Ratkaiseeko Vladimir Putin Ranskan vaalit? ”Ratkaistaan Naton, Ukrainan ja lännen kohtalo”

Ranskalaiset valitsevat tänään (24.4.2022), jatkaako presidentti Emmanuel Macron uudelle kaudelle, vai nouseeko Marine Le Pen maan seuraavaksi presidentiksi.

Tuoreimpien ennen vaalipäivää julkistettujen mielipidemittausten mukaan Macron on kasvattanut etumatkaansa ja johtaa esimerkiksi Le Monden mielipidemittauksen mukaan lukemin 56,5-43,5.

Eurasia Groupin tutkija Mujtaba Rahman arvioi, että Le Penin voitto on periaatteessa vielä mahdollisuuksien rajoissa.

”Historiasta ei kuitenkaan löydy yhtään ennakkotapausta, jossa Ranskan viimeiset mielipidemittaukset olisivat arvioineet presidentinvaalien tuloksen niin väärin”, hän kommentoi Twitterissä.

Wall Street Journal julkaisi Le Penin kannalta ikävän uutisen lauantaina kertoessaan, että presidenttiehdokkaan puolue on aloittanut venäläiseltä ilmailu- ja sotilasteknologiayhtiö Aviazapchastilta vuonna 2014 saamansa lainan takaisinmaksun. Lehden tietojen mukaan kyse on 12 miljoonasta eurosta.

Amerikkalainen politiikan tutkija Joseph LaPalombara sanoo suoraan, että koskaan aikaisemmin eurooppalaisissa vaaleissa ei pelissä ole ollut yhtä paljon kuin nyt. ”Sunnuntaina ratkaistaan Naton, Ukrainan ja lännen kohtalo”, hän kirjoittaa analyysissään. LaPalombaran mukaan Le Penin voitto kyseenalaistaisi Yhdysvaltojen johtajuuden Natossa ja Ranskan euroeron Frexitin mahdollisuus palaisi keskusteluun.

Helsingin Sanomien arvio vaalien lopputuloksesta.

RANSKASSA on viimeksi valittu presidentti jatkokaudelle 20 vuotta sitten, mutta nyt Macronin voitto on erittäin todennäköinen. Viimeisen vuoden ajan Macronin johto Le Peniin on ollut mielipidekyselyissä kymmenen prosenttiyksikön luokkaa, ja viimeiset kyselyt ennen vaaliviikonloppua näyttävät samansuuruista eroa ehdokkaiden kesken.

Putinilla on Ukrainan sodassa vielä yksi syy optimismiin

Venäjän heikko menestys Ukrainan sodassa antaa ajattelemisen aihetta autoritaarisille valtioille. Länsimaat ovat yllättäneet diktaattorin. Putin voi kuitenkin toivoa, että länsi sortuu taas vanhaan helmasyntiinsä.

TOISEN maailmansodan jälkeen Euroopassa ei käyty liki puoleen vuosisataan yhtään koko maanosan rauhaa uhkaavaa sotaa. Se ei johtunut siitä, ettei olisi ollut mistä sotia. Päinvastoin, panokset olivat sotimiseen liian suuret. Sen sijaan kylmän sodan vastapuolet taistelivat vallasta muualla, esimerkiksi Koreassa, Vietnamissa ja Afrikan ja Etelä-Amerikan viidakoissa.

Nyt sota on palannut Eurooppaan, missä se on historian aikana niin hyvin viihtynyt. Se kertoo siitä, että valtaa jaetaan maailmassa nyt uusiksi, eikä Eurooppa ole siitä enää sivussa.

Yhdysvallat suojeli aseillaan pitkään Euroopan paratiisin portteja, kuten amerikkalaistutkija Robert Kagan asian ilmaisi. Nyt kylmä tuuli on puhaltanut portit auki. Yhdysvaltain johdolla toisen maailmansodan jälkeen luotu maailmanjärjestys on heikentynyt, kun haastajat Kiinan ja Venäjän johdolla haluavat kirjoittaa pelin säännöt uusiksi.

Aasian vaurastuminen ja vahvistuminen siirtää maailman painopistettä väistämättä maanosaan, jossa asuu 60 prosenttia ihmiskunnasta. Kysymys on muutoksen vauhdista ja siitä, kenen ehdoilla se tapahtuu.

KIINA laskee kellon käyvän omaksi hyväkseen. Sillä on aikaa odottaa. Venäjällä ei ole. Siksi taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti epäonnistunut entinen suurvalta yrittää Ukrainassa suurta uhkapeliä ainoalla alueella, jolla sen uskottiin olevan vahva: sotimisessa. Nyt näyttää, ettei Venäjä ole kovin vahva edes siinä.

Hautalan Putin-kritiikki kohautti juhlaistuntoa

Vihreän liiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala vei yllättäen pääosan, kun eduskunta torstaina juhlisti satavuotista taivaltaan (2.6.2006)seremonialliseksi tarkoitetulla istunnollaan. Hautala kävi suorasanaisesti arvostelemaan Venäjän demokratian tilaa.

HAUTALA MUISTUTTI Suomen ja Venäjän yhteisestä historiasta ja arvioi, että Suomen velvollisuus on toimia niin, että Venäjä saavuttaa pysyvämmän vakauden. Tämä edellyttää oikeusvaltiota, ihmisoikeuksien kunnioitusta ja vastuunalaisuutta, hän lisäsi.

"Tänä päivänä Venäjän duuma, joka sai itsevaltiaalta rajoitetut valtaoikeudet samassa yhteydessä kuin Suomen eduskuntauudistus toteutui, on vallan keskittämisen seurauksena taantunut valtaoikeuksiltaan vuotta 1905 edeltävään tilaan, jolloin kaikki valta oli tsaarilla", Hautala sanoi.

VENÄJÄN DUUMAN edustajat olivat paikalla, ja päiden pyörittelyä nähtiin laajemminkin ulkomaisten vieraiden lehterillä. Venäjän kielen simultaanitulkki oli yllättäen jättänyt tulematta töihinsä, mutta vierailla oli käytössään puheiden käännökset. Puheet olikin tehty jo viikkoa etukäteen kääntämistä ja painatusta varten.

Juhlaistuntoa seuranneella vastaanotolla lukuisat kansanedustajat pitivät presidentti Vladimir Putinin vertaamista kaikkivaltiaaseen tsaariin tilaisuuteen sopimattomana ja itse arviotakin totuuden vastaisena.

Puhemies Paavo Lipponen (sd) piti STT:lle antamassaan lausunnossa kritiikkiä "törkeänä" ja perättömänä ja Hautalan käytöstä sivistysvaltioon sopimattomana. Hän huomautti, että Venäjän edustajat olivat tulleet juhlaan kutsuttuina ja hyvässä uskossa.

Hautala itse ei tuntunut olevan kritiikistä moksiskaan. "On aina se riski, että parlamentissa esitetään poliittisia mielipiteitä", hän sanoi.

Kommentti: Hautalan näkemyksiä vuonna 2022 tuskin kukaan kyseenalaistaisi. Siksi Nato keskusteluissa pitäisi perspektiiviä katsoa vähän pidemmälle. Putin ja Trump eivät ole kuolemattomia ja venäjällä nuori sukupolvi on demokratia hakuisempaa kuin aiemmat sukupolvet. Yhdysvalloissa suuntaus näyttää olevan toiseen suuntaan "Maailmanrauhaa" sotimalla muilla mantereilla näyttäisi olevan aiempia sukupolvia enemmän.

Miten auttaa naapuria, joka ei halua apua? Heidi Hautala vaatii Venäjälle toimivaa kansalaisyhteiskuntaa ja aitoa demokratiaa.

Heidi Hautala vaatii Venäjälle toimivaa kansalaisyhteiskuntaa ja aitoa demokratiaa Suomalaisen ihmisoikeuspolitiikan Grand Lady Heidi Hautala käy epätoivoiseen taistoon. Hän ottaa tehtäväkseen osoittaa, että kovan vallan ja kylmän rahan ehdoilla laukkaavan Venäjän täytyy katastrofin välttämiseksi rakentaa yhteiskuntakulttuurinsa pehmeän vallan ja ihmisten hyväntahtoisuuden varaan.

Suomen jäsenyys voisi laajentaa Naton ja Venäjän välistä konfliktia

Venäjän hyökkäystä Ukrainaan voidaan tulkita myös klassisena turvallisuusdilemmana, jota lännessä ei ole ymmärretty.

MIKSI Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Lännessä vallitsevan tulkinnan mukaan Venäjä pyrkii laajenemaan ja hyökkää siksi naapuriensa kimppuun. Jos Ukraina sortuu, vuorossa ovat pian muut Euroopan maat.

Toisen tulkinnan mukaan kyse on klassisesta turvallisuusdilemmasta. Kun valtio A tekee jotain puolustustarkoituksessa, valtio B ymmärtää tämän mahdollisena uhkana ja ryhtyy puolustustoimiin, joita valtio A puolestaan käsittelee lisääntyneenä uhkana. Näin konflikti laajenee.

MOLEMPIEN tulkintojen puolesta voidaan esittää todistusaineistoa. Venäjän johto on omaksunut ajatuksia euraasialaisesta ideologiasta, ja joissain Vladimir Putinin puheissa voidaan nähdä tsaarin- tai neuvostoajan imperialismiin kohdistuvaa nostalgiaa. Toisaalta Venäjä on suhteessa länteen voimavaroiltaan pieni valtio, ja sen sotilaalliset kyvyt ovat rajallisia.

Ilkka Kanerva on kuollut

Eduskunnan pitkä­aikaisin kansan­edustaja Ilkka Kanerva liikkui valta­osan urastaan politiikan huipun tuntumassa

Ilkka Kanerva jatkoi kansanedustajana kuolemaansa saakka. Hän oli eduskunnassa yhtä mittaa yli 46 vuotta, pitempään kuin kukaan toinen kansanedustaja.

KANSANEDUSTAJA Ilkka Kanerva kuoli vakavaan sairauteen 14. huhtikuuta 2022. Hän oli 74-vuotias, syntynyt 28. tammikuuta 1948 Lokalahdella.

Kanerva oli 22-vuotias Turun yliopiston valtiotieteen opiskelija, kun hänet tempaistiin syksyllä 1970 kokoomuksen nuorten ehdokkaaksi Suomen Teiniliiton puheenjohtajan paikalle.

Vaikka hän hävisi äänestyksen Erkki Liikaselle, ehdokkuus avasi Kanervalle reitin politiikkaan. Vaalilauseesta ”I like Ike” jäi elämään lempinimi Ike. Vuotta myöhemmin hänet valittiin kokoomuksen nuorten liiton puheenjohtajaksi ja syksyllä 1975 kansanedustajaksi Varsinais-Suomesta.

Kansanedustajana Ilkka Kanerva jatkoi kuolemaansa saakka. Hänet valittiin kaksitoista kertaa, ja hän oli eduskunnassa yhtä mittaa yli 46 vuotta, pitempään kuin kukaan toinen kansanedustaja.

Ministerinä Kanerva oli yhteensä 3 258 päivää kolmessa hallituksessa vuosina 1987–1995 ja 2007–2008. Tasavallan presidentti myönsi hänelle ministerin arvonimen vuonna 2017.

KANERVAN ura oli yhtä menemistä ja tulemista viisikymmentä vuotta. Vauhdinpidon dokumentoi kesällä 2010 HS:n toimittaja Reetta Räty, joka teki Nyt-liitteeseen perusteellisen jutun kansanedustajan työviikosta keskellä kesälomaa. Loimaalta lähdettiin ja käytiin Turussa, Tampereella, Porissa, Naantalissa, Pihtiputaalla ja Mikkelissä osallistumassa kesätapahtumiin ja kohtaamassa ihmisiä.

Politiikassa ja urheilumaailmassa Iken tunsivat kaikki ja Ike tunsi kaikki. Hänellä oli ilmiömäinen nimi- ja kasvomuisti. Kun hän läimäytti yksittäistä rivimiestä olkapäälle ja kysyi kuulumiset, tämä ihmetteli, miten Ike saattoi muistaa edellisen tapaamisen vuosien takaa.

Poliitikot muistelevat pitkä­aikaista kansan­edustajaa, presidentti Niinistö: ”Syvän vakuuttava ääni ja ajatus on hiljennyt”.

Vuonna 2014 Ilkka Kanerva kommentoi Ukrainan tilannetta.

Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen ottamaan kantaa Naton ydin­ase­doktriiniin

Maanpuolustuskorkeakoulun professorin mukaan ydinaseita koskevalla kansallisella keskustelulla on nyt kiire.

SUOMEN mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi tarkoittaisi sitä, että Suomeen kohdistuisi paineita osallistua Naton ydinasepolitiikan suunnitteluun.

Asia ei ole ollut kuitenkaan Suomen julkisessa poliittisessa keskustelussa juuri esillä, vaikka Suomen veikataan hakevan Nato-jäsenyyttä jo lähiviikkoina. Syynä lienee aihepiirin arkaluonteisuus.

”Tuntuu siltä, että kansallisella keskustelulla on kiire”, sanoo strategian professori Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta.

VAIKKA Naton korkein päättävä elin on Naton neuvosto, sen ydinasepolitiikan linjaamisesta ja ydinasedoktriinista vastaa toinen vähemmän tunnettu toimielin eli Nuclear Planning Group (NPG).

Tu-160

Tupolev Tu-160 (Nato-raportointinimi Blackjack[1]) on vuonna 1981 ensilentonsa lentänyt ja vuodesta 1987 lähtien palvelukäytössä ollut raskas kääntyväsiipinen strateginen yliäänipommikone. Se oli Neuvostoliiton ilmavoimien viimeinen strateginen pommikone ja maailman painavin ikinä rakennettu sotilaslentokone. Nykyisin kaikki kuusitoista jäljellä olevaa konetta ovat Venäjän ilmavoimien palvelukäytössä.

Tupolev Tu-160 on tarkoitettu yliäänipommikoneeksi, joka pystyy lentämään vihollisen ilmapuolustusten lävitse ja pommituksen jälkeen pakenemaan nopeasti. Ulkomuotonsa ja käyttötarkoituksensa takia pommittaja muistuttaa suuresti Yhdysvaltain ilmavoimissa palvelevaa B-1B Lancer -pommikonetta, mutta se on nopeampi, suurikokoisempi ja pystyy lentämään suuremmalla toimintasäteellä kuin yhdysvaltalainen vastineensa. B-1 Lancerin tavoin Tu-160:ssa on kääntyvät siivet, joita voidaan säätää 20 ja 62 asteen kulman välillä.

Tu-160:n siipien alapuolelle on asennettu yhteensä neljä Kuznetsov NK-321-mallin jälkipolttavaa suihkumoottoria, jotka ovat maailman tehokkaimmat sotilaslentokoneeseen suunnitellut moottorit. Tupolev-yhtiö on käyttänyt NK-321-moottoreita myös yliääninopeudella lentävän Tupolev Tu-144 -matkustajakoneensa myöhemmissä tuotantomalleissa. Moottorit suunniteltiin nostamaan suunnattoman painava kone ilmaan, sillä kaikki muut neuvostoliittolaisissa lentokoneissa käytetyt moottorit olisivat olleet alitehoisia Tu-160:lle. Moottorien tehon ansiosta pommittaja saavuttaa hieman yli kahden machin nopeuden. Suihkumoottorien suuren polttoainekulutuksen takia pommittajassa on enintään 15 tunnin lentomatkoihin riittävä sisäinen polttoainelasti, minkä ohella kone pystyy myös hyödyntämään ilmatankkausta.

Katso TU-160 ilmassa.

Pelko pois mietitään asiat rauhassa #einato

Nyt puhuu natoa vastusta historioitsija Ari Helo Helsingin yliopiston aatehistorian dosentti.

Puolueettomuuspolitiikka omaksuttiin siis heti suomen itsenäistymisen jälkeen sitä täydennettiin toisen maailmansodan myötä YYA-sopimuksella.

YYA-sopimuksen raukeamisen myötä 90-luvun alussa linjana oli ja on yhä, yksinkertainen asia, suvereeni valtiomahtimme ei salli kenenkään tunkeutua suomeen eikä salli kenenkään hyökkäystä mihinkään suuntaan suomen valtion alueelta käsin. Tästä yli sata vuotuisesta puolueettomuudestamme aiotaan nyt luopua tällä Nato ratkaisulla. Se on vakava paikka.

Minkä takia se on vakava paikka.

Sotilasliiton jäsenenä suomelle tulisi automaattinen velvoite tukea mitä tahansa jäsenmaata joka riitaantuu venäjän kanssa. Mieti vaikka tämä skenaario: Venäjälle tulisi konflikti Turkin kanssa Mustallamerellä tuossa tilanteessa venäjä voi ihan syystä pelätä hyökkäystoimia myös Natoon kuuluvan suomen valtion alueella. Vaikka me ei tehtäisi muuta kuin ollaan tukialue meidän Nato liittolaisten mahdolliselle lentotoiminnalle venäjää vastaan.

Johtopäätös tästä on yksinkertainen. Suomen ja venäjän rajalla Nato päätös ei lisää kenenkään turvallisuutta se heikentää sitä.

Nato maana olisimme lisäksi Naton raja-alue. Totta kai se hollantilaisille kelpaisi Naton konfliktit soditaan suomen alueella eikä hollannin, mahdollisimman kaukana. Me ollaan se raja-alue, tämä on se syy.

Pääkysymys koko revohkassa on tämä. Uskooko joku tosissaan, että venäjä on nyt ukrainan sodan aikana tai heti sen jälkeen suunnittelemassa suomen valloitusta. Me olemme EU-maa minkä ihmeen takia ne sellaista tekisi, mitä ne pelkää?

Paavo Väyrynen pyrkii keskustan johtoon – vastustaa Natoon liittymistä

Asettumalla ehdolle Paavo Väyrynen sanoo avaavansa keskustelun puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta. Väyrysen mukaan sotilasliitto Natoon liittymiselle ei ole perusteita.

Konkaripoliitikko, Lapin aluevaltuutettu ja Kemin kaupunginvaltuutettu Paavo Väyrynen kertoo pyrkivänsä uudelleen keskustapuolueen johtoon. Väyrynen sanoo torstaina julkaistussa blogissaan (siirryt toiseen palveluun) asettuvansa ehdolle puheenjohtajaksi ensi kesän puoluekokouksessa Lappeenrannassa.

Asettumalla ehdolle hän sanoo avaavansa keskustelun puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta. Väyrysen mukaan sotilasliitto Natoon liittymiselle ei ole perusteita. Hän haluaa keskustan ajavan liittoutumattomana pysymistä.

Meidän on huolehdittava Suomen itsenäisyydestä ja maamme asemasta sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana, Väyrynen kirjoittaa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu perjantaina 8.4.2022 Suomen eduskunnalle. Kansanedustajat pitävät tilaisuutta historiallisena.

Toistaiseksi tiedossa on ainoastaan se, että tilaisuuden kestoksi on arvioitu 15 minuuttia: puheen sisällöstä ei ole annettu tarkempaa tietoa.

Zelenskyi on puhunut useiden maiden parlamenteille sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta.

PUHEISSAAN Zelenskyi on kiittänyt maita saamastaan tuesta mutta samalla toivonut entistä kovempia toimia Venäjää kohtaan. Zelenskyi on ilmaissut pettymyksensä siihen, etteivät muun muassa Euroopan unionin maat ole asettaneet vielä kovempia talouspakotteita Venäjälle tai irtaantuneet venäläisestä energiasta.

Samoin Zelenskyi on puheissaan korostanut sitä, miten tärkeää olisi, että Nato perustaisi lentokieltoalueen Ukrainan ylle. Zelenskyi on myös vaatinut mailta lisää sotilaallista ja taloudellista tukea.

Israelin parlamentille puhuessaan Zelenskyi vertasi Ukrainan kansan kokemuksia juutalaisten kohteluun natsi-Saksassa ja Britannian parlamentille puhuessaan nykyistä sotaa toisen maailmansodan aikaisiin brittien ja natsien välisiin taisteluihin. Ruotsin parlamentille puhuessaan Zelenskyi muun muassa sanoi, ettei ole sattumaa, että Ukrainan että Ruotsin liput ovat väriltään sinikeltaisia, sillä ”molemmat puolustavat vapautta, oikeutta ja kaikkien ihmisten tasa-arvoista kohtelua”.

Nähtäväksi jää, ottaako Zelenskyi Suomen kansanedustajille puhuessaan esille esimerkiksi talvisodan, johon Ukrainan taistelua venäläisiä joukkoja vastaan on Suomessa säännöllisesti verrattu.

Mahdollista on myös, että Zelenskyi kommentoi Suomen lähettämän tuen määrää. Suomi myönsi helmikuussa Ukrainalle suoraa rahallista tukea yhteensä 14 miljoonaa euroa, minkä lisäksi se on toimittanut maalle muun muassa aseita, puolustustarvikkeita ja siviilipuolen materiaaliapua.

PUHEMIES Matti Vanhasen (kesk) mukaan on hyvin harvinaista, että ulkomainen edustaja olisi puhunut kansan­edustajille istunto­salissa. Vuonna 2009 YK:n silloinen pääsihteeri Ban Ki-moon puhui eduskunnalle.

”On tärkeä saada ensikäden tietoa Ukrainasta, ja tämä antaa mahdollisuuden Zelenskyille itselleen kertoa tilanteesta”, Vanhanen sanoo.

”Odotin, että tämä meiltä olisi ainakin joksikin aikaa hoidettu”, Sami Keinänen uskoi koko perheen sairastuessa koronaan tammikuussa – uusi tautikierros voi olla edessä pian monilla muillakin suomalaisilla

Koronaviruksen saaminen kahdesti on mahdollista, vahvistaa THL:n ylilääkäri Otto Helve.

HÄMEENLINNALAISEN Sami Keinäsen perheeseen iski koronavirus maaliskuun lopussa. Tarina on tuttu monissa suomalaisperheissä juuri nyt, mutta Keinäsen perheelle kerta ei ollut tänä vuonna ensimmäinen.

Ensimmäisellä kierroksella tammikuussa koronaviruksen sai koko viisihenkinen perhe. Nyt, noin kahta kuukautta myöhemmin, kotitesti näyttää 14- ja 11-vuotiaille tyttärille jälleen koronavirusta. Oireetkin alkoivat uudelleen, tosin edellistä kertaa lievempinä.

Perhe koki epäuskoa ja turhautumista, joista jälkimmäiseen on tosin korona-aikana saanut Keinäsen mukaan tottua. Vanhemmilla oli jo tammikuussa kaksi rokotusta ja vanhimmalla tyttärellä yksi.

KORONAVIRUKSEN saaminen kahdesti on mahdollista, vahvistaa ylilääkäri Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Hän huomauttaa, että moni muukin taudinaiheuttaja, kuten rinovirukset, voivat aiheuttaa flunssaa useita kertoja ihmisen elämän aikana.

Helven mukaan oleellista kuitenkin on, kuinka paljon ensimmäinen tartunta antaa suojaa vakavalta taudilta toisella kerralla. Tiedot maailmalta kertovat, että suoja vakavalta taudilta on hyvä.

Sotilasmahdin maalitaulu: kylä peltomaisemissa

VENÄJÄN tekemistä iskuista siviilikohteisiin Ukrainassa paljastuu uutta tietoa sitä mukaa, kun venäläisjoukot ovat vetäytyneet Kiovan läheltä ja alueita ja niiden kärsimiä tuhoja on päästy tarkastamaan.

Esimerkiksi reilut 50 kilometriä Kiovasta luoteeseen sijaitsevaan Borodjankaan johtavaa tietä miehittivät vielä hetki sitten venäläiset. Nyt venäläis­miehityksestä muistuttavat vain taisteluissa tuhoutuneet, suurilla V-kirjaimilla merkityt venäläisajoneuvot ja sotakalusto.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Borodjankassa saattaa paljastua enemmän siviiliuhreja kuin esimerkiksi Butšassa. Myös Ukrainan pääsyyttäjä teki maanantaina samankaltaisen arvion. Arvioiden mukaan Butšassa olisi tapettu noin 300 siviiliä.

Venäjän hyökkäyksen seuraus: Patruunat ostetaan loppuun Suomessa – asemyyntiä jarruttaa poliisin lupaprosessit

Yli neljä viikkoa kestänyt Ukrainan sota on alkanut näkyä aseliikkeissä.

Kohonnut maanpuolustustahto ja vilkastunut reserviläistoiminta on lisännyt kiinnostusta aseenkäsittelytaitoihin.

Aseita puoli vuosisataa omassa liikkeessään myynyt Jaakko Vottonen on huomannut kaupankäynnissä selvän muutoksen.

– Kyllä helmi- ja maaliskuu ovat nyt olleet vilkasta aikaa. Aseita ei ole ostettu tavallista enempää, mutta esimerkiksi patruunoita on mennyt senkin edestä, Vottonen kertoo.

– Normaalisti tilaan patruunoita ulkomailta, varsinkin Euroopasta, mutta Ukrainan tilanteen takia se väylä on tukossa kokonaan.

– Suomalaiset patruunat ovat keskimäärin kaksi ja puoli kertaa ulkomaisia kalliimpia. Tietenkin, jos asiakkaalle ei ole hinnalla väliä, silloin patruunoiden saatavuus on jo helpompaa, Vottonen pohtii.

Mika Aaltolan arvio: Venäjä tulee käyttämään jatkossa tuhoavampia aseita

Venäjä tulee käyttämään jatkossa tuhoavampia aseita, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Venäläisten sotilaiden taistelutahto kuitenkin vähenee Aaltolan mukaan kaiken aikaa.

Käytetään tuhoavampia aseita ja sillä tarkoituksella nimenomaan nakerretaan taistelutahtoa, kun ukrainalaiset eivät enää kohtaa vihollista ja vihollisen tankkeja, vaan enemmän ohjuksia, pommeja ja erilaisia miinoja, kiellettyjäkin aseita kuten fosforiaseita, siihenhän Venäjä siirtyy. Sekin kielii maailmalle, että Venäjä on heikko, kun se ei kykene viemään operaatiota lävitse. Putinista tulee yhtä toksisempi ja myrkyllisempi ja liittolaisia on vaikea löytää, kun Venäjän johdon kädet ovat niin veriset, Aaltola avaa.

Niin sanotun näännytyssodan vaihetta on Aaltolan mukaan jo nähty sodassa, kun Venäjälle taisteluiden lähikontaktitilanteet ovat olleet epäedullisia.

Silloin käytetään joukkotuhoaseita ja pommitetaan summittaisesti. Venäjältä loppuu yksinkertaisesti täsmäiskuihin suunnitellut aseet. Sillä ei ole niitä niin paljon, kun rahat ovat hävinneet korruptioon. Sota on jo muuttunut verisempään suuntaan ja näännytyssodan tyylisempään eli Venäjä ei etene ennen kuin se on täysin varma, että kaikki edessä oleva on tuhottu. Venäjä ei lähde mielellään kaupunkisotaan vaan se tuhoaa kaupunkeja. Lähde:IL

Biden tavoitteli historiallista suurpuhetta, mutta päätyi poikkeamaan käsi­kirjoituksesta – sillä voi olla arvaamattomia seurauksia

”Tämä mies ei voi pysyä vallassa”, Biden sanoi Putinista. Lause jää elämään, mutta sen tarkoitusperät ovat osin epäselvät, kirjoittaa HS:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen.

Ennakoitiin, että presidentti pitäisi puheen, jonka hän toivoo jäävän historiaan – sellaisen, joka onnistuessaan rinnastuisi John F. Kennedyn (”Ich bin ein Berliner!”) ja Ronald Reaganin (”Tear down this wall!”) kuuluisiin puheisiin Berliinissä kylmän sodan vuosina.

BIDENIN intohimoinen puhe päättyi ajatukseen, jonka analysointi alkoi kiivaana välittömästi ja sai Kremlin reagoimaan minuuteissa.

KARTALLA SODASTA

Ukrainan sota näkyy suorana lähetyksenä liikennekameroissa ja sosiaalisessa mediassa. Joukko suomalaisia harrastajia ryhtyi julkaisemaan avoimen tiedon pohjalta tilannekarttaa sodan kulusta.

krainan sotaa käydään livenä sosiaalisessa mediassa. Silminnäkijät kuvaavat tapahtumia kännyköillään ja jakavat kuvia ja havaintoja eteenpäin. Sota-alueelta tulee tietoa kaikkialta missä on ihmisiä ja pääsy internetiin. Yli 40 miljoonan asukkaan joukossa näitä ihmisiä riittää.

Tällä on suuri merkitys sodasta saatavalle tiedolle. Sotivien osapuolten antama viranomaistieto on epäluotettavaa. Uutismedioiden toimittajia taas ei riitä raportoimaan kaikkialle, ja sota-alueella liikkuminen on vaarallista.

Toisin sanoen sotilaat niin Ukrainan kuin Venäjänkin asevoimissa kahlaavat parhaillaan somessa ja yrittävät ymmärtää, mitä tapahtuu.

Sodan seuraava vaihe alkaa

Nyt varaudutaan samaan aikaan sekä Venäjän hyökkäyssodan laajentumiseen että sen lopettamiseen.

VENÄJÄN hyökkäyssotaa on takana pian neljä viikkoa. Länsi on pyrkinyt tekemään sotimisen Venäjälle mahdollisimman kalliiksi. Yhdysvaltojen ja Euroopan vastatoimien yhtenäisyys ja kovuus yllättivät myös lännen itsensä.

Taloussotaa johtaa Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden, joka saapuu Eurooppaan tavatakseen tärkeimpiä liittolaisiaan. Biden osallistuu Naton huippukokoukseen ja tapaa Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat. Huomio on Euroopan turvallisuudessa ja Ukrainassa.

Biden on varoittanut Venäjän siirtyvän sodan seuraavaan vaiheeseen. Nyt varaudutaan samaan aikaan sekä sodan laajentumiseen että sen lopettamiseen.

Esko Aho piti yli 20 vuotta yhteyttä kolmeen pakotteiden kohteena olevaan oligarkkiin – ”Kanssa­käymisestä oli hyötyä myös Suomelle”

Aho piti yhteyttä etenkin Viktor Vekselbergiin ja Aleksei Mordašoviin, mutta myös Pjotr Aveniin.

ENTINEN pääministeri Esko Aho kertoo pitäneensä yli 20 vuotta yhteyttä kolmeen oligarkkiin, joita vastaan on määrätty pakotteita.

”Kävin vuonna 2002 Moskovassa ensimmäisen kerran sillä mielellä, että alan systemaattisemmin rakentaa verkostoa venäläisiin. Olin silloin vielä kansan­edustaja, mutta olin päättänyt luopua siitä toimesta.” Suhteiden luomisessa Ahoa auttoi suurlähettiläs René Nyberg. Vuonna 2003 Aho kertoo olleensa pari viikkoa Moskovassa suhteita luomassa. Matkansa aikana hän tapasi myös presidentti Vladimir Putinin epäsuosioon joutuneen öljy-yhtiö Jukosin perustajan Mihail Hodorkovskin.

Arnold Schwarzeneggerin sodanvastainen puhe on "kuin oppikirjaesimerkki", sanoo professori – taidonnäyte ei jää venäläisiltäkään huomaamatta

Näyttelijälegenda Arnold Schwarzeneggerin venäläisille suunnattu videopuhe on levinnyt sosiaalisessa mediassa ympäri maailmaa. Myös Venäjällä videota on katsottu paljon. Viestinnän professorin mukaan puhe on taidonnäyte.

Entinen näyttelijä ja Kalifornian kuvernööri Arnold Schwarzenegger, 74, julkaisi viime viikolla videopuheen, jossa hän vetoaa Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi. Lähes kymmenminuuttinen puhe on kerännyt kymmeniä miljoonia katsomiskertoja sosiaalisen median eri alustoilla. Pelkästään Twitterissä katselukertoja on ollut noin 35 miljoonaa.

Simply Red Pori Jazzeilla 2022

Ikoninen brittiyhtye Simply Red on jättänyt lähtemättömän jäljen pop-historiaan. Silkinpehmeästä äänestään tunnetun laulaja Mick Hucknallin johtama yhtye on myynyt vuosikymmenten varrella yli 60 miljoonaa albumia.

Simply Redin isoimpiin hittteihin lukeutuvat muun muassa “Stars”, “Holding Back The Years” sekä “If You Don’t Me By Know”.

Debyyttialbuminsa yhtye julkaisi vuonna 1985, jolloin Picture Book -pitkäsoitto esitteli Manchesterista ponnistavan kokoonpanon, joka tarjoili englantilaisen näkemyksen amerikkalaisen rytmimusiikin perinteistä. Myöhemmistä julkaisuista Simply Redin suurimpiin menestystarinoihin lukeutuu vuonna 1991 ilmestynyt studioalbumi Stars, joka on yksi Ison-Britannian pop-historian eniten myyneistä albumeista.

Simply Redin tuorein albumi Blue Eyed Soul ilmestyi vuonna 2019.

Pori Jazz 2017 fillari kierros vähän ennen Herbie Hancock konserttia

Elettiin aikaa kun piknikille sai levittää oman viltin ja avata mukanaan tuomat punkkupullot. Kunnes Pori Jazzin viinikielto toi festareille känniääliöt. Eihän tässä näin pitänyt käydä. Leppoisan pikniktunnelman tilalla tuppaa nyt aiempaa enemmän humaltuneita ihmisiä, kun alkoholia juodaan kaksin käsin ennen konserttialueelle saapumista.

Satakunnan Kansan kyselyssä valtaosa oli sitä mieltä, että omien juomien kieltäminen johti siihen, että ihmiset ovat jatseilla enemmän humalassa kuin silloin, kun omia juomia sai tuoda.

Lehden mukaan omien juomien tuontikielto konserttialueelle onkin kahdessa vuodessa muuttanut merkittävästi Kirjurinluoto Arenan suurten konserttien ilmapiiriä ja myös ihmisten käyttäytymistä.

Päätös kieltää omat juomat saa jazzväeltä SK:n kyselyssä totaalisen tyrmäyksen. Yli 85 prosenttia vastanneista ei hyväksy kieltoa lainkaan.

PeruspalveluministeriSunanna Huovinen (sd) sanoi 2014, ettei silloinen hallitus aio muuttaa alkoholilakia, vaikka viranomaisten tiukentunut asenne omiin juomiin festivaaleilla aiheutti suurta närää.

Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) ja 22 muuta kansanedustajaa esitti jo viime talvena, että alkoholilain säädöksiä kulttuurifestareilla helpotettaisiin.

– Porttia ennen tempaistaan tukevammat humalat tai alusvaatteisiin piilotetaan väkevämpiä viinoja alueella nautittavaksi, kertoi Kaikkonen esittelypuheenvuorossaan nykymenosta festareilla.

Venäläinen oppositiohahmo Hodorkovski ruotsalaisohjelmassa: Jos Putinia ei nyt pysäytetä, seuraavana ovat vuorossa Nato-maat

Yksi näkyvimmistä Putin-kriitikoista ei usko, että kukaan yrittää syrjäyttää presidentti Vladimir Putinia, vaikka osa venäläisistä pitääkin presidenttiä sotarikollisena.

Venäläinen oppositiohahmo Mihail Hodorkovski kertoo olevansa vakuuttunut, että jos Putinia ei nyt pysäytetä Ukrainassa, pahempaa on vielä luvassa.

– Putinin toiminnalla on ikäviä seurauksia, jotka hän käsittelee tyypillisellä tavallaan, arvioi Hodorkovski Ruotsin SVT-kanavan Aktuellt-ohjelman videohaastattelussa.

Hodorkovskin mukaan Putinin logiikka menee niin, että hän syyttää kaikesta Yhdysvaltoja tai "viidettä kolonnaa" eli Venäjällä toimivia tai sen toimintaan sekaantuvia ulkomaisia tahoja. Tämä tarkoittaa, että Venäjän on taisteltava amerikkalaisia vastaan Puolassa tai Baltian maissa.

Nokian Renkaiden kerrotaan arvioineen analyytikoille, että sen markkina­osuus Venäjällä kasvaa sodan ansiosta

Yhtiön edustaja: ”Emme pyri hyötymään tilanteesta. Tehtaan tilannetta arvioidaan päivittäin.” Pien­sijoittajat ja rahoitusalan ammattilaiset ovat keskustelleet yhtiön linjauksista vilkkaasti keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa.

NOKIAN RENKAAT, jolla on Venäjällä suuri autonrenkaita valmistava tehdas, kertoi viime viikolla analyytikoille järjestämässään puhelussa jatkavansa toimintaansa Venäjällä niin kuin ennenkin.

Lisäksi yhtiö arvioi puhelussa hyötyvänsä siitä, että moni länsimainen kilpailija on ilmoittanut vetäytyvänsä markkinoilta.

Peltirumpu on hurja sukellus natsiaikaan ja Saksan historian kaaokseen – Volker Schlöndorffin Oscar-palkittu menestyselokuva Kino Klassikossa

Günter Grassin romaanin filmatisointia pidettiin jopa mahdottomana. Nykypäivänä kukaan tuskin rahoittaisi tällaista elokuvaa, joka ei anna katsojalle armoa.

Günter Grassin Peltirumpu (1959) oli ensimmäisiä saksalaisia romaaneja, jotka kuvasivat tavallisten ihmisten elämää natsi-Saksassa, rehellisesti joskin myös fantasian ja maagisen realismin keinoin. Tämän väkevän ja rönsyilevän romaanin filmaamista pidettiin mahdottomana, kunnes, 20 vuotta myöhemmin, Volker Schlöndorff teki siitä ajatuksekkaan ja puhuttelevan elokuvaversion.

Schlöndorffin Peltirummusta (Die Blechtrommel, 1979) tuli modernin saksalaiselokuvan vaikuttavimpia ja kuuluisimpia saavutuksia. Se jakoi Cannesin pääpalkinnon Ilmestyskirja. Nyt -elokuvan kanssa ja sai parhaan ei-englanninkielisen elokuvan Oscarin.

Peltirummun päähenkilö on Grassin tavoin danzigilainen Oskar-poika, joka hetken aikuisten maailmaa seurattuaan päättää pysyä ikuisesti lapsena. Hän lakkaa kasvamasta 3-vuotiaana, joskin aikuistuu mieleltään monin tavoin. Oskarilla on muitakin erikoisia kykyjä, sillä hän pystyy peltirummullaan ja kovalla huudollaan erilaisiin ihmetekoihin. Hänen roolissaan tuolloin 11-vuotias, surusilmäinen David Bennent tekee unohtumattoman roolityön.

EU-johtaja vihjaa jo uusista pakotteista: ”Kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä”

”Meidän on lisättävä painetta Venäjää kohtaan”, komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis sanoo.

Euroopan komission varapuheenjohtaja, Latvian EU-komissaari Valdis Dombrovskis sanoo EU:n olevan valmis edelleen uusiin ja kovempiin pakotteisiin Venäjää vastaan. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, pakotteilla ja todennäköisillä vastapakotteilla tulee olemaan vaikutusta myös EU-maihin.

”Kaikki vaihtoehdot ovat pöydälle niin kauan kuin Venäjän hyökkäys jatkuu. Meidän on lisättävä painetta Venäjää kohtaan”, hän vastasi tiistaina Ecofin-kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa kysymykseen mahdollisista uusista pakotteista.

EU julkisti tiistaiaamuna neljännen Venäjän vastaisen pakotepaketin, jota EU:n puheenjohtajamaan Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire kuvaili aamulla ”kovimmaksi EU:n historiassa”.

Dombrovskisin mukaan Uudet pakotteet tekevät Venäjästä maan, joka on kovimpien pakotteiden kohteena koko maailmassa.

Raju hintaralli alkoi Venäjällä – Lähes kaikkien länsimaisten tuotteiden hinta pompannut 30–50 prosenttia

Suurin isku kohdistuu varakkaiden venäläisten suosimiin palveluihin ja tuotteisiin. Ulkomainen alkoholi on kallistunut 30–50 prosenttia, ulkomaisten lääkkeiden hinnat uhkaavat kallistua 50 prosenttia. Kiinalainen Haval nostaa automalliensa hintaa 50 prosentilla.

Sota nostaa ruoan hintaa vielä pitkään ja monella tavalla – Pahin kurimus voi iskeä vuoden päästä

Energian ja lannoitteiden kallistuminen aiheuttaa Suomeen ruokakriisin. Maailmalla puhutaan ruokapakolaisuudesta.

Aeroflotin johtajat jättivät yhtiön – Toinen lähti myös Venäjältä: ”Vanha elämä” on ohi

Myös Pobedan johtaja poistui yhtiöstä.

Vihreitä johtava Iiris Suomela nostaa esiin Nato-riskin, josta ei ole Suomessa vielä puhuttu

Vihreiden puheenjohtajan sijainen, kansanedustaja Iiris Suomela nostaa esiin Yhdysvaltoihin liittyvän huolen, jota täytyy käsitellä, kun Nato-jäsenyydestä keskustellaan.

Todetaanko Venäjä maksukyvyttömäksi?

Tänään 16.3.2022 lankeaa maksettavaksi 117 miljoonan dollarin korot

Rahamarkkinoilla odotetaan, kykeneekö Venäjä maksamaan tänään maksettavaksi lankeavan 117 miljoonan dollarin korkoerän.

Korot liittyvät Venäjän liikkeelle laskemaan joukkovelkakirjalainaan vuodelta 2013.

Venäjälle asetetut kansainväliset pankkipakoteet vaikeuttavat maksatusta, jos Venäjä on halukas rahat tilittämään. Tästä ei kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa ole varmuutta. Uutistoimisto Reutersin mukaan Moskova on myös väläyttänyt maksun suorittamista ruplilla.

Jos dollareita ei tule, seuraa 30 päivän mittainen siirtymäaika, jolloin maksu on suoritettava. Jos maksu on edelleen auki, tai Venäjä yrittää maksaa ruplilla, markkinat toteavat Venäjän olevan kyvytön suorittamaan ulkomaisia maksujaan. Edellisen kerran Venäjä ei onnistunut hoitamaan kotimaisten joukkovelkakirjojensa maksua vuonna 1998.

Ulkomaisten velkojen hoito epäonnistui viimeksi vuonna 1918 bolshevikki-vallankumouksen jälkeen, kertoo talousuutistoimisto Bloomberg.

Presidentti Niinistö avasi puheluaan Putinin kanssa CNN:lle: Putinilla on ainakin neljä vaatimusta

Haastattelussa Niinistö kuvaili Putinin mielentilaa edelleen päättäväiseksi huolimatta siitä, ettei sota Ukrainassa ole edennyt niin kuin Venäjä olisi toivonut.

TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö kertoi uutiskanava CNN:n haastattelussa lisätietoja viime viikolla käymästään keskustelusta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Niinistö kävi CNN International -kanavalla Christiane Amanpourin haastateltavana Lontoossa, jossa hän on parhaillaan vierailulla. Niinistön on määrä tavata muun muassa Britannian pääministeri Boris Johnson sekä Pohjoismaiden ja Baltian johtajia.

Niinistö jakoi tuoreen näkemyksensä siitä, mitä Putin tällä hetkellä haluaa. Hän kävi Amanpourin kanssa listan läpi kohta kohdalta. Lista oli seuraava:

1) Putin haluaa tunnustuksen, että Krim on osa Venäjää.

2) Putin haluaa, että Donbas katsotaan osaksi Venäjää. Putin tulkitsee Donbasin aluetta laajasti – pelkät separatistialueet eivät riitä.

3) Putin haluaa, että Ukraina demilitarisoidaan. Niinistö ei avannut tarkemmin, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi. Aiemmin on tulkittu, että Putin tavoittelisi Ukrainan sotilaallisen infrastruktuurin tuhoamista.

4) Ukrainasta tehdään puolueeton maa. Se ei siis saisi liittyä Natoon tai Euroopan unioniin.

"Hän on erittäin päättäväinen tämän vaatimuslistansa kanssa", Niinistö sanoi.

Niinistö huomautti, että Putin vaikutti olevan halukas jatkamaan keskusteluja ja kiinnitti erityistä huomiota siihen, kuinka tämä sanoi olevansa ”aina tavoitettavissa”. Erityisesti Putin toivoo Niinistön mukaan suoraa keskusteluyhteyttä Washingtoniin ja Valkoiseen taloon, koska se kohottaisi hänen profiiliaan.

Presidentti kertoi myös, ettei Putin omien sanojensa mukaan tavoittele Ukrainan hallituksen vaihtamista Venäjän-mieliseen nukkehallintoon.

"Hän sanoi, ettei se ole koskaan ollut tavoitteena.”

Niinistö tulkitsi Putinin olevan katkera ja kantavansa sisällään syvää vihaa.

"Hänen käsityksissään Ukraina on osa äiti-Venäjää. Hän on tehnyt tästä itselleen mission ja tekosyyn", Niinistö sanoi.

Venäjä näyttää rikkovan Geneven sopimuksia ja syyllistyvän sota­rikoksiin – Mikä voisi johtaa lännen sotilaalliseen väliin­tuloon Ukrainassa?

Nato ei lähde Ukrainaan sotimaan Venäjää vastaan eikä YK:stakaan taida olla Ukrainalle sotilaallista turvaa, pohtivat asiantuntijat.

VENÄJÄ on tehnyt ilmaiskuja Ukrainassa sairaaloihin ja asutuskeskuksiin. Sen tulitus on estänyt siviilien evakuoimisen. Se saartaa useita kaupunkeja: kansainvälisen Punaisen Ristin mukaan siviilien olot esimerkiksi Mariupolissa ovat ”painajaismaiset”.

Kansainvälinen humanitaarinen oikeus kieltää siviileihin kohdistuvat sotilaalliset iskut sodassa. Siviileille täytyy taata turvalliset pakoreitit. Avustusjärjestöt täytyy päästää auttamaan siviileitä.

Yhdys­valtain vuotojen mukaan Venäjä on pyytänyt Kiinalta sota­kalustoa, ja nyt Kiina on todella kiusallisessa tilanteessa

Kiinalaisdiplomaatit sanoivat ensi reaktioinaan, etteivät ole tietoisia mistään tällaisesta. Myöhemmin Kiinan ulkoministeriön edustaja syytti Yhdysvaltoja disinformaation levittämisestä, ja myös Kremlin tiedottaja kiisti väitteet.

Voisiko kuitenkin oikeasti olla niin, että Kiina ryhtyisi antamaan sotilaallista apua Venäjälle?

SE olisi jättimäinen yllätys.

Kiina ei ole ollut halukas olemaan osallinen muiden sotilaallisissa konflikteissa. Se on vastaan Kiinan ulkopoliittista linjaa. Kiina on vasta varovaisesti opetellut rauhanturvaamista maailmalla viime vuodet.

Putinilla on sama ”Venäjän idea”, josta jo Mauno Koivisto varoitti

Stalin-elämäkerturit ovat nyt kovassa kurssissa, kun Putinia verrataan julmaan diktaattoriin – samalla Suomen kirjastoissa jonotetaan taas Mauno Koiviston teosta Venäjän idea, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Vesa Sirén.

KUN Britannian ulkoministeri Anthony Eden tapasi liittolaismaansa Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin toisen maailmansodan aikana, Stalinin kerrotaan todenneen, että Adolf Hitler on ”nero, joka ei tiedä milloin lopettaa”.

Tv-kanavan toimittaja juoksi ruutuun suorassa uutis­­lähetyksessä Venäjällä sotaa vastustavan kyltin kanssa.

Aihe on ajankohtainen, sillä kansainvälinen lehdistö ja diplomaatit vetävät päivittäin yhtäläisyyksiä Vladimir Putinin ja Stalinin välille. Ylistihän itse Putin Stalinia Neuvostoliiton yhtenäisyyden ylläpitäjänä sotaa ennakoivassa puheessaan.

Olisiko Suomen tie Natoon läpihuutojuttu?

Turkin julkisena linjana on ollut kannattaa Naton avoimien ovien periaatetta. HS:n haastattelemat diplomaatit kuitenkin toteavat maan olevan suuri kysymysmerkki, jonka toiminta riippuu täysin sen kansallisista intresseistä.

Suomen liittyminen Natoon olisi Venäjälle ensisijaisesti arvovalta­tappio, arvioi asian­tuntija – Mitä kaikkea sotilasliittoon liittyminen muuttaisi?

Liittymisen myötä Natossa tehtäisiin siis puolustussuunnitelma, josta selviäisi, miten Nato-maat puolustaisivat Suomea, jos tänne hyökättäisiin. Tätä skenaariota voitaisiin myös harjoitella.

Vastavuoroisesti tämä tarkoittaa myös sitä, että Suomen sotilaallinen kyvykkyys otettaisiin huomioon muiden maiden puolustus­suunnitelmissa. Naton sääntöjen mukaan hyökkäys mitä tahansa Naton jäsenmaata vastaan tarkoittaisi hyökkäystä kaikkiin jäsenmaihin.

Käytännössä jäsenmaiden sijainnit otetaan puolustussuunnitelmissa kuitenkin huomioon. Sen vuoksi Suomelta odotettaisiin toisenlaista reagointia Suomen lähialueille kohdistuvaan hyökkäykseen kuin silloin, jos hyökkäys kohdistuisi kaukaisempiin Naton jäsenmaihin. Varsinkin Baltiaa puolustettaessa Suomella voisi olla keskeinen rooli.

Sota sytytti ukrainalaisissa isän­maallisen roihun

Venäjän käynnistämä sota kasvattaa vihaa ja kansallistunnetta ja repii rikki sukulaissuhteita. ”Tuhon korjaaminen tulee viemään sukupolvien ajan”, sanoo tutkija.

KESKUSTELUT Lvivin asukkaiden ja kaupunkiin jatkuvana virtana saapuvien pakolaisten kanssa ovat raastavia. Jokin ukrainalaisten ja venäläisten suhteissa tuntuu menneen – tai olevan pian menossa – perustavalla tavalla rikki.

ULKOPOLIITTISEN instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau arvelee, että sodan synnyttämä katkeruus tulee piinaamaan Ukrainan ja Venäjän sekä niiden kansalaisten välejä vuosikymmenien ajan. Samanaikaisesti on syntynyt isänmaallisuuspuuska, joka yhdistää ihmisiä ennennäkemättömällä tavalla 44 miljoonan asukkaan Ukrainassa.

Putinin lopun alku?

KOLME viikkoa sitten Vladimir Putinin pitkäaikainen vastustaja vietti hiihtolomaa Suomen Lapissa. Oli 25 astetta pakkasta, komea nietos lunta, ja Mihail Hodorkovski perheineen viihtyi.

Sitten Hodorkovski palasi Lontooseen, jossa hän elää maanpaossa. Kolme päivää myöhemmin presidentti Putin määräsi Venäjän joukot täysimittaiseen hyökkäyssotaan Ukrainaan.

Hodorkovski järkyttyi. Mutta hän myös tajusi, että oli tapahtunut jotain, mitä hän oli vuosia odottanut: Putin oli tehnyt virheen. Hodorkovskin mielestä virhe on niin kohtalokas, että se johtaa ennen pitkää Putinin vallan loppuun.

MIHAIL Hodorkovski käyttää Putinin Venäjästä nimitystä ”totalitaarinen valtio”. Presidentti ja lähipiiri ovat hänen ilmaisuissaan ”rikollisjoukko” tai ”mafia”.

Akateemisempi luonnehdinta voisi olla, että Putinin Venäjä on henkilöön perustuva diktatuuri. Sillä ei ole varsinaista ideologiaa, joten järjestelmällä ei ole jatkuvuutta johtajansa jälkeen. Niinpä valtapiirissä mukana oleville koittaa lopulta kysymys omasta selviytymisestä.

Maanpaossa Hodorkovskilla ei ole suoraa vaikutusvaltaa Venäjälle. Hän on kuitenkin yhä varakas mies. Vuonna 2016 hänelle vapautettiin käyttöön 100 miljoonan dollarin varat, jotka olivat olleet jäädytettyinä Irlannissa. Rahojaan Hodorkovski on käyttänyt muun muassa kriittisiin verkkolehtiin. Dossier-hankkeessa on tutkittu ja julkaistu tietoja Putinin lähipiirin talousrikoksista.

Putinin tärkeimpiin liittolaisiin talouselämässä kuuluvat Rossija-pankin johtaja Juri Kovaltšuk sekä öljy-yhtiö Rosneftin johtaja Igor Setšin, entisiä KGB-miehiä hänkin. Vanhoja ystäviä ovat myös Gennadi Timtšenko ja Boris Rotenberg, jotka ovat myös Suomen kansalaisia.

Hodorkovski on vuosia varoittanut länsimaita naiivista suhtautumisesta Venäjän oligarkkeihin. Heitä ei pitäisi pitää itsenäisinä liikemiehinä vaan Venäjän poliittisen koneiston osina.

Hodorkovskin mukaan systeemin avain on korruptio. Putinin suosimat liikemiehet saavat varastaa yritystensä hankkeista, mutta vastineeksi heidän pitää tehdä Putinille palveluksia. Palvelukset voivat olla rahaa tai omaisuutta mutta myös poliittisia tekoja.

MIHAIL Hodorkovskin arvion mukaan Putinilla on nyt kolme ulospääsyä tilanteesta.

Ensimmäinen vaihtoehto on, että Putin voittaa sodassa Ukrainan ehdoitta. Tähän vaihtoehtoon Hodorkovski ei usko.

Toinen vaihtoehto on, että Putin jossain kohtaa ymmärtää juuttuneensa Ukrainaan ja joutuu käymään neuvotteluja ehdoista.

Kolmas on, että Putin häviää sodan.

”Toisen ja kolmannen vaihtoehdon käydessä toteen Putin saattaa menettää valtansa”, Hodorkovski sanoo. Näin voi hänen mielestään käydä nopeastikin – ”kahden vuoden kuluessa”.

Kahden vuoden päästä Venäjällä pitäisi olla vaalit. Putinin pitäisi valituttaa itsensä neljättä kertaa presidentiksi. Maaliskuussa 2024 Putin on johtanut Venäjää 24 vuotta. Hän on silloin 71-vuotias. Silloin venäläisten niin valtaklikissä kuin tavallisen kansan parissa pitäisi uskoa, että tämän miehen kanssa kannattaa suunnata tulevaisuuteen.