Maria Ohisalo joutuu vastaamaan Elokapina-kysymykseen – Professori puuttui keskustalaisen terrorismivertaukseen

Uusi Suomi 19. Elokuu 2021

Sisäministeri Maria Ohisalo joutuu asianomaisena ministerinä vastaamaan keskustan kansanedustajan kysymykseen Elokapinasta.

Afgaanit ovat somalien ja irakilaisten ohella kaikkein heikoimmin integroituva maahanmuuttajaryhmä Suomessa – ”Yliedustettuina kaikessa ikävässä”

Suomen Uutiset 18. Elokuu 2021

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho kirjoittaa Facebook-päivityksessään demokratian, oikeusvaltion ja sekularismin viennin epäonnistuvan melkein aina.

Tähän on Halla-ahon mukaan useita helposti tunnistettavia syitä, mutta tärkein on se, että paikallista väestöä eivät kyseiset ”arvot” kiinnosta. Tai tarkkaan ottaen demokratia johtaa takapajuisissa maissa johonkin aivan muuhun kuin länsimaiseen, sekulaariin oikeusvaltioon.

Tällaisia haittailmoituksia koronarokotteesta on tehty

Iltalehti 17. Elokuu 2021

Fimean ylilääkäri vastasi Iltalehden kysymyksiin koronarokotteiden haittavaikutuksista.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on saanut tuhansia haittailmoituksia koronarokotteisiin liittyen. Fimean ylilääkärin mukaan kuume, päänsärky, lihaskipu ja väsymys ovat yleisimmät ilmoituksen aiheet. Haittailmoituksen tekijä arvioi itse haitan vakavuusasteen.

Jo yli 70 prosenttia Suomen väestöstä on saanut ensimmäisen koronarokotteen. Miljoonien annettujen rokoteannosten myötä myös erilaisia rokotteista seuranneita haittavaikutuksia on ilmennyt.

Näin Taleban syntyi ja tällaiseen hallintoon ääriliike pyrkii Afganistanissa

Helsingin Sanomat 16. Elokuu 2021

TALEBAN on islamistinen ääriliike, joka hallitsi Afganistania viimeksi 2000-luvun vaihteessa. Nyt se pyrkii kovaa vauhtia jälleen maan hallitsijaksi. Taleban aloitti alueiden valtaamisen Afganistanissa kunnolla uudestaan tänä kesänä, kun Yhdysvaltojen joukot alkoivat vetäytyä maasta. Liikkeen tavoitteena on tiivistetysti vallata takaisin aiemmin menettämänsä alueet ja saada Afganistaniin islamistinen hallinto.

TALEBAN perustettiin eteläisessä Afganistanissa vuonna 1994. Liikettä oli perustamassa joukko sissitaistelijoita, jotka olivat mukana häätämässä Neuvostoliiton joukkoja Afganistanista yhdessä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n ja Pakistanin tiedustelujoukkojen kanssa vuonna 1989.

Liikkeen perustaja mullah Mohammad Omar yhdisti noin 50 seuraajaansa ryhmäksi Kandaharissa vuonna 1994. Suurin osa Talebanin jäsenistä on paštuja. Afganistanin 38 miljoonasta asukkaasta yli 40 prosenttia kuuluu paštuheimoon, mutta yhteensä paštuja on pitkälti yli neljäkymmentä miljoonaa. Paštuja asuu miljoonittain Pakistanin puolella, ja heimoyhteisöjen monimutkaiset siteet ja suhteet ovat usein kansallisuutta tärkeämpiä.

Riikka Purra piti linja­puheessaan maahan­muuttopolitiikkaa hallitukseen menemisen kynnys­kysymyksenä

Helsingin Sanomat 15. Elokuu 2021

”Puolue, joka ei ole valmis kiristämään suomalaista maahan­muutto­politiikkaa, ei voi olla perussuomalaisten kanssa hallituksessa”, Purra sanoi.

PERUSSUOMALAISTEN lauantaina valittu puheenjohtaja Riikka Purra piti linjapuheensa Seinäjoella järjestetyssä puoluekokouksessa sunnuntaina iltapäivällä.

Purra korosti yli puoli tuntia kestäneessä puheessaan erityisesti maahanmuuttopolitiikan asemaa perussuomalaisen politiikan keskiössä sekä sen roolia mahdollisissa tulevissa hallitusneuvotteluissa.

”Perussuomalaista politiikkaa ei ole viime vuosina ohjannut hallitushinku eikä se tule ohjaamaan sitä tulevinakaan vuosina”, Purra alusti.

Sanna Marinilta kesti kuusi tuntia onnitella Riikka Purraa, mikä herätti perus­suomalaisten puolue­kokouksessa ihmetystä ja kertoo ehkä jotain tulevasta hallitus­pohjasta

Jussi Halla-ahon avajaispuhe Seinäjoen puoluekokouksessa – laiskiainen ja keisaripingviini

Suomen Uutiset 14. Elokuu 2021

Etenkin vaalien alla puoluejohtajat saavat lehtihaastatteluissa vastailla myös ns. keventäviin kysymyksiin, kuten siihen, mikä on heidän lempieläimensä, tai mikä eläin he olisivat, jos olisivat jokin eläin. Yleensä vastaan tähän kysymykseen hätäpäissäni, että ”kissa”, koska minulla on ollut kissoja ja kissa tulee siksi ensimmäisenä mieleen.

On kuitenkin olemassa poliittisesti ja erityisesti perussuomalaisuuden kannalta paljon osuvampia ja mielenkiintoisempia eläimiä, joista haluaisin mainita muutaman. Ensimmäinen on laiskiainen. 

Politiikassakaan nopeus ei aina ole hyve, etenkään perussuomalaisille. Me toimimme vihamielisessä ympäristössä, jossa saalistajat odottavat, että teemme virheen. 

Pääministeri Sanna Marin onnitteli

Helsingin Sanomat 13. Elokuu 2021

KELLO 18.43 se sitten vihdoin tuli. Siis pääministeri Sanna Marinin (sd) onnittelutwiitti Riikka Purralle.

Lauantai-iltapäivän aikana kaikki muut puoluejohtajat olivat ehtineet onnitella Twitterissä perussuomalaisten uutta puheenjohtajaa Riikka Purraa. Ensimmäisenä kello 13.14 onnitteli Rkp:n Anna-Maja Henriksson, ja hetkeä myöhemmin kokoomuksen Petteri Orpo. Purraa onnittelivat alkuiltapäivästä myös Li Andersson (vas), Annika Saarikko (kesk), Sari Essayah (kd), Hjallis Harkimo (Liike Nyt) ja Maria Ohisalo (vihr). Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marinista ei kuitenkaan kuulunut mitään. Kunnes sitten 18.43 se twiitti tuli.

Mahdoton tehtävä?

Helsingin Sanomat 12. Elokuu 2021

HS pyysi Vantaan tartunnanjäljityksestä nähtäväksi yhden deltamuunnosketjuista tältä kesältä. Siitä voi huomata, miksi jäljitys on nyt likimain kaaoksessa isoissa kaupungeissa.

KESKIKESÄLLÄ koronaepidemia tuntui hellittäneen. Rajoituksia oli höllennetty.

Viisi vantaalaista kaverusta lähti ulkomaille. Reissu päättyi ikäviin uutisiin: neljällä viidestä todettiin koronavirustartunta.

Se oli herkästi leviävää deltamuunnosta. Ketju saatiin lopulta pysäytettyä – mutta virus ehti levitä erilaisissa kohtaamisissa pitkälle, jopa toiseen sairaanhoitopiiriin.

Deltamuunnos aiheuttaa nyt valtaosan uusista koronavirustartunnoista.

Koska se on ärhäkämpi ja nopeampi leviämään kuin viruksen aiemmat mutaatiot, mutta myös siksi, että tartuntojen jäljittämisen luonne on muuttunut.

Vantaan tartuntatautilääkäri Janina Forstenin mukaan vantaalaiskaveruksista lähteneestä ketjusta on nähtävissä, kuinka jo yhdestä sairastuneesta nuoresta aikuisesta voi alkaa iso rypäs.

Jäljittäjien on mahdotonta pysyä perässä, kun ihmiset tapaavat toisiaan niin paljon.

”Tämän ketjun aikaan keskikesällä tartunnanjäljitys ei vielä ollut yhtä ruuhkautunut kuin nyt, ja siksi tässä tapauksessa ketjuja saatiin myös pysäytettyä”, Forsten huomauttaa.

TARTUNTAKETJUSSA erottuu neljä ”sukupolvea”. Sairastuneiden määrää lisäsivät useat kontaktit sekä töissä että vapaa-aikana. Sairastuneista puhutaan artikkelissa kirjainlyhentein heidän suojelemisekseen. Sairastuneiden henkilöydet eivät ole HS:n tiedossa.

Yksi matkaseurueesta altisti muita ihmisiä baarikierroksella. Näitä tuntemattomia ihmisiä baareissa Vantaan tartunnanjäljitys ei pystynyt saamaan kiinni.

Hautausurakoitsija yritti saada itselleen koronataudin vainajista – poliisi tutkii

Iltalehti 11. Elokuu 2021

Poliisin mukaan henkilö on kertonut tekemisistään sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt tietoa, jonka mukaan hautausurakoitsijana työskentelevä mies on yrittänyt tartuttaa itseensä koronan koskettelemalla ruumiita.

Keskusteluissa kerrotaan, että mies on itse kertonut tekemisistään videostriimeillä, ja että häntä uhkaavat nyt syytteet. Iltalehti on nähnyt heinäkuun alussa julkaistun videostriimin, jossa kyseinen mies kertoo olleensa tekemisissä useiden ruumiiden kanssa 6 kuukautta sitten, ja kosketelleensa niitä, jotta saisi koronavirustartunnan.

Hän myös kertoo tartuttaneensa tautia tahallaan kavereihinsa ja ystäviinsä.

Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisista vahvistaa Iltalehdelle sähköpostitse, että poliisi tutkii somekeskustelun aiheena olevaa tapausta. Hän myös vahvistaa, että epäilty on itse kertonut tartuttamisyrityksistä somessa ja että epäilyksen alla olevat tapahtumat sijoittuvat alkuvuoteen.

Vähemmällä enemmän

Helsingin Sanomat 10. Elokuu 2021

Kun Outin Aution treenimäärä pudotettiin neljäsosaan, hän kehittyi nopeammin kuin koskaan aiemmin. Taustalla on ilmiö nimeltä superkompensaatio, joka jokaisen treenaajan tulisi ymmärtää.

KUNTOSALIA, juoksua, rullaluistelua. Kahdeksan kunnon treeniä viikossa, mutta kehitystä ei tullut. 42-vuotias Outi Autio oli treenannut ahkerasti läpi elämänsä, mutta viime vuosina kunto tuntui junnaavan paikallaan. Harjoittelu maistui puulta, eikä lihasmassaa kertynyt millään.

Lisäksi Autio nukkui huonosti ja oli väsynyt arkena.

”Aluksi ajattelin, että minun täytyy treenata vielä enemmän: ehkä sitten nukahtaminenkin olisi helpompaa. Mutta kehitystä ei vain tullut.”

Kun mikään ei tuntunut tepsivän, Autio päätti vuoden 2019 loppupuolella hakea apua ammattilaiselta. Personal trainer Timo Haikarainen käski Autiota pudottamaan treenimäärän neljännekseen. Kahdeksan viikoittaista treeniä vaihtuivat kahteen salitreeniin ja 45 minuutin kävelylenkkiin lauantaisin. Salitreeni sai kestää maksimissaan tunnin.

Keuhkolääkärin karu tulkinta koronatilastoista: ”Epidemia karkaa käsistä - Näillä luvuilla ollaan muutaman viikon päästä liemessä”

Uusi Suomi 9. Elokuu 2021

”Sairaaloiden kapasiteetti heikkenee, sillä siellä on töissä ihmisiä, kapasiteetti venyä on rajallinen. Nyt tarvitaan viesti poliittiselta johdolta tuesta”, Marjukka Myllärniemi katsoo.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusvaradekaani, keuhkolääkäri Marjukka Myllärniemi pitää Suomen tuoreita koronatartuntalukuja hälyttävinä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan Suomessa on todettu 1 322 uutta koronatartuntaa viikonlopun aikana. Tartuntaluvussa näkyvät kaikki tartunnat, jotka on raportoitu THL:lle perjantain puolenpäivän ja sunnuntain aamukuuden välisenä aikana. Perjantaina tartuntoja raportoitiin 738, torstaina 752 ja keskiviikkona 872. ”Epidemia karkaa käsistä. Oikeastiko nyt näin? Onko tämä ok strategia meille, kun parin kuukauden päästä olisi kaikki halukkaat rokotettu”, Myllärniemi kysyy Twitterissä.

Puola vetää henkeä

Helsingin Sanomat 8. Elokuu 2021

Puolassa koronavirusta on tilastollisesti ottaen hädin tuskin ollenkaan. Varsovassa ei pingoteta rajoitusten kanssa, vaikka kaikki uskovat että deltamuunnos rantautuu sinnekin aivan pian.

DELTAMUUNNOS vaikuttaa loistavan poissaolollaan, joten Varsovassa ei pingoteta. 

Damian ja Anete Stachowicz toivottavat tervetulleeksi kotiinsa Bielanyn kaupunginosassa ilman kasvomaskeja.

”Me olemme nyt vihreä keidas, mutta huonot uutiset muualta maailmasta kantautuvat tännekin. Syksyllä se tulee, ehkä syyskuussa”, sanoo Damian Stachowicz. 

Puolassa koronaviruksen epidemiatilanne on hämmästyttävän hyvä. Puolalaisia on noin 38 miljoonaa, mutta viime päivinä uusia tartuntoja on todettu keskimäärin runsas sata vuorokaudessa.

Miten koronapassi on hoidettu Ranskassa?

Helsingin Sanomat 7. Elokuu 2021

Samaan aikaan kun Suomessa väitellään koronapassin ja perusoikeuksien yhteensovituksesta, Ranska etenee koronapassin käytössä.

KUN ennen vanhaan Suomessa harkittiin uusia poliittisia ratkaisuja, katse kääntyi länteen: ”Miten tämä on hoidettu Ruotsissa?” Koronavirusoppia kannattaa hakea muualta, vaikkapa Ranskasta.

Samaan aikaan kun Suomessa väitellään koronapassin ja perusoikeuksien yhteensovituksesta, Ranska etenee koronapassin käytössä.

Passia on kaivattu jo nyt, jos on halunnut osallistua yli 50 hengen tapahtumiin. Passin laajennuksen jälkeen sairastetusta koronaviruksesta, rokotuksista tai negatiivisesta testistä pitää esittää todistus, jos haluaa päästä museoihin tai elokuviin.

Jos on asiaa sairaalaan ja terveyden vaiva on kiireetön, passi on esitettävä. Passia tarvitaan myös ravintoloihin sekä lentokoneisiin ja pitkän matkan juniin.

Kun Suomessa koronapassi saadaan ehkä käyttöön aikaisintaan lokakuussa, Ranskassa passia vaaditaan maanantaista lähtien kaikkeen tähän.

Suomessa huolena on ollut se, johtaako passin käyttö perusoikeuksien kaventumiseen ja ihmisten epätasa-arvoiseen kohteluun.

Kommentti: Lähinnä perusoikeuksien perään on huudellut perusuomalaiset. Vähän ristiriitaista kun samaan aikaan haluavat kaventaa pakolaisilta liikkumisen oikeuksia.

Jussi Halla-aho jättää seuraajalle perussuomalaiset, joka on pudonnut paalupaikalta – Onko Riikka Purrasta puolueen nostajaksi?

Uusi Suomi 6. Elokuu 2021

Jussi Halla-aho teki puolueestaan vuonna 2019 lähes maan suurimman, mutta tänä kesänä perussuomalaiset taantui. Olosuhteet eivät tee Halla-ahon seuraajan aloitusta helpoksi. Ennakkosuosikki Riikka Purran ja päähaastaja Sakari Puiston välillä on kiinnostavia erojakin.

Shokkilöytö: Maapallon hiilikierrosta löytyi ”järisyttävän tärkeä” uusi ominaisuus

Uusi Suomi 5. Elokuu 2021

Metaania syntyy vain hapettomissa oloissa. Biokemistit pitivät tätä nyt vääräksi osoitettua ”tietoa” niin varmana, että asiaa ei osattu aiemmin tutkia.

Maapallon hiilikierrosta on löytynyt jälleen kerran aiemmin tuntematon, mutta tärkeä ominaisuus. Aiemman käsityksen mukaan mikrobit kykenevät tuottamaan metaania vain hapettomissa olosuhteissa, mutta nyt amerikkalainen ympäristötieteilijöiden ja kemistien ryhmä on havainnut, ettei luulo pidäkään paikkaansa.

Yhdysvaltalaisen Yellowstonen kansallispuiston Yellowstone-järvestä näet löytyi Acidovorax-sukuun kuuluvia bakteereja, jotka tuottavat metaania aerobisissa eli hapekkaissa oloissa. Monitieteisiä tutkimuksia johtivat Timothy McDermott, Qian Wang ja Brian Bothner.

Vaikka havainto on ensimmäinen laatuaan, tutkijat korostavat, että aerobinen metaanin tuotanto luonnossa on todennäköisesti kohtuullisen yleistä. Havainto voikin ratkaista ”metaaniparadoksina” tunnetun ongelman: sen, että hapekkaissa pintavesissä tavataan metaania usein enemmän kuin voitaisiin odottaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu näkee koronapassissa eriarvoistumisen riskejä – "Rokottamisen pitäisi olla ensisijainen tapa"

Turun Sanomat 4. Elokuu 2021

Koronapassin valmistelusta voi tulla hallitukselle hankala tehtävä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan sen käyttöön ottaminen vaatii paljon pohdintaa, jotta passista hyödytään syrjimättä ketään. Julkiset palvelut ja välttämättömyydet Stenman sulkee passijärjestelmän ulkopuolelle.

Sosiaalisessa mediassa kampanjoidaan nuorten koronarokotuksia vastaan – Rokotetutkimuskeskuksen Rämet tyrmää: Oikeastaan kaikki tieto harhaanjohtavaa

Yle Uutiset 3. Elokuu 2021

Rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mukaan sosiaalisessa mediassa leviävät Pelastetaan lapset -sivuston koronarokotteita koskevat väitteet ovat joko tahattomasti tai tahallisesti virheellisiä ja harhaanjohtavia.

Monessa kaupungissa aloitetaan 9.8 alkavalla viikolla 12–15-vuotiaiden koronarokotukset.

Samaan aikaan nuorten suosimiin sosiaalisen median kanaviin, muun muassa Instagramiin, on ilmestynyt kyseisen ikäluokan koronarokotteita vastustavaa viestiä.

Useampi taho on jakanut omilla sivuillaan lähinnä Pelastetaan lapset -nimisen nettisivuston rokotteita vastustavia väitteitä.

Pelastetaan lapset -ryhmä kertoo sivustollaan muun muassa haluavansa estää lasten ja nuorten koronarokotukset ja perustelee tätä esimerkiksi sillä, että rokotuksista olisi tehty ennätysmäisesti vakavia haittailmoituksia.

Pelastetaan lapset -sivuston nimi on helppo sekoittaa tunnettuun kansainväliseen Pelastakaa Lapset -järjestöön.

Järjestö pitää tilannetta erittäin valitettavana ja korostaa, ettei se ole mukana rokotevastaisessa kampanjoinnissa.

Torirakennuksen purkaminen alkoi – uutta päästään rakentamaan näillä näkymin lokakuussa

Satakunnan Kansa 2. Elokuu 2021

Torirakennuksen purkutyöt alkavat Porin kauppatorilla maanantaina 2. elokuuta, tiedottaa kaupunki. Purku-urakka valmistuu torstaihin 30. syyskuuta mennessä, jonka jälkeen työmaata ympäröivät aidat jäävät paikoilleen tulevan uudisrakennuksen työmaa-aidoiksi.

Rantalentistä pelattiin Porin torilla vuonna 2013. Kuva: cameraworks.fi

Uuden torirakennuksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa lokakuussa heti purkutöiden päätyttyä. Rakennuksen arvioidaan valmistuvan kesäkuussa 2022.

Katso, miten Suomen uintitoivo treenasi kerrostalon 7-metrisessä altaassa – haluaisi vielä olympialaisiin tänä vuonna: "Olen ladannut niin paljon tähän vuoteen"

Yle Uutiset 2. Elokuu 2021

Juttu julkaistu ensimmäisen kerran maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian alettua. Julkaistu uudelleen, kun Matti Mattsson ui olympialaisissa 200 metrin rintauinnin finaaliin.

Suomen maajoukkueuimareista ainoastaan Matti Mattsson on napannut henkilökohtaisen paikan Tokion olympialaisiin, joten kevään tärkeiden näyttökilpailujen ja EM-kilpailujen peruuntuminen ei ole riskeeraamassa porilaisen matkaa olympialaisiin.

Koronaviruspandemia on kuitenkin aiheuttanut paljon epätietoisuutta uransa kolmansiin olympialaisiin valmistautuvan rintauimarin arjessa.

Kun Suomen valtioneuvosto määräsi julkiset liikuntapaikat suljettavaksi, mukaan lukien uimahallit (porin kaupunki kielsi Mattssonin uimasta hallissa yksin. 29.7.2021 kaupunginjohtaja Luukkoinen kehui Yle Uutisissa kuinka Mattsson on voinut rajoituksista huolimatta hallissa harjoitella.), joutui 26-vuotias Mattsson valmentajansa Eetu Karvosenkanssa käyttämään luovuutta suunniteltujen harjoitusten läpiviemiseksi. Kaksikko ei päässyt uimahalliin viiteen päivään.

– Keksin sitten, että tiedän yhden kerrostalon, jossa on uima-allas. Mentiin sitten sinne treenaamaan vetokumia vastaan pari treeniä. Totta kai myös ulkona liikkumista ja ulkopunttia Isomäen metsässä Porissa, Mattsson kertoo puhelimitse Yle Urheilulle.

Kerrostalon allas oli vain seitsemän metriä pitkä, joten parimetrinen uimari ei kuminauhankaan vastustamana pystynyt montakaan vetoa siinä ottamaan.

Muutaman sovelletun harjoituksen jälkeen apu löytyi Harjavallasta. Kunnan vapaa-aikasihteerinä toimiva entinen mäkihyppääjä Vesa Hakala hoiti lähiseudun uintitähdelle erityisluvan käyttää kaupungin uimahallia torstaista alkaen.

– Reilu puoli tuntia ajelee kotoa Porista Harjavallan uimahalliin. Vähän vaatii kulkemista, mutta ei se ole mikään tekemätön paikka. Sen pystyy hoitamaan helposti. Onneksi päästiin jatkamaan lämpimään veteen uimahalliin, Mattsson kiittelee.

Long covid voisi olla syy työkyvyttömyyteen, sanoo Joe Biden – Suomessa eläkehakemuksia tuli jo maaliskuussa

Talouselämä 1. Elokuu 2021

Asiantuntijoiden mukaan long covidista on kovaa vauhtia tulossa uusi kansantauti.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden katsoo, että long covid eli pitkittynyt korona voisi olla syy työkyvyttömyyteen ja mahdollisesti myös invaliditeettiin.

”Moni koronasta toipunut kärsii esimerkiksi hengitysvaikeuksista tai kroonisesta kivusta. Nämä oireet voivat johtaa työkyvyttömyyteen”, hän sanoi puheessaan maanantaina. Asiasta uutisoi muun muassa Insider.

Suomessa työeläkevakuuttaja Varma kertoi jo maaliskuussa käsitelleensä ensimmäiset hakemukset, joissa koronavirus oli työkyvyttömyyden keskeinen syy.

Pertti Ukkola löi vetoa Cooper-tuloksesta – sitten mentiin raviradalle: ”Mauri seisoi setelit kädessään”

Iltalehti 31. Heinäkuu 2021

Painilegenda Pertti Ukkolan treenimäärä oli mieletön, mutta hauskaakin oli aina.

Iltalehti julkaisee Tokion olympialaisten aikaan sarjan suomalaisten olympiasankareiden haastatteluja. Pertti Ukkolan tarina on julkaistu alun perin 25.7.2016.

Pertti Ukkolan kerrottiin juosseen Cooperin testissä 4 000 metriä. Lapualainen pankinjohtaja Mauri Louko ei tätä uskonut.

Paikalliselle raviradalle lähdettäisiin heti.

Onko proteiinipalautusjuomasta hyötyä?

LIhastohtori 30. Heinäkuu 2021

Olen kirjoittanut proteiinipitoisen palautusjuoman hyödyistä monesti. Palautusjuoma ei kuitenkaan ole elämää tärkeämpi asia ja siitä voi joillekin olla mahdollisesti myös haittaa. Tässä kirjoituksessa punnitsen palautusjuoman hyötyjä ja mahdollisia haittoja.

Tässä nyt heti alkuun tarkennus, että tarkoitan palautusjuomalla perinteisiä ja laadukkaita proteiinipitoisia palautusjuomia, joiden yleisenä tarkoituksena on tehokkaampi lihasmassan ja/tai voiman kehittyminen harjoittelujakson aikana. En siis tarkoita palautusjuomalla esim. mediassa palautusjuomana joskus hehkutettua olutta.

Yritysten tuista ei saa tulla tapaa Suomessa eikä Euroopassa, sanoo TEM:n kansliapäällikkö Raimo Luoma – ”Puhuisin yleisesti kurinpalautuksesta rahan käytössä”

Helsingin Sanomat 29. Heinäkuu 2021

”Ei käy, että aina vaadittaisiin valtion tukea esimerkiksi investointeihin. Kyllä puhuisin yleisesti kurinpalautuksesta rahan käytössä”, sanoo jättiministeriön demaritaustainen kansliapäällikkö.

TYÖ- ja elinkeinoministeriön (TEM) korkein virkamies, kansliapäällikkö Raimo Luoma on hyvin huolissaan siitä, kuinka valtavasti valtiot ovat alkaneet tukea yrityselämää.

Erityisesti hän on pistänyt merkille, kuinka eurooppalaiset valtiot avustavat yrityksiä eri tavoin myös muuten kuin koronatukien tai EU:n pian jakoon tulevan 750 miljardin euron tukipaketin muodossa.

”Nyt on rahaa liikenteessä ja todella paljon”, Luoma sanoo.

Suomen on vaikea pärjätä investoinneissa, jos muualla investointeja houkutellaan erilaisilla tuilla.

YRITYSTEN houkuttelussa on menossa kaksi suuntausta: samaan aikaan, kun johtavat teollisuusmaat yrittävät tukkia valtioiden verokilpailua, maat ovat lisänneet tukia teollisuudelle.

Ärhäkkä deltavariantti voi muuttaa tapaa, jolla pandemia etenee – Näin toimii ”hyperlokaali” leviäminen, joka voisi vaikuttaa syksyn rajoituksiin merkittävästi

Helsingin Sanomat 28. Heinäkuu 2021

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen ilmoitti viime viikolla, että koronavirusepidemian neljäs aalto on virallisesti täällä.

Vaikka tietämys viruksen vaarallisuudesta ja hoidosta on kasvanut valtavasti, neljäs aalto tuo mukanaan uusia huolia. Hyvä piirre edellisiin aaltoihin verrattuna on kuitenkin se, että rokotettuja on enemmän.

Jo nyt on näkyvissä, että tartunnan saaneista aiempaa harvempi joutuu sairaalaan. Tilanne ei kuitenkaan ole vielä riittävän hyvä siihen, että epidemia voitaisiin päästää leviämään Suomessa vapaasti, Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti sanoo.

Puoluekannatus on kunnon liikkeessä, kun kokoomus kerää ja perussuomalaiset menettää kannatusta

Helsingin Sanomat 27. Heinäkuu 2021

Kuntavaalien jälkeen tehty ensimmäinen HS:n kannatusmittaus osoittaa, että vaaleissa ennakoitua heikommin menestynyt perussuomalaiset on menettänyt myös eduskuntavaalikannatustaan, kun taas toinen oppositiopuolue kokoomus on onnistunut sitä lisäämään.

Perussuomalaisia äänestäsi nyt 17,8 prosenttia, mikä on 3,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin toukokuun mittauksessa, jossa perusuomalaiset oli selvä ykkönen.

Kannatuksen lasku voi kieliä myös siitä, että perussuomalaisten pääsanoma eli maahanmuuttovastaisuus ei puhuttele kansaa. Puolueen muu ohjelma esimerkiksi talouspolitiikasta on jäänyt hämärämmäksi.

Autojen sähköistäminen ajaa pian päin seinää

Satakunnan Kansa 26. Heinäkuu 2021

Euroopan komissio ajaa henkilöautoilun sähköistämistä kuin käärmettä pyssyyn. Suomen itselleen asettamat tavoitteet edellyttäisivät useiden satojen tuhansien ladattavien hybridien ja täyssähköautojen lisäystä vuoteen 2030 mennessä.

Tämäkin olisi vasta pieni murto-osa koko henkilöautokannasta, jonka nykyiseen uudistumisvauhtiin ja keskihintaan verrattuna tavoite vaatisi suomalaisilta useiden miljardien ylimääräistä investointia. Rahaa, joka olisi muusta kulutuksesta pois – rahaa, jota valtaosalla suomalaisista ei vain ole.

Keski-Euroopan oikutteleva sää käänsi perunan kasvattajien katseet Suomeen

Yle Uutiset 25. Heinäkuu 2021

Siemenperunan kasvua varmistellaan nyt muun muassa Tyrnävän pelloilla Pohjois-Pohjanmaalla.

Sään ääri-ilmiöiden takia perunankasvatuksen uhat ovat lisääntyneet erityisesti Keski-Euroopassa.

Siksi siemenperunan tuotannolle etsitään uusia puhtaita kasvuoloja.

Perunan jalostajien katseet ovat kohdistuneet Tyrnävälle. Seutu on yksi Euroopan unionin neljästä korkealaatuisen siemenperunan viljelyalueesta.

Suomessa myös kasvitautien ja tuholaisten uhka on pienempi kuin monissa muissa maissa.

Saksalaisen Europlantin tytäryhtiön Finpomin toimitusjohtajan Heikki Markuksen omalla pellollakin kasvaa vientiin menevää siemenperunaa.

Eurooppalaiset kasvinjalostajat katsovat nyt pohjoiseen ja hakevat uusia tuotantoalueita, että saadaan hajautettua riskiä.

Elokuvan onnenpekka

Helsingin Sanomat 24. Heinäkuu 2021

Quentin Tarantino on elokuvaohjaaja, elokuvahistorian tuntija, esikoiskirjailija ja tuore isä.Tarantino kertoo Hollywoodista ja halustaan matkustaa Suomeen.

ELOKUVANTEKIJÄ Quentin Tarantino soittaa. Los Angelesissa on aamu.

Mites perhe? ”Kaikki on hyvin.

Puhuin vaimon kanssa puhelimessa viimeksi illalla”, Tarantino sanoo. Tarantinosta tuli isä vuosi sitten, 57-vuotiaana. Isyys ja avioliitto ovat muuttaneet elokuvantekijän arkea: Tarantino on asunut Leo-poikansa kanssa pitkiä pätkiä vaimonsa, laulaja-malli Daniella Pickin kotimaassa Israelissa.

Tavallista elämä Tel Avivissa ei ole ollut. Toukokuussa väestöhälytin alkoi ulvoa. Tarantinon oli napattava tuolloin 15-kuukautinen taapero kainaloon ja lähdettävä vaimonsa kanssa väestösuojaan pakoon Hamasin ohjushyökkäystä.

Myös koronapandemia on sekoittanut elämää. ”Meidän oli tarkoitus sukkuloida enemmän Israelin ja Los Angelesin väliä. Mutta Israelissa korona on hoidettu hyvin, joten siellä on ollut hyvä”, Tarantino sanoo.

Elokuvassa stuntmies Cliff Boothia, Hollywoodin proletaaria, näyttelee Brad Pitt. Kirjassa Tarantino tuntuu hennosti jopa alleviivaavan duunarin luokkatietoisuuden heräämistä, sillä stuntmies pyytää treffeille sihteerin, ja he menevät tietenkin leffaan. Elokuvaksi valikoituu Olen utelias – keltainen.

TARANTINO nousi elokuvamaailman brändiksi oikeastaan yhdessä yössä, kun esikoisohjaus Reservoir Dogs valmistui vuonna 1992.

EU, perikato ja seuraavan sukupolven sota

Yle Uutiset 23. Heinäkuu 2021

Suomessa unionin ilmasto- ja metsälinjaukset tuomittiin jo etukäteen meille epäreiluiksi. Mutta ne ovat ihan kelvolliset, ja niistä sekä helteistä ja tulvista voi aueta uusi perustarkoitus koko EU:lle, arvioi Matti Mörttinen.

Euroopassa ei ole onneksi kauhean paljon sodittu viime vuosikymmeninä.

Ylemmyydentunnetta kokien voimmekin taivastella, miten menneet polvet uhrasivat sodissa viattomia ihmishenkiä.

Poliittiset johtajat toki löysivät aina perusteet aseellisille yhteenotoille. Samalla löydettiin syylliset sotiin.

Syypäitä olivat aina Ne. Toiset. Viholliset.

EU ja sen jäsenet voivat olla etulinjassa puolustamassa ihmiselämän jatkumista planeetallamme ja turhien kuolonuhrien ehkäisemistä jo ennalta.

Sodissa kuoli maapalloltamme viime vuosisadalla yli sata miljoonaa ihmistä.

Tällä vuosituhannella on helppo esittää hurskastelevia kysymyksiä: Miten tuollaisen tuhon annettiin tapahtua? Miksei jotain tehty ajoissa ihmisyyden perikadon estämiseksi?

Mutta ehkä puolen vuosisadan kuluttua ihmiset (sikäli kuin heitä toivottavasti on yhä olemassa) katsovat taaksepäin 2000-luvun alkupuoleen samaan tapaan ihmetellen.

Tokio järjestää oudot ja epäsuositut olympialaiset, koska sen on pakko

Helsingin Sanomat 22. Heinäkuu 2021

Olympialaisten järjestämistä keskellä koronaepidemiaa on arvosteltu Japanissa ja ulkomailla. Kansainväliselle olympiakomitealle koronakisat ovat uusi lenkki takaiskujen ketjuun.

TOKIO järjestää monella tapaa poikkeukselliset kesäolympialaiset.

Koronavirusepidemia siirsi alunperin vuodelle 2020 myönnettyjä kisoja vuodella ja nytkin kaupungissa ovat voimassa poikkeusolot. 

Katsomoihin ei päästetä yleisöä. Urheilijat, toimitsijat ja kansainvälinen media joutuvat toimimaan erittäin tiukkojen rajoitusten ja turvatoimien alaisuudessa.

Kaiken lisäksi olympialaiset ovat japanilaisten keskuudessa hyvin epäsuositut, jopa inhotut.

Lukuisissa mielipidekyselyissä valtaosa vastaajista on sanonut, että Tokion kisat olisi pitänyt perua tai siirtää toistamiseen.

Suuresta epäsuosiosta kertoo myös se, että pari päivää ennen kisojen alkua pääsponsoreihin kuuluva autojätti Toyota ilmoitti vetävänsä tv-aiheiset kisamainoksensa pois.

Syynä on se, että olympialaiset eivät nauti Toyotan mukaan kansalaisten luottamusta.

Huolestuttavia tietoja nuorten koronaoireista kantautuu maailmalta – pian niillä voidaan perustella rajoituksia Suomessakin

Ilta-Sanomat 21. Heinäkuu 2021

Pitkäaikaiset koronan jälkioireet voisivat olla jatkossa yksi peruste rajoitustoimenpiteille.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtaja Mika Salminen kertoi maanantai-iltana Ylen A-studiossa, että luultua yleisemmäksi paljastunut pitkäkestoinen korona voi hidastaa Suomen avautumista. 

Tiistaina Salminen ilmoitti  Suomen siirtyneen koronan neljänteen aaltoon kohonneiden tartuntalukujen vuoksi.

Näin tupakkalaki kiristyy – professori varoittaa uskomasta ”kuoleman kauppiaiden” väitteitä

Iltalehti 20. Heinäkuu 2021

Hallitus antaa syyskuussa tupakkalain uudistusta koskevan esityksen eduskunnalle. Iltalehti koosti, mistä uudistuksessa on kyse ja mitä eri tahot siitä sanovat.

Uudistuksella tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden pakkaukset yhdenmukaistettaisiin, eli kaikista tupakka-askeista poistuisivat bränditunnukset ja logot.

Juho Kuosmanen Cannesin Grand Prix -palkinnon jälkeen: ”Ensiksi illalliselle, sitten juostaan porukalla mereen uimaan”

Helsingin Sanomat 19. Heinäkuu 2021

ELOKUVAOHJAAJA Juho Kuosmanen, mikä on olotila nyt?

”Epätodellinen, ajattelin ensiksi. Mutta sitten aloin miettimään, että todellisuuksia on monenlaisia, ja ne voivat olla niin kummallisia... Todellisuuksien ristiaallokossa tässä ollaan ja ihmetellään”, HS:n puhelimitse myöhään lauantai-iltana tavoittama Kuosmanen yrittää kuvailla.

Kuosmasen ohjaama Hytti nro 6 menestyi Cannesin elokuvajuhlilla upeasti. Pääkilpasarjaan valittu elokuva sai lauantain päätösgaalassa koko festivaalin toiseksi korkeimman palkinnon, Grand Prix’n. Palkinto myönnettiin jaetusti Hytti nro 6:lle sekä iranilaisen Asghar Farhadin Ghahremanille eli A Herolle.

ELI jaettu sija kaksinkertaisen Oscar-voittajan kanssa, ja taakse jäi lukuisia raskaan sarjan elokuvaohjaajia. Siinä riittää ylpeyden aihetta. Kuosmanen heittäytyy kuitenkin vaatimattomaksi.

”Palkintojen merkityshän on aina siinä, että tietty elokuva saa huomiota. Ei siinä kyse ole niinkään siitä, kuka teki parhaan elokuvan, vaan kenen elokuvaa halutaan nostaa”, hän sanoo.

”Olen todella onnellinen siitä, että meidän elokuva koettiin sellaiseksi, mikä ansaitsee huomiota. Ei minulla ohjaajana ole nimeä samalla tavalla kuin vaikka Farhadilla tai Wes Andersonilla. Ja vaikka meillä on maailman parhaat näyttelijät, ei meillä ole sellaisia tähtiä, joilla elokuvalle saa huomiota. Lisähuomion saaminen tällaisen palkinnon avulla on tosi merkittävää ja tärkeää.”

New York Times selvitti, miksi valtava konttialus jumittui keväällä Suezin kanavaan

Ilta-Sanomat 18. Heinäkuu 2021

Kun kapteeni tajusi, mitä oli tapahtumassa, hän oli laivan mustaan laatikkoon tallentuneiden tietojen mukaan lausunut yhden kirosanan.

NEW York Times -lehti on selvittänyt syitä sille, miksi Ever Given -alus jumiutui Egyptissä sijaitsevaan Suezin kanavaan maaliskuun lopulla. Selvityksessä on paljastunut mielenkiintoisia yksityiskohtia tapahtumien kulusta.

Noin 400 metriä pitkä ja 59 metriä leveä alus jäi vinottain kiinni Suezin kanavaan 23. maaliskuuta 2021. Se oli jumissa kaikkiaan kuusi päivää, eikä sen ohi päässyt, mikä aiheutti rahtiliikenteen pysähtymisen. Suezin kanava on yksi maailman meriliikenteen tärkeimmistä kulkuväylistä.

Kanava on myös tärkeä tulonlähde Egyptin valtiolle, joka menetti maan viranomaisten mukaan 12–15 miljoonaa dollaria tuloja joka päivä kanavan ollessa tukossa.

Ilmastopaketti maksaa yli 30 kertaa koronarahaston verran – kuka maksaa, siitä syntyy rahariita vailla vertaa

Ilta-Sanomat 18. Heinäkuu 2021

EU:n ilmastotavoitteet voivat onnistua, kunhan jostakin löytyy liki tuhat miljardia euroa – joka vuosi 30 vuoden ajan. Summa on suurempi kuin 30 kertaa riitaisa koronarahasto, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

EU:N KOMISSIO on esitellyt suuren määrän keinoja ja toimia, joiden avulla EU-maiden on määrä saavuttaa aiemmin sopimansa hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet.

Laaja-alaisen toimenpidekokonaisuuden – tai tässä vaiheessa vielä esityksen – ilmastovaikutuksia voi pitää yhtä hyvin kunnianhimoisina, liian tiukkoina kuin riittämättöminä.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kuitenkaan arvioida paketin ilmastovaikutuksia vaan hintaa.

Ilmastopaketti on läkähdyttävän laaja, sillä kokonaisuuteen sisältyy toistakymmentä direktiiviesitystä ja asetusehdotuksia useiden tuhansien sivujen verran.

Joki­varren asukkaat olivat varautuneet tulviin, mutta eivät siihen, mitä keski­viikkoiltana tapahtui

Helsingin Sanomat 18. Heinäkuu 2021

Euroopan tulvissa on viime päivinä kuollut jo ainakin 168 ihmistä. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä myös Ahrjoki yllätti Ahrweilerin asukkaat.

AHRWEILER on lauantaiaamuna kahdeksalta ruskeanharmaa ja hiljainen. Taivasta peittää paksu pilvikerros, maata liete ja jäte.

Kaikki on pysähdyksissä Ahrjokea lukuun ottamatta. Sen virtaus jatkaa yhä kovaa vauhtia. Seassa on puunrunkoja ja tavaroita, jotka vielä muutama päivä sitten olivat hyötykäytössä.

Euroopan tulvissa on viime päivinä kuollut jo ainakin 168 ihmistä. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä myös Ahrjoki yllätti Ahrweilerin asukkaat. Talojen seiniin on piirtynyt ruskeat viivat merkiksi siitä, kuinka korkealle vesi nousi.

Ahrin varrella olevat omakotitalot ovat olleet kauniita, mutta nyt puutarha­istutukset ovat rusentuneet, koristepatsaat ja veistokset makaavat maassa lohduttomina, rikkinäisiä ikkunoita koristavat repaleiset verhot. Autot ovat säpäleinä kyljellään ja pystyssä.

Kaikki joenrannan talot on merkitty keltaisella ruksilla. Näin pelastustyöntekijät merkkasivat asunnot, joista ihmiset oli saatu turvaan. Niissä muutamissa, joita omistajat ovat lauantaina saapuneet siivoamaan, on hiljaista. He eivät halua puhua.

Tämä Euroopan tulvista tiedetään nyt: Lähes 130 ihmistä kuollut, yli tuhat kateissa

Helsingin Sanomat 17. Heinäkuu 2021

LAAJOJEN tulvien koetellessa Saksaa jo pelkästään yhdeltä alueelta on kadoksissa 1 300 ihmistä.

Muun muassa saksalaislehti Bild kertoo, että Saksan lounaisosassa, Rheinland-Pfalzin osavaltiossa sijaitsevassa Ahrweilerin piirikunnassa ei ole tietoa noin 1 300 ihmisen olinpaikasta.

Saksalais­media Deutsche Welle arvioi, että ihmisiin ei mahdollisesti ole saatu yhteyttä verkkoyhteyksien katkeamisen takia. Saksassa lähes 110 ihmistä on kuollut harvinaisen rajujen sateiden ja tulvien takia. Yhteensä Euroopan tulvissa on kuollut lähes 130 ihmistä.

EUROOPAN komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi perjantaina, että Länsi-Euroopan tulvat ovat selkeä osoitus ilmaston­muutoksesta, ja kiireellisiä toimia tarvitaan.

Ravintolarajoituksia tulossa uusille alueille ensi viikolla

Iltalehti 16. Heinäkuu 2021

Ensi viikon torstaina on tarkoitus ottaa käyttöön ravintolarajoituksia uusilla alueilla.

Asiasta kertoi ensin Yle, jolle perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kommentoi tilannetta perjantaiaamuna. Iltalehden tietojen mukaan syynä ravintolarajoitusten käyttöönotolle uusilla alueilla on se, että epidemiatilanne on heikentynyt, ja tartuntoja on todettu etenkin ravintoloissa.

Nyt näyttää siltä, että ravintolarajoitukset tulevat koskemaan Päijät-Hämettä, Kymenlaaksoa ja Varsinais-Suomea. Nämä alueet ovat palanneet kiihtymisvaiheeseen, mutta niillä ei ole ollut voimassa ravintolarajoituksia.

Presidentti Niinistö vakavana EM-kisaturistien valvonnasta – ”Silmiini ei ole sattunut mitään johdonmukaista suunnitelmaa”

Iltalehti 16. Heinäkuu 2021

Presidentiltä kysyttiin Suomi-areenan presidentin kyselytunti -ohjelmassa, oliko Suomessa valmistauduttu huonosti kisaturistien paluuseen, kun valvonta ja jäljitys eivät tahtoneet toimia.

– Kyllä, mahdollisesti. Ainakaan minun silmiini ei ole sattunut mitään johdonmukaista suunnitelmaa nimenomaan tulijoiden suhteen. Systeemi ei näyttänyt olevan kattava, enkä ole huomannut, että kukaan olisi siitä vastuuta ottanut, Niinistö totesi haastattelussa.

Samassa haastattelussa presidentiltä kysyttiin myös koronatoimista. Pitäisikö rajoituksia ryhtyä avaamaan vai vieläkö joudutaan kiristämään toimia?

– Jos katsotaan päivittäisiä tartuntalukuja, niin kyllä pahoin pelkään, että saattaa olla kiristämisiä edessä, Niinistö totesi haastattelussa.

Harjavallan hotellipalon sammutus jatkui aamukolmeen – poliisi aloittaa aamulla syttymissyyn tutkinnan

Yle Uutiset 15. Heinäkuu 2021

Hotelli Hiittenharjun päärakennus tuhoutui kokonaan keskiviikkoillan tulipalossa. Paloa oli sammuttamassa noin 30 Satakunnan pelastuslaitoksen yksikköä.

Poliisi aloittaa aamulla Harjavallan eilisen hotellipalon syttymissyyn tutkinnan. Hotelli Hiittenharjun päärakennuksen sammutustyöt jatkuivat aamukolmeen.

Päärakennus tuhoutui kokonaan kattorakenteista alkunsa saaneessa palossa. Hotellin asukkaat evakuoitiin turvaan ja henkilövahingoilta vältyttiin.

– Olemme aloittaneet aamulla palon syttysmissyyn tutkinnan, mutta rauniot ovat vielä sen verran kuumia, ettemme voi vielä aloittaa varsinaista tutkintaa palopaikalla, kertoo Lounais-Suomen poliisista tutkinnanjohtaja Matti Ala-Haavisto.

Palon syttymissyystä ei ole vielä arviota.

– Menee todennäköisesti ensi viikkoon ennen kuin voimme sanoa siitä jotain.

Bastiljin valtaus 14. heinäkuuta 1789 kansalaisten kokemana

Satakunnan Kansa 14. Heinäkuu 2021

Ranskan vallankumous kuuluu maailmanhistorian käänteentekeviin tapahtumiin.

Vallankumoukselle olivat 1700-luvun alkupuolelta alkaen valmistaneet tietä Jean-Jacques Rousseau ja muut valistusfilosofit. Köyhyys ja muut yhteiskunnalliset ongelmat sitten laukaisivat kumouksen.

Historiallisena virstanpylväänä pidetään sitä, kun raivostuneet kansanjoukot tunkeutuivat 14.7.1789 Pariisissa 1300-luvulta saakka sijainneeseen Bastiljin linnoitukseen.

Tunkeutujat päästivät vapaiksi linnoituksesta löytyneet harvalukuiset vangit ja mielisairaat. He pääsivät käsiksi myös linnoituksessa olleeseen arkistoon, jonka antia sitten heiteltiin eri puolille Pariisia.

Seuraavana päivänä aloitettiin viranomaisten toimesta linnoituksen jäänteiden purkutyöt ja paikalla on nyt Place de la Bastille.

Yöjunalla Berliiniin

Helsingin Sanomat 13. Heinäkuu 2021

Kun Caroline Heidenreich ja Erik Sillén kuulivat uuden junayhteyden avaamisesta, he halusivat heti päästä kokeilemaan.

Vuosikymmenten tauon jälkeen Tukholmasta pääsisi taas suoraan Saksaan junalla ilman aiemmin tutuksi tulleita junanvaihtoja.

”Olemme ennenkin matkustaneet junalla Saksaan, mutta se oli hirveän työlästä. Junaa piti vaihtaa, eikä saatavilla ollut omaa makuuvaunua”, Sillén kertoo.

”Lisäksi lapsen kanssa on mukava matkustaa omassa hytissä. Autolla matkustamisesta hän ei pidä”, Heidenreich sanoo samalla kun alle yksivuotias Lasse Heidenreich vilkuttelee isänsä sylissä.

Perhe matkustaa saksalaissyntyisen Caroline Heidenreichin kotiseudulle ja jää pois Hampurissa, jossa juna pysähtyy ennen Berliiniä.

Vapaaottelija Makwan Amirkhani uhkaili ja haukkui Jethro Rostedtia alatyylisesti: Rikosilmoitus tulossa!

Iltalehti 12. Heinäkuu 2021

Maanantaina vapaaottelijana tutuksi tullut Makwan Amirkhani julkaisi Facebook-sivuillaan päivityksen, jossa hän haukkui alatyylisesti kiinteistönvälittäjänä tutuksi tulleen ja Turun kaupunginvaltuustossa istuvan Jethro Rostedtin. Myös Rostedtin poikaa haukuttiin alatyylisesti.

Lisäksi viestissä oli uhkaus, joka oli osoitettu Jethro Rostedtille. Amirkhanilla on 175 000 seuraajaa ja viesti alkoi levitä laajasti somessa. Viesti oli näkyvillä noin 15 minuutin ajan, kunnes Amirkhani poisti sen. Iltalehti tavoitti Jethro Rostedtin. – Sain juuri tietää tästä päivityksestä ja väkivallalla uhkailusta.

Viestin lievimpiä syytöksiä oli se, että Rostedt olisi viheltänyt Amirkhanin tarjoilijana työskentelevälle siskolle.

– Teen tästä ilman muuta rikosilmoituksen. Tällaisista asioista emme voi olla enää hiljaa.

Uhkauksesta huolimatta Rostedt aikoo jatkossakin kävellä Turun kaduilla rauhallisin mielin.

– Ehdottomasti. Nyt tämä asia selvitetään viimeiseen saakka.

Matti Vanhanen tyrmää työajan lyhentämisen Suomenmaassa: ”Kuka sen kustantaa?”

Uusi Suomi 11. Heinäkuu 2021

Matti Vanhasen mukaan keskustelussa tulisi ottaa huomioon, että Islannin kokeilussa työaikaa vähennettiin sellaisiin lukemiin, jotka toteutuvat Suomessa jo pitkälti esimerkiksi julkisella sektorilla.

Nuoret rokottautuneet ahkerasti, Norja kiristämässä suomalaisten saapumista – tämä on Suomen koronatilanne nyt

Iltalehti 10. Heinäkuu 2021

Lähes puolet 20–29-vuotiaista ovat saaneet ensimmäisen koronarokotuksen.

Norja kiristää maahantulovaatimuksia kolmelta Suomen alueelta tultaessa.

Useita mahdollisia altistumisia baareissa ja kaupoissa. EU toimittanut rokotteita lupaustensa mukaisesti.

Tänään lauantaina THL ilmoitti 293 koronatartunnasta. Tapauksia on viimeisen kahden viikon aikana ilmoitettu 2 668, kun edeltävien kahden viikon aikana tapauksia oli 1 141.

Suomen ilmaantuvuusluku on viimeisten kahden viikon ajalta 48,1 per 100 000 asukasta. Koronan ilmaantuvuus on viimeisten kahden viikon ajalta yli 50 Varsinais-Suomessa (57,5), Hus-alueella (79,0), Päijät-Hämeessä (94,0), Kymenlaaksossa (72,9) ja Etelä-Karjalassa (52,0). Koko maassa tehohoidossa on 8 potilasta koronavirukseen liittyen.