Unkarille tuli kiire, mutta yhden lupauksensa Suomelle se piti

28.3

Unkarille tuli kiire ratifioida Suomen jäsenyys Turkin ilmoitettua aikeistaan.

SUOMEN ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä viivyttäneelle Unkarille tuli lopulta kiire, kun Turkki ilmoitti hiljattain ratifioivansa Suomen jäsenyyden aivan lähiaikoina.

Unkarilaispäättäjät ovat pitkin alkuvuotta kertoneet, ettei Unkari aio olla asian kanssa viimeinen.

Se sanoikin kyllä Suomen jäsenyydelle maanantai-iltana.

Erdoğan-nukke, jonka poliisi kielsi kunnianloukkauksena – Putinin kuvan polttamiseen poliisi ei ole puuttunut

Mielenosoittajat olisivat Helsingin poliisin mukaan saattaneet syyllistyä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kunnianloukkaukseen. Poliisihallitus selvittää tapahtumia.

Poliisi takavarikoi lauantaina Helsingissä mielenosoittajilta presidentti Recep Tayyip Erdoğania esittävän nuken.

Mielenosoittajat ilmaisivat vastustavansa Turkin sotatoimia Pohjois-Syyrian kurdialueilla. Kulkue eteni suunnitellusti Senaatintorilta Turkin suurlähetystön edustalle Kaivopuistoon.

Erdoğania esittävän nuken takavarikointi on herättänyt paljon keskustelua, koska poliisi kirjasi tapauksesta rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Poliisin mielestä mielenosoittajat olisivat siis loukanneet presidentti Erdoğanin kunniaa.

Sähköauton lataaminen on mennyt niin vaikeaksi, että se saattaa jopa karkottaa ostajia

Auton lataamisen maksaminen hiertää sekä sähköautolla ajavia että sellaisen hankintaa harkitsevia, käy ilmi tuoreesta suomalaistutkimuksesta.

Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian sekä Suomen Tuotetiedon tekemä tutkimus paljastaa, että lähes joka toinen ladattavalla autolla ajava on tyytymätön lataamisen maksutapoihin.

– Tämä on merkittävä määrä. Jos sähköautoilu halutaan tehdä houkuttelevammaksi, maksutavoista pitäisi ehdottomasti tehdä asiakasystävällisempiä, Haaga-Helian tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen toteaa tiedotteessa.

Vaikka sähköautojen määrä on ollut viime vuosina kovassa kasvussa ja uusia latureitakin pystytetään jatkuvasti, kokee noin puolet sähköauton ostamista suunnittelevista, että auton hankinnan jarruna on lataamisen maksutapojen kirjavuus.

Kommentti: Sähköautojen lisääntymiseen liittyy hypetystä jolle ei ole järkeviä perusteita. Jo siitä käyty keskustelu on vääristynyttä. Esimerkksi Facebook sähköautot ryhmässä ei siedetä lainkaan sähköautoilua kritisoivia mielipiteitä ja se jo vääristää keskustelua kun poikkeavia mielipiteitä ei sallita.

Tämä on satelliittien merkitys Ukrainan sodassa – Voiko äkkiväärä päätös kääntää kaiken?

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön mukaan Ukraina on riippuvainen satelliittijärjestelmä Starlinkistä.

– Se on vallankumouksellinen tässä sodassa. Jotakin mitä emme ole nähneet vielä muualla. Jos on yksi game changer, niin se ei ole Himars vaan tämä.

Näin puhuu sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Starlinkistä. Se on Elon Muskin SpaceX-avaruusyhtiön Ukrainalle tarjoama satelliittijärjestelmä.

Vallankumouksellisen järjestelmästä tekee Käihkön mukaan se, että se mahdollistaa jatkuvan verkkoyhteyden ylläpitämisen.

Ukrainan joukot kantavat mukanaan kevyitä lautasantenneja ja pystyvät siten päivittämään taisteluiden tilannetietoja yhteydessä esimerkiksi epäsuoran tulen johdolle.

– Varmasti Suomikin tulee miettimään, miten saisi vastaavan järjestelmän käyttöönsä.

Etu jota Venäjällä ei ole

Viro siivoaa venäjän kielen kouluista ja kaduilta

22.3

Maardun venäjänkielisessä peruskoulussa viron kokeisiin pinnistävät niin oppilaat, opettajat kuin rehtori. Maan virallista kieltä parhaiten osaavat palkitaan.

OPETTAJAT ovat venäjänkielisiä, oppilaat ovat venäjänkielisiä ja vararehtori Julia Strukovan äidinkieli on venäjä, mutta hän pitää juhlapuheen viroksi.

”Riippumatta kielestä, jota puhumme, tai passista, joka meillä on, jäämme Viron asukkaiksi. Meidän on kunnioitettava maata, jossa asumme. Osoitamme rakkauttamme opiskelemalla ja puhumalla viron kieltä.”

Maardun peruskoulun salissa juhlistetaan Viron 105-vuotispäivää. Maardu on Tallinnan itäpuolella sijaitseva pikkukaupunki, jonka asukkaista vironkielisiä on alle viidennes ja valtaväestö puhuu venäjää. Kuin Itä-Virumaa Tallinnan kupeessa. Enemmistö sanoo kyselytutkimuksissa, ettei edes osaa viroa.

Lapset ovat juuri kajauttaneet Viron kansallislaulun ensimmäisen säkeistön. Toisen ja kolmannen säkeistön he kuuntelivat stereoista. Juhlapuhetta alaluokkalaiset tuskin ymmärsivät, mutta tilaisuuden viesti on selvä.

Ne jotka opiskelevat hyvin maan virallista kieltä, palkitaan.

KUNNALLISTEN ja valtion koulujen opetuksen pitää muuttua vironkieliseksi asteittain vuoteen 2030 mennessä, ensimmäisillä ja neljänsillä luokilla ensi vuonna.

Venäjänkielistä koulujärjestelmää on vaivalloisesti virolaistettu kolmen vuosikymmenen ajan, mutta Venäjän hyökkäyssodan alettua viime vuonna parlamentti päätti opetuskielen muutoksesta lain voimalla samaan tapaan kuin Latviassa.

Kommentti: Suomessa suunta näyttää olevan päinvastainen eli pyritään Suomen kielestä irti ja englannista pääkieli. Ainakin mitä kavereilta on kuullut. Helsingissä on jo vaikeuksia saada ravintoloissa palvelua suomeksi. Onko syynä ravintola-alan työvoimapula ja suomenkielen taidottomia maahanmuuttajia palkataan täyttämään työvoimapulaa.

Ukrainalaiset eivät haluakaan tulla Virosta Suomeen

Suomi tarjoutui viime vuoden lopulla vastaanottamaan Virosta 100 ukrainalaista pakolaista viikossa. Siirtyminen Suomeen ei ole kuitenkaan kiinnostanut ukrainalaispakolaisia juuri lainkaan, sillä viimeisen kahden kuukauden aikana Suomeen on saapunut Virosta vain kolme perhettä ja yksi kissa.

Viron sosiaalivakuutuslautakunnan maahanmuuttopalvelun johtaja Liis Paloots sanoo, että syynä ukrainalaispakolaisten haluttomuuteen muuttaa Suomeen voi olla se, että Suomessa pakolaiset sijoitetaan vastaanottokeskuksiin.

– Henkilö sidottaisiin vastaanottokeskukseen 12 kuukaudeksi. Viro sen sijaan on asettanut etusijalle sen, että ihmiset itsenäistyvät mahdollisimman pian. Tämä sisältää oikeuden erilaisiin etuuksiin pysyvän asuinpaikan etsimisen helpottamiseksi, kun henkilö on saanut oleskeluluvan sen sijaan, että hän asuisi vastaanottokeskuksissa tai muissa valtion tarjoamissa paikoissa, Paloots sanoo yleisradioyhtiö ERR:lle.

Mikä ihmeen Chat GPT? Nämä asiat jokaisen kannattaa ymmärtää tekoälystä

Chat GPT avattiin yleisölle vuoden 2022 loppupuolella. Se on ihmetyttänyt ja jopa suututtanut. Sovelluksen kyky luoda tekstiä on kuitenkin kaukana älystä. Nyt odotetaan hakukoneen ja tekstiohjelman liittoa.

Tekoälyllä on nimestään huolimatta vain vähän – jos lainkaan – tekemistä älyn kanssa.

Ihmismieli kasvaa ymmärtämään sanojen merkitykset. Kone laskee todennäköisyyksiä.

Marraskuussa 2022 julkaistu Chat GPT-sovellus on opetellut, mitkä sanat esiintyvät usein yhdessä. Nämä yhdistelmät perustuvat niin suuriin tekstimassoihin, että ohjelman tuottama teksti näyttää useimmiten ihan älykkäältä.

Huikea suoritus sinänsä. Eikä vähiten sen takia, että Chat GPT(siirryt toiseen palveluun) on vapaasti käytettävissä. Ohjelman on kehittänyt amerikkalainen Open AI -yhtiö, johon Microsoft on sijoittanut suuria rahasummia. Ja rahaa palaa nopeasti: arvioidaan, että Chat GPT:n ylläpito maksaa 100 000 dollaria päivässä(siirryt toiseen palveluun).

”Chat GPT-sovelluksessa ei ole älyä. Se perustuu kielimalliin, joka ennustaa, mikä sana seuraa toista.” Tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen Helsingin yliopistosta on tutkinut tekoälyn luovuutta jo vuodesta 2011 asti.

Kaikkea tekniikkaa voidaan käyttää hyvään tai pahaan. Chat GPT:n aukaisema polku vie ihmiskuntaa nyt hyvin nopeasti kohti helppokäyttöisempää tietotekniikkaa, mutta lopullisia hyötyjä tai haittoja voidaan vasta arvailla.

Tietotekniikan suuriin kuulunut brittitiedemies Alan Turing määritteli jo vuonna 1950, kuinka koneen kyky ajatteluun voidana testata. Jos ihminen ei erota, keskusteleeko hän ihmisen vai koneen kanssa, voidaan konetta sanoa älykkääksi.

Podcast: Työnteon loppu.

Kommentti: Turingin testiä voi jokainen kokeilla, ainakin tähän kysymykseen moni ihminenkään ei olisi osannut parissa sekunnissa vastata näin loogisesti ja paino "parissa sekunnissa".

Kotiyleisö tuskin innostuu Putinin Mariupolin-matkasta

VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin on vieraillut venäläisten valtaamassa Mariupolissa, kertoivat venäläiset uutistoimistot Tass ja Ria Novosti sunnuntaina. Vierailusta on julkaistu myös video.

Lauantaina Putin vieraili Krimin niemimaalla, jonka pakkoliitoksesta tuli kuluneeksi yhdeksän vuotta.

Useat kansainväliset mediat ovat uutisoineet vierailusta, mutta sen todenperäisyyttä tai tarkkaa ajankohtaa ei ole pystytty varmentamaan riippumattomista lähteistä.

Ei siis voida tietää, kävikö Putin todella Mariupolissa, mutta se on vain sivuseikka, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista.

Tieto Putinin vierailusta tuli vain kaksi päivää sen jälkeen, kun Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) antoi Putinista pidätysmääräyksen perjantaina.

KREML ilmoitti viime syksynä liittävänsä Ukrainassa miehittämänsä alueet itseensä kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Putin ei kuitenkaan ole suurhyökkäyksensä aikana tiettävästi vieraillut Donbasissa aiemmin.

Näin Yhdysvallat junailee Suomen Natoon – Bidenin ja Niinistön viimeisin tapaaminen naamioitiin spontaaniksi

19.3

Suurvalta pelaa oman pelinsä taiten ja hienovaraisesti, Suomelle on tärkeintä päästä Naton jäseneksi.

Torstaina 9. maaliskuuta 2023 Washingtonissa nähtiin diplomatian taidonnäyte.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön oli alunperin määrä tavata Yhdysvaltain presidentin neuvonantaja Jake Sullivan Suomen Washingtonin-suurlähetystössä.

Hieman ennen aamupäivän tapaamista Niinistö otti vastaan tiedon: Sullivan odotti häntä Valkoisessa talossa. Kun Niinistö asteli Valkoiseen taloon, hänet ohjattiin Oval Officeen, Yhdysvaltain presidentin työhuoneeseen.

Presidentti Joe Biden pyysi Valkoisen talon virallista valokuvaajaa ottamaan kaksikosta kuvan. Se välitettiin maailmanpolitiikan julkisuuteen. Biden ja Niinistö keskustelivat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien toteutumisen aikataulusta.

Unkarin ilmoitus hämmentää tutkijoitakin: ”Mitään selkeää syytä ei ole”

Unkarin ilmoitus Ruotsin myöhemmästä ratifioimisesta näyttää tutkijan mukaan erikoiselta siksi, että Ruotsi on Unkarille läheinen kumppani aseteollisuudessa.

UNKARIN muuttuneessa ratifiointilinjassa ”ei ole järjen hiventä”, arvioi itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklóssy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

”Tämä muutos tuli täysin yllätyksenä, koska tähän saakka Unkari on käsitellyt Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä koko ajan yhdessä”, Miklóssy toteaa.

Unkarin aikomuksena on viime kesästä saakka vaikuttanut olevan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksyminen samanaikaisesti. Esimerkiksi Unkarin parlamentin työjärjestyksessä Suomen ja Ruotsin ratifioinnit on merkitty peräkkäisiksi äänestysaiheiksi.

ERIKOISENA Miklóssy pitää Unkarin linjaa etenkin siksi, että Ruotsi on Unkarille paljon Suomea läheisempi kumppani. Tämä näkyi Miklóssyn mukaan esimerkiksi viime viikolla, kun Unkarin delegaatiot vierailivat Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa keskustelu oli ”herrasmies­mäisempää”, kun taas Suomessa delegaatio keskittyi haukkumaan suomalaispoliitikkojen tekemisiä.

Kommentti: Vuonna 2021 ihmisoikeustilanne Unkarissa on ollut useiden kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n ja Euroopan unionin, arvostelun kohteena. Monet ovat ilmaisseet huolensa Unkarin hallituksen toimista, jotka ovat heikentäneet sananvapautta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta, vähemmistöjen oikeuksia ja demokratian periaatteita.

Esimerkiksi Unkarin hallituksen lainsäädäntötoimet ovat rajoittaneet medianvapautta ja vaikeuttaneet riippumattomien tiedotusvälineiden toimintaa. Hallitus on myös rajoittanut kansalaisjärjestöjen toimintaa ja heikentänyt oikeuslaitoksen riippumattomuutta, mikä on herättänyt huolta ihmisoikeusjärjestöissä.

Lisäksi Unkarin hallitus on tehnyt useita toimia, jotka ovat kohdistuneet vähemmistöjen oikeuksiin, kuten romanivähemmistöön ja LGBT-yhteisöön. Esimerkiksi vuonna 2020 hyväksyttiin laki, joka rajoittaa transsukupuolisten henkilöiden oikeutta juridiseen sukupuolenvaihdokseen.

Lisäksi, kuten jo mainittiin, Unkarissa on viime vuosina ollut joitain poliittisia jännitteitä ja ihmisoikeuksien rajoituksia, jotka ovat herättäneet kansainvälistä huomiota ja arvostelua. Matkailijoiden tulee olla tietoisia näistä asioista, seurata ajankohtaista tilannetta ja välttää osallistumista mahdollisiin poliittisiin mielenosoituksiin tai muihin tilanteisiin, joissa voi olla turvallisuusriskejä.

Harmi kun ei saa enää HBO:lta

Huippusuosittu scifi-sarja Westworld ei saa jatkoa

Ylistettyä scifi-sarjaa tuotettiin yhteensä neljä tuotantokautta.

Yhdysvaltalainen televisiokanava HBO on tiedottanut, että roboteista ja maailmanlopusta kertova Westworld-sarja on päätetty lopettaa.

Hollywood Reporterin mukaan sarjan päättyminen on odottamattomuudestaan huolimatta ymmärrettävää. Sarjan kolmannen ja neljännen kauden aikana katsojaluvut putosivat, minkä vuoksi kallista sarjaa ei ollut loogista jatkaa.

Hollywood Reporterin mukaan yksi sarjan kahdesta tekijästä, Jonathan Nolan, kertoi toivoneensa viidettä kautta päättämään sarjan tarinan.

Sarja perustui Michael Crichtonin kirjoittamaan ja ohjaamaan Westworld-nimiseen elokuvaan, joka julkaistiin alunperin vuonna 1973.

Kun ChatGPT saa ihon maailma muuttuu totaalisesti koneiden maailmaksi josta ihminen hallitsse vain pientä siivua tai muuttuu ohjaksi. Niin kuin ei olisi jo?

Evan Rachel Wood Wows Jimmy with Madonna, Alanis Morissette and Janis Joplin Impressions.

”Kun Ukraina voittaa, venäläisille on selitettävä, mitä tapahtuu”

17.3

Venäjällä kielletty oppositio­kanava Dožd menetti hiljattain luvan kaapeli­lähetyksiin myös Latviassa. Pää­toimittaja Tihon Dzjadko aikoo jatkaa työtä Amsterdamissa. Ja heti kun mahdollista, hän palaa Venäjälle.

KERROS­TALON oven edessä tupakoi pitkän­huiskea hahmo. Hän on venäläisen oppositio­kanava Doždin päätoimittaja Tihon Dzjadko, joka viittoo suuntaansa ja johdattaa sitten perässään ylös portaita.

Tila näyttää tavalliselta asuin­huoneistolta, mutta sinne on saatu mahtumaan moni­kymmen­henkinen toimitus.

Yhdellä seinällä seurataan suoraa lähetystä, toisen huoneen studiossa on käynnissä haastattelu. Kuvaruudun kulmassa näkyy Doždin logo, kolme pinkkiä vinoviivaa.

Doždin kaapeli­lähetyslupa Latviassa kumottiin, mutta toimintaansa se ei ole lopettamassa. Päinvastoin. Dzjadko uskoo, että riippumattomien venäläis­medioiden työ on tänä päivänä tärkeää koko maailmalle.

KUN Venäjä vuosi sitten hyökkäsi Ukrainaan ja kiristi sensuuri­lakejaan, oppositiokanava Dožd oli ensimmäisiä tiedotus­välineitä, jotka maassa määrättiin lopetettaviksi.

Jo ennen sulkemistaan Doždin työ oli tehty Venäjällä vaikeaksi. Se oli laitettu ulkomaisten media-agenttien listalle.

DOŽDIN verkko­lähetykset eivät katkenneet missään vaiheessa. Toimittajat saavat edelleen työskennellä Latviassa.

Suunnitelmissa on, että neljästäkymmenestä työntekijästä Riikaan jää noin 10–15 hengen ryhmä. Muut muuttavat vähitellen Amsterdamiin.

Mainio dokumentti kertoo Venäjän viimeisen oikean uutiskanavan tarinan

Vera Kritševa kertoo kanavan surkuhupaisan tarinan mainiossa dokumentissaan Tangoa Putinin kanssa (F@ck This Job), jonka Yle esittää nyt lyhennettynä (Yle Areena nähtävissä 19.3 2025 asti). Docpoint-festivaalilla nähtiin 40 minuuttia pitempi versio.

”Venäjän Twitteristä” eli Telegramista tuli Ukrainan sodan tärkein viestikanava – näin Marinin Hornet-lausunnot nousivat siellä esiin

Hornet-hävittäjien lisäksi Suomen Nato-jäsenyys ja raja-aita herättävät keskustelua venäläisissä Telegram-kanavissa.

Kun sota alkoi, yksi viestintäkanava nousi ylitse muiden. Miljoonat ukrainalaiset etsivät Telegramista turvallisia pakoreittejä, uutisia rintamalta ja tiedonmurusia kadonneista lähimmäisistään.

Samaan aikaan Telegram täyttyi sotapropagandasta. Venäjän hallitus alkoi käyttää sitä aktiivisesti Kremlin äänitorvena. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille Telegramista tuli korvaamaton viestintäväline.

– Ainoa kanava, jolla on todella merkitystä Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan, on Telegram, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Jukka Viitaniemi.

Viitaniemen mukaan Telegram on ylivoimainen kanava, jos haluaa saada tietoa nopeasti.

– Sen, mitä olet lukenut tänään Telegramista, joku kääntää ja laittaa huomenna tai ylihuomenna Twitteriin, toteaa Viitaniemi.

Telegram on sosiaalisen median ja viestisovelluksen yhdistelmä. Siellä voi seurata eri tahojen kanavia tai kuulua ryhmiin. Ryhmissä osallistujat voivat viestiä toisilleen samaan tapaan kuin Twitterissä, mutta keskustelijoina ovat vain ryhmän jäsenet. Ryhmässä voi olla jopa 200 000 jäsentä.

– Telegram on ikään kuin Twitterin, Whatsappin ja Signalin yhdistelmä, kiteyttää Viitaniemi.

Jo viisikymppisten fyysinen toimintakyky on vaakalaudalla – suomalaismiesten kestävyys on heikentynyt vuosikymmeniä eikä loppua näy

Tutkimuksessa laskettiin ennustemalli suomalaisten työikäisten miesten kestävyyskunnolle vuonna 2040. Tulokset eivät lupaa hyvää terveydelle tai työurien pidentämiselle.

Tulevina vuosikymmeninä hiemankaan fyysisesti raskaammissa työtehtävissä ei tulla enää näkemään yli 50-vuotiaita työntekijöitä.

– Fyysisesti vaativammissa työtehtävissä eläkeiän saavuttaminen on jatkossa äärimmäisen epätodennäköistä, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari tiedotteessa.

Kestävyyskuntoa määrittää kolme merkittävää tekijää: geeniperimä, kehon paino sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä.

Raahen terästehdas on ylivoimaisesti Suomen suurin yksittäinen saastuttaja

15.3

Raahen terästehdas on ylivoimaisesti Suomen suurin yksittäinen saastuttaja. Jos sen päästöjä ei saada kuriin, Suomi ei ole hiilineutraali vuonna 2035. Raahessa odotetaan nyt päätöstä henkeä pidättäen. Mutta sitä päätöstä eivät tee suomalaiset.

kkunaan kertyi nopeasti mustaa pölyä. Oli kesäkuu vuonna 2007, ja 18-vuotias Heli Kallio oli juuri muuttanut Raahessa omilleen. Pöly ikkunoihin tuli Rautaruukin terästehtaan piipuista. Tehdas oli noussut aikoinaan kuin armon aurinko antamaan alueelle toimeentuloa. Ja sitä se oli tuonut – pitkiä työuria ja varman palkkapussin vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen.

Mutta tehtaan päästöt. Ei niistä ollut Kallion lapsuudessa ja nuoruudessa puhuttu. Ne tulivat hänelle ensimmäisen kerran kunnolla silmille vasta kun hän katseli Kirkkokadulla sijainneen vuokra-asuntonsa tummuvaa ikkunaa.

Lähivuosina tehdas joko muuttuu hiilineutraaliksi tai kokee loppunsa.

Tehtaan kohtaloon kietoutuu koko Suomen ilmastotavoite. SSAB:n Raahen terästehdas, entiseltä nimeltään Rautaruukki, on ylivoimaisesti suurin yksittäinen saastuttaja. Se puskee ilmaan lähes yhdeksän prosenttia Suomen päästöistä.

Tehtaan päästöt ovat lähes yhtä suuret kuin Suomen kaikkien henkilöautojen päästöt yhteensä. Jos tehtaan saasteista ei päästä eroon, Suomi ei ole vuonna 2035 hiilineutraali.

Onko edessä uusi pankki­kriisi? Tästä historiallisessa pankki­romahduksessa on kyse

Piilaakson luottopankki SVB romahti viime viikon lopulla vain kahdessa päivässä, kun talletuspako ajoi viranomaiset ottamaan yhtiön haltuunsa.

Ennen viime vuotta markkinoilla vietettiin lähes kymmenen vuoden pituista nousukautta. Myös korot olivat pitkään poikkeuksellisen matalalla, eli raha oli epätavallisen halpaa.

Markkina kävi erityisen kuumana koronapandemian aikana, muun muassa poikkeuksellisen rajujen elvytystoimien vuoksi.

Silicon Valley Bank on ollut monien Piilaakson kasvuyhtiöiden ja riskirahoitusrahastojen luottopankki. Etenkin pandemian aikana pankin asiakaskunnan liiketoiminta oli vahvassa vedossa, ja monet parkkeerasivat kasvavat rahansa juuri SVB:n haltuun.

Pankkitoiminnan ydin on, että pankki lainaa tai sijoittaa asiakkailtaan saamansa talletusvarat eteenpäin. SVB sijoitti suuren osan nopeasti kasvaneista talletusvaroistaan Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoihin ja muihin valtion takaamiin velkakirjasijoituksiin.

Toisin sanoen on hyvin epätodennäköistä, että SVB:n ostamaa velkaa ei sen juoksuajan päätteeksi maksettaisi korkoineen takaisin.

Viime keskiviikkona SVB ilmoitti, että se oli myynyt omistamiaan arvopapereita noin 21 miljardin dollarin edestä ja tehnyt myynnissä verojen jälkeen noin 1,8 miljardin dollarin tappion. Myydyt arvopaperit käsittivät käytännössä koko pankin myytävissä olevien arvopapereiden salkun.

Kommentti: 90 luvun pankkikriisin taustalla oli rahoitusmarkkinoiden vapauttamista seurannut pankkien liiallinen luotonanto ja luotonotto, joka johti koko kansantalouden ylikuumenemiseen. Tätä kutsutaan 1980-luvun loppupuolen kasinotaloudeksi. Hallitsematon riskinotto kostautui yleisen talouskehityksen taittuessa. Voidaan siis hyvin kysyä, onko edessä uusi pankki­kriisi?

Bidenin mukaan Ukraina ”ei tarvitse hävittäjiä nyt” – Marinin Hornet-kommentti osui laajalle rönsyilevään aseapu­keskusteluun

”Hän ei tarvitse F-16-hävittäjiä nyt”, Biden muotoili ABC-kanavan haastattelussa 24. helmikuuta tarkoittaen ”hänellä” Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä.

"Rebel" takes us for a flight during her intense demo flying the F-16 Viper at the Wings Over Houston

Yhdysvallat pyörsi myös aiemman päätöksensä, jossa vastustettiin Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän antamista Ukrainalle. Nyt ukrainalaissotilaat ovat Fort Sillin tukikohdassa Oklahomassa harjoittelemassa kyseisen järjestelmän käyttöä.

Ukrainalle on siis vuoden aikana syntynyt perusteltuja syitä ajatella, että monessa maassa ”ei” voi tarkoittaa ”ehkä” tai ”mikä ettei”.

Vähemmistö Orbánin taskussa

”Ymmärrän, miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan”, sanoo Ukrainan unkarilais­vähemmistöön kuuluva nuori, joka ei osaa kunnolla ukrainaa ja katsoo vain Unkarin televisiota.

Ukrainan kiistelty kielilaki astuu lopullisesti voimaan tänä vuonna. Vuonna 2018 säädetty laki käytännössä lakkautti venäjänkielisten kouluopetuksen, mutta vaikuttaa myös muihin kieliryhmiin. Tähän asti unkarilaiset ovat voineet opiskella koko koulupolun äidinkielellään. Uusi laki mahdollistaa täysin vähemmistökielisen opetuksen kuitenkin vain neljännelle luokalle asti. Viidennellä ja kuudennella luokalla viidesosa opetuksesta on järjestettävä ukrainaksi. Sen jälkeen ukrainankielisen opetuksen osuus kasvaa niin, että 10.–11. luokalla kaikki tunnit on pidettävä maan virallisella kielellä.

Uuden kielilain julkilausuttuna tarkoituksena on integroida vähemmistöt ukrainalaiseen yhteiskuntaan. Neuvostoaikana vähemmistöryhmät opiskelivat venäjää, eivät ukrainaa, jonka taito on jäänyt monella huonoksi.

Ukraina ja unkari muistuttavat sanoina toisiaan, mutta kielinä ne ovat tyystin erilaiset: yksi slaavilainen, toinen ugrilainen.

Unkarin ja Ukrainan välit olivat jännitteiset jo ennen sotaa, ja sodan aikana ne ovat kriisiytyneet kunnolla. Helmikuussa uutis­toimistot välittivät kuvia Unkarin pääministerin Viktor Orbánin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin jäykästä kättelystä EU-huippukokouksessa.

Unkari on vastustanut hyökkäyksen vuoksi Venäjälle asetettuja pakotteita ja EU:n Ukrainalle antamaa sotilasapua. Se itse ei auta Ukrainaa sotilaallisesti lainkaan.

Kommentti: Miksi Unkari kuuluu EU:hun kun eivät kunnioita eu:n yhteisiä arvoja?

Takavuosien kotimainen suosikkikala ei enää kelpaa suomalaisille – Tutkijat kertovat, miksi silakkaa viedään nyt Itä-Eurooppaan

Elintarvikkeeksi menevää silakkaa kalastetaan Suomessa noin 24 miljoonaa kiloa vuodessa. Kuitenkin vain pieni osa siitä kelpaa kotimaiseen käyttöön.

Noin kaksikymmentä miljoonaa kiloa suomalaista silakkaa viedään vuosittain Itä-Eurooppaan. Esimerkiksi Viroon, Moldovaan, Kazakstaniin ja Ukrainaan, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) kalatalouden tuotantojärjestelmien erikoistutkija Jari Setälä.

Suomalaista silakkaa viedään edelleen Ukrainaan. Venäjän hyökkäys maahan pysäytti viennin muutamaksi kuukaudeksi, mutta se on elpynyt lähes normaaliksi.

”Silakka on merikala, joten sen ruodot ovat melko kovia. Ihmiset eivät pidä silakan ruodoista.”

LYHYESTI sanottuna kyse on elintasosta.

”Suomessa ollaan oltu sen verran vauraita, että on mielellään siirrytty lohikaloihin, kun niitä on tullut tarjolle”, Setälä sanoo.

Roskakaloiksi haukutut kalat ovat nousemassa uuteen arvoon: Niiden syömisestä voi olla erityistä hyötyä, sanoo asiantuntija

80 prosenttia Suomessa myytävästä kalasta tuodaan ulkomailta – ”Olemme erittäin vaikeassa tilanteessa”, sanoo asiantuntija

S-ryhmä ja Kesko eivät kerro, myyvätkö ne jatkossakin venäläistä kalaa sisältäviä kalapuikkoja.

Pääministeri Marin osallistui natsijohtajan hautajaisiin

Suomen pääministeri Sanna Marin osallistui eilen 10.3. Ukrainassa äärioikeistolaisen koalition aseellisen siiven johtohahmon Dmytro Kotsjubailon hautajaisiin. Marin kunnioitti fasistijohtajan muistoa Mykhailon katedraalissa Kiovassa.

Tunnettu kansallismielinen Kotsjubailo oli Oikea sektori -koalition (Right Sector) jäsen. Hänet tunnettiin lempinimellä ”Da Vinci” ja hän komensi nimensä mukaisesti ”Da Vinci Wolves” -yksikköä. Kotsjubailo on aiemmin kertonut syöttäneensä venäläisten lasten luita sudelle, jota piti yksikkönsä toimiston läheisyydessä Avdiivkassa. Hän kuoli tiistaina Bahmutin taisteluissa.

Marin oli hautajaisissa ainut Eurooppalainen pääministeri. Lehtikuvissa Marin on surevan näköisenä Kotsjubailon avoimen arkun äärellä ja omaisten vierellä.

Demokraattisen sivistysliiton pääsihteeri Jari Karttunen kommentoi sosiaalisessa mediassa osuvasti Marinin osallistumista hautajaisiin. – Tässähän tulee ihan hyvät vanhat aseveliajat mieleen. Silloinkin demareilla oli vilskettä fasistien kanssa.

Yhdysvaltain keskuspankki kokoontuu hätäkokoukseen – ”Kuinka laajasta ongelmasta on kyse?”

Asiantuntijoiden yleinen arvio on, että maanantain kokouksen syynä on Silicon Valley Bankin tilanne.

Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven (Fed) johtokunta on kutsuttu suljetuin ovin pidettävään hätäkokoukseen huomenna maanantaina.

Asiantuntijoiden yleinen arvio on, että kokouksen syynä on Silicon Valley Bankin tilanne. Pankin toiminta ajettiin alas perjantaina.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Fed harkitsee toimia talletuspaon varalle yhdessä muiden amerikkalaisviranomaisten kanssa.

Kallion sisällä Pohjois-Norjassa sijaitsee Nato-sotilaiden entinen tukikohta.

Se oli aktiivisessa käytössä kylmän sodan aikana.

Nyt jännitteet ovat kiristyneet lännen ja Venäjän välillä ja luolan edustalla näkyy taas liikettä.

LUOLAMIESTEN PALUU

Maihinnousualus lipuu hitaasti sisään vuoren seinämään rakennetusta aukosta. Korkean portin takaa, kallion sisältä, paljastuu satoja metrejä pitkä satama-allas ja telakka.

Ollaan Olavsvernissa, entisessä Nato-sotilaiden tukikohdassa Pohjois-Norjan Tromssassa.

Kun Olavsvern 1960-luvulla rakennettiin, elettiin kylmää sotaa ja se näkyi myös arktisella alueella. Yksi Norjan ja sen Nato-liittolaisten keskeisistä tehtävistä oli jäljittää Neuvostoliiton sukellusveneitä, jotka liikkuivat pohjoisille vesille Kuolan niemimaalta.

Täällä, 25 000 neliön kokoisessa valtavassa linnakkeessa huollettiin sukellusveneitä ja lepuutettiin niiden miehistöjä. Tukikohdasta myös operoitiin nopeita partioaluksia pohjoisilla vesillä.

Sitten seurasivat sopuisammat vuodet lännen ja Venäjän välillä. Lännen huomio oli arktisen alueen sijaan muualla. Olavsvern ajettiin alas.

Mutta nyt turvallisuuspoliittiset jännitteet ovat palanneet pohjoisille vesille, ja Olavsvernissakin näkyy taas Nato-maiden sotilaita.

Miljardööri Deripaska varoittaa: Venäjän rahat loppuvat ensi vuonna

Venäjän kassa saattaa kaikua tyhjyyttään jo ensi vuoden aikana. Venäläisen miljardöörin Oleg Deripaskan mukaan Venäjä tarvitsee ulkomaisia sijoittajia.

Talouslehti Bloombergin mukaan hän sanoo Venäjän tarvitsevan nyt investointeja ”ystävällisiltä” mailta, jotta Venäjän talous pääsee eroon talouspakotteiden luomasta kurjuudesta. Länsimaat ovat asettaneet useita pakotepaketteja Venäjää vastaan sen aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan.

Deripaskan mukaan Venäjän pitää jatkaa markkinatalouden kehittämistä. Hän varoittaa pakotteiden vakavasta paineesta ja sanoo, että "valtiokapitalismin rakentaminen ei ole vaihtoehto".

Vaikka Venäjä koki viime vuonna yllättävän investointibuumin, ovat talouden näkymät muuttuneet vielä synkemmiksi, kun massiiviset sotilasmenot rasittavat Venäjän julkista taloutta.

Deripaska on Kiinan jälkeen suurimman alumiinin tuottajan Rusalin perustaja. Yhydysvallat on pistänyt Deripaskan pakotelistalleen jo vuonna 2018. Euroopan pakotteiden hampaisiin hän joutui Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuosi sitten. Hän vaati rauhaa hyökkäyksen jälkeisinä viikkoina, mutta muuttanut kantansa varovaisemmaksi viime kuukausina.

”Mikään saari missään ei voisi olla tärkeämpi” – tämän takia Gotlanti on strategisesti niin merkittävä

Euroopassa alkava sotilaallinen konflikti voi levitä nopeasti Itämerelle. Gotlannin saaren strateginen asema Itämerellä on korostunut Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014.

RUOTSILLE KUULUVA Gotlannin saari on ollut viime päivinä paljon esillä. Ruotsin puolustusvoimat on nostanut saarella sotilaallista valmiutta. Muun muassa saaren ainoan kaupungin Visbyn kaduilla, Gotlannin satamissa, lentokentällä ja muissa strategisissa kohteissa partioi sotilaita aseiden kanssa.

MIKÄ SITTEN tekee vajaan 3 200 neliökilometrin kokoisesta ja noin 60 000 asukkaan saaresta niin merkittävän? Saaresta, joka on lähinnä tunnettu luonnonsuojelualueistaan, kalkkikivestään, Peppi Pitkätossu -elokuvien kuvauspaikasta sekä saaren kiertävästä Gotland Runt -purjehduskilpailusta?

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan ei tarvitse muuta kuin katsoa karttaa: Itämeri on strategisesti tärkeä merialue idän ja lännen välissä ja Gotlanti likipitäen Itämeren keskellä, 90 kilometriä Ruotsista ja 130 kilometrin päässä Baltiasta.

– Saaren toisella puolella ovat Venäjän läntisimmät osat, Kaliningradin alue, ja Gotlannin ohi kulkee valtavasti rahtiliikennettä Itämeren pohjukassa olevaan Pietariin. Venäjällä on Itämereen isot intressit, koska sen kaksi suurkaupunkia on meren rannalla. Tarvitseeko enempää edes sanoa? Gotlanti on strategisesti äärettömän tärkeä saumakohta, Aaltola kiteyttää.

Itämeren saarista strategisesti merkittäviä, joskin vähäisemmässä määrin, ovat myös Ahvenanmaa ja Tanskalle kuuluva Bornholm.

Sotilasstrategisesti ajateltuna saaria hallitsevat kontrolloisivat sotatilanteessa koko Itämerta.