Iltalehden artikkelit, joissa esiintyy henkilö Dmitri Medvedev.
Sähkön hinta laskee selvästi huipputasoilta, kun Olkiluodon kolmosreaktorin täysi tuotanto 1 600 megawatin teholla alkaa.
Päivän lehti 26.8.2022|Pääkirjoitus Työvoimapula voi pakottaa koviin palkankorotuksiin
Krimin sillan räjäyttäminen on valtava voitto Ukrainalle
8.10
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri pitää Krimin sillan räjäyttämistä suurena voittona Ukrainalle.
Ukraina onnistui räjäyttämään Krimin sillan lauantaina aamuna. Ensin venäläisviranomaiset tiedottivat räjähdyksen olleen onnettomuus, mutta sen jälkeen Ukraina on ottanut vastuun iskusta. Vuosina 2016–2019 rakennettu silta yhdistää Krimin niemimaan Venäjään.
Putinin tukijoiden riitelyssä on yksi merkillepantava piirre, sanoo Martti J. Kari – Dmitri Medvedevin toiminta herättää kysymyksiä
Uusi Suomi
Venäjän presidenttiä tukevien ryhmittymien erimielisyydet ovat ryöpsähtäneet julkisuuteen, mutta ovatko ne todellinen uhka Vladimir Putinille?
Kysyimme arviota työelämäprofessori, eversti (evp) Martti J. Karilta, joka ei usko Putinin aseman olevan vielä uhattuna.
Silti asemien hakeminen on saattanut alkaa Venäjän eliitissä, ja Winston Churchillin sanonnasta tuttu Kremlin bulldoggien matto ”liikkuu jo”.
Pohjoisen napa-alueen yllä muodostuu nyt polaaripyörre, joka määrittää talven säätä
8.10
Suomeen näyttäisi pitkän aikavälin ennusteen mukaan tulevan keskimääräistä lämpimämpi talvi. Luotettavaa ennustetta ei kuitenkaan vielä ole.
Näin eteni kuningatar Elisabetin viimeinen matka Westminsteristä Windsoriin
20.9
Satojatuhansia ihmisiä kerääntyi Lontoon katujen varsille ja puistoihin seuraamaan kuningattaren viimeistä matkaa. Arkkipiispan mukaan kuningatar teki mitä lupasi 21-vuotiaana: Omisti elämänsä Britannian palvelemiselle.
BRITANNIA, Englanti, Lontoo ja suuri osa muutakin maailmaa hiljentyivät maanantaina seuraamaan kuningatar Elisabet II:n hautajaisia. Ne käynnistyivät suurena televisioituna massatapahtumana ja huipentuivat myöhemmin illalla yksityiseen perhejumalanpalvelukseen, jossa kuningatar haudattiin.
Kuva: Pixabay
Syyskuun 8. päivänä 96 vuoden iässä kuolleen kuningattaren hautajaiset olivat hyvin poikkeuksellinen tapahtuma jo siksikin, että Britannian edellisistä valtiollisista hautajaisista – pääministeri-sotasankari Winston Churchillille – oli kulunut jo 57 vuotta.
YHTEENSÄ viisitoista pääministeriä ehti palvella maataan kuningatar Elisabetin hallitsijakaudella, Winston Churchillistä aina nykyiseen konservatiivipääministeriin Liz Trussiin.
Vesa-Matti Loirin hautajaiset pidettiin pienimuotoisina
20.9
Siunaustilaisuudessa oli mukana Loirin läheisiä sekä useita kulttuurialalta tunnettuja ystäviä.
Hakeutuuko valtaan pahoja ihmisiä
20.9
Kansainvälisen politiikan professori Brian Klaas on pohtinut sitä, tekeekö valta ihmiset pahoiksi vai hakeutuuko valtaan pahoja ihmisiä.
Vallanhimoisia ihmisiä ja vallan väärinkäyttäjiä hakeutuu valtaan muita useammin, sillä yhteiskuntien järjestelmät sallivat vallan väärinkäytön. Aina voidaan kysyä, mikä sai yksittäisen henkilön tekemään pahan asian, mutta kansainvälisen politiikan professorin Brian Klaasin mukaan yhteiskunnan sosiaalista merkitystä usein vähätellään.
Kuva: Nicolas Postiglioni
– Olemme perustaneet valtajärjestelmät niin, että ne houkuttelevat ja päästävät joitakin yhteiskuntamme pahimpia ihmisiä kaikkein merkittävimpiin asemiin, ja se on valtava virhe, Klaas sanoo.
Klaas on tavannut satoja pahoja ihmisiä kirjoittaessaan kirjaansa Paha Valta (Atena 2022). Hän on vieraillut yli 500 pahan ihmisen luona yrittäen ymmärtää sitä, mikä on ajanut heitä käyttämään valtaa väärin.
Klaas nostaa esille Sheela Ambalal Patelin tarinan, joka on hänen mielestään tyypillinen tarina vallasta ja sen korruptoivasta vaikutuksesta. Intialais-sveitsiläinen nainen sai valtaa ja huomiota vähitellen, kunnes hän vuonna 1984 alkoi pikkuhiljaa toteuttamaan bioterorri-iskua pienessä amerikkalaiskylässä.
Hänet tuomittiin vuonna 1986 niin sanotusta Rajneeshee bioterrori-iskusta 20 vuodeksi vankilaan, mutta hän istui tuomiostaan vain reilut kolme vuotta. Nykyään hän pitää hoivakotia Sveitsissä, eikä ole tiettävästi syyllistynyt muihin rikoksiin.
Vallasta ja pahuudesta keskusteleminen tuo mieleen pakostakin Venäjän presidentti Vladimir Putinin. Klaasin mielestä Putinin kohdalla ollaankin aivan hänen kirjansa avainkysymyksen äärellä: miksi ihmiset antavat valtaa selvästi vallanhimoisille ihmisille.
Putin onkin onnistunut luomaan propagandallaan Venäjälle tilanteen, jossa hän näyttäytyy ainoana vaihtoehtona kaaokselle, Klaas sanoo.
ANNA KONTULA KIRJOITTAA ESSEESSÄÄN HUONOSTI KÄYTTÄYTYVÄSTÄ ISOÄIDISTÄ
19.9
Simone de Beauvoir on se eksentrinen isoäiti, jolle kaikki suvun nuoremmat jäsenet ovat tavalla tai toisella kiitollisuudenvelassa, mutta jonka elämää ei vain voi olla paheksumatta.
Vuonna 1934 Simone de Beauvoir aloitti romanttisen suhteen Olga Kosakiewicziin, josta tuli sekä hänen että Sartren lähipiiriä vuosikymmenien ajaksi. Olga oli tuolloin 19 ja Simone 27. Samoihin aikoihin pariskunnan vaikutuspiiriin kutsuttiin Sartren opiskelija Jacques-Laurent Bost, josta tuli Beauvoirin pitkäaikainen rakastaja ja Olgan aviopuoliso. Kuvioihin ilmestyi pian myös Olgan pikkusisko Wanda, jonka puoleen Sartre kääntyi todettuaan hedelmättömiksi yritykset Olgan viettelemiseksi. Ja niin edelleen.
Metoo-liikkeen jälkeisessä maailmassa Beauvoirin käytös täyttää seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkit. Hänellä oli seksisuhteita useisiin entisiin oppilaisiinsa, osin näiden ollessa vielä alaikäisiä ja osin niin, että myös hänen elämänkumppaninsa Sartre tapaili heitä. Eräs näistä nuorista, Bianca Bienfield, kuvasi myöhemmin Beauvoiria nuorten naisopiskelijoiden keskuudessa kierteleväksi ”saalistajaksi”, joka ”maistoi heitä itse ensin ja tyrkytti sitten Sartrelle”.
Valtakunnan politiikassa olen oppinut senkin, että aina eriaikaisuudessa ei ole kyse eri-ikäisyydestä. Eritoten murrosvaiheissa, kun asiat muuttuvat nopeasti, sitä syntyy myös samanikäisten välille. Joku vaalii vielä VHS-kokoelmiaan, vaikka toiset jo roikkuvat Netflixissä.
Sillä jälleen kuten minkä tahansa toiminnan kohdalla, voi klassikkoa ymmärtää vain, jos ymmärtää sen syntyolosuhteita: niitä kysymyksiä, ongelmia ja ristiriitoja joiden keskellä klassikko eli ja joihin hän tuotannossaan vastasi. Vasta kontekstiin tutustuminen auttaa arvioimaan klassikon kestävyyttä ja antia nykypäivälle – avaako se jonkin uuden näkökulman myös tämän päivän kontekstissa tai kenties muistuttaa jostain, minkä olemme unohtaneet.
HBO Max poistaa sisältöä palvelustaan, ja tämän takia se on iso menetys suomalaiselle katsojalle
19.9
Suomalaiselle suoratoistopalvelun katsojalle muutos ei näiden tietojen valossa vaikuta kovin tervetulleelta.
Elokuvien ja sarjojen fanit ovat kuulleet huolestuttavia uutisia HBO Maxin suunnalta. Suuri määrä nimikkeitä on vedetty pois palvelusta. Tämän kohtalon kokivat muun muassa HBO:n alkuperäissarjat Vinyl ja Camping sekä pohjoismainen HBO-tuotanto Beforeigners, jonka pääosassa näyttelee Krista Kosonen.
Nimikkeiden poistaminen liittyy HBO Maxin ja suoratoistopalvelu Discovery Plussan yhdistymiseen. Palveluiden omistajat Warner Media ja Discovery fuusioituivat aiemmin tänä vuonna suuryhtiöksi, joka sai nimen Warner Bros. Discovery. Kymmeniä sarjoja ja elokuvia on sen jälkeen poistettu HBO Maxin katalogista.
CNBC:n artikkelissa on esitetty kolme syytä nimikkeiden poistamiselle. Ilmeisin syy on kulujen karsiminen. Vaikka monet poistetuista sarjoista ovat HBO:n alkuperäistuotantoa, niiden esittämisestä on maksettava korvauksia tekijöille ja näyttelijöille. Jos nimikkeet poistetaan palvelusta, juoksevat kulut loppuvat saman tien. CNBC:n mukaan puhutaan kymmenistä miljoonista dollareista. Valmiin Batgirl-elokuvan julkaisematta jättäminen oli monimutkaisempi tapaus, ja se taas liittyi fuusion sallimiin keskeneräisten projektien alaskirjauksiin.
Kolmas syy nimikkeiden poistoon on se, että niitä oli kaupallisesta näkökulmasta liikaa. Ongelma on havaittu Netflixissä, missä on niin paljon katsottavaa, että suositutkin nimikkeet voivat jäädä pimentoon. Warner Bros. Discoveryn johdossa halutaan varmistaa, että uudessa suoratoistopalvelussa on lähinnä nimikkeitä, joita enemmistö tilaajista haluaa katsoa. Jos palvelua selatessa vastaan tulee materiaalia, joka ei kiinnosta, se saattaa herättää negatiivisia mielikuvia.
HBO Maxin ja Discovery Plussan yhdistyminen toteutuu ensin vain Yhdysvalloissa ensi kesänä. Ennen pitkää se laajenee myös Eurooppaan. Suomalaiselle suoratoistopalvelun katsojalle muutos ei näiden tietojen valossa vaikuta kovin tervetulleelta. Pohjoismaisten alkuperäissarjojen tuotanto on jo päätetty lopettaa kokonaan.
Onko korkeiden sähkön hintojen syy vihreä siirtymä, markkinat vai Venäjä? Näin asiantuntijat arvioivat
19.9
LUT-yliopiston professori Samuli Honkapuro sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylitarkastaja Tatu Pahkala arvioivat julkisessa keskustelussa esitettyjä syitä sähkön hinnannousun taustalla.
SYYLLISTEN etsiminen ei välttämättä ole hedelmällisin tapa ratkaista yhteisiä ongelmia, mutta niin poliitikot jo tekevät.
Koronapandemiaa ja Venäjän hyökkäyssotaa on seurannut Euroopan energiakriisi, ja pian tulee talvi. Vaalitkin lähestyvät.
Mitä tai ketä voi osoittaa sormella, kun sähkön hinnat nousevat Euroopassa yli kipukynnyksen?
HS esittelee kuusi mahdollista epäiltyä. Tuomareina toimivat LUT-yliopiston professori Samuli Honkapuro sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylitarkastaja Tatu Pahkala.
Loputon valinnanvapaus ei ehkä ollutkaan hyvinvoinnin kulmakivi
18.9
15 alastonta naista juoksi Turussa Uudenmaankatua vilpakassa yössä: 'Opiskelijat keksii kaikenlaisia' https://t.co/V7PPN7N3AM
— Turun Sanomat (@turunsanomat) September 18, 2022
Ajattelemme, että hintojen nousu on väliaikaista, mutta tämä saattaa olla vasta alkusoittoa. Jos jaamme kustannukset reilusti, tästä voi seurata paljon hyvää, kirjoittaa Thurén.
Homma lähti siitä, kun päätin tilata kilon lasten xylitol-pastilleja. Ajattelin, että luontoa ja rahaa säästyy, kun en roudaa pieniä muovipurkkeja kotiin viikko toisensa jälkeen. Tilausvaiheessa järkytyin postimaksusta: 8,5 euroa!
Ovelana naisena pidin pienen xylitol-pastillin tilaus-pitchin alakerran lapsiperheelle. Että josko ryhdyttäisiin kimppatilaukseen — postimaksu puoliksi.
”Noin 1785 pastillia”, naapuri luki tuoteselosteen.
Taloustieteessä eräs määritelmä hyvinvoinnille on se, että ihmisellä on mahdollisuus valita.
Etuoikeudet ovat niitä, joita ilman pärjää – ja siksi niistä pitääkin maksaa, huomattavasti nykyistä enemmän.
Rakastan siteerata ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnasta, joten teen sen taas: hän puhuu perusoikeuksista ja etuoikeuksista. Perusoikeudet ovat niitä, joihin kaikilla maailman lähes 8 miljardilla ihmisellä pitäisi olla pääsy: ruoka, koti, mahdollisuus liikkua. Etuoikeudet taas ovat niitä, joita ilman pärjää – ja siksi niistä pitääkin maksaa, huomattavasti nykyistä enemmän.
Ostovoiman ylläpito vaatisi jopa 5-6% palkankorotuksia – Kuinka paljon palkat voivat nousta taantumauhan alla?
17.9
Työmarkkinoiden tilanne on pahasti tulehtunut. Markkinaraati pohtii, iskeekö Suomeen talvella lakkojen suma.
Työmarkkinat olivat Suomessa jo valmiiksi solmussa, ja nyt energiakriisi ja inflaatio luovat lisää painetta neuvottelupöytiin.
When goodness removes itself, the space it occupies corrodes and becomes evil
— MissBiatch (@MissBiatch2) September 14, 2022
- Gregory Maguire#kansallatöissä #pakkolaki pic.twitter.com/vNCbaNR7Gc
Hoitajaliittojen sopimusvääntö jatkuu, ja nyt myös vientialoilla neuvotellaan palkankorotuksista – samalla kun talous ympärillä jäähtyy voimakkaasti.
”Vaikea”, ”harmaa” ja ”epävarma” kuuluvat Markkinaraadin yhden sanan luonnehdinnat tulevasta työmarkkinasyksystä.
”On hyvä pitää mielessä, että yritykset ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Energiakehitys on iskenyt joihinkin todella kovaa, joihinkin vähemmän. Tämäkin on tietysti vahva peruste sille, että työehdoista pitäisi päästä sopimaan paljon enemmän yrityskohtaisesti.”
Venäläiset paikallispoliitikot vaativat Putinin eroa – protestia johdetaan Suomesta käsin: "Kiitos rohkeudestanne!"
16.9
Suomeen muuttanut pietarilainen kaupunginvaltuutettu on yksi Putinin eroa vaativista poliitikoista, kertoo ruotsalaislehti Aftonbladet.
Tyytymättömyys Venäjän toimiin Ukrainassa kasvaa nyt myös Venäjällä. Paikallispoliitikot ympäri maata ovat allekirjoittaneet avoimen kirjeen, jossa vaaditaan presidentti Vladimir Putinin eroa. Tähän mennessä allekirjoituksia on 70.
Собрали 70 подписей муниципальных депутатов из разных городов и областей РФ. Спасибо депутатам за смелость! Спасибо всем вам за поддержку! Мы ее очень чувствуем.
— Ксения Торстрем (@kseniathorstrom) September 17, 2022
Kirjeessä lukee: "Me venäläiset paikallispoliitikot uskomme, että presidentti Vladimir Vladimirovitsh Putinin toimet vahingoittavat Venäjän ja sen kansalaisten tulevaisuutta. Vaadimme, että Vladimir Putin jättää Venäjän presidentin viran."
Eronpyyntöjä ovat esittäneet poliitikot Moskovassa, Pietarissa, Samarassa, Novgorodissa, Voronežissa, Tomskissa ja muissa kaupungeissa.
Yksi tilanteeseen turhautunut on pietarilainen kaupunginvaltuutettu Ksenia Thorström.
Putinin sota Ukrainaa vastaan täytyy pysäyttää
16.9
"Vaadimme, että sotatoimet on lopetettava välittömästi!", "Putinin sota Ukrainaa vastaan täytyy pysäyttää!", kirjoittaa iso joukko Suomessa toimivia venäläisiä tutkijoita. #WeAreHelsinkiUni #StandWithUkraine️ #Ukraina #Venäjä @Aleksanteri_UH https://t.co/ad9h3qkgQW
— University of Helsinki (@helsinkiuni) March 5, 2022
Tämä on Suomessa toimivien venäläisten tutkijoiden avoin kirje Ukrainan sotaa vastaan.
ME Suomessa toimivat ja asuvat venäläiset tutkijat olemme solidaarisia ukrainalaisille kollegoillemme, heidän perheilleen, Ukrainalle, sekä kaikille sotaa vastustaville ihmisille. Vastustamme kaikin keinoin sotaa Ukrainassa. Vaadimme, että sotatoimet on lopetettava välittömästi!
Me emme löydä minkäänlaista oikeutusta miehitykselle, ja tuomitsemme täysin provosoimattoman aseellisen hyökkäyksen. Hylkäämme Vladimir Putinin historian vääristelyn, myytit ja kyyniset valheet, jotka kieltävät Ukrainan kansalta itsemääräämisoikeuden ja pyrkivät oikeuttamaan Venäjän imperialismia. Tuomitsemme Kremlin valheisiin perustuvan disinformaatiokampanjan ja Putinin vääristyneen tulkinnan holokaustin historiasta sodan oikeutuksen keinona.
Ei sodalle Ukrainassa! Putinin sota Ukrainaa vastaan täytyy pysäyttää!
Julkaistu 4.3. 2022.
Anna Avdeeva, postdoc researcher, University of Helsinki
Daria Krivonos, postdoctoral researcher, University of Helsinki
Anna Zhelnina, postdoctoral researcher, University of Helsinki
Anna Pivovarova, doctoral researcher, University of Helsinki
Nuriiar Safarov, doctoral researcher, University of Helsinki
Anna Medvedeva, postdoc, Tampere University
Margarita Zavadskaya, postdoctoral researcher, University of Helsinki
Victoria Peemot, associated researcher, University of Helsinki
Anna Varfolomeeva, postdoctoral researcher, University of Helsinki
Nikita Balagurov, doctoral researcher, University of Helsinki
Mihail Kopotev, PhD, assoc. prof., University of Helsinki
Ksenia Shagal, postdoctoral researcher, University of Helsinki
Dmitry Arzyutov, University of Oulu
Kuva: Eugene Liashchevskyi
Katarina Lopatkina, PhD, independent researcher, Helsinki Elena Gorbacheva, doctoral researcher, University of Helsinki Mikhail Nakonechnyi, postdoctoral researcher, University of Helsinki Olga Zeveleva, postdoctoral researcher, University of Helsinki Pavel Falaleev, doctoral researcher, University of Helsinki Tamara Polyakova, doctoral researcher, University of Eastern Finland Olga Neustroeva, doctoral researcher, University of Eastern Finland Gleb Yarovoy, doctoral researcher, University of Eastern Finland Ignat Kulkov, postdoc, Åbo Akademi University Anton Kuzmin, project researcher, University of Eastern Finland Denis Dobrynin, early stage researcher, University of Eastern Finland Eveliina Heino, PhD, university lecturer, University of Helsinki Lidia Pivovarova, PhD, postdoctoral researcher, University of Helsinki Olga Davydova-Minguet, PhD, professor, University of Eastern Finland Nelli Piattoeva, PhD, associate professor, Tampere University Valeria Peshko, doctoral researcher, University of Helsinki Meri Herrala, Ph.D., docent of Soviet cultural history, University of Eastern Finland Elina Viljanen, PhD, postdoctoral researcher, University of Helsinki Larisa Kangaspuro, research coordinator, University of Helsinki Ilia Moshnikov, PhD, postdoctoral researcher, University of Eastern Finland Artem Plyusnin, doctoral candidate, University of Turku Ilya Usoskin, professor, University of Oulu Filipp Temerov, PhD, postdoctoral researcher, University of Oulu Sergei Bogatyrev, FT, dosentti, Helsingin yliopisto / PhD, docent, University of Helsinki Vitaly Neustroev, PhD, docent, senior research fellow, University of Oulu Anna Slita, doctoral researcher, University of Eastern Finland Diana Temerova, doctoral researcher, University of Eastern Finland Kseniia Konopkina, doctoral researcher, Tampere University Olga Kantokoski, PhD, postdoctoral researcher, University of Helsinki. Beliaev Andrei, PhD, researcher, University of Eastern Finland. Dmitry Kurnosov, postdoctoral researcher, University of Helsinki Olga Nikolaeva, PhD, postdoctoral researcher, University of Helsinki Evgenii Ulybin, computer science teacher, Yrkesinstitutet Prakticum Ilya Skovorodkin, PhD, Adjunct Professor, University of Oulu Olga Dovbysh, postdoctoral researcher, University of Helsinki Tatiana Romashko, doctoral researcher, University of Jyväskylä
Porin kaupunginhallitus esittää valtuustolle kuuden miljoonan euron määrärahaa reittilentoihin – Ulvila linjasi olevansa mukana jakamassa kustannuksia
15.9
Lentojen määrää ollaan karsimalla kolmanneksella. Arvion mukaan vuosittainen kustannus olisi 2,6 miljoonaa euroa.
Porin kaupunginhallitus päätti maanantaina esittää valtuustolle rahoitusta Helsingin reittilennoille.
Päätös syntyi äänin 8-3. Vähemmistöön jääneet vihreät ja vasemmisto esittivät asian palauttamista valmisteluun ja tuomista päätettäväksi, kun valtion rahoitukseen on konkreettista näyttöä.
Mein kampf - taisteluni
Kuva: IMDb
The young, despotic and untalented artist Adolf Hitler comes to Vienna to study art. He befriends the Jew Schlomo Herzl working on a novel with the title "Mein Kampf". Hitler is rejected by the Vienna Academy of Fine Arts. Herzl's concern for the sad young man continues, and leads him to a new career with disastrous consequences for world history.
House of the Dragon korjasi Game of Thronesin kohtauksen, josta George R.R. Martin ei pitänyt pätkääkään
15.9
House of the Dragonin kolmannessa jaksossa korjattiin Game of Thronesin virheitä.
Game of Thronesin isä George R.R. Martin ei ollut tyytyväinen kaikkiin tv-sarjan kohtauksiin. Hänen inhokkikohtauksensa oli sarjan alkupuolella nähty kohtaus, missä kuningas Robert Baratheon lähtee metsästämään ja joutuu villisian runtelemaksi.
Martinin mukaan tuo kohtaus oli todellinen pohjanoteeraus, sillä se ei vastannut lainkaan hänen näkemystään kuninkaallisesta metsästysseurueesta. Sarjan kohtauksesta nimittäin on arvokkuus kaukana, sillä kuningas lähtee metsästysretkelle kävellen ja keihäitä kantaen. Martinin mukaan kohtauksen olisi pitänyt olla paljon näyttävämpi ja siinä olisi pitänyt nähdä satoja ihmisiä, paviljonkeja, koiria ja metsästystorvia.
House of the Dragon -sarjan kolmannessa jaksossa HBO Maxilla nähdään kuninkaallinen metsästysseurue, missä Paddy Considinen esittämä kuningas Viserys Targaryen lähtee metsälle. Nyt kohtaus on rakennettu niin näyttäväksi, että jopa Martinin voi olla siihen tyytyväinen. Näin ollen House of the Dragon korjaa Game of Thronesin puutteen.
Elisabeth Moss on ollut skientologi lapsesta asti – tähti vaikenee kiistellystä uskonnostaan yhdestä syystä
15.9
The Handmaid’s Talen Elisabeth Moss on sanonut IS:lle olevansa henkinen ihminen, mutta uskonto on hänen yksityisasiansa.
SYNKÄN dystopiasarjan, The Handmaid’s Talen päätähti Elisabeth Moss, 40, on näytellyt lapsesta asti. Lapsesta asti hän on myös kuulunut kiisteltyyn uskonlahkoon skientologiaan. Uskonnostaan harvoin puhuva, tanssia opiskellut Moss sanoo New Yorker -lehden haastattelussa lapsuudenystäviensä olleen enimmäkseen muita ballerinoja kuin muiden skientologien lapsia.
Hollywood-tähtien suosiman, tieteiskirjailija L. Ron Hubbardin luoman liikkeen tunnetuimpia jäseniä ovat Tom Cruise ja John Travolta. Skientologit uskovat galaktisen hallitsijan Xenun tuoneen ihmiset maahan 75 miljoonaa vuotta sitten. Xenun räjäyttämien ihmisten sielut kasaantuivat sitten yhteen ja takertuivat elävien ruumiisiin.
Renny Harlin ohjaa The Strangersin (2008) uudelleenfilmatisoinnin ja sen kaksi jatko-osaa
14.9
Renny Harlin kuvaa parhaillaan Slovakiassa The Strangers -nimistä kauhuelokuvaa, joka on uudelleenfilmatisointi Bryan Bertinon ohjaamasta ja käsikirjoittamasta samannimisestä elokuvasta vuodelta 2008. Alkuperäinen elokuva kertoi Liv Tylerin ja Scott Speedmanin näyttelemästä pariskunnasta, jonka kotiin murtautuu kolme naamioitunutta tunkeutujaa. Johannes Robertsin ohjaama jatko-osa The Strangers: Pray at Night (2018) toisti saman idean ilman alkuperäisiä näyttelijöitä.
Uudelleenfilmatisointi on tarina nuorestaparista, joka majoittuu syrjäiseen Airbnb-kämppään ja joutuu siellä yön ajan kolmen naamioituneen muukalaisen terrorisoimiksi. Käsikirjoituksen on laatinut työpari Alan R. Cohen ja Alan Freedland, jotka ovat kirjoittaneet runsaasti tv-tuotantoja sekä Todd Phillipsin ohjaaman komedian Laskettu aika (2010). Pääosia näyttelevät Madelaine Petsch ja Froy Gutierrez, jotka ovat molemmat näytelleet aiemmin lähinnä vain televisiosarjoissa.
Renny Harlin on tehnyt sopimuksen myös The Strangersin kahden jatko-osan ohjaamisesta. The Strangers on hänen uransa ensimmäinen uudelleenfilmatisointi, mutta jatko-osat ovat 63-vuotiaalle suomalaisohjaajalle sitäkin tutumpia: Painajainen Elm Streetillä 4 (1988), Die Hard – vain kuolleen ruumiini yli 2 (1990), Manaaja: Alku (2004) ja Luokkakokous 3 (2021) ovat kaikki Harlinin ohjauksia.
Poliisi löysi 87-vuotiaan kotoaan kuolleena ja puolison hyvin heikossa kunnossa – kotihoitoa epäillään rikoksesta Pöytyällä
14.9
Kotihoito ei ollut tavannut pöytyäläistä pariskuntaa pitkään aikaan. Kotihoito oli yhteydessä poliisiin yhdeksän päivän kuluttua. Poliisi löysi pariskunnan kotoa vainajan ja huonokuntoisen ikäihmisen.
Lounais-Suomen poliisi selvittää vakavaa laiminlyöntitapausta, jossa 87-vuotias pöytyäläinen nainen löytyi kotoaan menehtyneenä. Hänen puolisonsa 76-vuotias mies on poliisin mukaan heikkokuntoisena sairaalahoidossa.
Pariskunta ei ollut kotihoidon asiakas, mutta mies oli pyytänyt kotihoidosta apua kotona pärjäämiseen. Avuntarve oli kotihoidon tiedossa ja pariskunnan kotona oli käyty useampaan kertaan elokuun lopussa.
Sodan jälkeen suuret ikäluokat pantiin alulle ”nitisten ja natisten”, mutta hetekan voittokulku katkesi 1960-luvulla uuteen muovikeksintöön
14.9
Kuva: Dương Nhân
Hetekalla ovat nukkuneet miljoonat suomalaiset – ja sillä on saatettu alkuun suuret ikäluokat. Funkkistyylinen rautasänky auttoi myös taistelussa luteita vastaan.
Vuonna 1932 Suomessa elettiin vielä suuren pörssiromahduksen jälkeistä pula-aikaa. Lapuanliike kapinoi Mäntsälässä. Kieltolaki päättyi.
Ehkä konkreettisimmin miljoonien suomalaisten elämään vaikutti kuitenkin se, että Helsingin Teräshuonekalutehdas toi markkinoille teräsputkista hitsatun kaksiosaisen sängyn.
Sängyn alla oli rullapyörillä varustettu puolisko, joka vedettiin esiin illalla ja työnnettiin sitten taas kätevästi aamulla piiloon päiväksi. Pohja oli tehty pienikierteiseksi kudotusta teräsverkosta.
Funktionalismin periaatteita noudattavasta hetekasta tuli nopeasti hitti. Suomalaiset asuivat ahtaasti, mutta heteka sopi pieneenkin alkoviin. Käytännöllisyyttä lisäsi se, että heteka toimitti päivällä päiväpeitolla täydennettynä käsi- ja selkänojattoman sohvan virkaa. Vuodevaatteet olivat näppärästi piilossa sängyn alaosassa.
Virolaiset kopioivat suomalaisen henkilökortin eivätkä tarvitse verkkopankkitunnuksia – näillä neljällä erolla Viro hakkaa Suomen digiasioinnissa
14.9
Sähköinen allekirjoitus täyttää lokakuussa 20 vuotta – Virossa. Siellä suomalaisesta innovaatiosta kehiteltiin menestystarina, joka on tuonut miljoonasäästöt.
Suomessa kehitetystä sähköisestä henkilökortista luotiin etelänaapurissa arkea helpottava menestystarina.
Virossa pärjää ilman pankkitunnuksia, koska siellä sähköinen henkilökortti toimii varmennekorttina ja porttina digitaalisiin palveluihin. Sikäläisellä id-kortilla ja sen mobiiliversioilla voi sekä tunnistautua että tehdä digitaalisen allekirjoituksen.
Meillä pankkien digitalisaatio oli vuosituhannen vaihteessa jo alkanut ja kansa tottunut pankkitunnuksiin. Se ei halunnut rinnalle korttia, jota varten olisi pitänyt asentaa monimutkainen kortinlukija.
Pääministeri Marin EU-parlamentille: Viisumien myöntämistä venäläisille on rajoitettava voimakkaasti
14.9
”Pakotteiden on näyttävä myös tavallisten venäläisten arjessa”, parlamentille puhunut pääministeri linjasi. Hänestä tähänastiset toimet eivät riitä.
PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) toisti puheessaan EU-parlamentille vaatimuksen siitä, että viisumien myöntämistä venäläisille on rajoitettava voimakkaasti.
”Pakotteiden on näyttävä myös tavallisten venäläisten arjessa. Ei ole oikein, että samalla kun Venäjä tappaa Ukrainassa siviilejä, venäläiset turistit matkustavat vapaasti Euroopassa”, Marin sanoi europarlamentaarikoille tiistaina.
Marinin mukaan on perusteltua, että EU:n ja Venäjän viisumihelpotussopimuksen soveltaminen on keskeytetty täydellisesti. Se ei kuitenkaan ole hänestä yksinään riittävä päätös.
EU on herännyt viisumiasiaan hitaasti. Unionissa oltiin pitkään sitä mieltä, että pakotteiden pitää kohdistua Venäjällä niihin, jotka rahoittavat Vladimir Putinin hyökkäystä Ukrainaan, ei tavallisiin venäläisiin. Nyt ääni kellossa on muuttunut.
Anna Erikssonin W-elokuvan traileri – luvassa todella rajua kamaa
13.9
Eurooppa on kuolemansairas nainen, joka tappaa aikaa kiinalaisen mieskoneen seurassa. He ovat viimeisessä asemapaikassaan. Ulkona avautuu lumen peittämä autiomaa. Toisaalla, keskellä jäätikköä sijaitsevassa instituutissa, ryhmä hoitajia luulee edelleen pitävänsä yllä uutta maailmanjärjestystä. Muukalainen saapuu häiritsemään heidän transsiaan. Taistelu on hävitty. Viimeistä näytöstä ei seuraa kukaan.
Venäjällä on kiire löytää Euroopan heikot kohdat
12.9
Italian vaalit ovat Euroopan yhtenäisyyden kannalta tärkeät, ja ne pidetään kriittisellä hetkellä.
VENÄJÄN ja Länsi-Euroopan välinen voimainkoitos on tulossa kriittiseen hetkeensä. Venäjän ylimpien päättäjien viime päivien kommenteista päätellen Venäjällä tiedetään, että pakotteet ja Venäjän-vastainen rintama olisi murrettava pian.
Venäjä käyttää avoimesti energiakiristystään, loputkin naamiot on riisuttu. Venäjän päättäjät ovat viime päivinä hyökänneet avoimesti lännen pakotteita vastaan ja tuominneet EU:n sommitteleman sähkön ja kaasun hintakaton. Venäjä on kertonut lopettavansa energiatoimitukset kattojärjestelmään suostuvilta mailta ja kertonut, että energiaa voidaan toimittaa taas, kun pakotteita puretaan. Näin linjatessaan maan johto on tullut samalla sanoneeksi, että pakotteet purevat ja että Venäjään ei voi enää missään tapauksessa luottaa. Aiemmin esimerkiksi presidentti Vladimir Putin on vähätellyt pakotteiden merkitystä.
Mitä Venäjän sotatappiosta seuraisi? Sotatieteilijä: ”Elämme hyvin arvaamattoman rajanaapurin vieressä”
12.9
”Seuraavat puoli vuotta ovat merkittäviä sen suhteen, että nähdään mihin suuntaan sota kääntyy. Nyt Ukrainan voittoa voidaan pitää realistisena mahdollisuutena,” arvioi sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll.
Ukrainan voitto on realistinen, ja siihen on tinkimättä pyrittävä ja sitä tuettava. On myös syytä ennakoiden arvioida voiton strategisia seurauksia. Voitto aiheuttanee ketjureaktion, jolla on merkittäviä vaikutuksia geopolitiikkaan ja Euroopan turvallisuusjärjestykseen.
— Jarno Limnell (@JarnoLim) September 11, 2022
Ketju:
1. Valko-Venäjä. Venäjän tappio heikentäisi oleellisesti Lukašenkon otetta vallasta, jonka sisäinen legitimiteetti on jo nyt heikko, ja vallan takuuna on ollut Putin ja Venäjän voima. Valkovenäläisten länsimieliset asenteet ovat jo nousussa ja venäjämielisyys jyrkässä laskussa.
— Jarno Limnell (@JarnoLim) September 11, 2022
Lukašenkon päätös sallia Venäjän käyttää aluettaan hyökkäyksessä Ukrainaan on ollut hyvin epäsuosittu. On esiintynyt vastarintaa esim rautatieyhteyksiä sabotoimalla ja sadat vapaaehtoiset liittyneet sotaan, Ukrainan puolelle. Ukrainan voitto voisi johtaa vapaaseen Valko-Venäjään.
— Jarno Limnell (@JarnoLim) September 11, 2022
2. Ukrainan voitolla olisi vaikutuksia maihin, jotka nykyhetkessä kamppailevat vapautuakseen Kremlin vaikutusvallasta, erityisesti Georgia ja Moldova. Esim Georgian väestö ollut jo pitkään länsimyönteinen, mutta oligargit ylläpitäneet Venäjän tuella venäjämyönteistä politiikkaa.
— Jarno Limnell (@JarnoLim) September 11, 2022
UKRAINA on vapauttanut Harkovan suunnalla Venäjän miehittämiä alueita niin käsittämättömällä vauhdilla, että Suomessa sotaa seuraavat asiantuntijat ovat rohkaistuneet väläyttelemään ajatusta Ukrainan voitosta.
Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kertoi lauantaina IS:lle, että Ukraina on osoittanut etenevänsä maastossa varsin hyvin ylivoimaiseksi arvioitua Venäjää vastaan. Myös sotatieteiden tohtori ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll kertoo Twitterissä, että Ukrainan voitto on ”realistinen mahdollisuus”.
Medvedev uhkailee Ukrainaa
Medvedev uhkailee Ukrainaa
– (Ukrainan presidentti Volodymyr) Zelenskyi on sanonut, että hän ei aio keskustella uhkavaatimuksia esittävien tahojen kanssa, Medvedev toteaa.
– Nykyiset uhkavaatimukset ovat lasten lämmittelyä tuleville vaatimuksille. Hän tietää niistä: Kiovan regiimin täydellinen antautuminen Venäjän ehdoilla.
Venäjän sotatoimet ovat tällä hetkellä kuitenkin vastatuulessa. Ukrainan vastahyökkäys Harkovan alueella on johtanut venäläisjoukkojen vauhdikkaaseen vetäytymiseen.
Iltalehden artikkelit, joissa esiintyy henkilö Dmitri Medvedev.
Putinin älähdys "jäätyvästä suden hännästä" viestii hädästä ja suuttumuksesta – kaasun hintakatolla olisi merkittävät vaikutukset
12.9
Venäjän presidentin Vladimir Putinin voimakas reaktio Euroopan komission ehdottamaan venäläisen kaasun hintakattoon ja Nord Stream 1 -kaasuputken sulkeminen kokonaan kertovat Venäjän hädästä ja pakotteiden tehosta. Venäjä voi kuitenkin vielä vastata pakotteisiin esimerkiksi lopettamalla öljyn tuonnin tai lisäämällä väkivaltaa Ukrainassa.
Länsimaat jäätyvät kuin suden häntä kuuluisassa venäläisessä kansansadussa.
Näin Venäjän presidentti Vladimir Putin uhosi Eastern Economic Forum -tapahtumassa. Putin uhkasi lopettaa energianviennin Eurooppaan kokonaan, mikäli Euroopan komissio päättäisi asettaa venäläiselle kaasulle viime viikolla väläytellyn hintakaton.
Aleksanteri-instituutin professori Veli-Pekka Tynkkynen pitää Putinin suuttumusta hintakattosuunnitelmasta mielenkiintoisena. – Se kertoo, että hintakatolla on Venäjälle merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, jos se asetetaan, Tynkkynen sanoo. Putinin hädästä kertoo Tynkkysen mukaan sekin, että kun Venäjä löi Nord Stream 1 -kaasuputken kokonaan kiinni viime viikolla, sitä ei enää perusteltu teknisillä syillä, vaan pakotteiden poistoa vaadittiin suoraan.
Kommentti: Jos tulee kylmä talvi ja kaasuntulo loppuu ihmiset paleltuvat asuntoihinsa, joustaako pakotepolitiikka. Kysymys jota voidaan tarkastella vuodenpäästä kun ukraina on saanut työnnettyä venäjän joukot pois alueeltaan, tai Venäjä saavuttanut merkittävän aseman sodankäynnssä, tai, Yhdysvaltojen aseapu...tai kysymyksiä on niin paljon, että tuskin kukaan osaa tällä hetkellä sanoa mihin suuntaan sota on kallistumassa.
Putinin piinaaja
11.9
Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi pantiin vankilaan, ja tukijoukko pakeni Venäjältä. Nyt Navalnyin lähin avustaja Kira Jarmyš kertoo HS:n haastattelussa, miten he aikovat kaataa Putinin maanpaosta käsin.
Kun rajavartija passintarkastuksessa nosti katseensa, Kira Jarmyš hätkähti. Virkailija oli vilkaissut hänen passiaan, katsonut tietoja tietokonejärjestelmästä ja selvästi tunnistanut hänet. Ajatus välähti Jarmyšin mielessä.
Venäjän valtion silmissä Jarmyš oli vihollinen. Hän kuului Vladimir Putinin pahimman vastustajan, oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin, ydinjoukkoon. Jarmyš oli Navalnyin tiedottaja ja liikkeen toiset kasvot. Tyylikäs punatukkainen nainen oli tuttu lukemattomista Putinin-vastaisista Youtube-videoista ja uutiskuvista, joissa hän kulki Navalnyin rinnalla.
Kira Jarmyš toimii uutistenlukijana Youtube-kanavalla päivittäisessä ohjelmassa, jossa esitetään kriittisiä uutisia Venäjän vallanpitäjistä. Ohjelmaa tuottavat maanpaossa elävät Aleksei Navalnyin tukijat.
Jarmyš antaa haastattelua keskustakahvilassa. Hän liikkuu asuinkaupungissaan piilottelematta. Hänen ja muun tiimin olinpaikka on monien Venäjän-seuraajien tiedossa. Venäjän tiedustelupalvelut FSB, GRU ja SVR varmasti tietävät tarkalleen, missä kukin Navalnyin lähipiirin jäsen asuu.
Jarmyš uskoo, että Venäjän pakotetun vakauden alla kytee. Suuri joukko venäläisiä pidättää nyt kiukkuaan, mutta jossain kohtaa turhautuminen Putiniin purkautuu. Putinin päätös aloittaa sota Ukrainaa vastaan romahdutti Venäjän kansainvälisen aseman. Venäjä on nyt hylkiö, sen talousvaikeudet pahenevat, diktatuuri kiristyy.
Jarmyšin mukaan oppositioliikkeen on nyt tärkeää pitää venäläisille esillä vaihtoehtoa. On Navalnyi, on erilaisia ajatuksia. Venäjän ei tarvitse olla tällainen. Ei myöskään venäläisten maineen. ”Eivät venäläiset ole umpimielinen ja vihamielinen kansa, joka haluaa tappaa muita ihmisiä.”
Charlesin puheen taitavuudesta kertoo se, että uusi kuningas tuntui itse häipyvän taustalle
10.9
Charles III piti ensimmäisen puheensa uutena kuninkaana. Siinä puheessa kuningas itse oli sivuosassa.
JOS joku oli odottanut kuningas Charles III:n ensimmäisestä puheesta pitkää listaa hänen aikeistaan ja lupauksistaan, yllättyi kuulija perinpohjaisesti – ja mieluisasti.
Uuden kuninkaan puheessa kuningas itse oli sivuosassa.
VALTAOSA lyhyestä puheesta oli luonnollisesti omistettu torstaina kuolleelle kuningatar Elisabetille.
Mutta kuningattaresta puhuessaan Charles puhui ennen kaikkea äidistään. Se toi puheeseen yllättävänkin sydämeenkäyvän ja lämpimän sävyn.
Hän myös puhutteli äitiään suoraan:
”Äitikulta, kun aloitat viimeisen pitkän matkasi isäkultani luo, haluan vain sanoa tämän: kiitos.”
Tässä on viimeinen kuva kuningatar Elisabetista - edusti vain päiviä ennen kuolemaansa
9.9
Kuningatar Elisabet II on kuollut 8. syyskuuta 2022. Hän edusti pirteänä vain päiviä ennen kuolemaansa. 0 seconds of 7 minutes, 1 secondVolume 0%
Kuningatar Elisabet, 96, teki viimeisen julkisen esiintymisensä, kun hän tapasi Britannian uuden pääministerin Liz Trussin Balmoralin linnassa tiistaina 6. syyskuuta. Vain kahta päivää myöhemmin 8. syyskuuta kuningatar kuoli.
Yleensä tapaamiset pääministerin kanssa on pidetty Buckinghamissa, mutta tällä kertaa Truss saapui kuningattaren luokse Balmoraliin.
Tapaamisessa huomio keskittyi poikkeuksellisen tapaamispaikan lisäksi myös kuningattaren oikeaan käteen, jossa oli näyttävä mustelma. Tumman läiskän arveltiin tulleen kanyylista, jolla annetaan suonensisäistä lääke- tai nestehoitoa sitä tarvitsevalle potilaalle.
Trussin tiistaisen tapaamisen jälkeen kuningatar määrättiin lepoon, jonka jälkeen monarkin tila heikentyi entisestään. Kuningatar siirrettiin lääkäreiden valvontaan ja hänen perheensä kiirehti iäkkään Elisabetin luokse Skotlantiin.
Palaute toimitus@dpk.fi © 2003- dpk.fi Ι ARKISTO Ι YouTube Ι Kuntoilijat Ι Eurajoen Veikot Ι Retkeilyreitistö
Kuva: Vlada