Metsien kyky sitoa hiilidioksia on muuttunut poliittiseksi taistelutantereeksi. Pitäisikö hiilinielut muuttaa myös kauppatavaraksi? Nielupörssi vaatisi maailmanlaajuista mittaamista.
Vanha klassikko: kuuluuko kaatuvasta puusta ääni, jos kukaan ei ole metsässä kuulemassa? Uudempi kysymys: voiko kuulla, kun metsä nielee hiiltä? Ainakin sen voi nähdä. Ylös, alas, ylös. Metsät vetävät hiilidioksidia sisään ja puhaltavat happea ulos. Sisään, ulos, sisään,
Jos metsiä ei olisi, ilmakehässä olisi hiilidioksidia vaarallisen paljon enemmän. Sadan vuoden aikana ihmisten ilmaan laskemasta hiilidioksidista noin puolet on yhä ilmakehässä. Toisen puolikkaan ovat imeneet sisuksiinsa meret, maaperä ja metsät.
Metsien kyky sitoa hiilidioksidia selittää myös sen, miksi hallitus suunnittelee Suomeen laajaa joutomaiden metsitysohjelmaa, miksi uusin IPCC-raportti nosti metsät niin isoon rooliin, miksi pääministeri Juha Sipilä haluaa metsittää myös Afrikassa, miksi maailmalla ollaan niin vihaisia Brasilian metsäkadosta ja miksi St1:n Mika Anttonen on innolla metsittämässä jopa Saharaa.
Ei lihavero, vaan kestävän kehityksen arvonlisävero. Tämä on ollut sdp:n viesti sen jälkeen, kun puheenjohtaja Antti Rinteen vaalikonevastaukset herättivät keskustelun puolueen haluista ohjata kulutusta vähäpäästöisiin tuotteisiin verotuksen keinoin.
Rinne on todennut, että vero kohdistuisi esimerkiksi lihaan ja näkyisi sen hinnassa. Varsinaista lihaveroa sdp ei kuitenkaan aja, vaan huomattavasti laajempaa järjestelmää.
Kommentti: Antti Rinteen lihakommentti aiheutti äläkän Yle-tentissä. Mutta turhaan, Suomessa tuotettu nauta säästää maailman vesivaroja: "Kilon tuottaminen vaatii tuhansia litroja vettä".
Uusi Suomi kysyi sdp:n eduskuntaryhmän veroasiantuntijalta Lauri Finériltä selvennystä siihen, mitä kestävän kehityksen arvonlisävero tarkoittaisi. Hän korostaa, että sdp:n esittämä kestävä alv ei ole tuotekohtainen vero, kuten niin sanottu lihavero olisi, vaan erillinen päästöperusteinen verokomponentti, joka asetettaisiin normaalin – nykyistä alhaisemman – arvonlisäveron päälle.
Pienjulkaisut ilmoittavat tyypillisesti kertovansa asioista, joista valtamedia vaikenee. Lukijan voi kuitenkin olla vaikea tunnistaa julkaisun linjaa ja sidonnaisuuksia.
Valtamedian laitamilla on viime vuosina käynyt havaittava kuhina, kun vaihtoehtoinen kirjoittelu on yrittänyt päästä näkyviin.
Vuosina 2015–2018 Suomeen perustettiin lukuisia verkkojulkaisuja, joiden yhteisiä piirteitä valtamedian haastaminen ja jopa halveksiminen sekä erityisesti vaihtelevan kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin.
Hyvin usein uudenlaisilla julkaisuilla on myös tiiviimpiä tai löyhempiä kytköksiä poliittisiin liikkeisiin.
Kansalaisaloitteen tekijä vaatii sähköautojen tukemisen lopettamista, koska se ei juuri nyt paranna ilmastoa. Tutkijan mielestä uusi sähköauto on pitkän päälle hyvä valinta.
Pirkkalalainen diplomi-insinööri Juha Kuismanen on tehnyt kansalaisaloitteen valtion maksamien täyssähköautojen tuen lopettamiseksi. Pääperusteluna on väärä ajoitus. Sähköautojen kysyntää on enemmän kuin tuotantoa.
Tällä hetkellä maailmassa sähköautojen tuotantomäärä on vakio, mitä tulee linjalta ulos. Jos näistä osa saadaan hankittua tukien avulla Suomeen, niin se ei paranna maailmanlaajuisesti ilmastoa mitenkään, Juha Kuismanen perustelee.
Naudanlihaa tulee Suomeen esimerkiksi Brasiliasta, jossa yhden nautakilon tuottaminen vie vettä 19 400 litraa.
Jos maailma aikoo syödä nautaa, sen kannattaisi olla suomalaista. Väite liittyy vedenkäyttöön ja sen siirtelyyn alueilta ja maanosista toisiin.
Tutkijoiden havainto ja suositus on, että paljon vettä vaativa ruuantuotanto kannattaisi keskittää sinne, missä on paljon vettä.
Osa maailmasta kärsii vesipulasta, mutta Suomi kuuluu maihin, joissa vettä riittää. Sitä voisi siis viedä ja vähentää samalla maailman vesistressiä.
"Kilossa lihaa ei ole montaa sataa grammaa vettä, mutta sen tuottamiseen sitä on kulunut tuhansia litroja", sanoo yksi ryhmän jäsen, tohtorikoulutettava Mika Jalava.
Naudanlihaa tulee Suomeen esimerkiksi Brasiliasta, jossa yhden nautakilon tuottaminen vie vettä 19 400 litraa. Maailmalla luku on keskimäärin 14 000–15 000 litraa ja Suomessa puolet tästä, noin 7 000 litraa. Tweet
Liike Nytin kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo arvostelee kovin sanoin verottajan toimintaa.
Hän nostaa esiin Kauppalehden viime vuoden toukokuussa uutisoiman verohallinnon yritysverotusyksikön valvontajohtaja Marko Myllyniemen muistion, jossa esitettiin vakava huoli verotarkastusten määrän laskusta. Verotarkastajille lähetetyn ohjeistuksen otsikossa vaaditaan ”verotarkastusten tuloksellisuutta nousuun”.
”Kyllä tässä palaneen käry haisee. Tässä valossa verottajan toiminta ei ole oikeusvaltion periaatteiden mukaista. Olen keskustellut usean 1990-luvulla konkurssiin ajetun yrittäjän kanssa, joiden oikeusturvaa on pahasti rikottu verotarkastuksilla, yksipuolisilla tuomioilla ja velan määrän mielivaltaisella kasvamisella oikeuskäsittelyn aikana”, hän kirjoittaa.
Lars Kihlström istui Kansallisarkistossa ja tuijotti sanoja järkyttyneenä. Vaikka hän oli tiennyt, että jotain tällaista päiväkirjassa saattaisi lukea, oli silti kamalaa nähdä sanat siinä kirjoitettuina. Henki salpautui.
Lause oli kirjoitettu sinisellä musteella. Tekstistä erottuivat tummina täplinä pisteet. Ne oli tökkäisty paperiin voimalla. Eteenpäin kallistuva käsiala oli pientä, sieväksikin sitä voisi kutsua.
Se oli hänen isänsä, natsi-Saksan SS-joukoissa palvelleen Lennart Kihlströmin käsialaa.
Lars luki 2. heinäkuuta 1941 tehdyn päiväkirjamerkinnän uudestaan. Se kuului kokonaisuudessaan näin:
Pahinta tekstissä oli toteava sävy. Marssittiin, ammuttiin, yövyttiin. Neljän juutalaisen ampuminen oli yksi sattumus muiden joukossa tuona heinäkuisena keskiviikkona.
Lars Kihlström mietti, voiko osallisuutta sotarikoksiin enää selkeämmin ilmaista.
Arki-ilta kaipaa vähän piristystä. Pitäisiköhän tilata pitsa? Tai ehkäpä shoppailla vähän kiinalaisessa verkkokaupassa?
Verkkokaupoissa on tarjolla melkein mitä tahansa, ja usein todella halvalla. Jos lisäisi ostoskoriin vaikkapa Iines Ankka -kesäasun, se maksaisi 4,80 euroa, toimitusaika olisi 18–29 päivää ja mekko tuotaisiin lentopostina ehkä kotiovelle asti. Useimmat myyjät ilmoittavat, että postikuluja ei tule.
Toisin sanoen kesämekon voi tilata kotiovelle yli 6 000 kilometrin päästä halvemmalla kuin pitsan parin kilometrin päästä. Pitsan kuljetusmaksu voi Helsingissä olla esimerkiksi kolmisen euroa.
Olisiko tätä voinut muutama vuosi sitten kuvitellakaan?
Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaisen lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle on karua luettavaa.
Eduskunnan ”sote-valiokunta” julkisti tänään asiantuntijalausunnot, jotka se sai sote-uudistuksen käsittelyn viime metreillä. Perjantaina sote-uudistus kaatui ja Juha Sipilän (kesk) hallitus erosi sen mukana.
”Se aika, joka valtiosääntöasiantuntijoille on annettu tähän kuulemiseen valmistautumiseen, on lyhyydessään aivan mieletön. Se ei ole mahdollistanut yksityiskohtaista tarkastelua siitä, kuinka hyvin hallituksen vastineet ovat yhteensopivia perustuslakivaliokunnan viimeisimmän lausunnon kanssa. Yllä käsittelemäni asiat osoittavat kuitenkin, ettei maku1-pakettia voida nähdäkseni käsitellä hallituksen vastineiden mukaisessa muodossa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Korjattavaa on vielä todella paljon ja korjauksien valmisteluvastuu kuuluu hallitukselle”, Rautiainen kirjoittaa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pakoilee vastuutaan sote-uudistuksen kaatumisesta, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.. Sipilä kritisoi eduskuntaa hitaudesta lauantaina.
Hidastelupuheillaan Sipilä pakoilee poliittista vastuuta soten kaatumisesta. Sote kaatui siihen, että se oli Suomen perustuslain vastainen. Näin laajaa terveydenhuollon yksityistämistä ei vain ollut mahdollista sovittaa kansalaisten yhtäläisiä oikeuksia turvaavan perustuslain kanssa, Andersson huomauttaa tiedotteessaan.
Sote-uudistus koskettaa koko hyvinvointivaltion ydintä ja on mittaluokassaan niin suuri, ettei yksi vaalikausi riitä sen toteutukseen. Siksi puoluetaktikointi pitäisi malttaa jättää sivuun. Puolueiden on syytä sitoutua yhdessä uudistuksen tavoitteisiin.
PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) vastasi perjantaina kysymykseen, joka oli leijunut ilmassa jo viimeiset kaksi viikkoa: mikä on hallituksen johtopäätös sote- ja maakuntauudistuksen umpikujaan? Jättämällä hallituksensa eronpyynnön pääministeri tunnusti, että poliittista ulospääsyä ei enää ollut. Tämän vaalikauden suurin ja tärkein rakenneuudistus oli kaatunut.
Sote-uudistusta on valmisteltu eri muodoissa jo neljä vaalikautta, joten sen epäonnistuminen jälleen kerran on iso tappio ennen kaikkea poliittisen järjestelmän uskottavuudelle.
Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo haluaa ihmisoikeusjärjestön ilmastotyön kärkeen. Kansalaistottelemattomuus on yksi keinoista sen edistämiseksi.
IHMISOIKEUSJÄRJESTÖ Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo valittiin järjestön johtoon siksi, että hänellä on kokemusta kahdesta asiasta: ilmastonmuutoksesta ja kansalaistottelemattomuudesta.
Amnesty on yksi maailman vanhimmista ihmisoikeusjärjestöistä. Sen tehtävänä on ollut puolustaa ihmisoikeusloukkauksien uhreiksi joutuneita yksilöitä ja tuottaa luotettavaa tietoa eri maiden ihmisoikeustilanteesta.
Nyt eteläafrikkalaisen Naidoon suunnitelmissa on ajaa Amnesty uusille raiteille. Järjestön on yksittäisten ihmisoikeusloukkausten lisäksi otettava laajemmin kantaa siihen, miten maailman pitää muuttua ilmastokriisin aikakautena.
”Ilmastonmuutos on kaikkein suurin ihmisoikeusongelma, sillä kuolleella planeetalla ei ole ihmisiä tai ihmisoikeuksia”, Naidoo sanoo .
ILMASTONMUUTOKSEN hillintä vaatii valtavan muutoksen, jossa kaikki yhteiskunnan osa-alueet on mietittävä uudelleen. Nyt ihmiskunta ei tee tarpeeksi, Naidoo sanoo.
Rahoitusrakenne mahdollistaa useiden sijoittajien tulon mukaan.
KIINALAISOMISTEINEN Touchstone Capital Partners tulee mukaan Tallinna-tunnelin rahoittajaksi. Touchstone ja Peter Vesterbackan luotsaama kehitysyhtiö Finest Bay Area ovat allekirjoittaneet 15 miljardin euron aiesopimuksen torstaina.
Nyt sovitusta rahoituksesta kolmannes tulee pääomasijoituksena ja kaksi kolmasosaa velkarahana. Touchstone jää vähemmistöosakkaaksi Finest Bay Area -yhtiöön, ja yhtiön enemmistöomistus säilyy Suomessa.
Arvostelijoiden mielestä lakiesitys on epämääräisesti muotoiltu ja tarjoaisi paljon väärinkäytön mahdollisuuksia.
VENÄJÄN parlamentin alahuone eli duuma hyväksyi keskiviikkona toisessa käsittelyssä lakiesityksen, joka tekee valeuutisten levittämisestä rangaistavaa, kertoo uutistoimisto AFP.
Tutkija Tiina Vaittisen mukaan filippiiniläisten hoitajien Suomeen tuomiseen liittyy monia ongelmia. Hänen mielestään ulkoministeri Timo Soinin aiemmat puheet aiheesta olivat vain kevyttä heittelyä, eikä niissä ajateltu poliittisesti asiaa yhtään pidemmälle.
Ulkoministeri Timo Soini sanoi taannoin, että Suomeen pitäisi tuoda lisää filippiiniläisiä, työteliäitä, korkean moraalin hoitajia.
Asiaan vuosikausia perehtynyt Tampereen yliopiston tutkijatohtori Tiina Vaittinen pitää Soinin puheita lyhytnäköisinä.
Vaittisen mukaan Timo Soinin puheessa uusinnettiin siitä myyttiä, että filippiiniläiset ovat ahkeria ja hyviä työntekijöitä. Se on tottakin.
Hoivayhtiö Attendossa työskennelleet kertovat, että yhtiö on irtisanonut suomalaisia ja tuonut filippiiniläisiä tekemään samaa työtä.
Näin yhtiö toimi lähteiden mukaan ainakin Pirkanmaalla, jossa se kävi suomalaisten hoiva-avustajien suhteen yt-neuvotteluja vuosien 2015–2016 taitteessa. Iltalehden saamien tietojen perusteella ainakin kolme suomalaista irtisanottiin hoiva-avustajan töistä. Tilalle tuli filippiiniläisiä tekemään samoja töitä Silkkitie Oy:n palveluksessa.
Paraikaa hoitajia edustavalla ammattiliitolla on useampi riitatapaus vireillä Attendon kanssa. Osa näistä liittyy filippiiniläisiin.
Soini rakensi perussuomalaiset kuuntelemalla niitä, joita muut eivät kuunnelleet. 2010-luvulla Euroopan populismi kuitenkin muuttui. Soini jäi puhisemaan 1900-lukulaisia sananlaskuja poliittiseen tyhjyyteen, kirjoittaa HS:n politiikan toimituksen esimies Jussi Pullinen.
ESPOOLAISEN Timo Soinin ura eduskunnassa on ohi, eikä loppu varmasti ole sellainen, joksi Soini sen kuvitteli.
Hän ehti nousta asemaan, joka on yhtä aikaa paljon enemmän ja todella paljon vähemmän kuin 35-vuotias Soini olisi Iisalmessa vuonna 1997 osannut odottaa.
Tuolloin Soini valittiin puheenjohtajaksi piskuiselle puolueelle, jonka nimeksi oli keksitty Perussuomalaiset. Uusi nimi tarvittiin, koska oltiin Veikko Vennamon luoman perinnepopulistisen Smp:n savuavilla raunioilla. Koko puolue piti rakentaa uusiksi. Soini ryhtyi työhön, joka näytti mahdottomalta.
Perussuomalaisista löytyi poliittinen koti niille,
jotka meuhkasivat ulkomaalaisia vastaan.
Soini puhisee blogissaan ”fillarikommunisteista”
poliittiseen tyhjyyteen, jossa vastakaikua ei enää ole.
SOINI kiersi väsymättä Suomea. Hän puhui lakkaamatta ”pienen ihmisen” puolesta, eläkkeistä ja sorsituista.
Vielä tehokkaampaa oli, että Soini suuntasi – kuten populismin peruskirja käskeekin – taistelunsa ulkoista vihollista vastaan. Pienen ihmisen vihollisen Soini löysi Euroopan unionista, johon Suomi oli vasta liittynyt. Näitä asioita Soini takoi vuodesta toiseen: Missä EU, siellä ongelma. Vähäväkisen kansan asialla.
Kaikkeni annoin ja paljon sain. Jokainen elämäni päivä, kuukausi ja vuosi on ollut minulle hyväksi. Päivät olen tarvinnut saavuttaakseni tämän elämänkokemuksen.
Minulla on ollut luottamusta, asemavaltaa. Asemavalta on kaikissa vaaleissa ja valinnoissa minulle äänillä annettu. Kiitos vaalien ja puoluekokouksien valitsijoille. Tukijoilleni ja äänestäjilleni.
Kun näistä toimista ja pöydistä kävelee pois omissa kengissään, siirtyy vapaaehtoisesti toiseen tilaan. Sinut punnitaan omana itsenäsi joka päivä; sinuun luotetaan tai sitten ei.
Sanon tätä henkilökohtaiseksi vallaksi. Se ansaitaan tai saadaan joka päivä. Sitä joko on tai ei ole. Tämä on henkilökysymys.
Kommentti: Rivienvälistä on luettavissa Soinin asettuvan europarlamenttivaalit 2019 ehdokkaaksi.
”Lapseni ovat huolissaan siitä, että olenko sosiaalinen hylkiö, kun ajattelen niin kuin ajattelen. Mutta en minä ajattele näin ilkeyttäni, vaan siksi että olen utelias ja epäluuloinen”, Virtanen sanoo.
Virtanen toivoo suomalaiseen ilmastokeskusteluun paljon nykyistä enemmän harmaan sävyjä.
Hänen mukaansa Suomen ulkopuolella ilmastokeskusteluun osallistuvat ääriajattelijoiden lisäksi niin kutsutut lukewarmerit – eli haalentajat. Sellainen Virtanen sanoo myös itse olevansa.
”Käsitykseni on, että luonto on aina ollut väkivaltaisesti muuttava uhka ihmiselle”, Virtanen sanoo ja viittaa esimerkiksi Mesoamerikan kulttuureiden kohtaloon. Historiallinen alue nykyisen Väli-Amerikan tienoilla tuhoutui ilmeisesti hirmumyrskyjen takia.
”Historiassa on paljon merkkejä siitä, että ihminen ei pärjää luonnolle.”
Kun tarkastelussa on ihmiskunnan historia jääkauden jälkeen, tilanne on Virtasen mukaan pelottava. ”Mikä on planeetan kantokyky? Minulla on epäilys, että ongelmat liittyvät siihen, että ihmisiä on liikaa [Suositellaan Virtasta tutustumaan faktoihin.]eivätkä niinkään siihen, että hiilidioksidia on liikaa.”
Kommentti: Toimittaja Virtanen on oikeassa kun hän sanoo, että "ilmastonmuutosta käytetään sumeilematta omien tarkoitusperien edistämiseen." Niin hän teki kun kirjoitti tämän kirjan.
Ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimat investoinnit ovat niin mittavia, että niitä ei kyetä kattamaan pelkästään julkisin varoin. Yksityisten sijoittajien kannattaa olla ajoissa mukana.
FINANSSISEKTORIN rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole vielä saanut riittävästi painoa julkisuudessa. Keskustelu on keskittynyt poliittisten toimien lisäksi uhkakuviin ja yksittäisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksiin.
Vaadittavien muutosten rahoittaminen on sen sijaan jäänyt liian vähälle huomiolle.
Pelkästään vuoteen 2030 ulottuvien tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopassa tarvitaan vuosittain 200 miljardin euron lisäinvestointeja energiatehokkuuden parantamiseen, vähähiiliseen liikenteeseen ja puhtaan energian tuotantoon. Summa on lähes nelinkertainen verrattuna Suomen valtion vuosibudjettiin, joka on noin 55 miljardia euroa. Tällaista investointivajetta ei kyetä kattamaan julkisin varoin, vaan tarvitaan myös yksityisten sijoittajien osallistumista.
Pääministerin mukaan punavihreiden näkemykset ovat uhaksi metsien hyödyntämiselle.
Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilän Uutissuomalaiselle antamat kommentit ovat aiheuttaneet pienoisen myrskyn sosiaalisessa mediassa.
Pääministeri @juhasipila on ilmeisesti valinnut vaalitaktiikaksi toisten puolueiden kantojen tietoisen vääristelyn. Sipilän puheilla ei ole totuuspohjaa ja tällaiset kannanotot kertovat lähinnä keskustan kannatuspaniikista. Rimanalitus pääministeriltä.https://t.co/hU5iqAINJq
— Sanna Marin (@MarinSanna) March 3, 2019
Sipilä avasi keskustan maanantaina julkistettavaa metsäohjelmaa Uutissuomalaiselle. Sipilä kommentoi Uutissuomalaiselle keskustan olevan sitä mieltä, ettei metsien hakkuita tarvitse vähentää. Hän nostaa punavihreiden näkemykset uhaksi metsien hyödyntämiselle ja metsäalan työpaikoille.
Punavihreä puoli kieltäisi käytännössä metsien käytön kokonaan ja sitä kautta suomalaiset työpaikat, Sipilä kommentoi lehdelle.
MYÖS Spd yhtyy antamaan kritiikkiä Sipilän sanomisista. SDP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sanna Marin kommentoi, etteivät Sipilän kommentit pidä paikkaansa.
Pääministeri on ilmeisesti valinnut vaalitaktiikaksi toisten puolueiden kantojen tietoisen vääristelyn. Sipilän puheilla ei ole totuuspohjaa ja tällaiset kannanotot kertovat lähinnä keskustan kannatuspaniikista. Rimanalitus pääministeriltä, Marin twiittasi.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan oppositio ”ajaa kaksilla rattailla” puunkäyttöä ja metsien hakkuuta koskevassa keskustelussa.
”Hyvä, että asiasta keskustellaan, koska tässä ajellaan kaksilla rattailla. Toisaalta sanotaan, että esimerkiksi puurakentamista pitäisi lisätä, toisaalta halutaan vähentää hakkuita”, hän sanoi Pääministerin haastattelutunnilla Radio Suomessa sunnuntaina.
Nasan satelliittikuvat antavat tarkat tiedot viimeisten parinkymmenen vuoden kehityksestä.
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa kertoo (siirryt toiseen palveluun) lohdullisia tietoja ihmisille, jotka ovat huolissaan aavikoitumisesta ja metsäkadosta.
Maapallon vihreä ala on vuosina 2000–2017 kasvanut viidellä prosentilla eli yli viidellä miljoonalla neliökilometrillä. Ala on lähes yhtä suuri kuin koko Amazonin sademetsä.
Kolumnisti Saska Saarikoski on syntynyt vuonna 1963. Viime aikoina moni ikätoveri on ollut otsikoissa – ja kuolinilmoituksissa.
HUIPULTA ei ole kuin yksi tie, mutta pitääkö alas mennä näin nopeasti?
Viime vuonna meistä vuonna 1963 syntyneistä tuli vihdoin Suomen suurin ikäluokka. Jätimme vuosikerran 1948 nielemään pölyämme.
Se ilo ei kuitenkaan kauaa kestänyt. Nyt uutisia 1960-luvun alkuvuosina syntyneiden kuolemista ja sairastumisista tulee vähän väliä. Suurin osa heistä on miehiä.
Helmikuun alussa lähti Nykäsen Matti. Se oli yllätys, vaikka Matin elämäntavat tiedettiinkin. Ei vuonna 1963 syntyneistä ole kuollut kuin viitisen prosenttia eli vähän enemmän kuin yksi jokaisesta koululuokasta.
Ikäluokkani miesten odotettavissa oleva elinikä oli syntymähetkellä 65,4 vuotta. Naisille elinvuosia luvattiin enemmän: 72,6.
Sen jälkeen elämä on pidentynyt. Nyt syntyvä poika voi odottaa elävänsä 78-vuotiaaksi, tyttö 84-vuotiaaksi.
Kasvu voi kuitenkin olla taittumassa. Yhdysvalloissa väestön eliniänodote on kääntynyt laskuun, ja ensimmäisiä merkkejä samasta ilmiöstä on havaittu jo Suomessakin. Vaarassa ovat varsinkin itäsuomalaiset miehet.
Esimerkiksi Lindholmin Olli, puoli vuotta minua nuorempi mies, joka oli pannut korkin kiinni ja aloitti jokaisen päivän kuntosalilla.
Olli tiesi elävänsä veitsenterällä, koska hänellä oli tolkuttoman korkea verenpaine, muusikon ystävä Arno Kotro kertoi kuoleman jälkeen.
Lauantai 2. maaliskuuta 2019 tulee jäämään historiankirjoihin päivänä, jolloin suomalainen mäkihyppylegenda Matti Nykänen siunattiin haudan lepoon vain 55 vuoden iässä. Nykänen kuoli sairauskohtaukseen 3. helmikuuta 2019.
Hautajaispäivästä tulee taatusti tunteikas koko Suomen kansalle, mutta erityisen raskas se on niille, jotka tunsivat mäkimiehen henkilökohtaisesti. Ilta-Sanomat tavoitti muutamia Nykäsen tunteneita henkilöitä, jotka halusivat välittää terveisensä pois nukkuneelle ystävälleen.
Miksi Matti Nykänen ei saanut valtiolta arvokkainta urheilun kunniamerkkiä?
Nyt on selittelyjen aika. Miksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kokous Vietnamin Hanoissa epäonnistui?
Pohjois-Korea ei vaatinut Hanoissa kaikkien talouspakotteiden kumoamista. Näin väitti puolestaan Pohjois-Korean ulkoministeri Ri Yong-ho varhain perjantaina. Hänen mukaansa Pohjois-Korea olisi tyytynyt pakotteiden osittaiseen purkamiseen.
Mikään ei muutu niin kauan kuin Kimien dynastia pitää otettaan diktatuurista. Tämän sai torstaina kokea karvaasti myös Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump.
Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin ja Yhdysvaltojen itsevaltaisen presidentin Donald Trumpin väliset neuvottelut torstaina Vietnamissa päättyivät ennennäkemättömään epäonnistumiseen.
Tavallisesti vastaavat kansainväliset huipputapaamiset on pedattu ennalta millimetrintarkasti, mutta nyt tapaamisessa ei saatu aikaan edes symbolista edistystä.
Polku uuteen kansanäänestykseen Britannian EU-erosta on kapea ja mutkikas, mutta sellainen näyttäisi olevan nyt olemassa.
Opposition työväenpuolue ilmoitti maanantaina kannattavansa uutta brexit-kansanäänestystä. Puolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn täsmensi eilen tiistaina, että äänestys pitäisi järjestää, jos Britannian erosopimus saadaan osittainkin voimaan: kansalta pitää kysyä, kelpaako sopimus heille.
Presidentti Sauli Niinistö on ilahduttanut suomalaisia twiittaamalla voinnistaan ja muistakin tunnelmistaan sairaalavuoteelta.
Oisko pressan ollut hyvä kuitenkin muutama tabu ottaa, ettei lähde ihan kaikki jutut lapasesta. https://t.co/OD2G1S9p4l
— Reijo Koskinen (@DPK_News) February 27, 2019
”Heräämössä: kyllä hiihtoväellä lonkat liikkuu luontevasti. Samaan pyritään”, Niinistö avasi päivällä.
”Turhaa on mömmöjen syönti – parin tabun jälkeen olen hävinyt Padille kaikki sakkimatsit. Hienoa hoitoa Ortonilla, Herättää muuten jännän sotekysymyksen. Tämä on julkisen sektorin (HUS omistaa) yksityistä sektoria.”
Vietnamille Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean tapaaminen on loistotilaisuus profiilin nostoon.
Kauppiaat Hanoin vanhassa keskustassa ovat ajan hermolla. Taidegalleria houkutteli tiistaina aamupäivällä ohikulkijoita sisään kahdella yli metrin korkuisella maalauksella, joista toinen esitti Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia ja toinen Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia. Miehet saapuivat kaupunkiin tiistaina.
”Menetin sen Hanoin pommituksissa 1972, kun olin 13-vuotias”, Ngoc Lan selitti. ”Olen sotainvalidi.”
Mitä mieltä olet Trumpin ja Kimin Hanoin-vierailusta? Vastaus viipyy alle sekunnin.
”En vihaa enää amerikkalaisia. Viha on loppunut.”
YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tapaavat keskiviikkona Vietnamin Hanoissa. Kaksikko tapasi ensimmäisen kerran Singaporessa viime kesänä.
Pohjois-Korean johdon sotaisa retoriikka on tipo tiessään ja kansalaiset ihmettelevät, mistä on kysymys, kertoo Pohjois-Koreassa 32 kertaa reilun 10 vuoden aikana vieraillut avustustyöntekijä Markku Toimela.
Amerikan vastaiset julisteet ovat kadonneet, Pohjois-Koreassa viime vuoden lopulla viimeksi käynyt Toimela kertoo.
TUNNELMA suljetussa Pohjois-Koreassa on Toimelan mukaan aivan toisenlainen kuin kaksi vuotta sitten, jolloin Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välit olivat kireimmillään. Pohjoiskorealaisia lietsottiin sotaan ja johtajat uhittelivat testaamalla mannertenvälisiä ohjuksia ja kerskumalla maan ydinaseohjelmasta.
Silloin monet todella pelkäsivät sodan syttymistä. Vaikutti, että pohjoiskorealaiset oikeasti olivat valmiita sotaan. Donald Trumpin ja Kim Jong-unin tapaaminen Singaporessa muutti ilmapiiriä myös maan sisällä. Talviolympialaiset Pyeongchangissa Etelä-Koreassa vuosi sitten oli käännekohta, Markku Toimela sanoo.
Yhdysvaltojen vastainen aggressiivinen propaganda on poissa. En löytänyt yhtään jenkkivastaista julistetta enkä postikorttia Rasonin kaupungista, jossa olin kaksi viikkoa viime syksynä, Markku Toimela ihmettelee. Tweet
POHJOIS-KOREAN diktaattori Kim Jong-un on saapunut junalla Vietnamiin, missä hän kohtaa kaksipäiväisessä huipputapaamisessa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin keskiviikkona ja torstaina.
Kim saapui Vietnamiin junalla. Matkaa Pjongjangista määränpäähän kertyi noin 4 000 kilometriä ja matka-aika Kiinan läpi oli yli kaksi vuorokautta. BBC:n mukaan Kiinassa tiet ja juna-asemat suljettiin Kimin junan ohittaessa ne.
KIM ei matkusta tavallisesti lentokoneilla ilmeisesti turvallisuussyistä. Sen sijaan hän on käyttänyt matkoillaan usein panssaroitua junaansa esimerkiksi vieraillessaan Kiinassa. Junassa on 21 hyvin varusteltua vaunua, joissa on muun muassa vaaleanpunaisia nahkasohvia.
Twitter-keskustelu professorin tittelin käytöstä sai yllättävän käänteen, kun työelämäprofessori Pekka Mattila ilmoitti tekevänsä tutkintapyynnön kunniansa loukkaamisesta. Nyt Mattila on perunut uhkauksensa.
AALTO-YLIOPISTON työelämäprofessori Pekka Mattila on sopinut Twitter-kiistansa Turun yliopiston yliopistonlehtori Jukka-Pekka Puron kanssa.
Sen johdosta Mattila kertoi HS:n haastattelussa maanantaina pitävänsä itseään ”akateemisen nettikiusaamisen” uhrina ja haluavansa poliisin selvittävän asian.
Mattila myönsi HS:lle tiistaina, ettei aikonut todellisuudessa tehdä tutkintapyyntöä vaan kyse oli pelotteesta: ”Sillä mahdollisuudella oli toivottu vaikutus, ja kiusaaminen hellitti – ainakin vähän”.
Ilmastoaktivistin äiti, oopperalaulaja Malena Ernman, kuvaa kirjassaan erikoislaatuisen tyttärensä tietä koulukiusatusta ihailluksi vaikuttajaksi ja koko perheen elämänmuutosta.
JOKA perjantai 16-vuotias koululainen Greta Thunberg istuu Tukholmassa Ruotsin valtiopäivätalon edessä ja pitää omaa hiljaista mielenosoitustaan. Ellei satu olemaan puhumassa maailman johtajille tai medialle. Koululakko ilmaston puolesta, lukee kotikutoisessa kyltissä.
”Tätä kirjoitettaessa meillä on maailman johtavien tutkijoiden mukaan noin viiden prosentin mahdollisuus selvittää kahden asteen haaste.”
Thunbergin näkyvä aktivismi alkoi viime elokuussa, Ruotsin valtiopäivävaalien alla, ja hänen tarkoituksensa on jatkaa, kunnes Ruotsin ilmastopolitiikka on linjassa Pariisin sopimuksen kanssa.
Muistin virkistykseksi: ”Hallitukset sopivat pitävänsä maapallon keskimääräisen lämpötilan nousun huomattavasti alle 2 celsiusasteessa suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon ja pyrkivänsä rajoittamaan sen 1,5 celsiusasteeseen”, kerrotaan sopimuksesta Eurooppa-neuvoston sivuilla.
Onneksi Thunbergillä on tukenaan ominaisuus, joka usein virheellisesti tulkitaan negatiiviseksi diagnoosiksi: Aspergerin oireyhtymä. Sen ansiosta hän ei aivan ensimmäisenä anna periksi. Ja hän on saanut seuraajia. Toissa päivänä Belgiassa kymmenet tuhannet nuoret marssivat ilmaston puolesta, Thunbergin inspiroimina.
”En ole riippuvainen kaupasta EU-maiden kanssa.”
Yksityisyrittäjä Bridge on vannoutunut ”brexiteeri” eli EU-eron kannattaja. Hänestä Britannian on saatava maahanmuutto taas omaan hallintaan.
”Huomasin leikkikentällä jo vuosia sitten, että olimme siellä ainoita englantilaisia. Kadullakin vastaantulijoista suurin osa on muualta, Romaniasta tai Bulgariasta.”
Kun Bridgen tytär meni kouluun, ei hän saanutkaan tarvitsemaansa tukiopetusta. Määrärahat oli kanavoitu maahanmuuttajalasten englannin kielen tukiopetukseen.
Kommentti: Vähän samoin Suomalaiset poliitikot ajattelevat, maahanmuuttajien etu ensin. Perussuomalaiset tunnetaan voimakkaan kriittisestä erityisesti maahanmuuttoon keskittyvästä politiikastaan. Maailmalla alkaa kuohua liian liberaalit maahanmuutto näkemykset ja se avaa mielenkiintoisia keskusteluja Suomen eduskuntavaali paneeleihin.
SLOVAKIALAISET osoittivat torstaina, että he eivät ole unohtaneet. Noin 25 000 ihmistä kokoontui Bratislavaan kunnioittamaan murhatun pariskunnan muistoa ja vaatimaan loppua vallan väärinkäytölle.
Poliitikkojen ja mafian kytköksiä tutkinut toimittaja Ján Kuciak ja arkeologi Martina Kušnírová teloitettiin kotiinsa vuosi sitten.
Kuciak ja Kušnírová olivat 27-vuotiaita. Pariskunnan oli tarkoitus mennä seuraavana kesänä naimisiin. Häitä ei tullut, tuli hautajaiset. Kušnírová haudattiin morsiuspuvussaan.
Maltalla tapettiin puolestaan tutkiva toimittaja Daphne Caruana Galizia autopommi-iskussa vuoden 2017 lokakuussa.
Toisin kuin Slovakiassa, Maltalla ei syntynyt kansanliikettä vaatimaan oikeutta murhaajille.
TOIMITTAJAMURHAT Slovakiassa ja Maltalla ovat oire sairaudesta, joka leviää Euroopassa. Oirekuvaan liittyvät ylimielinen luottamus hyvä veli -verkostojen suojeluun, oikeusjärjestelmän ylenkatsominen ja riippumattoman median kuristaminen hengiltä. Tautiin liittyy myös oletus siitä, että toimittajan voi tappaa ilman seurauksia.
Jopa 1 500 kilon kevytautot tulevat liikenteeseen marraskuussa. 60 km/h kulkevaa ajoneuvoa saa ajaa mopoautokortilla.
Kevytautot aloittavat kurvailun suomalaisilla maanteillä 1. marraskuuta tänä vuonna. Näillä T-ajoneuvoluokkaan kuuluvilla kevytautoilla tarkoitetaan henkilöautoja, jonka nopeus on rajoitettu 60 kilometriin tunnissa.
Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että kevytautojen tavoitteena on tarjota nuorille uusi, turvallisempi liikkumisen muoto.
Liikenneopettajat ovat asiasta aivan päinvastaista mieltä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.
Kevytauton ohjaimiin 15-vuotias pääsee suorittamalla mopoautokortin vaatiman tutkinnon. Mopoautokorttitutkinnossa kuljettajaopetusta on neljä teoriatuntia, ja tutkintovaatimuksena on hyväksytyt suoritukset teoria- ja ajokokeesta.
Ajo-opetuksen puute huolestuttaa.
Kotkalainen liikenneopettaja Niina Ukkonen sanoo, että 15-vuotiaalla jo pelkästään kävellen ja pyöräillen liikkumalla kertynyt kokemus liikenteestä on vähäistä, koska ikää on vasta niin vähän.
Ei voida olettaa, että osattaisiin huomioida ennakoitavissa olevat vaaratilanteet. Esimerkkinä risteysalueella lumipenkan takana suojatiellä vuoroaan odottava lapsi. Reilua 50 kilometriä tunnissa liikkuva henkilöauto pysähtyy todella eri tavalla kuin mopo.
Kyseessä ei ole enää mikään kevyt auto. Tässä leikitään erityisesti suojattomien, kuten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden hengellä.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne sairastui jouluna Espanjassa niin vakavasti, että menetti lopulta liikuntakykynsäkin.
Olen terve hoitamaan sitä tehtävää. Tämän ovat lääkärit todenneet. Pystyn tehtävän hoitamaan. Takaan sen. Mutta kukaanhan meistä ei tiedä, milloin kuolee, Rinne sanoo Ilta-Sanomien erikoishaastattelussa.
Pääpiirteittäin tilanne on tämä: Rinne pystyy nyt kävelemään 150 metriä, sen lihakset kestävät.
Viime vuonna Kiinassa pidätettiin varoittamatta useita ulkomaalaisia. Monet tapauksista on kytketty Huawei-kiistaan.
Kirjailija Yang Hengjun ei välittänyt ystäviensä varoituksista. Hän pakkasi laukkunsa ja nousi vaimonsa ja tyttärensä kanssa koneeseen New Yorkissa.
Lento Etelä-Kiinan Guangzhouhun laskeutui 19. tammikuuta. Yangin oli tarkoitus jatkaa matkaansa Shanghaihin, mutta sinne hän ei koskaan päässyt.
Yangia tultiin hakemaan, kun hän jonotti lentokentällä maahantuloselvitykseen perheensä kanssa. Agentteja oli kymmenkunta, kertoi silminnäkijä Sydney Morning Herald -lehdelle (siirryt toiseen palveluun).
Yhteistä molemmille teemoille on muiden haastaminen. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho korostikin vaaliohjelmaa esitellessään, ettei perussuomalaiset kaihda vastakkainasettelua. Politiikka on valintojen tekemistä.
Maahanmuutto on perussuomalaisten vanha syömähammas. Nyt sitä voi käyttää entistäkin terävämmin, kun puolueesta maltillisemmat voimat siirtyivät sinisten riveihin.
Säästettävää hän näkee ennen kaikkea maahanmuutto- ja kotouttamiskuluissa. Kysymys on perussuomalaisten mukaan sadoista miljoonista, ja niillä rahoilla voitaisiin laittaa kuntoon vanhusten hoitoa sekä korjata homekouluja. Tällainen vastakkainasettelu varmasti löytää oman yleisönsä.
Tampereen kaupungin mukaan opettaja ei voi perusteettomasti rajoittaa oppilaiden ilmaisu- ja sananvapautta.
Tampere on laatinut oikeuskanslerille selvityksen kohun keskelle joutuneen oppilastyön taustoista.
Selvityksen mukaan oppilailla on oikeus taiteelliseen vapauteen ja oppilas saa ottaa kantaa taiteen keinoin yhteiskunnassa vallitseviin ilmiöihin.
Tampereen kaupungin selvitys koostuu kolmesta eri tekstistä. Niiden allekirjoittajina ovat apulaispormestari, rehtori ja ohjaava museolehtori. Selvitysten mukaan taidekasvatusohjelman sisällön tuottamisessa opettajat ovat olleet mukana vain valvojina.
Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) on toiminut toisin kuin taideväki odotti.
Sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon, 41, kausi kulttuuriministerinä on loppusuoralla. Monelle taidelaitoksen johtajalle tulivat ikävät muistot mieleen, kun kävi ilmi, että ministeri nousee perussuomalaisista.
Puolue profiloitui jytkyyn johtaneessa vaalikampanjassaan postmodernin tekotaiteen vastustajana, vaikka kukaan ei tarkemmin määritellyt, mitä puolue tarkoitti sillä. Kiasman museonjohtajan Leevi Haapalan mukaan nykytaidekentällä hermoiltiin.
Äkkiseltään näyttää siltä, että Terho on kiinnostunut vain kansallisen peruskiven vahvistamisesta ja veljeskansojen kulttuurisen yhteistyön syventämisestä, mutta kuva ei ole näin yksioikoinen.
Look Away on Daruden ja Sebastian Rejmanin kolmas UMK-ehdokas. Tämänkään takia ei paita repeä, kirjoittaa HS:n musiikkitoimittaja Mari Koppinen.
EIPÄ pelasta kolmas ja viimeinenkään ehdokaskappale Daruden euroviisupanostusta.
Kolmas UMK-ehdokas on nimeltään Look Away, ja se on yhtä puolivillainen, ponneton ja vanhahtava yritelmä kuin kaksi edellistä kappalettakin.
Toki sillä erotuksella, että kappale on sanomaltaan ja myös musiikillisesti entistäkin synkempi.
MUSIIKILLISESTIKIN Look Awayta vaivaa sama ponnettomuus kuin kahta edellistä kappaletta, Release Metä ja Supermania. Kaikki etenevät tismalleen samalla laiskanpulskealla tempolla ja samalla volyymilla ja jättävät saman haljun maun.
Kommentti: Eikös nyt olisi vielä ihan mainiot mahdollisuudet jättäytyä pois tämän vuoden viisuista, jotta ei jouduttaisi maaliskuun alussa valitsemaan kolmesta edustusehdokkaasta sitä vähiten huonoa ja seuraamaan sitten, miten ei päästä toukokuulla finaaliinkaan. Tweet
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) on ehdolla ruotsalaisen SEB-pankin hallitukseen. SEB on Ruotsin toiseksi suurin pankki Nordean jälkeen.
”En pyri toiselle kaudelle eduskuntaan”, Anne Berner viestitti Helsingin Sanomille tiistaina. Hän on tosin kertonut jo aiemmin julkisuuteen olevansa vain yhden kauden kansanedustaja.
Ilmoitus merkitsee käytännössä samalla sitä, että Berner ei voi olla ministerinä vaalien jälkeisessä hallituksessa. Ministerinä voi toimia muukin henkilö kuin kansanedustaja, mutta ministeri ei voi olla pörssiyhtiön hallituksen jäsen.
Opposition vastustuksesta huolimatta kansalaisaloitetta esitetään hylättäväksi. Kansalaisaloitetta käsitelleen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd) huomauttaa, ettei aktiivimalli kohtele kaikkia työttömiä yhdenvertaisesti.
”Aktiivimalli näyttää kohdistuvan työttömyysetuuden saajiin erityisesti niin ikäryhmittäin kuin alueittain epätasa-arvoisesti. Erityisesti iäkkäiden työttömien asema on ollut esillä. Joka kolmas jo alennetun ansiopäivärahan saajista on täyttänyt 60 vuotta ja eniten työttömyysetuutta alennettuna saaneita on Itä-Suomessa, Uudellamaalla ja käsivarren Lapissa”, Kiuru sanoo.
Tänä vuonna tuhkarokko on tappanut jo kahdeksan ihmistä, kun viime vuonna kuolemantapauksia oli koko vuonna 16.
Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee 95 prosentin rokotuskattavuutta massatartuntojen välttämiseksi. Vaikka tuhkarokosta voi selvitä kuumeella ja ihottumalla, se on edelleen yksi lasten yleisimmistä kuolinsyistä maailmassa.
Nelikymppinen naisopettaja toimi rikosten tekoaikaan vuosina 2012–2016 musiikinopettajana.
Opettajansa uhreiksi joutui kaksi poikaoppilasta.
Ensimmäisen uhrin hyväksikäyttö kesti miltei kaksi vuotta ja hän oli tekoaikaan 12–15-vuotias. Toista, tapahtuma-aikaan 12–13-vuotiasta uhriaan nainen hyväksikäytti yli vuoden.
Naisopettaja oli lasten kanssa lukuisia kertoja sukupuoliyhteydessä. Lisäksi hän muun muassa suuteli lapsia, kosketteli näitä seksuaalisesti, houkutteli hyväilemään itseään ja lähetti seksuaalisviritteisiä viestejä ja kuvia.
Palkansaajan ja pomon palkkaero on kasvanut entisestään.
Sarjassamme HASSUT UUTISET. Miten niin kuin vertailu meni omasta mielestä Ylen toimittaja?
Kyllä se oikealta näytti. Pönöttää tien vieressä Porin ja Eurajoen välillä. pic.twitter.com/rnLa5kOAUB
— Sonja Vartiala (@sonjavartiala) February 16, 2019
Tienvarsimainos on herättänyt huvittuneisuuden aallon Twitterissä.
Sdp:n kansanedustaja Krista Kiurun lauantaina julkaisema Facebook-päivitys sosiaaliturvasta on herättänyt ihmetystä sosiaalisessa mediassa.
Tämä on kyllä kova juttu! Ulkopuolinen taho, Euroopan neuvosto, joka valvoo ihmisoikeuksia huomauttaa sosiaaliturvan riittämättömyydestä. Sipilän hallitus on laskenut sosiaaliturvaa entisestään leikkaamalla etuuksien indeksikorotukset, Kiuru kirjoittaa.
Erikoiseksi päivityksen tekee se, että Kiuru kommentoi ja jakaa Iltalehden uutista, joka on julkaistu jo vuonna 2015.
VAROITUS! Olkaa tarkkoina erehdyttävää vaalivaikuttamista tekevien demarien kanssa. Krista Kiuru linkitti hetki sitten Suomen sosiaaliturvaa moittivan uutisen helmikuulta 2015. Hän ei ehkä halua muistaa, että vaalikaudella 2011-15 valtiovarainministereinä rahakirstua vartioivat Sdp:n [Jutta] Urpilainen ja [Antti] Rinne. Köyhien ihmisten sosiaaliturvasta pitivät huolta SDP:n peruspalveluministerit [Maria] Guzenina ja [Susanna] Huovinen.
Etelä-Saksaa hellineestä aurinkoisesta varhaiskeväästä ei ollut ajoin tietoakaan Münchenin tämänvuotisessa turvallisuuskonferenssissa. Keskenään kiistelevät suurvallat puhuivat sujuvasti toistensa ohi, mutta samoin tekivät myös vanhat liittolaiset Yhdysvallat ja Eurooppa.
Kokousta seuranneen Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin perättäiset puheet osoittivat, miten huonolla tolalla poliittinen suhde Atlantin yli on.
Hänen mukaansa saksalaisetkin näyttävät siirtäneen nyt politiikkansa painopistettä transatlanttisuudesta enemmän eurooppalaiseen suuntaan. Merkelin puhetta Tiilikainen arvioi yhdeksi parhaista, mitä hän on liittokanslerilta kuullut.
Palkittu elokuvaohjaaja on tuttu myös kannanotoista ja protesteistaan.
Elokuvaohjaaja Aki Kaurimäki luopuu taiteen akateemikon arvonimestä. Hän kertoo tiedotteessaan, että päätös on protesti hallituksen harjoittamaa metsä- ja kaivospolitiikkaa vastaan.
Tasavallan presidentille lähettämässään kirjeessä Kaurismäki kirjoittaa metsäpolitiikasta kärkevästi: "Hallitus on kymmenien asiantuntijoiden varoituksista huolimatta nostanut Suomen vuotuiset metsähakkuut kestämättömälle tasolle, joka toteutuessaan pienentää metsien hiilinielut kuudesosaan nykyisestä." "Ainoana perusteena tälle on se, että selluloosan, joka on puutavaran alin mahdollinen jalostustaso, hinta on Kaukoidän maiden kasvavan pehmopaperin kysynnän vuoksi korkealla."
Myös harjoitettu kaivospolitiikka saa Kaurismäeltä täyslaidallisen.
Kommentti: Kaurismäki on oikeassa, poliitikot puhuvat toista mihin rahkeet riittävät.