Yhdysvallat lisää sotavoimiaan Lähi-idässä ja varoittelee Iranin kasvavasta uhasta. Puheet ja sukkuladiplomatia käyvät ylikierroksilla.
Monilla tulee mieleen vuosi 2003, kun Yhdysvallat haki voimakkaasti sotilaallista ratkaisua Irakin diktaattorin Saddam Husseinin kaatamiseksi. Tarkoitus pyhitti keinot ja Irakiin hyökättiin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan alkavan hallituskauden tavoite 75 prosentin työllisyydestä ei toteudu ilman merkittäviä uudistuksia työmarkkinoiden rakenteisiin sekä kilpailukykyä parantavaa palkanmuodostusta. Jotta työllisyystavoitteeseen päästäisiin, tarvitaan Etlan mukaan noin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä ennusteiden mukaan on muutoinkin syntymässä.
”On korkea aika, että yhtiöt alkavat suojella käyttäjiään”, muiden vihapuheen uhrien kanssa mediajättien konttoreissa kiertänyt Aro sanoo.
YLEN toimittaja Jessikka Aro kiertää parhaillaan Piilaaksossa tapaamassa yhteisöpalvelujättien edustajia ja kertomassa, miltä vihapuhe tuntuu.
TUTKIVANA toimittajana työskentelevä Aro tuli tunnetuksi kertoessaan Venäjän internetissä harjoittamasta propagandasta, niin kutsutusta trollitehtaasta, joka tuotti järjestelmällisesti valeuutisia. Venäjän verkkopropagandasta tekemänsä jutun jälkeen Aro joutui valtavan mustamaalauskampanjan uhriksi.
JESSIKKA ARO kertoo HS:lle sähköpostitse kiertäneensä Yhdysvalloissa maanantaista asti. Tapaamisissaan hän on kertonut omista kokemuksistaan vuosia kestäneestä, osittain oikeudessa tuomitusta ja edelleen jatkuvasta vihanlietsonnasta itseään kohtaan.
”Twitterille kerroin yksityiskohtaisesti, miten heidän alustaansa on jo vuosia käytetty minun vainoamiseeni ja mustamaalaamiseen. Facebookille kerroin, miten heidän palveluaan sekä tuotteitaan käytetään muun muassa minuun kohdistuvien tappouhkausten ja kuolematoiveiden levitykseen sekä jatkuviin kunnianloukkauksiin”, Aro kertoo.
Aro sanookin tulleensa antamaan käyttäjäraportteja somepalveluille nyt henkilökohtaisesti, kun aiemmat ilmoitukset eivät ole menneet perille. Tweet
EDESSÄ on taas iso elämänmuutos. Juuri kun on alkanut sopeutua siihen ajatukseen, että lihansyöntiä pitää vähentää, tulee eteen uusi haaste. Se ei koske ruokapöytää, ei lentämistä eikä autoilua. Se koskee vaatekaappia.
Nyt pitää vähentää vaatteiden kulutusta.
Kommentti: Nuoriso on tässäkin asiassa jo edelläkävijöitä, risaisissa farkuissa kulkevia nuoria näkee huomattavasti enemmän kuin repalaisessa puvussa kulkevia ikämiehiä.
Elastaani on saatanasta on Pyyn teesi, jolla hän aina kohauttaa kuulijoita. Hän kutsuu elastaania vaateteollisuuden syöväksi. Hänestä se on tuhonnut kaiken olennaisen vaatteissa ja muodissa – kestävyyden, kierrätettävyyden ja suunnittelijoitten kyvyn luoda toimivaa muotoa.
Sen lisäksi elastaani on vienyt ihmisiltä tajun oman vartalon mitoista ja kyvyn ostaa sopivia vaatteita.
Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jäivät ulos hallitusneuvotteluista. Sdp:n ja kokoomuksen näkemyseroja taloudesta, työllisyydestä ja veroista ei saatu soviteltua yhteen pitkien keskustelujen jälkeenkään.
SOSIAALIDEMOKRAATTIEN puheenjohtajan Antti Rinteen rooli vaihtui keskiviikkona hallitustunnustelijasta hallituksen muodostajaksi. Hallituksen kokoonpanoon ratkaisevasti vaikuttanut valinta keskustan ja kokoomuksen välillä päättyi keskustan hyväksi.
Kolmenkymmenen viime vuoden aikana kokoomuksella on kokemusta oppositiosta vain neljän vuoden verran.
Hallitusneuvottelujen kipupisteitä tulevat olemaan raha, maakuntahallinto, hakkuut, ilmastopäätökset, lisätuet maanviljelijöille, yrittäjävähennys sekä perhevapaauudistus.
Pitää muistaa, että kyseessä ei vielä ole Suomen seuraava hallitus, vaan ryhmä, joka lähtee neuvottelemaan ohjelmasta.
EU hyväksyi eilen kohutun tekijänoikeusdirektiivin äänin 438-226. Heinäkuussa tekstiehdotus kaatui täpärästi äänin 318-278.
Tekijänoikeusdirektiivi läpi parlamentissa! Artiklat 11 ja 13 hengissä Googlen rahoittamasta ja piraattien tukemasta herjaus- ja propagandakampanjasta huolimatta❤️ Internetin vapaus ei vaarannu mitenkään, mutta luovan työn tekijät saavat korvauksen työstään❤️ #DSM #copyright
— Petri Sarvamaa (@petrisarvamaa) 12. syyskuuta 2018
Kaikki viime syksynä tekijänoikeusdirektiivin puolesta äänestäneet mepit pyrkivät uudelle kaudelle. He kuuntelivat mieluummin lobbareita kuin nuoria tai järjen ääntä, innokkaimpana heistä @petrisarvamaa. Uurnilla ei unohdeta. #eurovaalit2019 @Europarl_FI https://t.co/Ehb3BTGqON pic.twitter.com/0VAxeL7Xbu
— Petteri Järvinen (@petterij) 7. toukokuuta 2019
Nyt olisi sopiva hetki pöyristyä siitä, miten EU haluaa kampittaa Youtubea ja Facebookia lainsäädännöllä, kun ei kaupallisin perustein siihen pysty. Sillä juuri heitä vastaan uusi direktiivi on tähdätty.
Kun EU:lla ei ole taloudellista valtaa (alalla menestyviä yrityksiä), se joutuu turvautumaan lisääntyvään sääntelyyn ja rajoituksiin. Niiden vaikutukset omiin kansalaisiin ja omien yritysten kilpailukykyyn kääntyvät helposti kielteisiksi.
Jotta voisi kauhistella nyt hyväksyttyä direktiiviä pitäisi tietää, miten tekstiä on heinäkuun jälkeen muokattu. Kukaan ei tunnu tietävän. Tekstit voivat vielä muuttua ja direktiivin kansallinen soveltaminen jättää liikkumavaraa myös suomalaisille toimijoille. Jätetään siis analysointi myöhemmäksi, kun käytettävissä on oikeaa tietoa "nine-twelve":n sisällöstä ja vaikutuksista.
Yhden asian nostan kuitenkin esiin -- edustaja Petri Sarvamaan Twitter-tuuletuksen heti äänestyspäätöksen jälkeen. Tweet
Miten artisteilla sitten todellisuudessa menee? Ainakin säveltäjiä edustavalla Teostolla menee paremmin kuin koskaan. Vuoden 2016 kertomus näyttää tilitysten kasvaneen jälleen uuteen ennätykseen.
Arktisen neuvoston huippukokous Rovaniemellä vesittyi, kun Yhdysvallat vetäytyi yhteisestä julistuksesta.
Suomen puheenjohtajuuskauden päättänyt Arktisen neuvoston huippukokous Rovaniemellä päättyi pettymykseen.
Osanottajamaat eivät saaneet aikaan yhteistä julistusta, koska ilmastonmuutosta koskevien näkemysten yhteensovittaminen osoittautui ylivoimaiseksi.
Suomi saa lisää maata joka vuosi tuhannen jalkapallokentän verran. Maa nousee niin, että Perämerestä on tulossa yksi maailman suurimmista järvistä. Ilmastonmuutos saattaa hidastaa kehitystä, mutta se ei näy Merenkurkussa. Siellä Gustav Nybond, 85, on joutunut siirtämään venepaikkaansa kilometrillä.
LÄHES 800 neliömetriä tunnissa, kaksi hehtaaria päivässä ja seitsemän neliökilometriä joka vuosi. Suomi nousee merestä vauhdilla, jonka ymmärtää vasta, kun tapaa Gustav Nybondin.
Nybond, 85, asuu Mustasaaren Björköbyssä samassa talossa, jossa on aina asunut. Taloa lukuun ottamatta kaikki muu maisemassa on Nybondin elämän aikana muuttunut.
Politiikan tutkijat arvioivat hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd) Helsingin Sanomille antaman haastattelun jälkeen, että sunnuntaiset neuvottelut keskustan kanssa nousevat keskeiseen asemaan.
Rinne korosti haastattelussa, että niin sanotulla kansanrintamahallituksella eli sdp:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton koalitiolla olisi eduskunnassa 117 paikkaa, kun taas sinipunalla eli sdp:n, kokoomuksen, vihreiden ja rkp:n koalitiolla vain 108 paikkaa.
ON KULUNUT kymmenen vuotta siitä, kun itsemurha-aalto pyyhkäisi yli Ranskan teleyhtiön France Télécomin. Sen aikana yhteensä 19 työntekijää tappoi itsensä, ja nyt yhtiö sekä sen entinen toimitusjohtaja ovat oikeudessa syytettynä institutionaalisesta häirinnästä.
Maananantaina alkavassa istunnossa on tarkoitus tutkia, mitä yhtiössä tapahtui vuosina 2008 ja 2009, jolloin toimitusjohtajana oli Didier Lombard.
Tärkeimpinä pidetyistä valiokunnista suuren valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi Maria Guzenina (sd), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi Laura Huhtasaari (ps) ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaksi Timo Harakka (sd). Kaikkien valiokuntien puheenjohtajavalinnat ovat listattuna jutun lopussa.
Suosituimmaksi hallituspohjaksi nousee HS:n teettämässä kyselyssä Sdp:n ja kokoomuksen muodostama sinipuna, jota täydentäisi ainakin vihreät.
Noin joka kolmas Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastannut katsoo, että uuden hallituksen tulisi perustua Sdp:n ja kokoomuksen yhteistyöhön.
Seuraaviksi suosituimmat vaihtoehdot ovat niin sanottu punamulta eli Sdp:n ja keskustan yhteistyö sekä Sdp:n ja perussuomalaisten muodostama hallituspohja. Molemmat vaihtoehdot saivat kannatusta lähes viidennekseltä vastaajista.
Viime vuoden aikana kansanedustaja on käynyt työhuoneessa lähinnä päiväunilla. Aiemminkin hän suosi kotitoimistoa.
Vartia oli polttoaineyhtiö St1:n perustajan Mika Anttosen vieraana saunomassa ja juomassa lonkeroa.
Anttonen oli tullut miljardööriksi bensaa myymällä, mutta jo vuosien ajan hänkin on puhunut ilmastonmuutoksesta ja uusiutuvasta energiasta. Sävy on ollut huolestunut mutta kylmän realistinen. Näpertely on näpertelyä. Kasvissyöntiä ja sähköautoja ei pidä vähätellä, mutta tarvitaan paljon suurempia muutoksia. Päästöt alas, hiilinielut ylös. Vaikka metsää Saharaan.
Syksyn aikana säätiö on vaihtanut nimensä. Kompensäätiö lukee enää säätiörekisterissä. Nyt nimi on iskevä, käskevä ja englanninkielinen: Compensate. Tavoite: ”Globaali systeeminen muutos.”
Näin Vartian ideoima päästöjen hyvitys toimii ...
Yritykset siirtävät kaikki lisämaksuina saadut rahat lyhentämättömänä Compencate-säätiölle.
Säätiö ohjaa rahat erilaisiin hiilidioksiidia sitoviin hankkeisiin.
Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja perustelee esitystään säästösyillä. Autiokirkossa ei kuitenkaan voisi enää järjestää säännöllistä toimintaa, esimerkiksi kuukausittaisia jumalanpalveluksia.
Pere perustelee esitystään sillä, että jos Kauvatsan kirkko saisi autiokirkkostatuksen, seurakunnan ei tarvitsisi maksaa kirkosta kiinteistöveroa. Se merkitsisi 2 900 euron vuosittaista säästöä.
Autiokirkkoina pidetään säännöllisestä seurakuntakäytöstä pois jääneitä rakennuksia, jotka eivät enää ole varsinaisia seurakuntakirkkoja. Autiokirkoiksi lasketaan myös ruukinalueiden kirkot, jotka ovat yksityisessä omistuksessa.
Suomessa on noin 40 autiokirkkoa ja lisäksi autioiksi jääneitä kivisakasteja ja kirkonraunioita. Myös Kokemäen Pyhän Marian kirkon sakasti ja Harjavallan vanha kirkko ovat autiokirkkoja.
Seurakunnan talouspäällikön Pirkko Hakunin mielestä asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen.
Hän muistuttaa, ettei Kauvatsan kirkko täytä autiokirkon kriteereitä, koska siellä on säännöllistä toimintaa.
Kokemäen kirkkoherra Hannu Tomperi ei lämpene Peren esitykselle.
Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue on Pohjanlahden rannikkoalueen laajin ja monipuolisin Skandinaavisen pronssikulttuurin kalmistoalue. Karussa kalliomaisemassa sijaitsevat Sammallahdenmäen hautaröykkiöt edustavat ajanjakson monumentaalirakentamista. Maailmanperintöalueella on 36 hautaröykkiötä. Kohde valittiin UNESCOn maailmanperintölistalle vuonna 1999.
Kokemäenjoen maisemaan oleellisesti kuuluva Säpilän riippusilta on pelastettu. Vapunpäivänä sillalla vietetään avajaisia, joiden toteutumiseen oli vielä reilu vuosi sitten vaikea uskoa. Silta on nyt kuitenkin kunnossa – maamerkki säilyy hamaan tulevaisuuteen. Sillan korjaukseen joko työllä, ainelahjoituksilla tai rahalla osallistuneet voivat olla ylpeitä itsestään. Riippusillan säilyttäminen on kulttuuriteko.
Kokemäen kunta rakensi Säpilän riippusillan vuonna 1950 helpottamaan Kokemäenjoen pohjoispuolella asuvien koululaisten kulkua Raition kouluun. Tähän tarkoitukseen siltaa ei enää tarvita, mutta sille on tullut muuta tärkeää käyttöä. Riippusilta on pyöräilijöiden ja muiden liikkujien suosiossa. Se on olennainen osa pyöräilyreittiä, jonka merkitys kokemäkeläisten liikkumiselle on suuri.
Vajaat kaksi viikkoa ennen eduskuntavaaleja verkkoon ilmaantui kuvia, jotka asettivat rauhanvälittäjä Hussein al-Taeen uran kansanedustajana vaakalaudalle.
Ilmastokustannuksia on reilua kompensoida köyhille muttei rikkaille, sanoo Lassi Linnanen.
”NYT tulee tarina, joka kuulostaa melko radikaalilta”, varoittaa Lassi Linnanen.
”Ei puhuta pienestä hienosäädöstä, jossa jätetään aamulatte juomatta.”
Varoitus osoittautuu aiheelliseksi, vaikkei odottaisi, kun puhuja on saanut sovinnaisen tuotantotalouden diplomi-insinöörin koulutuksen ja hänellä on professuuri Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa.
OLEN kysynyt, millaista systeemistä muutosta Suomessa ja maailmassa tarvitaan, jotta hiilitase saadaan nollaan 2050 mennessä eikä hiilidioksidi enää lisäänny ilmakehässä. Näin ilmaston lämpeneminen pysyisi siedettävällä tasolla.
Kahdeksan eduskuntapuoluetta on ilmoittanut sitoutuvansa tavoitteeseen. Toimivaa, päästötöntä tekniikkaa on. Mutta miten Suomi ja maailma saadaan siihen siirrettyä?
Professori kertoo, mitä on tarpeen tehdä heti paikalla, esimerkiksi tulevissa hallitusneuvotteluissa. Lisäksi hän listaa kahdella seuraavalla vuosikymmenellä tehtävät muutokset.
ALUKSI on pakko tunnustaa tavoitteen aiheuttamat ristiriidat. Ensinnäkin se, että se vaatii luovaa tuhoa.
Termi on peräisin taloustieteilijä Joseph Schumpeterilta ja tarkoittaa, että vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien tieltä. Tweet
Eurovaalien ehdokasasettelu päättyi 18.4 torstaina, ja vaalipäivä on toukokuun lopulla. Julkisuudessa on nyt ryöpsähtänyt keskustelu puolueiden ”kaksoisehdokkaista” eli niistä, jotka ovat ehdolla sekä eduskunta- että eurovaaleissa.
Perussuomalaisten ylvästely sananvapauden puolesta taistelevina ritareina kääntyi päälaelleen, kun toimittajaa estettiin kysymästä Halla-aholta tämän blogiteksteistä.
Viime torstaina perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa syntyi pienimuotoinen välikohtaus, kun Helsingin Sanomien toimittaja esitti Jussi Halla-aholle kysymyksen tämän kymmenen vuoden takaisista blogiteksteistä. Halla-aho alkoi vastata, mutta toimittaja keskeytti Halla-ahon tarkentavalla kysymyksellä.
Tarkennus liittyi Halla-ahon vuonna 2006 kirjoittamaan ja sittemmin poistamaan tekstiin, jossa hän toivoi, että jos maahanmuuttajat raiskaavat jonkun, he raiskaisivat vihreiden silloisen kansanedustajan.
Tilanne eteni siihen, että Halla-aho yhdessä perussuomalaisten lehdistövastaavan ”työmies” Putkosen kanssa vaati toimittajaa antamaan mikrofonin pois.
Toimittajan kysymys oli perusteltu, koska Antti Rinne on ilmaissut, että juuri vuosien takaiset blogitekstit ovat hänelle ongelma. Kysymykseen olisi todellakin haluttu vastaus, mutta sitä ei koskaan saatu.
PUHDAS luonto, turvallinen maa, suomalainen koulu, ystävälliset ihmiset, mielenkiintoinen työ ja hyvä työyhteisö.
Muun muassa nämä asiat nousevat esiin, kun Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa työskentelevät tutkijat Susanna Csader, Hidemi Okuma ja Wujun Xu luettelevat syitä sille, mikä toi heidät Suomeen.
Kiinasta kotoisin oleva Xu on asunut perheineen Suomessa jo kahdeksan vuoden ajan. Okuma muutti lastensa kanssa Japanista Kuopioon viime kesänä ja saksalainen Csader tammikuussa.
VIISI kuukautta sitten Tilastokeskus julkaisi Suomen väestöennusteen, joka oli synkkää luettavaa. Suomen väkiluku kasvaa vielä 16 vuoden ajan, mutta kääntyy sitten laskuun.
Kommentti: Suomen väkiluku voi olla vuonna 2050 vieläkin matalampi jos Perussuomalaisten kireä maahanmuutto politiikka saa kannatusta. Toivottavasti niin ei käy ja Perussuomalaisia ei valita uuteen hallitukseen.
SUNNUNTAINA eduskunnan jätti kaksi politiikan dinosaurusta. Kahdella erilaisella tavalla.
Pienpuolueensa tähtiliikkeen kanssa vaalitappion kärsinyt Paavo Väyrynen luikki vaalivalvojaisista karkuun kaupungin yöhön eikä jäänyt selittelemään tai vastaamaan toimittajien kysymyksiin.
Maanantaina ilmestyi Yleisradion ja keskustan haukkuva blogikirjoitus, jossa Väyrynen syyttää surkeasta tuloksesta kaikkia muita paitsi itseään. Vanhan valtiomiehen alennustila on surullista katsottavaa.
TIMO SOINI petasi oman lähtönsä hyvissä ajoin. Hän ei asettunut ehdolle ja on ollut viime kuukaudet vaitonainen.
Soinin pienpuolue siniset putosi eduskunnasta, ja sen tulevaisuus on epävarma. Vaali-iltana sen kellokkaat antoivat ristiriitaisia viestejä puolueen lopettamisesta.
Kommentti: Paavo Väyrysen käyttäytyminen on mennyt jo käsittämättömiin mittoihin. Osoittaa kuinka voi käydä kun ihminen ei voi hyväksyä, että poliittinen ura on ohi.
Kunnostukseen luvattujen lahjoitusten määrä on noussut jo 700 miljoonaan euroon.
”Me jälleenrakennamme Notre Damesta aiempaa kauniimman ja haluan, että se on valmis viidessä vuodessa. Me pystymme siihen”, Macron sanoi televisiopuheessaan tiistai-iltana.
Puheessaan Macron korosti myös sitä, kuinka jälleenrakennusprojekti on mahdollisuus kansakunnan yhdistymiselle. Tällä hän viittasi niin kutsuttujen keltaliivien väkivaltaisiin mielenosoituksiin. Keltaliivit ovat sanoneet olevansa tyytymättömiä Ranskan harjoittamaan politiikkaan.
Ohikulkijat huomasivat liekkien iskevän ulos Notre Damen katedraalista maanantaina illalla 18.50 aikoihin. Noin 25 minuuttia myöhemmin Twitteriin alkoi ilmestyä videoita Pariisin kuuluisan katedraalin palosta.
📣 16-year-old climate activist @GretaThunberg is calling for the people to come together to save the planet as they did for the #NotreDame.
— Ocean Heroes Bootcamp (@OceanHeroesHQ) April 17, 2019
Watch the full @nowthisnews video to hear her speech addressing the EU parliament yesterday. 📽️ pic.twitter.com/4GNZSa89Nd
Keskusta olisi sääntöjensä puitteissa voinut valita Juha Sipilälle seuraajan jo toukokuussa. Päätös valita uusi puheenjohtaja syyskuussa tuottaa ongelman myös hallitusta kokoavalle sdp:n Antti Rinteelle. Näin katsoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
”Se vaikuttaa tietysti hallitusneuvotteluihin, jos yhden pääneuvottelukumppanin puheenjohtaja on hämärän peitossa ja voi vielä sanoa, että puolueen linjakin on. Eihän se optimaalinen tilanne ole pääministerikandidaatille”, sanoo Jokisipilä.
Anne Bernerin (kesk) valinta liikenne- ja viestintäministeriksi jätti pysyvän juovan keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ja puolueen eduskuntaryhmän välille, sanoo keskustakonkari ja ex-ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa Ylen radion Ykkösaamussa.
Ensimmäinen jakso oli nimeltään Winterfell. Se on laadukas kauden aloitus, sarjan parhaita. Se asettaa paikoilleen pätevästi kauden keskeiset jännitteet. Jakson teemana olivat jälleennäkeminen. Välillä tuntui jopa, että tässä käytiin rasti ruutuun -tyyliin läpi listaa avoimista tarinan juonteista.
Jaksossa oli hyvin paljon dialogia, mikä on erinomaista. Game of Thrones tekee sen hyvin.
Olipa outo ilta. Tämä oli päällimmäinen ajatus mielessäni, kun Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteinen vaalilähetys loppui Pikkuparlementissa noin kello 22.30 sunnuntai-iltana.
VAALIVOITTO JOO, mutta demarit olivat odottaneet paljon enemmän. He olivat odottaneet historiallista käännettä, veretseisauttavaa vaalivoittoa.
Viimeksi Sdp oli eduskuntavaaleissa Suomen suurin puolue vuoden 1999 vaaleissa.
Siis 20 vuotta sitten.
NYT KAHDEN vuosikymmenen taaperruksen jälkeen puolue oli jälleen suurin puolue, mutta euforian sijasta päällimmäinen tunnetila vaalivalvojaisissa tuntui olevan alakulo.
Ja tottahan se on: Sdp hyytyi pahasti vaalien loppusuoralla.
Kommentti: Outoa oli myös Ylen vaali-illassa. Kun kommentaattorit hahmottelivat uutta hallitusta, missään vaiheessa ei otettu Perussuomalaisia hallitukseen, heitä ei edes mainittu, vaikka todellisuudessa olivat vaalien suurin voittaja. Vaikka ei Perussuomalaisten politiikan kannattaja olisikaan, eikö vaali tulosta pitäisi kunnioittaa? Poliittisesta kannasta riippuen voidaan Sipilän hallitusta joko syyttää tai kehua persujen vaalivoitosta.
SDP nousi Suomen suurimmaksi puolueeksi, ja se saa eduskuntaan 40 paikkaa.
Odotin parempaa tulosta, se on sanottava reilusti. Odotin, että kannatusluku alkaisi 20:llä, puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) sanoi.
Näin kansanvallan juhlapäivänä on syytä kaivaa taas esiin Ilmari Kiannon klassikkoromaani Punainen viiva. Vähän kulunuttahan sen siteeraaminen on, mutta ei voi mitään. Hienompaa kuvausta äänestyskopista ei löydy.
Kirjassa kerrotaan, miten Topi Romppanen kävi äänestämässä ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Tilanne oli jännittävä, sillä Romppasen piti osata vetää viiva äänestyslipukkeessa oikeaan kohtaan.
Hän tarttui kynänvarteen, puristi sitä lujasti kankeissa sormissaan ja alkoi tähdätä, ummistaen vasemman silmänsä ja kirpeästi siristäen oikeanpuolimaista. Suu oli vääntynyt pahasti väärään.
Tuohon aikaan käytössä oli listavaali. Se tarkoitti sitä, että äänestyslipukkeeseen oli painettu ehdokaslistojen nimet ja numerot, ja äänestäjän piti vetää viiva oikean numeron kohdalle. Viiva oli punainen, jotta se erottuisi.
Romppanen oli jo vetämässä viivaansa, mutta jäi vielä empimään. Että meneehän se nyt varmasti oikeaan kohtaan.
Numero oli ikään kuin ruvennut liukumaan ja vei silmän mennessään. Topi hätkähti, laski kynän kädestään ja rupesi uudestaan pyydystämään numeroa. ”Nämä ovat niitä sielun vihollisen viimeisiä viekoituksia...”,vilahti hänen päässään, ja rypistäen kulmiaan, terästäen katsettaan alkoi hän hakea molemmin käsin.
Romppaset odottivat, että vaalien jälkeen heidän arkinen elämänsä muuttuisi helpommaksi. He odottivat, että tiedossa olisi valkeaa leipää ja puuroa. Eheitä paitoja ja kauniita kuvakirjoja lapsille, nisukahveja ja lämpöisiä turkkeja vilusta värjöttäville.
Ei tullut nisukahveja. Eikä muutakaan. Lapset sairastuivat. Tweet
John Shipton kertoi järkyttyneensä syvästi nähtyään poikansa raahaamisen ulos Ecuadorin suurlähetystöstä Lontoossa.
Kuukausikaupalla häntä on kohdeltu kuin korkeimman turvaluokituksen vankia: hän ei ole voinut mennä edes vessaan ilman etteivät kamerat olisi seuranneet hänen jokaista liikettään, Shipton jatkoi.
Australian pääministeri Scott Morrison sanoi perjantaina, että Assangen on turha odottaa minkäänlaista erityiskohtelua Australian taholta.
Assange otettiin kiinni Ecuadorin Lontoon lähetystöstä torstaina sen jälkeen, kun Ecuador oli perunut hänen turvapaikkansa. Hän ehti olla lähetystössä liki seitsemän vuotta.
Malttaako poliitikko pysyä totuudessa, kun kamppailu vaalikentillä kuumenee? Yle seurasi kolmen viikon ajan poliitikkojen puheita, ja tarkasti niissä esitettyjä väitteitä.
Faktantarkistustiimi kuunteli eduskuntavaaliehdokkaiden puheita Ylen ja muun median vaalitenteissä, luki läpi lehtihaastatteluja ja seurasi heidän sometilejään ja vaalimainoksiaan.
Ilmastotentissä kulmia kohotutti muun muassa perussuomalaisten Matti Putkosen väite, että turve työllistää Suomessa noin 200 000 ihmistä.
Väite oli selkeästi väärä, sillä turvetoimiala itse arvioi työllistettyjen määräksi noin 4 200 henkeä.
Demarit ylensi itsensä nuorten suosikiksi, “kestävät hakkuut” aiheuttivat hämmennystä.
Poliitikko puhuu hädän hetkellä vastoin totuutta, kuten Paavo Väyrynen, "Nuoriso luottaa Tähtiliikkeeseen."
Nyt voi viimeistään sanoa, että mustat aukot ovat totta, jos joku on sitä epäillyt. Todiste näkyy silmien edessä, sillä kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi keskiviikkona mustasta aukosta odotetun kuvan.
”Kun viime kesänä ensi kertaa dataa käsitellessäni näin rengasmaisen rakenteen muodostuvan kuvaan, tunne oli sanoinkuvaamaton”, sanoo hankkeessa mukana ollut akatemiatutkija Tuomas Savolainen Aalto-yliopistosta.
Kommentti: Kiinnostavat vaalit tulossa. Some keskustelujen perusteella Perussuomalaiset ovat hyvin hoitaneet ulostulonsa keskusteluissa, erityisesti Jussi Halla-ahoa pidetään hyvänä ja asiansa osaavana keskustelijana, kommentaattorien mollaus yrityksistä huolimatta. Juha Sipilän itkukohtaus Sannikka & Ukkola ohjelmassa ei nostanut Keskustan gallup lukemia.
Oululainen politiikan konkari Martti Korhonen kertoo tekevänsä suurempaa kampanjaa kuin ollessaan itse ehdokkaana.
Nykyinen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen oli eduskunnassa koko 90-luvun aina vuoteen 2015. Nyt hän vaikuttaa Oulun kaupunginvaltuustossa ja kiertää aktiivisesti kampanjoimassa ympäri maata.
Kampanjointi Pohjois-Pohjanmaalla on vauhdikkainta mitä minä olen nähnyt vuosien mittaan. Pettymys on, jos vasemmistoliitto ei saa kolmea paikkaa, kertoo Korhonen.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on ehdolla jatkokaudelle kevään 2019 eduskuntavaaleissa Satakunnan vaalipiirissä. Päättyneellä vaalikaudella Jari on pitänyt eduskunnassa työllisyyden ja työelämän reilujen pelisääntöjen puolta, ja toivomme tämän työn jatkuvan myös tulevalla vaalikaudella.
Suomalaisten rakentama sensori mittaa ympäristönsä sekunnissa yli 250 000 kertaa. Yhdysvalloissa keilailun suosio tv-lajina kasvoi keksinnön ansiosta noin 30 prosenttia. Maailmassa ei ole kohta montakaan keilapalloa, jota ei olisi jo kehitetty suomalaiskeksinnön avulla. Ja nyt se tulee myös yleisurheiluun.
Specto on kahden suomalaismiehen keksintö, jolla seurataan tietotekniikan avulla keilapallon liikkeitä. Laite, eli sensori, mittaa sekunnin aikana ympäristönsä 254 000 kertaa.
LIHALLE pitää panna haittavero, polttomoottoriautot tulee kieltää, metsänhakkuita on rajoitettava ja takkatuli on sammutettava ilmaston pelastamiseksi.
Tutkimusmenetelmien lehtori Arto Selkälä pitää Yle Kioskin vaalikonetta johdattelevana. Yle Kioskin vastaavan tuottajan mukaan saatuun palautteeseen on jo reagoitu ja vaalikonetta selkeytetty.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen kaatumisesta Pelkosella oli selvä näkemys.
Pelkonen ottaa esimerkkinä Vesannon kunnan, jossa suurin osa noin 2 000 asukkaasta on ikähmisiä. Vesannon kaltaiset pienet kunnat tarvitsisivat suuremmat hartiat sote-palvelujen järjestämiseen.
Pelkonen muistuttaa mallin perustuslaillisista ongelmista, joihin perustuslakivaliokunta tarttui useaan otteeseen. Todennäköisempi ratkaisu olisi hänen mukaansa sotemalli, joka perustuisi esimerkiksi viiteen suureen sairaanhoitopiiriin.
RUNOILIJA Tommy Tabermann kehotti minua kaksitoista vuotta sitten välttämään eduskuntavaaliehdokkaaksi ryhtymistä. Hän kertoi tapauksen vaaliehdokkaan arjesta.
Vuosi oli 2007. Vaalit järjestettiin silloin maaliskuussa. Lunta lensi vaakasuoraan. Uusmaalaisen kaupungin tori ammotti tyhjänä, kun ehdokas Tabermann saapui kansalaisten jututettavaksi. Tapaamisesta oli tiedotettu netissä, lehdessä ja paikallisradiossa. Tori ei vain täyttynyt, vaikka ehdokas oli valtakunnallisesti tunnettu. Tabermann tukiryhmineen hyppeli pysyäkseen lämpimänä lumen kastelemissa vaatteissa.
Tämän kevään kansanedustajaehdokkaat ovat kertoneet, että heitä on nimitelty ryssäksi, neekerihuoraksi, vääräuskoiseksi ja pedofiiliksi. Laimeimmalla parjauksella muistettiin ulkoministeri Timo Soinia. Häntä pidettiin petturina. Nimittelyn mietoutta koetettiin väkevöittää yrittämällä lyödä Soinia.
Nyt häiritsevät ehdokkaat olisi poistettava, ainakin torilta, ellei päiviltä.
Sähköt ovat taas poikki, joten Erkki Kettunen kulkee kotonaan otsalamppu päässä. Kettunen on pukeutunut pitkään kaapuun, abayaan.
”Tää on hyvä täällä, kun on kylmä”, hän sanoo.
Kylmä tosiaan on. Maaliskuisena iltana lämpötila ulkona on lähellä nollaa ja sisälläkin vain 14 astetta. Katkot tulevat tahdissa: sähköt ovat poikki neljä tuntia ja päällä kaksi. Siinä ajassa ilmalämpöpumppu ei ehdi lämmittää asuntoa.
”Erkkiii!” kuuluu olohuoneesta. ”Tuus ny auttaan.” Siellä huutaa Nada Kettunen, Erkin vaimo. Yhdessä he virittävät kaasulämmitintä.
Asunto sijaitsee Syyrian pääkaupungin Damaskoksen länsipuolella, Qudssayan esikaupungissa. Kettusilla on kolmen huoneen ja keittiön huoneisto kerrostalossa. Sisustus on yhdistelmä Ikeaa ja koristeellisempaa arabityyliä. Olohuoneen seinälle on ripustettu lastenlasten kuvat.
Muuttokontti lähti Nokian Harjuniitystä syksyllä 2011.
He tarkoittivat Bashar al-Assadia, Syyrian presidenttiä, joka on koulutukseltaan silmälääkäri.
Kettuset olivat tehneet päätöksen jo vuosia aiemmin. Kun Erkki jää eläkkeelle, he muuttavat Damaskokseen, Nadan kotikaupunkiin. Vaikka mielenosoitukset alkoivat käydä väkivaltaisiksi, Kettuset päättivät jäädä Syyriaan. He ajattelivat kuten moni muu: ei rähinä kauan kestä.
”Ei se sitten loppunutkaan”, Erkki Kettunen sanoo. ”Perskutarallaa.”
Kahdeksan eduskuntapuolueen edustajat kannattavat pääosin Euroopan unionin työvoiman vapaata liikkuvuutta, mutta kriittisimmin siihen suhtautuu perussuomalaisten eurovaaliehdokas Olli Kotro. Hän on huolissaan EU:n perusvapauteen kytkeytyvästä palkkadumppauksesta.
”Siinä on sekä haittapuolia että hyviä puolia. Se voi johtaa väärinkäytöksiin ja se voi johtaa palkkadumppaukseen. Se ei ole mustavalkoisen hyvä asia, että on vapaa liikkuvuus”, Kotro sanoo Eurooppalaisen Suomen Vaadi faktat -paneelikeskustelussa Tampereella.
”On täysin selvää, että EU muuttuu fundamentaalisesti, jos vapaasta liikkuvuudesta luovutaan. Pitää kuitenkin sanoa, että vapaa liikkuvuus koskee laillisesti EU:n alueella olevia ihmisiä. Jos on laittomasti täällä, oikeutta työntekoon ei ole”, kokoomuksen eurovaaliehdokas Kimmo Sasi vastaa.
Seuraavaksi lauluntekijä vie Joutsenlaulun pätkimisen televisio-ohjelmassa markkinaoikeuteen kesäkuussa.
Hakulinen pitää asiaa käsiteltynä. ”Pahinta, mitä organisaatio teki, oli ylimielinen asenne ja yksilön oikeuksien polkeminen väärin tiedoin”, hän sanoo HS:lle.
Aluksi järjestäjillä oli käsitys, että Hakulisen lupaa hänen laulujensa esittämiseen ei tarvita.
”Siinä vaiheessa Teosto ei ollut vielä tiedottanut uusien sopimusten muutoksista”, ohjelmamyyjä Kari Pössi muistuttaa.
Kiistassa oli monta vaihetta.
Hakulisen kaavailema ”Yön viimeinen keikka” alkuperäisjäsenin ei lopulta toteutunut.
”Minulle jopa sanottiin, että voin toki esittää Yö-yhtyeelle tekemiäni lauluja muusikoiltaan mahdollisimman alkuperäisen Yö-yhtyeen kanssa, mutta en Yö-yhtyeen nimellä”, Hakulinen tuhahtaa.
”Sen viimeisimmän Yö-kokoonpanon kanssa en halua olla missään tekemisissä. Se on cover-bändi, joka on toistuvasti tehnyt paskoja uudelleensovituksia biiseistäni ilman lupaa.”
Tweet
Hollantilainen hoivabisnestä mullistanut Buurtzorg tutkii mahdollisuuksia aloittaa toiminnan Suomessa. Hollannissa Buurtzorg on voittoa tavoittelematon säätiö. Buurtzorgin liikevaihto oli 2017 yli 400 miljoonaa euroa.
Yhtiön toimintaperiaate on mullistava. Hoiva- ja hoitohenkilökunta työskentelee 10-12 hengen tiimeissä, joilla on suuri vapaus suunnitella toimintaansa aina työvuorolistoista ja työnjaosta lähtien.
Tiimien toimistot ovat siinä naapurustossa, jossa ne työskentelevät. Tiimit ovat itse yhteydessä hoidettavien verkostoihin, kuten sukulaisiin, naapureihin sekä terveys- ja hoivapalveluita tarjoaviin tahoihin. Nämä tahot aktivoidaan tiukemmin osaksi vanhusten hoivaa.
Myös kokoomuksen ja vihreiden suosio on laskenut. Kaikki muutokset mahtuvat virhemarginaalin sisään.
Perussuomalaisten kannatus jatkaa vaalien alla nousuaan.
Ylen tuoreimmassa mittauksessa puolueen kannatus on 15,1 prosenttia, ja puolue on nyt kolmanneksi suosituin. Nousua edellisestä, helmikuussa tehdystä mittauksesta on 1,8 prosenttiyksikköä.
Kannatusta perussuomalaisille tulee erityisesti niin kutsutusta ”nukkuvien puolueesta”, kertoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
Perussuomalaiset saavat nyt aiempaa enemmän kannattajia heistä, jotka eivät osaa tai halua sanoa, mitä puoluetta äänestivät vuoden 2015 vaaleissa, hän sanoo. Tweet
Voiko perussuomalaisista tulla eduskuntavaaleissa suurin puolue? kysyy politiikan toimittaja Juha Keskinen.
Perussuomalaiset tekevät sen taas. Tuore Ylen teettämän puolueiden kannatusmittaus enteilee Jussi Halla-ahon johtamille perussuomalaisille uutta menestystä. Perussuomalaiset on noussut kyselyssä kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 15,1 prosentin kannatuksella. Taakse jäivät niin keskusta 14,4 prosentilla kuin vihreätkin 13 prosentin kannatuksella.
Poliisi vahvistaa Ylelle tutkivansa perussuomalaisten varapuheenjohtajaan Laura Huhtasaareen kohdistunutta uhkausta.
Huhtasaari on kertonut, että epäilty uhkaus on tullut puhelimella hätäkeskukseen ja se on koskenut myös hänen perhettään.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on yksi niistä henkilöistä, joita Ilta-Sanomien toimittaja Marko Lempinen on haastatellut Harry ”Hjallis” Harkimosta kertovaa kirjaansa varten.
Harkimo itse ei ole osallistunut kirjan tekemiseen ja Lempinen itsekin kertoo, että hänen välinsä Harkimoon ovat olleet paikoin myrskyisät. Kirjaa varten Lempinen kertoo haastatelleensa lähes sataa henkilöä.
On harvinaista tasavallan presidentti Niinistöltä antaa haastattelu kirjaprojektiin.
Kommentti: Kaveria ei jätetä vaalien alla. Vaikka tässä tapauksessa presidentin Harkimo mielistely on turhaa, ei se vaalikiimaa äänestäjissä lisää.
Matti Apunen puhumassa keskiluokan puolesta on kyllä melkein yhtä uskottavaa kuin että Nalle Wahlroos puhuisi pitkäaikaistyöttömien puolesta...#Yle #puheenjohtajatentti @liandersson @vasemmisto #eduskuntavaalit2019
— panu raatikainen (@panuraatikainen) March 27, 2019
Kyllä @liandersson hakee vertaistaan karismassaan ja asiantuntemuksessaan. 14.4 annetaan ääni Li Anderssonin johtamalle #Vasemmisto:lle oikeudenmukaisen Suomen puolesta. #vaalit #vaalit2019 #eduskuntavaalit2019 #eduskuntavaalit #yle #suomi #helsinki #turku #Tampere #oulu #lappi https://t.co/bXQgLBFJy2
— Oskar Hartman (@0skarhartman) March 27, 2019
Ai että. @liandersson on eka pj, joka käy horjumatta ja ihanan selkosanaisesti läpi puolueensa vaaliohjelman ja sen sisältämät veroesitykset läpi. Tätä on ilo kuunnella. Ottakaa muut malllia!#vaalit2019
— Milla Halme (@halmeilla) March 27, 2019
Apusen tapauksessa ei kyllä tarvitse selvittää hänen puoluetaustaansa. Se on kaikkien tiedossa. @YleTV1:lle iso miinus, että "vaaliasiantuntija" @MattiApunen ei ole tehtävänsä tasolla. Hävettää! #vaalit19 #vaalitentti #eduskuntavaalit2019 https://t.co/bbGtCB7tsX
— Matti Rutonen (@MattiRutonen) March 28, 2019
Vaikka muutama puheenjohtaja tentti on Ylellä vielä jäljellä tuskin Vasemmistoliiton puheeenjohtaja Li Anderssonin veroista puhujaa astuu lauteille sen verran vakuuttavasti hän puhui. Jopa asiantuntijaksi (täysin sopimaton) Matti Apunenkin joutui turvautumaan puujalkavitseihin.
Jopa miljoonan uiguurimuslimin uskotaan joutuneen suljetuksi uudelleenkoulutusleireille Xinjiangissa Länsi-Kiinassa. Leireillä luovutaan islamista ja vannotaan uskollisuutta kommunistiselle puolueelle.
Islam ei ole ainoa uskonto, jolla menee Kiinassa huonosti. Maata johtava kommunistinen puolue haluaa pitää tiukassa kontrollissa kaikki muutkin uskonnot. Kiinassa on käynnissä kova uskonnollisten yhteisöjen vastainen kampanja, koska puolue pelkää niiden rapauttavan valtaansa.
Kirkoista on poistettu ristejä ja Raamatuista tehty rovioita. Tiibetiläinen buddhalaisuus on tiukassa tarkkailussa, ja jopa perinteisesti hyväksytty taolaisuus on huonossa huudossa.
Kiinassa vallitsee virallisesti uskonvapaus, mutta käytännössä uskontojen harjoittamista säädellään kovalla kädellä ja alati muuttuvin säännöksin. Synkin tilanne on uiguurimuslimeilla. Turkkilaissukuisen kansan perinteinen uskonto on sunnalainen islam.
EU-maiden johtajat keskustelivat perjantaina tulevista ilmastolinjauksista.
EUROOPAN unioni on selvästi aiempaa syvemmin jakaantunut ilmastopolitiikassa, totesi pääministeri Juha Sipilä (kesk) perjantaina. Sipilä osallistui Brysselissä EU-huippukokoukseen, jonka viimeisenä asiana oli EU:n ilmastotavoitteiden kiristäminen.
Erityisesti Saksan rooli aktiivisena jarruttajana tuli Sipilän mukaan hänelle uutena asiana. Saksa on viime aikoina liittoutunut Itä-Euroopan maiden kanssa vastustamaan nykyistä tiukempia päästötavoitteita.
P I E N E T ⇓ U U T I S E T