Ukraina, Venäjä, Yhdysvallat, Suomen Nato jäsenyys, Niinistön Uudenvuoden puhe.

Koronan neljäs aalto voi pudottaa yhteiskunnan polvilleen

Omikronvariantti leviää räjähdysmäisesti. Jokainen voi nyt omalla käytöksellään vaikuttaa siihen, miten tästä selvitään ilman kohtuuttomia seurauksia.

Bussivuoroja jää ajamatta, lähijunan aikataulu pettää eikä synnytyssairaalassa ole tarpeeksi kätilöitä. Maailmalla perutaan lentoja ja tartuntakäyrät nousevat pystysuoraan. Nämä viime päivien uutiset kertovat koronapandemian uusimmasta vaiheesta. Omikronvariantti leviää räjähdysmäisesti ja läpäisee koko yhteiskunnan.

Lähiviikkoina jotkin yhteiskunnan kriittiset toiminnot, kuten terveydenhuolto, ruokahuolto ja liikenne voivat ajautua vaikeuksiin. Pääkaupunkiseudun ruokakaupoissa on vielä tavaraa, mutta hyllyjä ei ole saatu täytettyä normaaliin tapaan.

Uusi aalto on uudenlainen. Sen vaikutukset yksilölle ovat aiempaa lievemmät, mutta yhteiskunnalle rajut, sillä tauti kaataa niin suuren osan väestöstä kerralla sairausvuoteeseen tai altistumisen vuoksi karanteeniin.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa positiivisen testituloksen saaneiden eristysaika on lyhennetty kymmenestä viiteen päivään, jotta yhteiskunta ei halvaantuisi. Karanteenin lyhentämistä kannattaisi harkita myös Suomessa.

"On tapauksia, joissa viimeisiksi sanoiksi on jäänyt katumus ottamattomasta rokotteesta" – lääkäri Santeri Seppälällä jää koronavirusta vastaan taistellessa vapaat väliin

Etelä-Savon maakunnassa taistelu koronavirusepidemiaa vastaan on henkilöitynyt pitkälti lääkäri Santeri Seppälään. Taistelua hän on tiiminsä kanssa jatkanut lähes ympärivuorokautisesti epidemian alusta lähtien.

Potilaiden kohtalot jäävät mieleen

Työssään Seppälä kohtaa jatkuvasti rankkoja ja koskettavia elämäntarinoita. Ne jättävät jälkensä myös häneen.

– On tapauksia, joissa viimeisiksi sanoiksi on jäänyt katumus ottamattomasta rokotteesta.

1. Ensimmäiset reaktiot Niinistön ja Marinin Nato-lausumiin Venäjältä: ”Uhka Pietarille” ja ”Pelkkiä puheita”

   Venäjän median haastattelemat asiantuntijat ovat eri mieltä siitä, puhuuko Suomen johto vakavissaan Nato-jäsenyyden hakemisen mahdollisuudesta.

   VENÄJÄN media uutisoi viikonloppuna näyttävästi ensin presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen ja sen jälkeen myös pääministeri Sanna Marinin (sd) uudenvuodentervehdyksen keskeisimmät Nato-viestit.

   Sekä Niinistöä että Marinia oli siteerattu venäläisiin perusuutisiin pääosin tarkasti ja asialliseen sävyyn. Molemmilta lainattiin lausumia siitä, että Suomi pitää yllä mahdollisuuttaan hakea Nato-jäsenyyttä.

   Päätettiin Naton suhteen mitä vaan, niin voidaanko sopia, ettei sitä ainakaan päätetä millään hiton kansanäänestyksellä? Aika harvalla meistä riittää kompetenssi turvallisuuspoliittiseen arviointiin, saati aika ja resurssit asiaan tutustumiseen.
   Ei minulla ainakaan.#NATO

   — Salla Hänninen (@SallaKaroliinaH) January 4, 2022

   Olen itse kannattanut jo vuosia #nato’on liittymistä. Olin töissä Brysselissä, kun Venäjä miehitti Krimin. Oli sydäntäsärkevää, miten yksin vetoomuksia EU:lle esittävä Ukraina tuntui olevan. Sitä en Suomelle halua, vaan vahvan puolustusyhteisön. On 11. hetki. https://t.co/AcZSvwdwDb

   — Sini Korpinen (@SiniKorpinen) December 30, 2021

   Ihan sama, kannattaako #politiikka päättäjä #Nato-jäsenyyttä vai ei. Mutta jokaisen heistä pitäisi uskaltaa myöntää ääneen @KristiRaik tavoin faktat: muut jäsenmaat eivät aio rakentaa Suomen haikailemaa erillistä EU-puolustusta. @LauraHuu https://t.co/SKnOWHg6oD

   — Petri Korhonen (@Petri2020) January 5, 2022

   #Finland's President @Niinisto argues that the West needs to be ready to counter #Russia with force if necessary. Otherwise, Russia will force the West into one compromise after another, @HSfi editorial warns. | #Europe #NATO #säkpol=#turpo https://t.co/Tpl0rcLRwQ pic.twitter.com/NCUnG89z2y

   — Naton Aika (@NatonAika) January 2, 2022

   Finland will never join #NATO coz 70-80% Finns against. Paris peace treaty 1947 armament limitations and FIN-RUS neighborhood treaty 1992 keep Finland out of NATO forever. Only small noisy minority supports NATO in Finland.

   — Dosentti Johan Bäckman Official (@johanbek) January 3, 2022

   Venäjän ylimmän johdon virallisia reaktioita lausuntoihin ei ehtinyt tulla vielä sunnuntai-iltana, mutta mediassa oli sen sijaan jo muutamia tutkija- ja asiantuntijakommentteja.

2. Yhdysvaltain Biden Ukrainan Zelenskyille: Yhdysvallat liittolaisineen vastaa päättäväisesti, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan

   YHDYSVALTAIN presidentti Joe Biden on sanonut ukrainalaiskollegalleen Volodymyr Zelenskyille, että Yhdysvallat liittolaisineen tulee vastaamaan päättäväisesti, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, kertoo Valkoinen talo. Presidentit keskustelivat puhelimitse sunnuntaina.

   YHDYSVALTAIN edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunnan puheenjohtaja Adam Schiff puolestaan sanoi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on hyvin todennäköinen. Hyökkäys voitaisiin hänen mukaansa ennaltaehkäistä vain valtavien pakotteiden avulla.

   Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, sillä olisi Schiffin mukaan päinvastainen vaikutus kuin mitä Venäjä luulee.

   ”Jos he hyökkäävät, Nato tulee olemaan lähempänä Venäjää, ei suinkaan kauempana siitä.”

   Psakin mukaan Biden vakuutti jälleen, että Yhdysvallat on sitoutunut Ukrainan suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen.

3. Historiallinen Hitler-vertaus sopii nyt paremmin kuin koskaan, sanoo virolainen asian­tuntija Venäjän vaatimuksista – Suomi on jäämässä EU:n puolustus­kysymysten kanssa yksin

   Viron turvallisuuspolitiikan tutkimuskeskuksen johtajan Kristi Raikin mukaan Suomi pääsisi halutessaan Naton jäseneksi.

   Kun Venäjä joulukuussa julkaisi vaatimuslistan Yhdysvalloille ja Natolle, Viroon laskeutui hiljaisuus. Yleensä Viron suhde Venäjään on jännitteinen ja kommentointi varoittelevaa.

   Raik johtaa Viron ulkopoliittista instituuttia, joka toimii osana Viron turvallisuuspolitiikan tutkimuskeskusta (ICDS). Hän on työskennellyt vanhempana tutkijana Suomen Ulkopoliittisessa instituutissa ja on myös Turun yliopiston valtio-opin dosentti.

   ”Viroa on aina kiinnostanut Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ihan ykkösasiana”, sanoo Raik. ”Virossa ei kuitenkaan ymmärretä sitä, miten periaatteellisesti tärkeä asia Suomelle Nato-optio on ollut, kun Suomi on ylläpitänyt sillä omaa liikkumatilaansa suhteessa Venäjään.”

   Virolaisille Suomen Nato-optio on ollut suorastaan hilpeyden aihe: keskustelu alkaa vasta, kun tilanne kiristyy, mutta jäsenhakemus jää silti aina lähettämättä.

   Viro, Latvia ja Liettua liittyivät Natoon jo vuonna 2004. Baltiasta katsottuna pohjoisen naapurin kipuilu saattaa näyttää menneen talven lumilta.

4. Presidentti Niinistö toivoi uuden­vuoden­puheessaan, ettei Suomen turvallisuudesta tulisi repivän riidan lähdettä

   Presidentti Sauli Niinistö käsitteli perinteisessä uudenvuodenpuheessaan koronaviruspandemian lisäksi laajasti kansainvälisten jännitteiden vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuuspolitiikkaan.

   EU:lta Niinistö vaati nyt aktiivisempaa otetta, kun Venäjän vaatimukset Yhdysvalloille ja Natolle ovat kyseenalaistaneet usean jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia.

   Niinistön mukaan Suomessakin turvallisuudestakin tulee keskustella muttei riidellä.

5. Niinistön Uudenvuoden puhe

   Kansalaiset, ”Minun ehkä vanhentunut käsitykseni meidän ihmisten keskinäisistä suhteista on se, että tarvitaan enemmän hyvää tahtoa, enemmän halua ymmärtää toinen toisiaan ja enemmän nöyryyttä korkeampien arvojen edessä.” Näin totesi Frans Emil Sillanpää aikanaan, eikä hänen sanomansa ole vieläkään vanhentunut.

   Suomessa on vuoden mittaan käyty kiivasta keskustelua pandemiasta. Ja nyt, aiheellisesta syystä, turvallisuuspolitiikka nousee puheisiin.

   Erimielisyyttä ei pidä kavahtaa. Haasteellisiin tilanteisiin voi ajatella vastattavan monella eri tavalla. Mielipiteiden esiin tuominen kuvastaa toimivaa demokratiaa. Mutta ei pidä lakata haluamasta ymmärtää, että joku toinen voi ymmärtää asian toisin. Muuten voi syntyä syvää eripuraa. Kansakunnalle repivä eripura saattaa olla vaarallisempaa kuin tuo varsinainen haaste itsessään.

   Uuden vuoden koittaminen on lupausten ja toivon aikaa. Lupaus yhteisen hyvän etsimisestä on tämän vuoden alussa erityisen tärkeä. Koronaviruspandemian kolmas vuosi on alkamassa. Tauti on osoittautunut sitkeäksi ja ovelaksi vastustajaksi. Nopeasti etenevän pandemian perässä on ollut vaikeaa pysyä. Sen edelle on ollut mahdotonta ehtiä.

   Vapaamman olemisen aika ei auennutkaan toiveiden mukaisena. Kaksi rokotusta ja koronapassi loivat kuvaa turvallisuudesta, jota aika kuitenkin kulutti. Kun virus vielä muutti muotoaan, tauti otti entistäkin enemmän tilaa.

   Turhautuminen jatkuviin takaiskuihin on ymmärrettävää. Sitä tunnemme kaikki. Pelko oman tai lähimmäisten terveyden puolesta jäytää. Monilla on huolta taloudestaan ja toimeentulostaan. Virus ei kuitenkaan väsymyksestämme tai tunteistamme välitä. Nyt kysytään sitkeyttä sitkeyden perään.

   Keväällä 2020 virus näyttäytyi yhteisenä vihollisena, jota yhdessä torjutaan. Näimme Suomessa paljon toinen toistensa auttamista ja huolenpitoa. Hyvää tahtoa ilmeni, ja se levisi laajasti.

   Nyt on toista ilmaa. On toki ymmärrettävää, että ennenkokematon herättää erilaisia mielipiteitä, niin pandemian vaaroista kuin siltä suojautumisesta. Erimielisyys on kuitenkin alkanut näyttäytyä eripuraisuutena ja pahan tahdon levittämisenä. Yhdistävästä tekijästä, terveytemme suojaamisesta, ei soisi tulevan riidan lähdettä.

Jukka ennakoi sähkön hinnannousua ja teki hintakattosopimuksen: sitten luukusta kolahti tyly kirje

Sähköyhtiö Oomi lakkauttaa hintakattosopimukset. Asiakkaat ovat käärmeissään.

Jotkut yhtiön asiakkaat ovat pöyristyneet asiasta.

Yksi heistä on oululainen Jukka Piirainen, joka asuu puu-Raksilassa sähkölämmitteisessä kolmiossa.

Piirainen luotti aiemmin pörssisähköön. Viime kevätkesänä hän kuitenkin ennakoi sähkön hinnannousua ja otti Oomilta sopimuksen, jossa oli hintakatto. Pörssisähkön hinta nousi poikkeuksellisen korkeaksi joulukuun alkupuolella.

Vuoden vaihteessa Piiraisen kotiin tuli Oomilta kirje. Siinä yhtiö ilmoittaa ”yhtenäistävänsä tuotteita” ja lakkauttavansa hintakattomallisen sopimuksen.

– Se tulisi helmikuun alusta voimaan, mutta hinta nousee yli 5 senttiä kilowattitunti, Piirainen manaa.

Kodin sähkölaskut ovat normaalisti 100–150 euron luokkaa, mutta talvella selvästi isompia. Talouden kulutus on vuositasolla 10 000 kilowattitunnin luokkaa. Oomin päätöksellä sähkölaskut kallistuisivat vuositasolla noin 500 euroa, Piirainen ynnää.

– Tämä ei ole mikään maailman energiatehokkain talo. Puunpolttomahdollisuus auttaa.

Kuvat näyttävät, miten Tampereella tuli 12 tunnin aikana eniten lunta Suomessa – määrä yllätti jopa meteorologin

Lumikinoksia risteyksissä, pöllyävää lunta ja jäätävää tihkua auton lasissa. Pirkanmaalla nähtiin ajokelissä nämä kaikki viime vuorokauden aikana. Lunta tuli Pirkanmaalla niin paljon, että se yllätti jopa meteorologin. – Lunta on tosiaan tullut aika paljon. Sitä on tullut 12 tunnin aikana jopa 12 senttiä ja eniten nimenomaan tuolla Tampereen Härmälässä, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Sini Tenhunen kertoo.

Lännestä nousseen sadealueen piti sääennusteen mukaan heiketä hieman. Sadealue tekikin sen mutta vähän myöhemmin. Siksi lunta ehti kertyä paljon.

Seuraava annos lunta tulee heti tiistaina Pirkanmaalle.

Pitäisikö hyvinvointi­alueiden johtaville poliitikoille maksaa 6000–7000 e/kk? Näin puheen­johtajat vastasivat IS:n vaali­koneessa

Ajatus kokopäiväisestä hallituksen puheenjohtajasta saa kannatusta Annika Saarikolta (kesk) ja Iiris Suomelalta (vihr).

SOTE-UUDISTUS tuo tullessaan joukon uusia poliittisia luottamushenkilöitä.

Ketju on seuraava: hyvinvointialueilla toimiva aluevaltuusto valitsee aluehallituksen, joka nimittää aluehallituksen puheenjohtajan.

Kommentti: Kansalaisilla suuri epäusko tuoko #sote uudistus mitään uutta hyvää nykyiseen järjestelmään ja luodaanko se vain lisäämään poliitikkojen oman edun tavoittelua.

Täysin uudenlainen Iphone julkaistaan tänä vuonna

Nimettömän paljastuksen mukaan kokonaan digitaalisella sim-kortilla toimiva Iphone julkaistaan jo vuonna 2022.

Ensimmäisten kokonaan ilman sim-korttia toimivien Iphonejen odotettiin ilmestyvän markkinoille Iphone 15 Pron julkaisun myötä vuonna 2023. Teknologiasivusto Techspot kuitenkin vihjaa, että sim-kortittomat puhelimet saataisiin myymälöihin jo vuotta aikaisemmin.

Uudenlaisten puhelimien hyödyt näkyvät erityisesti saumattomassa ulkomuodossa sekä paremmassa vedenkestävyydessä. Spekulaatiot kortittoman Iphonen muuttuneesta aikataulusta alkoivat nimettömän vuotajan MacRumors-sivustolle paljastamista tiedoista.

Tutkijat löysivät yhteyden masennuksen ja tupakoinnin välille – "Ei ihminen siksi tupakoi, että se maistuisi niin hyvältä"

Ensin hyvät uutiset. Kun sotien jälkeen kolme neljästä suomalaisesta miehestä tupakoi, nyt sauhuttelijoita on paljon vähemmän. THLn tupakkatilaston (siirryt toiseen palveluun)mukaan miehistä 14 ja naisista 11 prosenttia tupakoi päivittäin.

Maarit Piirtola kertoo, että verkoston tutkijat selvittivät tupakan ja masennuksen yhteyttä. Yhteys on selvä (siirryt toiseen palveluun). – Mitä suurempi tupakkariippuvuuden määrä, sitä enemmän depressio-oireita, Maarit Piirtola tiivistää.

Oulussa yllätyskäänne koronasulussa: Yrittäjä valitti rajoituksista – kuntosalit auki heti: "Jes, jes ja jes!!!"

Pohjos-Suomen hallinto-oikeus on keskeyttänyt kuntosaleja ja muita yksilöurheiluun tai -liikuntaan käytettäviä sisäliikuntatiloja koskevan sulkumääräyksen. Välipäätöksen taustalla on kaksi hallinto-oikeudessa vireillä olevaa valitusta.

Sulku jatkuu hallinto-oikeuden mukaan mahdollisesti uudestaan, kun valitus on ratkaistu tai "asiassa toisin määrätään".

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto oli tartuntatautilain nojalla määrännyt alueelle laajan yleisö- ja asiakastilojen sulun 31. tätä kuuta, eli huomiseen asti. Kuntosalien ja yksilöliikuntatilojen lisäksi alueella on pitänyt sulkea muun muassa yleiset tanssipaikat, saunat ja uimahallit.

– THL:n arviossa yksilöurheiluun ja -liikuntaan käytettäville sisätiloille on annettu yksi riskipiste, ja sellaisiin liittyvä riski on arvioitu vähäiseksi.

Sulusta valittanut kuntosaliyrittäjä iloitsee

Sulkupäätöksestä valittanut kuntosaliyhtiö Kuntokeskus Liikun toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi on tyytyväinen oikeuden päätökseen.

– Jes, jes ja jes!!! P-Pohjanmaan hallinto-oikeus on juuri käsitellyt Liikun valituksen ja välipäätöksellä keskeyttää sulkumääräyksen. Avaamme Oulun ja Ylivieskan Liikut tänään klo 17. Myös alueen kaikki muut salit saa avata päätöksen myötä, Riihijärvi tviittaa.

– Pohjois-Pohjanmaan Liikut siis pysyvät auki, eikä kyseessä ole avaaminen vain yhdeksi päiväksi, yhtiö tiedottaa.

Suomessa todettu 11 334 uutta korona­virus­tartuntaa – luvussa mukana 1 800 joulun­ajan tartuntaa

Sairaalahoidossa on THL:n mukaan 375 henkilöä, joista 52 on tehohoidossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi uudenvuodenaattona, että Suomessa on todettu 11 334 uutta koronavirustartuntaa.

Kahden viime viikon aikana on todettu lähes 43 000 tartuntaa, mikä on noin 21 600 tartuntaa enemmän kuin tätä edellisillä kahdella viikolla.

On todennäköistä, että virusta on levinnyt perhepiireissä joulun aikana. Samanlaista omikronmuunnoksen aiheuttamaa koronavirustapausten kasvua on havaittu aiemmin esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa, THL:n johtaja Mika Salminen sanoo.

Salminen arvioi, että omikron aiheuttaa riskin sairaalahoidon tarpeen nopealle kasvulle. – Nykyisessä epidemiatilanteessa miettisin myös kaksi kertaa alennusmyynneissä ajan viettämistä. Sielläkin voi valitettavasti altistua, kun virusta on nyt laajasti liikkellä, Salminen ohjeistaa.

Keiteleen toimitus­johtaja tyrmistyi Teollisuus­liiton vaatimuksista: 13 uutta palkallista vapaa­päivää

METSÄYHTIÖ Keitele Forestin toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan Ilkka Kylävainion mukaan Teollisuusliitto vaatii kohtuuttomia työehtoja yritykseen.

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus päättyy 31. joulukuuta, eikä alalle neuvotella enää uutta valtakunnallista työehtosopimusta, koska työnantajapuolta edustava Metsäteollisuus ry on lopettanut sopimusten tekemisen.

– Teollisuusliiton hakemat ehdot ovat aivan mahdottomat, Kylävainio sanoo.

Kylävainio kertoo, että päättyvässä työehtosopimuksessa vuosilomaa, lomarahoja ja arkipyhiä on yhteensä 45 päivää. Teollisuusliiton esittämässä uudessa yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa maksettavia vapaapäiviä olisi 13 enemmän eli yhteensä 58 päivää. Lisäksi luottamushenkilöille olisi palkallisia liittokokouspäiviä, matkarahoja ja päivärahoja, mikä nostaisi heidän osaltaan maksettavat päivät 60:een.

– Näiden kustannusvaikutus on jotain 6–8 prosenttia. Se ei ole kertakorvaus, vaan joka vuosi syntyvä kulu, Kylävainio kertoo.

Seurapiirijulkkis Ghislaine Maxwell todettiin syylliseksi useisiin seksuaalirikoksiin

Maxwell todettiin syylliseksi viiteeen kuudesta syytekohdasta, mukaan lukien alaikäisen ihmiskauppa seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa. Häntä voi odottaa loppuelämän kestävä vankeustuomio.

Yhdysvalloissa valamiehistö on todennut edesmenneen seksuaalirikollisen Jeffrey Epsteinin rikoskumppanin Ghislaine Maxwellin syylliseksi useista seksuaalirikoksista.

Hänet todettiin syylliseksi viiteen kuudesta syytteestä. Vakavin syyte, josta Maxwell todettiin syylliseksi, oli alaikäisen ihmiskauppa seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa, jonka maksimirangaistus on 40 vuotta vankeutta.

Kaksitoistahenkinen valamiehistö kertoi päätöksestä puoliltaöin Suomen aikaa viiden päivän pohdinnan jälkeen. Maxwell todettiin nyt syylliseksi teoista, jotka hän teki vuosien 1994 ja 2004 välisenä aikana.

Britannialainen seurapiirijulkkis Maxwell tunnetaan mediakeisari Robert Maxwellin tyttärenä sekä yhdysvaltalaisen liikemies Jeffrey Epsteinin entisenä tyttöystävänä.

Epstein kuoli vankisellissään New Yorkissa vuonna 2019, kun hän odotti oikeudenkäynnin alkamista. 66-vuotiaan Epsteinin kuolemaa pidetään itsemurhana.

Koronan ilmaantuvuus räjähdysmäisessä nousussa Satakunnassa – tältä tautitilanne näyttää nyt

Satakunta on edelleen leviämisalue ja täyttää leviämisalueen kriteereistä nyt kaikki seitsemän kohtaa:

Koronaviruksen ilmaantuvuus on maakunnassa nousussa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuormittunut perusterveydenhuollon osalta. Sairaalassa on Satakunnassa rauhallista.

Satakunnassa esiintyy runsaasti laajoja joukkoaltistumisia, joiden selvittäminen vaikeuttaa epidemian muuta torjuntatyötä. Lisäksi rokotuskattavuus on jäljessä Suomen keskitasosta ja positiivisten näytteiden osuus on noussut lyhyessä ajassa korkeaksi.

Satakunnassa tartunnanjäljitys ei pysty jäljittämään kaikkia tapauksia ja tilanne on vaikea monessa kunnassa. Jätevesiseurannassa on havaittu koronaviruksen vaikea tilanne maakunnassa.

Koronaviruksen ilmaantuvuusluvut ovat korkeita Satakunnassa. Yli 500 ilmaantuvuuslukuja on Porissa, Raumalla, Karviassa, Pomarkussa, Merikarvialla, Nakkilassa, Kokemäellä ja Siikaisissa. Alhaisin ilmaantuvuusluku (176,6) on Harjavallassa.

Tartunnanjäljitys on tähän asti ollut Satakunnassa tehokasta. Kahden edeltävän viikon aikana tilanne on huonontunut nopeasti. Tapausmäärät ovat nousseet jyrkästi ja kahden viikon ilmaantuvuus on noussut huippulukemiin.

Tartuntojen lisääntymisen vauhti sekä myös rokotettujen sairastuminen kertovat siitä, että omikron-muunnos on todennäköisesti nopeasti lisääntynyt myös Satakunnassa. Käytettävissä ei ole menetelmää, jolla omikron-muunnos pystyttäisiin todentamaan reaaliaikaisesti.

Mistä tartunnat ovat peräisin?

Satakunnan alueella todetaan päivittäin merkittäviä tautiryppäitä, joiden tartuntaketjua ei pystytä luotettavasti jäljittämään. Nämä aiheuttavat merkittävän riskin tartuntojen laajan leviämiseen ja näin on jo tapahtunut. Rokotettujen sairastamat koronataudit ovat olleet pääosin lieviä.

Viime viikolla tapauksia todettiin Satakunnassa 701 kappaletta. Joulukuun 28. päivään mennessä vasta 532 tapauksista oli kuntien tartunnanjäljityksissä kirjattu rekisteriin eli noin neljänneksessä tapauksista tartunnanjäljitys oli suuren tapausmäärän ja joulun pyhien tuoman henkilökuntavajeen vuoksi jäljessä.

Tapauksista, jotka on kirjattu rekisteriin, tartunnanlähde oli selvillä vain 45 prosentissa tapauksista, kun se on aikaisemmin tyypillisesti pystytty selvittämään yli 80 prosentissa tai jopa 90 prosentissa tapauksista. Tartunnanjäljitystä ei kunnissa nyt käytettävissä olevin resurssein pystytä nykytilanteessa ilman rajoitustoimenpiteitä toteuttamaan niin, että se olisi tehokasta.

Valtaosa tartunnoista tapahtuu omassa sairaanhoitopiirissä, ulkomaisia tartuntoja oli vain kuusi kappaletta. Tunnistetuista tartunnanlähteistä edelleen merkittävin oli sama talous (23 %). Lähipiiristä tai ystäviltä tartunta oli peräisin 8 % tapauksista. Hoito- tai hoitoyksiköissä tartuntoja tunnistettiin 6 (1%) ja muut kuin sote-alan työpaikat muodostivat 5 % tartunnoista. Tunnistettuja koulu- ja oppilaitostartuntoja oli 18 (3%) ja päiväkotitartuntoja 6 (1%). Ravintoloista peräisin olevia tartuntoja oli 8 (1,5%). Merkittävä osa tartunnoista on joko kokonaan selvittämättä tai vailla tartunnanlähdettä.

Satakunnassa on saanut ensimmäisen rokoteannoksen 86,4 % 12 vuotta täyttäneestä väestöstä (koko Suomessa 87,7 %) ja kaksi annosta 81,9 % (koko Suomessa 83,5 %). Kolmannen rokotteen on saanut 19,7 % yli 12-vuotiaista (koko Suomessa 19,9 %).

Rokottamaton koripalloilija Tuukka Kotti sai koronatartunnan ja ottelu peruttiin – Seagulls ei aio rangaista kapteeniaan

Pitkäaikaisen maajoukkuepelaajan ja Helsinki Seagullsin kapteenin Tuukka Kotin koronanäkemykset ovat puhuttaneet koripallopiireissä.

KORISLIIGAN kärkiseuroihin kuuluvan Helsinki Seagullsin kapteeni Tuukka Kotti voi palata karanteenin jälkeen joukkueensa riveihin, vaikka hän toimii vastoin oman seuransa koronasuosituksia.

Seagulls joutui perumaan viime perjantaina kotiottelunsa Tampereen Pyrintöä vastaan, kun julkisesti koronapassia ja -rokotetta vastustavalla Kotilla todettiin koronatartunta.

Kotti ei ole ottanut lainkaan koronarokotetta.

Tällä tietoa Seagulls ei ole määräämässä Kotille seuraamuksia. Toivuttuaan hän voi palata normaalisti pelaamaan ja toimimaan Seagullsin kapteenina.

Seagulls perustelee seuran ratkaisua sananvapauslain kunnioittamisella.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meidän on hyväksyttävä itsellemme epämieluisia asioita. Sellaisiakin, jotka poikkeavat oman viiteryhmämme yleisestä näkemyksestä”, Perho toteaa.

Kommentti: Vetäytyminen sananvapauden kunnioittamisen taakse on tullut tavaksi jolla yritetään pehmentää kannanottoja.

Lähes yhdeksän miljardin euron James Webb -teleskooppi laukaistiin avaruuteen

Hubble-teleskoopin seuraajan suunnittelu alkoi 25 vuotta sitten. James Webb -teleskoopin odotetaan muuttavan perustavanlaatuisesti tutkijoiden ymmärrystä maailmankaikkeudesta.

Yhdysvaltain avaruushallintoviraston Nasan, Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja Kanadan avaruusjärjestön CSA:n yhteistyönä rakentama James Webb -avaruusteleskooppi on laukaistu avaruuteen joulupäivänä.

Etelä-Amerikasta, Ranskan Guyanasta laukaistu teleskooppi saa kyydin avaruuteen ranskalaisvalmisteiselta avaruusraketilta. 26 minuutin kyydityksen jälkeen teleskooppi jatkaa matkaansa itsekseen.

Seuraavan kuukauden aikana teleskoopin on tarkoitus päätyä määränpäähänsä Auringon kiertoradalla noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Tämä on noin neljä kertaa kauempana kuin kuu. Webbin erityinen kiertorata pitää sen jatkuvassa linjassa Maan kanssa.

”Olo on täysin tyrmistynyt” – Yleisötilaisuudet kiellettiin suuressa osassa Suomea pika-aikataululla, ja nyt tulevaisuus huolettaa tapahtuma-alan ihmisiä

Uudet tiukat tapahtumarajoitukset on otettu alalla vastaan surullisina.

ETELÄ-SUOMEN aluehallintovirasto (avi) kertoi torstaina odotetusti, että tiukat koronarajoitukset tulevat voimaan myös Uudellamaalla. Määräysten mukaan kaikki sisätiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet henkilömäärästä riippumatta kielletään. Uudet määräykset tulevat voimaan tiistaina 28. joulukuuta ja ovat voimassa kolme viikkoa 17. tammikuuta asti.

Kovia rajoituksia on otettu aiemmin käyttöön jo muualla Suomessa. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntien, Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan alueella kielletään kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet. Lounais-Suomen avi kielsi jo maanantaina kaikki yleisötilaisuudet Varsinais-Suomessa määräajaksi sisällä ja ulkotiloissa.

SUOMALAISEN tapahtumateollisuuden laajat sulkurajoitukset lyövät jälleen kanveesiin. Määräykset sulkevat ympäri maata niin teatterit, elokuvateatterit, keikkapaikat kuin isommatkin areenat. Esimerkiksi Pirkanmaalla peruuntuu valtava areenaspektaakkeli, Lumikuningatar-jääshow, jonka ensi-illan oli tarkoitus olla Tampereen uudella Nokia-areenalla 1. tammikuuta. Vuosien ajan valmisteltu ja satojen ihmisten työpanoksen vaatinut esitys siirretään esitettäväksi vuoden kuluttua.

Asetetut tiukat rajoitukset on otettu pettyneinä vastaan ympäri Suomea.

”Sota alkaa jouluaattona”

Kiovalaisten mielestä Ukraina on joutunut jälleen Venäjän ja Yhdysvaltain välisen sapelienkalistelun näyttämöksi.

VARAPUOLUSTUSMINISTERI Hanna Maljak rientää Ukrainan puolustusministeriön kokoushuoneeseen ja kuuluttaa uutiset jo ovelta: ”Yhdysvaltalaiset kumppanimme sanovat, että sota alkaa jouluaattona.”

Hän tosin täsmentää, että sodan alkamisesta ei voi puhua. Itä-Ukrainassa on sodittu vaihtelevalla intensiteetillä jo yli seitsemän vuotta.

Nyt olisi kyse eskalaatiosta, Maljakin mukaan sodan todennäköisestä tai mahdollisesta laajenemisesta syvemmälle Ukrainaan, koska osan maasta Venäjä on jo vallannut.

”Venäjän tavoitteena on alistaa Ukraina täydelliseen kontrolliinsa eli ei vain jotain osaa alueestamme, vaan kokonaan. Lisäksi Venäjä käyttää eskalaatiota, tilanteen mutkistamista ja joukkojen keskittämistä painostus- ja kiristyskeinona.”

Pyöriikö Suomi, jos omikron kaataa joukoittain väkeä sairasvuoteelle? Näin ruokakaupat, pelastuslaitokset ja jätehuolto varautuvat

Koronaepidemia leviää nyt ennätystahtiin, ja se näkyy myös arkea pyörittävillä aloilla. Ruokakaupassa, pelastuslaitoksella ja jätehuollossa laajoihin sairastumisaaltoihin on varauduttu.

Suomessa 3 000 uutta tartuntaa.

Siinä missä sairaalat ovat lujilla potilasmäärien kanssa, myös yhteiskunnan muiden ydintoimintojen, kuten ruokakauppojen, teiden aurauksen tai pelastustoimen pitää pyöriä – tarvittaessa ympäri vuorokauden. Kaupoista pitää saada ruokaa, jäteastiat täytyy tyhjentää ja paloautojen on tärkeää saapua apuun tosipaikan tullen.

Keskossa omikronmuunnokseen on varauduttu samaan tapaan kuin koronavirukseen koko pandemian ajan: suojaamalla henkilökuntaa ja asiakkaita virukselta, kertoo ketjujohtaja Ari Sääksmäki.

Minkkien koronarokotukset ovat alkaneet – Suomen hyvä koronatilanne pandemian alkuvaiheessa suojasi turkistarhoja

Suomen turkistarhoilla on rokotettu nyt ensimmäiset minkit koronavirusta vastaan. Tuottajajärjestö Fifurin ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kehittämä Furcovac -rokote sai Ruokavirastolta ehdollisen käyttöluvan maanantaina.

Tavoitteena on, että vuodenvaihteen jälkeen päästään rokottamaan kaikki siitosminkkinaaraat. Jokainen eläin saa kaksi annosta ja rokotettavia minkkejä tulee lähemmäs 200 000.

Kolme neljästä maaseudun asukkaasta: ”Sähköauto ei ole vaihtoehto”

Kolme neljästä maaseudulla asuvasta sanoo, että sähköauto ei ole vaihtoehto seuraavaksi autoksi, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Myönteisimmin sähköauton ostamiseen suhtautuvat kaupunkien keskustoissa asuvat, käy tutkimusyhtiö ValueClinicin loka–marraskuussa tekemästä kyselytutkimuksesta.

Hieman ristiriitaisesti 60 prosenttia kaupunkien keskustoissa asuvista ilmoittaa kuitenkin, että sähköauto ei ole heille todellinen vaihtoehto tulevaisuudessa. Kaupunkien lähiöissä tilanne on sama.

Taajamissa jo 71 prosenttia sulkee sähköauton pois tulevaisuuden suunnitelmistaan ja maaseudulla prosentti nousee 75:een.

Jäätävä arvio Suomen koronatilanteesta: ”Jos tämä toiveajattelu ei toteudu, käsissä on katastrofi, mahdollisesti valtava sellainen”

”Jos omikronin annetaan levitä, käsissämme on pahimmillaan kriisi jollaista ei ole sotien jälkeen koettu”, professori Tuuli Lappalainen varoittaa.

Asiantuntijat varoittavat poikkeuksellisen kovin sanoin Suomen koronatilanteesta ja erityisesti omikronvariantin leviämisestä. Genomiikan infrastruktuurin ...

”Nyt ratkaistava, vedetäänkö hätäjarrua vai roikutaanko kahvassa” – STM:n johtajan mukaan päätöksiä tehtävä ennen joulua

Omikron saattaa olla valtavirus Suomessa jo ennen joulua. Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Pasi Pohjolan mielestä koronatilanne vaatii lisää toimenpiteitä.

Koronaviruksen omikronmuunnos leviää niin nopeasti, että se saattaa asiantuntijoiden mukaan syrjäyttää muut muunnokset jo ennen joulua. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurukin varoittI torstaina omikronin vyörymisestä Suomeen, jos muunnosta ei ryhdytä torjumaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Pasi Pohjolan mukaan koronatilanteen vuoksi on valmisteltu hätäjarrua, jolla tiukennettaisiin rajoituksia.

– Alueilla on otettu kahden viikon aikana rajoituksia käyttöön. Merkit pitäisi näkyä, jos niillä on tehoa tilanteeseen. Hirveän hyvältä ei näytä.

A-Talkissa torstaina vieraillut Pohjola arvelee, että nyt ollaan tilanteessa, jossa on mietittävä vedetäänkö hätäjarrusta ja kuinka paljon, mitä toimia otetaan käyttöön.

– Käytännössä kokoontumisrajoituksia tiukennetaan entisestään, alueilla on mahdollisuus sulkea tiloja ja kieltää kokoontumisia. Yksi aika nopeasti käyttöön otettava keino on estää koronapassin käyttöä rajoitusten vaihtoehtona, Pohjola luettelee.

Uuden sukupolven avaruusteleskooppi laukaistaan pian matkaan Etelä-Amerikasta – Yle tutustui isosilmäiseen jättiläiseen avaruuskeskuksessa

Uusi James Webb -teleskooppi on sata kertaa tehokkaampi havaintolaite kuin avaruusteleskooppi Hubble. Se saattaa kuvata ensimmäisen elinkelpoisen eksoplaneetan.

KOUROU, RANSKAN GUAYANA Mitä yhteistä on uudella avaruusteleskoopilla ja Olkiluodon kolmosvoimalalla?

Yllättävän paljon: niitä on tehty lähes yhtä pitkään, ja kumpikin on noin vuosikymmenen myöhässä. Lisäksi kummankin budjetti on paukkunut, ja lopulta hintalapuissa lukee noin 8,5 miljardia euroa.

James Webbiksi nimetyn teleskoopin tekijöiden tunnelmat ovat vaihdelleet projektin kuluessa hurmiosta epätoivoon. Hanketta on haukuttu ja arvosteltu, mutta nyt tutkijat odottavat innolla sen saamista käyttöön.

Marraskuun aikana siihen liitettiin apuraketit kylkiin, ja nyt viime viikonlopun aikana teleskooppi kiinnitettiin Ariane 5 -kantoraketin nokkaan. Nokkakartio laitetaan paikalleen tällä viikolla, ja sen jälkeen huomio kiinnittyy laukaisuun. Laukaisualustalle raketti viedään 21. joulukuuta ja seuraavana päivänä nousee rakettimoottorit rätisten kohti kiertorataa.

Kommentti: Uusi James Webb -teleskooppi laukaistaan kiertoradalleen 22.12.2021

Saatamme pian nähdä asioita, joita emme ole osanneet kuvitellakaan – tällainen on sen mahdollistava avaruusteleskooppi

Ihmiskunnalta putoavat suomut silmiltä, ja alamme nähdä asioita, joita ei ole koskaan aikaisemmin ollut mahdollisuus nähdä. Näin ainakin toivotaan.

Kaikuja 13,8 miljardia vuotta sitten tapahtuneesta alkuräjähdyksestä. Kaukaisia galakseja. Ja ennen kaikkea eksoplaneettoja. Ne ovat omaa tähteään niin kutsutulla elämänvyöhykkeellä kiertäviä planeettoja, joissa voisi olla nestemäistä vettä.

Ja siis elämää sellaisessa muodossa kuin me sen tunnemme.

Kansanedustajalla rajuja väitteitä F-35 -kaupasta: ”Puolustusvoimat käytännössä vääristellyt mittaustuloksia”

Vasemmistoliiton kansanedustajan Johannes Yrttiahon mukaan F-35 -hävittäjäpäätös on historiallinen virhe.

– Päätös on monella tavalla vastuuton ja osoittaa piittaamattomuutta julkisten varojen käytön ja Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen aseman suhteen. Myös ilmastohuoli sivuutetaan, vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho toteaa tiedotteessaan.

Hävittäjien käyttö- ja ylläpitokustannukset ilmoitetaan noin 250 miljoonaksi euroksi vuositasolla. Yrittiahon mukaan tämä ei tule riittämään.

Yrttiahon mukaan esimerkiksi Hollannissa ilmavoimat raportoi maan parlamentille, että vain 46:n F-35:n kulut olisivat noin 570 miljoonaa euroa vuodessa - reilusti kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa, vaikka konemäärä on selvästi pienempi.

Yrttiahon mukaan ”ehkä suurin HX-hankkeen kupruista liittyy siihen, että Hornetit vaihdetaan ennen aikojaan”.

THL:n Mika Salminen pitää hurjina Norjan koronaennusteita, joiden mukaan päivittäisten tartuntojen määrä voi nousta satoihin tuhansiin

Maailmalla levinneestä koronaviruksen omikronvariantista tiedetään vielä vähän. Sen nopea leviäminen aiheuttaa huolta.

– Nyt olisi se aika, että ne, jotka eivät ole rokotetta ottaneet tai sitä epäilleet, niin kannattaisi ottaa se ensimmäinen ja toinen annos. Sitten kolmannet annokset tulevat, kun se on mahdollista. Mutta ensin ne ykkönen ja kakkonen. Ilman niitä on huono tilanne edessä.

Näin sanoi maanantai-illan A-studiossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

Kehotuksen taustalla ovat maailmalta kantautuneet uutiset koronatartujen selkeästä ja paikoitellen jopa kovasta kasvusta. Erityistä huolta herättää koronaviruksen niin sanottu omikronvariantti.

Norjan hallitus pohtii uusia rajoituksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Norjan kansanterveysviranomainen arvioi tiedotteessaan, että omikronista on tulossa dominoiva koronatyyppi Norjassa. Omikronin yleistyminen voi yhden ennusteen mukaan johtaa yhden vuorokauden aikana 90 000–300 000 ihmisen sairastumiseen.

Miranda puhuu ”wokea”, Carrie tekee seksipodcastia – Sinkkuelämää oli 20 vuotta sitten aikaansa edellä, nyt sen jatkosarja yrittää pysyä epätoivoisesti ajassa kiinni

And Just Like That -sarjaan on liimattu päälle rasismiteemoja ja sukupuolten moninaisuutta. Aiheiden käsittelystä puuttuu kaikki itseironia ja nokkeluus, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Eleonoora Riihinen.

KUN VANHAN ystävän tapaa 20 vuoden tauon jälkeen, ihanteellisessa tilanteessa kaikki jatkuu siitä, mihin jäätiin. Huonompi vaihtoehto on, että kohtaamisessa on jäätävän kiusallinen tunnelma, koska mikään ei ole niin kuin ennen.

Eilen torstaina HBO Max julkaisi kaksi jaksoa kymmenenosaisesta Sinkkuelämää-sarjan paluukaudesta And Just Like That...

Carrien, Samanthan, Mirandan ja Charlotten tarinat jatkuivat toki tässä välissäkin kahden umpisurkean elokuvan puitteissa 2008 ja 2010. Elokuvat tekivät rakastettavista hahmoista kumisia karikatyyreja, ja sarjan kapinallisuus hautautui jonnekin tuotesijoittelun, kulutuskapitalismijuhlan ja ydinperhefantasioinnin alle.

Sarjamuodon voisi toivoa kantavan paremmin jotain alkuperäisestä taiasta, mutta temppua on harvoin tehty onnistuneesti. Kivuliaan tuoreena ainakin omassa muistissani on paluu Stars Hallow’n kylään Gilmoren tytöissä.

LISÄKSI paluukaudella yksi ”muskettisotureista” on poissa: Samantha Jones (Kim Cattrall). Samanthan, joka oli sarjan todellinen voimakeskus, poissaolo nostetaan esiin jo ensimmäisen jakson alkuhetkillä ja selitetään kömpelösti.

SIINÄ MISSÄ neljästä sinkkunaisesta Manhattanilla kertonut Sinkkuelämää (1998–2004) oli monella tavalla aikaansa edellä, And Just Like That yrittää epätoivoisesti pysyä ajassa kiinni.

Jos alkuperäistä sarjaa on kritisoitu sen valkoisuudesta, sukupuolinormatiivisuudesta ja homofobisuudesta, nyt tarinaan on päälle liimattu rasismiteemoja ja sukupuolten moninaisuutta.

Kommentti: Jos ei ollut mitään suuria odotuksia niin ei voinut tulla mitään suuria pettymyksiäkään. On arvio sarjan muutaman jakson jälkeen. Harvoin, ei tule yhtään mieleen, mikään uudelleen lämmitelty sarja ei ole ollut alkuperäistä parempi tai edes lähelläkään sitä. Lähinnä And Just Like That, olo tuli vaivaantuneeksi ja myötähäpeä nousi pintaan. Alle kaksi minuuttia alusta ja kondomi puheilla yritettiin luoda alkuperäisen sarjan tunnelmaa, ei onnistunut. Pelkästään rahastusmielessä tämäkin sarja on luotu, fanikuntaa varmasti riittää. Saahan tämänkin liittää IMBD:n katsottavien listalle ja antaa pisteensä 5.

Uusi hävittäjä liimaa Suomen puolustusta yhä tiukemmin Yhdys­valtoihin

F-35A:n osto vahvistaa asejätti Lockheed Martinin asemaa Suomen ase­voimien hovivarustajana.

SUOMI TEKI perjantaina 10.12.2021 odotetun valinnan, ja se on Lockheed Martin F-35A.

Suomen hallitus ei valinnut pelkästään hävittäjää Ilmavoimille vaan teki ulko- ja turvallisuuspoliittisen ratkaisun.

Uudeksi koneeksi valittu F-35A liimaa maamme puolustusta yhä tiukemmin kiinni Yhdysvaltoihin vuosikymmeniksi eteenpäin.

Tällainen on Lockheed Martinin F-35: Grafiikat ja animaatiot esittelevät ase­järjestelmän ominaisuuksia.

Ostopäätös on jatkoa 1990-luvulla alkaneelle puolustuspoliittiselle kehitykselle, jonka näkyvimpänä ilmentymänä ovat olleet tuolloin ostetut Hornet-hävittäjät.

Suomen päätös oli katkera hävinneille valmistajille. Ranskalaisen Rafale-hävittäjän valmistaja Dassault Aviation tiedottikin perjantaina iltapäivällä kitkerästi, että ”jälleen kerran näemme Euroopan suosivan amerikkalaisia puolustus­materiaali­hankinnoissa”.

Pettynyt Ruotsi valittelee Suomen hävittäjäpäätöstä, ranskalainen häviäjä osoittelee Yhdysvaltoja.

Entisen Jugoslavian kirkkain menestystarina

OLIPA kerran Jugoslavian armeija, joka piti majaansa täällä.

Nyt pihapiiri on melkoinen. Graffitia graffitin päällä, sähköjohdoissa riippuvia tennareita, irvisteleviä paholaishahmoja, anarkistien iskulauseita siitä, kuinka pääoma tappaa ihmisiä, yökerhoja seksuaalivähemmistöille ja muillekin, ateljeita ja kansalaisjärjestöjen konttoreita.

Kun Slovenian rauhaninstituutin ovelta kurkkaa oikealle, sadan metrin päässä näkyy harmaan kolkko kulttuuriministeriön rakennus. Suoraan vastapäätä pihapiirissä katselee purppuranpunainen Hostel Celica, suomeksi Matkustajakoti Selli. Se oli edesmenneen Jugoslavian aikana vankila.

Tähän vankilaan passitettiin esimerkiksi sen aikakauden toisinajattelija Janez Janša, jonka vangitseminen vuonna 1988 johti laajoihin mielenosoituksiin, ”Slovenian kevääseen” ja maan demokratisoitumiseen. Hän on nykyään maansa pääministeri.

Tämä juttu kertoo paljolti Janšasta, jolla ei kuitenkaan ollut aikaa tai halua tavata Helsingin Sanomia.

Ulkomaalaisten matkailijoiden tartunnat huolestuttavat Lapissa, mutta eivät vielä merkittävästi näy pahentuneessa korona­tilanteessa, ylilääkäri sanoo

Ulkomaalaisten turistien koronavirustartunnat aiheuttavat tällä hetkellä matkailukunnissa lisätöitä, sillä tartunnan saaneille täytyy etsiä asuinpaikka kymmenen päivän eristäytymisen ajaksi.

LAPIN sairaanhoitopiirissä marraskuun puolivälistä alkaen koronavirustartuntojen ilmaantuvuuskäyrä on lähtenyt jyrkästi ylöspäin, ja sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan Lapissa eletään nyt koko koronavirusepidemian aktiivisinta tartuntavaihetta.

Presidentti Niinistö esitti HS:n haastattelussa huolensa kansan jakautumisesta rokotusten suhteen: ”Nopeasti ylittyy kynnys, että lähdetään henkilöihin kiinni”

"Olemme kohdanneet jotain sellaista, jota varmasti etukäteen kukaan ei olisi uskonut. Mutta tämä runsas puolitoista vuotta on osoittanut, että sekin kyetään ottamaan vastaan”, tasavallan presidentti sanoi HS:n haastattelussa Presidentinlinnassa.

TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö on huolissaan yhteiskunnan jakautumisesta rokotekeskustelussa.

Suomi jakautuu tällä hetkellä voimakkaasti koronarokotteen ottaneisiin ja rokottamattomiin, kun koronapassin käyttö laajenee eri palveluihin. HS kysyi presidentti Niinistöltä Presidentinlinnassa, miten vältetään se, ettei tästä kahtiajaosta jää pysyviä haavoja.

Stand up -koomikko Iikka Kivi myöntää ahdistelleensa naisia

Stand up -koomikko Iikka Kivi kertoo Facebookissa avoimesti, kuinka on itse ahdistellut naisia.

KÖYHÄN PERHEEN LAPSI

”Sain yhteiskunnalta 18-vuotislahjaksi toimeentulotukipäätöksen. Siirsin rahat heti äitini tilille.”

Kirjailija Katja Raunio kasvoi köyhässä perheessä. Se vaikuttaa hänen elämäänsä yhä. Suomessa useampi kuin joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä, vaikka juhlapuheissa kaikki ovat lasten puolella. Pitkässä esseessään Raunio kirjoittaa häpeästä, äitinsä nälästä, velkaantumisen pelosta, talouspolitiikasta, leipäjonoista, leivoksista ja siitä alamaisesta asenteesta, jota köyhiltä odotetaan. ”En ole ollut kiitollinen köyhä. Olen ollut vihainen ja riidanhaluinen.”

TÄYTIN 18 VUOTTA tasan 18 vuotta sitten. Kävin silloin vielä lukiota ja asuin kaksin äitini kanssa, isosiskoni oli muuttanut hiljattain omaan asuntoon. Tuona talvena äiti haki taas kerran toimeentulotukea, mutta hänen hakemuksensa hylättiin. Sosiaalitoimiston virkailija kuitenkin vinkkasi, että tukea voitaisiin myöntää minulle – kuten myönnettiinkin. Sain yhteiskunnalta 18-vuotislahjaksi toimeentulotukipäätöksen. Siirsin rahat heti äitini tilille, jotta hän pystyi hoitamaan yhteisen taloutemme kustannukset.

Miksi sitten yhden hakemus hylättiin ja toisen hyväksyttiin? Erot- telu tuntui naurettavalta, ikään kuin köyhässä perheessä voisi tukea yhtä jäsentä tukematta toista. Me olimme yhdessä, erottamattomina eläneet ja kokeneet kaiken: tyhjät jääkaapit, erääntyneet laskut, jatkuvan huolen ja huonomman perheen leiman.

Toimeentulotukilain määritelmän mukaan lakkasimme olemasta perhe, kun minusta tuli täysi-ikäinen. Nyt näen ajoituksessa symboliik- kaa: aivan kuin sosiaalitoimisto olisi osannut ennustaa, että juuri niihin aikoihin meidän köyhyytemme yhteisyys alkoi rakoilla. Se oli se kipeä erkaantuminen, jota äitini toimet ja suomalainen koulutusjärjestelmä olivat yhdessä valmistelleet. Sosiaalinen liikkeeni oli alkamassa, vaikka en minä siihen vielä uskonut.

Lama löi lujasti lapsiper- heitä, ja etenkin yksinhuoltajaperheiden köyhyysaste nousi jyrkästi. Vanhempainpäivärahoja, kotihoidon tukea ja lapsilisiä leikattiin useam- paan kertaan. Neuvoloiden perhevalmennusta ja kotikäyntejä vähennettiin. Lapsiperheiden kotipalveluita, kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa karsittiin.

Pihalla isommat lapset sanoivat, että lama oli Esko Ahon syytä. Niin ajatteli siihen aikaan moni. Suomen vientikauppa oli romahtanut, markka devalvoitu ja työttömyysluvut kasvoivat kuukausi kuukaudelta.

Kun luen tutkimuksia lapsiperheköyhyydestä, tunnistan meidän perheemme monessa kohtaa. Vielä 1990-luvun puolivälissä lapsiköy- hyyttä esiintyi tasaisesti erityyppisissä perheissä. Sen jälkeen yksinhuol- tajat alkoivat korostua köyhyystilastoissa, ja samalla köyhien lasten määrä kasvoi. Vuonna 2007 lähes kolmannes yksinhuoltajatalouksista eli köyhyysrajan alapuolella.

Kommentti: "Paljon olisi kirveelle töitä", sanonta jota aikoinaan poliitikotkin käyttivät. Nykyään se kannattaa ehkä jättää sanomatta kun jotkut höyrypäät saattavat ottaa sen konkreettisesti käyttöön.

Jokohan riittäisi?

Median tehtävä on uutisoida ajankohtaisista asioista ja toimia vallan vahtikoirana, mutta missä vaiheessa vahtikoira pyrkii isännäksi ja rupeaa itse käyttämään poliittista valtaa? Tätä olen kysynyt joskus ennenkin, muistaakseni viimeksi kesällä, kun pääministerin aamupalakohu ei ottanut laantuakseen. Samaa kysyn nyt, kun Facebook-kaverini Heikki Turunen laski hakutoiminnoilla pääministerin illanviettokohusta kertovat uutiset: MTV 23, Iltalehti 15, Helsingin Sanomat 15 ja Yle 8.

Opposition tehtävä on haastaa hallitusta, ja siksi en ihmettele kansanedustaja Arja Juvosen (ps) vaatimusta pääministerin ilmoituksesta eduskunnalle toiminnastaan. Tai ihmettelen kuitenkin. Maan pääministeri ei ole mikään koulutyttö, jonka pitäisi kertoa vanhemmilleen vapaa-ajanviettonsa yksityiskohdista. Pääministeri Marin sanoikin, että mitään ilmoitusta ei ole tulossa.

Juoruja vai uutisia?

Viime maanantaina mainitsin Iltalehden niin sanotun uutisen, jonka mukaan ”nimettömät hallituslähteet” olivat kertoneet toimittajille hallituksessa olevan tyytymättömyyttä Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) sihteerin Hanna Nohynekin toimintaan. Hallituksen toiveita kolmansien rokotusten aloittamisesta ei ole kuultu ja sekä Nohynek että THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta pitäisi erottaa.

Tervahauta piti tällaista nimetöntä kritiikkiä julkisuudessa hyvin erikoisena toimintatapana, jopa maalittamisena. On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida, millä perusteilla, millä riskeillä ja millä aikataululla väestön rokottamisessa edetään, ei poliitikkojen.