ei voi upottaa kun blokannut, mutta tässä Iltalehden kuvakaappaus. pic.twitter.com/N3S2VompGz
— Frans Koski (@DPK_News) December 20, 2023
Jos omistat droonin tai olet hankkimassa sellaista itsellesi tai vaikkapa joululahjaksi, tutustu uusiin sääntöihin.
Droonien omistajien tai sellaisten, jotka ovat vaikkapa hankkimassa droonia joululahjaksi, on syytä tutustua uusiin droonien lennättämisen ehtoihin.
Muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2024, muistuttaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Taustalla on kun EU:n drooniasetuksen siirtymäkauden päättyminen.
Uusien droonien tulee olla tammikuun alusta alkaen varustettu C-luokituksesta kertovalla merkinnällä, jotta niitä voidaan käyttää avoimessa kategoriassa.
Merkinnän lisääminen drooniin kuuluu aina valmistajalle. C-luokitus tarkoittaa käytännössä droonin painon lisäksi myös tarkempiin teknisiin vaatimuksiin, jotka koskevat esimerkiksi nopeutta, etätunnistusta tai vaikkapa Palaa kotiin -toimintoa.
Ukraina-apu sidottiin maahanmuuttopolitiikkaan, mikä teki tuen hyväksymisestä vaikeaa. Ensi vuoden alussa on kuitenkin oiva mahdollisuus saada tukimiljardit ja aseet liikkumaan, kirjoittaa Tuomo Hyttinen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kävi Washingtonissa pyytämässä aseapua sotaan Venäjää vastaan. Presidentti Joe Biden vastasi, että apua tulee niin kauan kuin sitä kyetään antamaan.
Kuukausia jatkunut vastahyökkäys tyrehtyi, ja sodan aloite siirtyi Venäjälle. Venäjän hyökkäystoimet ovatkin viime aikoina aktivoituneet erityisesti Itä-Ukrainassa Bah’mutin ja Avdiivkan suunnilla. Ukraina näyttää keskittyvän puolustautumiseen talven ajaksi.
Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin esikunta varoittelee, että maan tuki riittää enää vuoden loppuun saakka. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi lähti viime viikolla pikavisiitille Washingtoniin esittämään asiansa paitsi presidentti Bidenille, myös kongressin johtajille.
The New York Times ja Sienna College tekivät gallupin Donald Trumpin ja Joe Bidenin suosiosta vaa'ankieliosavaltioissa. Biden hävisi Trumpille viidessä kuudesta osavaltiosta.
Jos presidentinvaalit pidettäisiin nyt, vastaajista 48 prosenttia äänestäisi Trumpia, 44 prosenttia Bidenia.
Kyse ei ole siitä, että amerikkalaiset erityisesti haluaisivat presidentikseen monessa liemessä keitetyn, oikeusjutusta toiseen poukkoilevan Donald Trumpin. Kyse on siitä, että demokraattien Joe Biden halutaan Valkoisesta talosta pois.
Trump kehui puheessaan Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia ja Unkarin pääministeriä Viktor Orbánia. Bidenin kampanja vertasi Trumpia Hitleriin.
Jopa Vladimir Putin – onko kukaan kuullut Venäjän Vladimir Putinista? Hän sanoo – ja tämä on sitaatti – että Bidenin poliittisesti motivoitu poliittisen vastustajan vainoaminen on todella hyvä asia Venäjälle, koska se todistaa Yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän mädännäisyyden, Trump sanoi.
Uusi Suomi
Bidenin mukaan Israelin pääministerin Netanjahun pitäisi muuttaa toimintaansa, mutta nykyinen hallitus ei sitä mahdollista.
Yhdysvallat on jo pitkään ollut Israelin tärkein liittolainen ja suojellut maata muun muassa YK:n turvallisuusneuvostossa.
Ensimmäinen osavaltio päätti Donald Trumpin osallistuneen kapinaan ja sen vuoksi olevan kelvoton presidentin virkaan.
Hyvä. Ehkä poliisi ja tuomioistuin selvittää onko Halla-aho fasisti. https://t.co/HY5hE7yPZA
— Sonja Wilson (@sonjatwilson) December 19, 2023
Coloradon osavaltion korkeimman oikeuden mukaan entinen presidentti Donald Trump on kelvoton hoitamaan presidentin virkaa uudelleen. Päätös perustuu Yhdysvaltojen perustuslain 14. lisäykseen ja sen kolmanteen osioon.
Lisäyksen mukaan virkavalan vannonut henkilö, joka on osallistunut kapinaan tai kapinointiin ei voi toimia julkisessa virassa. Päätöksen perusteella Trump pitäisi jättää pois republikaanisen puolueen esivaalin äänestyslipusta.
Päätös kumoaa aiemman piirituomarin viime kuussa tekemän päätöksen, jonka mukaan lisäys ei koske presidenttiyttä. Lisäyksessä ei suoraan mainita presidenttiä. Senaattorit ja presidentinvalitsijamiehet kylläkin, ja yleisesti kaikki siviili- ja sotilasvirat Yhdysvaltojen ja osavaltioiden alaisuudessa. Coloradon piirioikeuden mukaan presidenttiys ei ole virka, mutta korkein oikeus oli eri mieltä ja piti aiempaa tulkintaa virheellisenä.
Donald Trump on tällä hetkellä selvästi johdossa mielipidemittauksissa republikaanien ehdokkaaksi.
Riikka Purra sanoi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa, että talouspoliittisesti vaikeita ja kiperiä päätöksiä on tehtävä, vaikka ne eivät äänestäjiä miellyttäisikään.
Purra: ”Olemme tottuneet elintasoon, jota emme ansaitse”
— Frans Koski (@DPK_News) December 17, 2023
Kansalainen: Olemme tottuneet poliitikkoihin joita emme ansaitse.
PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puolusti tiukkaa taloudenpidon linjaansa, kun hän puhui perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina.
”Tosiasia kuitenkin on, että olemme eläneet yli varojemme liian pitkään ja tottuneet elintasoon, jota emme ansaitse.”
Keskiviikkona eduskunnan budjettikeskustelussa vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen esimerkiksi väitti hallituksen budjetin suurimman valinnan olevan ”pienituloisilta leikkaaminen ja köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääminen”.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) puolestaan varoitti hallitusta jakamasta suomalaisia kahtia ”niihin, joilla menee entistä paremmin, ja niihin, joilla menee entistä huonommin”. Lohi viittasi erityisesti työmarkkinoihin ja säästökohteisiin.
Palaute toimitus@dpk.fi © 2003- dpk.fi Ι ARKISTO Ι YouTube Ι Kuntoilijat Ι Eurajoen Veikot Ι Retkeilyreitistö