”Piispa Curry saa minut melkein ryhtymään uskovaiseksi”, sanoi poliitikko Ed Miliband.
Prinssi Harryn ja näyttelijä Meghan Marklen häissä vilisi julkkiksia ja kuninkaallisia, mutta vihkitilaisuuden ehdottomasti kirkkaimmaksi tähdeksi nousi suurelle yleisölle tuntematon musta amerikkalainen piispa.
Piispa Michael Curry piti häissä intohimoisen saarnan, jossa hän ylisti rakkauden voimaa, siteerasi Martin Luther King Jr:ia ja viittasi mustien orjien kokemuksiin Amerikan eteläisissä osavaltioissa.
Poikkeava puhe näytti yllättävän osan kuninkaallisista vieraista, joiden kasvoilla värehti hymy, kikatus ja puhdas hämmästys. Liekehtivä piispa Curry ei jättänyt ketään kylmäksi.
Bishop Michael Curry mausti puheellaan #royalwedding #kuninkaallisethäät https://t.co/SR2K0kjRMT
— DPK.FI (@DPK_News) May 19, 2018
”Rakkaudessa on voimaa. Rakkaus voi auttaa ja parantaa, kun mikään muu ei siihen kykene. Rakkaudessa on voimaa nostaa ylös ja vapauttaa, kun mikään muu ei niin tee”, piispa saarnasi.
Hän mainitsi sanan rakkaus melkein 70 kertaa, uutistoimisto Reuters laski.
Mutta kuka on tämä eläväinen saarnamies, piispa Curry?
Curry, 65, on Yhdysvaltain episkopaalisen kirkon johtaja. Episkopaalinen kirkko kuuluu samaan anglikaaniseen kirkkokuntaan kuin Englannin kirkko, ja sillä on Yhdysvalloissa vajaat pari miljoonaa jäsentä.
Curry valittiin kirkon johtoon vuonna 2015, ja hän on tehtävässä ensimmäinen mustaihoinen.
Yle sai uuden päätoimittajan kuulantyöntäjämiehestä, nallekarhumaisen lupsakkaasta Jouko Jokisesta, joka vaikuttaa kuitenkin ensimmäisen tehtävässään koetun julkisen kohun perusteella muurahaiskekoon istuneelta, herkkähipiäiseltä ja jotain työnkuvastaan väärin ymmärtäneeltä.
Demokraatti kertoi tiistaina Jokisen ja SDP:n kansanedustajan Timo Harakan kiivaaksi käyneestä keskustelusta pikaviestipalvelu Twitterissä. Keskustelu käynnistyi, kun Harakka kysyi Jokiselta julkisesti, miksei Ylen pääuutislähetys huomioinut tiistaina pääkaupunkiseudulla pidettyä hätäkokousta, jossa kaupungit tyrmäsivät yhdessä hallituksen kaavaileman sote-mallin. Harakkaa ihmetytti, miksi näyttelijä Jasper Pääkkösen rooli Spike Leen elokuvassa meni kokousuutisoinnin edelle.
Asiallisesti kyse on kuitenkin siitä, että Jokinen syyttää Harakkaa ”painostuksesta”, siis juuri sen kaltaisesta toiminnasta, jota Juha Sipilä harjoitti Yleä kohtaan Atte Jääskeläisen päätoimittajuuden aikana. Jääskeläinen sai myöhemmin lähteä ja Jokinen valittiin tilalle.
Tämähän on täysin älytöntä, @JoukoJokinen . *Julkinen kritiikki* on - tadaa - julkista kritiikkiä! Painostus suoritetaan salaa ja kahdenkesken. #kuolennauruun @TimoHarakka https://t.co/7kLXL5QR9F
— Kaarina Hazard (@KaarinaHazard) May 17, 2018
”Hän vaatii meitä myöntämään virheen asiassa, jossa ei ole mitään virhettä. Kommenteissaan hän hyökkää voimakkaasti ja asiattomasti sekä Ylen journalismia että minua kohtaan henkilökohtaisesti.”
Jokisen mielestä Harakka ”unohtaa totaalisesti kansanedustajan erityisroolin suhteessa Yleen”. Päätoimittajan mukaan Harakan ei olisi pitänyt julkistaa kysymystään. Jokinen edellyttää verhojen takaista keskustelua.
Toisin sanoen Jokinen ajattelee, että hänen on Ylen päätoimittajana vaikea perustella julkaisupäätöksiä julkisesti. Minun on puolestani vaikea ymmärtää, kuinka julkaisupäätösten perustelu voi olla julkisesti niin vaikeaa. Verorahoilla maksetun Ylen päätoimittajalta sitä suorastaan edellyttää.
Jos Jokisen mielestä mielenilmauksista uutisoiminen ei oikeasti kuulu Ylen pääuutislähetysten tehtäviin, linjaus on mielenkiintoinen. Mikäli Jokinen haluaa ohjata keskustelua Ylen uutiskriteereistä yksityisiin kanaviin, linjaus on äärimmäisen erikoinen.
Ylen päätoimittaja syyttää kansanedustaja Timo Harakkaa poliittisesta painostuksesta – ”Harvinainen tapaus”, sanoo Ylen hallituksen puheenjohtaja
”Koen Timo Harakan toiminnan erittäin voimakkaaksi yritykseksi vaikuttaa Ylen journalismiin”, päätoimittaja Jouko Jokinen kommentoi.
Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson pitää ”harvinaisena” tapausta, jossa Ylen uutistoiminnan johtaja ja päätoimittaja Jouko Jokinen, 59, syyttää Sdp:n kansanedustaja Timo Harakkaa, 55, poliittisesta painostusyrityksestä.
Jasper Pääkkösen elokuvarooli raportoitiin @yleuutiset päälähetyksessä. Pääkaupunkiseudun valtuustojen historiallinen yhteiskokous, jossa hallituksen päähanke murskattiin, ei ylittänyt uutiskynnystä. Miksi, @joukojokinen? https://t.co/3S5yElIsci
— Timo Harakka (@TimoHarakka) 15. toukokuuta 2018
”Kuolen nauruun”, entinen toimittaja ja tietokirjailija Timo Harakka vastasi tuolloin Yle-pomolle.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Jokinen ei ottanut Harakan arvostelua vastaan hyväksyvästi. Hän vastasi ensin Harakalla sanomalla, että Yle käsitteli asiaa erittäin laajasti radiossa ja verkossa.
Porissa ja laajemmin muuallakin Satakunnassa on kovat odotukset, millaisen jäljen tapahtumarikas kesä tänne jättää. Eikä syyttä. Valtakunnalliset asuntomessut, Pori Jazz ja SuomiAreena ovat yhtenä kesänä sellainen kattaus, että moni kaupunki ottaisi sen avosylin vastaan. Isäntäkaupungille nämä tarjoavat laajasti valtakunnallista näkyvyyttä, tuovat kaupungille vetovoimaa ja paikallistalouteen uusia euroja.
SuomiAreenasta ja Pori Jazzista on muodostunut reilun kymmenen vuoden aikana pari, jotka ovat olleet Porissa käynnissä osin samanaikaisesti, mutta pääsääntöisesti rinnakkain. Pori Jazz on kiinteästi kiinni Porin mullassa, SuomiAreena on irrallisempi elementti. Vaikka se on ollut koko olemassaolonsa ajan Porissa, niin sen sateenvarjon alla on järjestetty tilaisuuksia Satakunnankin ulkopuolella. Sillä olisi vakituisia ottajia muuallakin. Ainakin Tampere on vuosien saatossa pyrkinyt SuomiAreenaa houkuttelemaan.
Porissa on aina syytä olla tarkkaavaisena, kun muualla Suomessa aletaan rakentaa SuomiAreenalle kilpailijoita. Ja erityisen tarkkana kannattaa olla, jos kilpailevien tapahtumien taustalta löytyy suuria mediataloja.
Porin SuomiAreenalla on muutama kilpailuvaltti. MTV on tapahtumalle äärimmäisen tärkeä kumppani. Toinen on Pori Jazz. Se jo itsessään houkuttelee Poriin ihmisiä, joista osaa myös SuomiAreenaa kiinnostaa, olkoot kyse sitten tapahtumien osallistujista kuin yleisöstäkin. Kolmas tärkeä elementti ovat erilaiset yhteisöt, jotka ovat SuomiAreenaa järjestämässä. Niille osallistumisen ehdot pitää olla reilut ja houkuttelevat.
Nextjetin konkurssi on valitettava yllätys Porin kaupungille.
Porin kaupunki teki merkittävän elinkeinopoliittisen investoinnin Pori-Helsinki ja Pori-Tukholma -lentoliikenteen kehittämiseksi. Erityisesti Pori-Helsinki -välin matkustusvolyymit olivat viime aikoina hyvällä tasolla, joten konkurssi tuli kaupungille suurena yllätyksenä.
Israelin tulituksessa kuoli ainakin 55 ja haavoittui yli 2 400 sen jälkeen, kun Yhdysvallat juhlisti suurlähetystönsä kiisteltyä avaamista Jerusalemissa. Palestiinalaisia kuoli, kun Israelin sotilaat ampuivat Gazan rajalle tulleita mielenosoittajia. Kuolleiden joukossa on myös lapsia.
Gazalaiset ovat osoittaneet mieltään Israelia vastaan rajalla useita viikkoja. Israelin sotilaat ovat ampuneet tähän mennessä jo noin 100 mielenosoittajaa.
Maanantaina oli verisin päivä israelilaisten ja palestiinalaisten välillä sitten Gazan sodan 2014.
Trump keeps claiming that the Jerusalem embassy will bring peace—but it will do no such thing, writes @mkoplow: https://t.co/7NGSbiM4U1
— The Atlantic (@TheAtlantic) May 14, 2018
Helsinkiläinen pitkäaikaistyötön Anna-Maija Tikkanen antoi Kuplat-sarjan ensimmäisessä osassa Koskelle haasteen. Kosken pitäisi selvittää tiliotteestaan, miten kauan toimeentulotuen perusosa riittäisi hänen arjessaan, ja mihin se kuluisi.
Yhden aikuisen toimeentulotuki on noin 491 euroa kuukaudessa.
Koski lupasi tarttua haasteeseen.
Vaasalainen kansanedustaja Susanna Koski, 33, kutsuu itseään nuorkonservatiiviksi. Hän kammoksuu holhousyhteiskuntaa ja uskoo yksilön vapauteen ja vastuuseen.
Toukokuun alussa Tikkanen kävi eduskunnassa selvittämässä, miten hänen esittämälleen haasteelle kävi. Hän halusi myös keskustella Kosken kanssa siitä, miten toimeentulotuella voi pärjätä vuodesta toiseen, kun pienikin yllättävä meno voi romuttaa ruokabudjetin.
”Kaikilla meillä on rajoitteita.”
— Dimitri Qvintus (@DimitriQvintus) May 14, 2018
On vaikea ymmärtää, että kok-kansanedustaja hallituksesta, joka omalla politiikalla on leikannut pienituloisilta, sanoo pienituloiselle ihmiselle näin.
Kykenemättömyys asettua toisen ihmisen asemaan. Siinäpä rajoite. #yleastudio #politiikka
Meillä kaikilla on rajoitteita! Koski huudahti Tikkaselle. Hän kuitenkin kysyi, miten paljon Tikkanen tarvitsisi lisää pärjätäkseen.
Ai mikä minua auttaisi? Tällä hetkellä 150 kuussa olisi sellainen, joka nostaisi minut, Tikkanen laskeskeli.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on jälleen kerran saanut palkansaajajärjestöiltä ja ammattiliitoilta karvat pystyyn. Tällä kertaa haloo nousi Pentikäisen ehdotuksesta, että työnantajat maksaisivat työntekijöidensä työttömyysvakuutusmaksut, jos nämä liittyvät ammattiliittojen ylläpitämien työttömyyskassojen sijasta Yleiseen työttömyyskassaan (YTK) eli niin sanottuun Loimaan kassaan.
Palkansaajaliikkeen yleinen syytös oli, että Pentikäinen yrittää aloitteellaan rapauttaa ammatillista järjestäytymistä eli ammattiliittoon kuulumista.
Pentikäisen aloite ja sen saama vastaanotto kuvastaa, kuinka erilaisissa maailmoissa yritysmaailmassa ja työelämässä eletään, pääasiassa yrityksen koosta riippuen.
Työnantajat voi jakaa karkeasti kahteen luokkaan: oman alansa työnantajaliittoon järjestäytyneisiin ja työnantajaliittoihin kuulumattomiin, joita myös ”villeiksi” kutsutaan. Tästä jaosta seuraa monia asioita, jotka vaikuttavat työpaikoilla noudatettaviin työehtoihin
Suuret työnantajat kuuluvat säännönmukaisesti oman alansa työnantajaliittoon ja sitä kautta myös Elinkeinoelämän keskusliittoon (EK). Metsäteollisuus on tästä poikkeus – se kun on eronnut EK:sta. Ero tuli voimaan viime vuoden alussa. Mutta EK:ssa on myös tuhansia pieniä ja keskisuuria työnantajia. Osa niistä on jäseninä sekä EK:ssa että Suomen Yrittäjissä.
Lähetystön siirto tulee kuin lahjana Israelille, kun maassa on juhlittu tänä keväänä 70-vuotista itsenäisyyttä.
Israel ja Yhdysvallat ovat olleet läheisiä liittolaisia jo vuosikymmenet. Trump on kuitenkin hemmotellut pääministeri Benjamin Netanjahua nyt jo usealla poikkeuksellisen makealla lahjalla. Tulevien presidenttien on hankalaa pyörtää päätöstä.
Palestiinalaisten näkökulmasta Yhdysvallat on valinnut nyt avoimesti puolensa. Palestiinalaisten johto on ilmoittanut, ettei se kelpuuta Yhdysvaltoja enää rauhanvälittäjäksi, eikä ole suostunut tapaamaan Yhdysvaltojen edustajia kuukausiin.
Puolueensa SDP:n tilasta kansanedustaja Sanna Marinilla on "tosi hyvä tunne tällä hetkellä", eikä se johdu pelkästään gallupeista, joissa demarit ovat viime aikoina kilpailleet ykköstilasta kokoomuksen kanssa.
Rehellisemmät vaalit
SDP:llä ei ole yhtenäistä linjaa niin sanotuista blokkivaaleista, joissa puolueet kertovat jo ennen vaaleja mahdolliset hallituskumppaninsa. - En itsekään tiedä pitäisikö mennä blokkivaaleihin, mutta ainakin jotain sellaista kohden - se olisi rehellisempää, kun äänestäjät pystyisivät ennen vaaleja arvioimaan tulevia mahdollisia hallitusohjelmia ja sitä politiikkaa, mitä tullaan oikeasti tekemään vaalien jälkeen. Nyt he joutuvat luottamaan yksittäisten puolueiden ja yksittäisten ehdokkaiden vaalilupauksiin. - Viime vaaleissakin puheet ja lupaukset olivat ihan erilaisia kuin mitä tämä hallitus on sitten vaalien jälkeen tehnyt.
Laura Huhtasaari päivitteli plagiointisyytöksiä Twitterissä samoilla sanoilla kuin juristi Kari Uoti.
Kohu kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps) pro gradu -työn ympärillä sai sunnuntaina uusia kierroksia Twitterissä.
Yle kieltäytyy luovuttamasta "selvitystä", joka "paljastaa" @LauraHuhtasaari gradun puutteet. Miten tällaisia väitteitä vastaan voi puolustautua, omituista meininkiä.
— Kari Uoti (@UotiK) May 12, 2018
En pysty jatkamaan. Arvaukseni on, että plagiontiprosentti on lähempänä sataa kuin kolmeakymmentä. Plagiointia selkeästi myös silloin, kun lähde merkitty. Myös tuloksissa plagiointia. Pyyhkeitä @uniofjyvaskyla:lle, huonosti tarkastettu kahteen kertaan. #huhtasaari #gradu
— Janette 🐝 (@jiijanette) May 12, 2018
Minusta nämä some tuomiot ovat perseestä. Niin usein on syyttömät kärsineet. Eikös meillä ole järjestelmät sitä varten? #Kasmir
— Jussi Toivanen (@JussiToivanen) May 13, 2018
Kansanedustaja Laura Huhtasaari joutui yhä vakavampien plagiointiepäilyjen kohteeksi viime viikolla Svenska Ylen selvityksen myötä. Svenska Ylen mukaan Huhtasaaren gradussa on enemmän plagioituja osia kuin Jyväskylän yliopiston selvityksessä oli tullut ilmi.
Perussuomalaisten varapuheenjohtajan ja kansanedustajan Laura Huhtasaaren gradussa on huomattavasti enemmän ja systemaattisemmin plagioitua tekstiä kuin Jyväskylän yliopiston tarkastuksessa tuli ilmi, paljastaa Svenska Ylen tekemä selvitys.
Presidentinvaaleissa ehdokkaana ollutta Laura Huhtasaarta epäiltiin tammikuussa siitä, että hän on plagioinut osan pro gradu -työstään, joka valmistui vuonna 2003.
Jyväskylän yliopiston tekemässä esiselvityksessä kävi ilmi, että Huhtasaari oli kopioinut tekstikappaleita graduunsa aikaisemmin julkaistuista opinnäytetöistä. Yliopiston rehtori totesi, että Huhtasaari oli rikkonut hyvää tieteellistä käytäntöä, mutta rehtori ei pitänyt rikettä erityisen vakavana, sillä kopioidun tekstin määrä oli vain kymmenen prosenttia gradun kirjallisuusosiosta. Rehtori päätti, että yliopisto ei käynnistä varsinaista tutkimusta Huhtasaaren gradusta.
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) tyrmää Ilta-Sanomissa kansanedustaja Harry Harkimon ajatuksen verkossa tapahtuvasta päätöksenteosta. Harkimo ja Mikael Jungner ovat pitäneet aihetta esillä perustamansa Liike Nyt -hankkeen yhteydessä.
Työsuhde-etua myönnettäessä työnantajan on kohdeltava työntekijöitä syrjimättömästi, työ- ja elinkeinoministeriössä työskentelevä Kröger sanoo.
Suomen Yrittäjät kehotti tiistaina jäsenyrityksiä harkitsemaan, voivatko ne maksaa henkilökuntaetuna työntekijöidensä työttömyyskassan jäsenmaksun, jos he liittyvät Yleiseen työttömyyskassaan YTK:hon.
Krögerin mukaan työnantajan on yhdenvertaisuuslain mukaan kohdeltava työntekijöitä syrjimättömästi. Lisäksi työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei erilaiseen kohteluun ole hyväksyttävää syytä. Ammattiliittoon kuuluminen ei sellaiseksi kelpaa.
Jos työntekijä kuuluu ammattiliiton työttömyyskassaan, hän on todennäköisesti myös ammattiliiton jäsen. Jos työnantaja järjestäytymisen perusteella kohtelee työntekijöitä eri tavoin, se on lähtökohtaisesti kiellettyä syrjintää, Kröger sanoo.
Moni yrittäjä haluaa maksaa työntekijöidensä puolesta työttömyyskassan jäsenmaksun. #yrittäjät #vapausvalita #yrittäjyys https://t.co/Z1ecBvk7km
— Mikael Pentikäinen (@jmpentikainen) May 8, 2018
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on lainmukaisuudesta eri mieltä.
Kyllä työnantaja voi päättää, mitä henkilöstöetuja tarjoaa. Työntekijä päättää sitten, käyttääkö näitä etuja vai ei.
Perussuomalaisten viestintää hoitava työmies Matti Putkonen syyttää Suomen Yrittäjiä siitä, että se on alkanut rahan voimalla houkutella työntekijöitä hylkäämään ammattiliittonsa.
Päätavoite on vetää matto alta työehtosopimusten yleissitovuudelta, Putkonen sanoo.
Trumpilla tuntuu olevan lähes pakkomielteinen yritys purkaa kaikki Obaman suurimmat saavutukset terveydenhoidosta Pariisin ilmastosopimukseen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki sen, mitä pelättiin: ilmoitti Yhdysvaltain irrottautuvan Iranin ydinsopimuksesta, jonka Yhdysvallat solmi vain vajaa kolme vuotta sitten. Samalla Trump ilmoitti uusista, entistä kovemmista Iranin-vastaisista pakotteista.
On liian aikaista sanoa, mitä tästä seuraa. Jatkaako Iran sopimuksen noudattamista siinä toivossa, että voisi tehdä kauppaa eurooppalaisten kanssa? Uhmaako se Yhdysvaltoja aloittamalla ydinohjelman uudestaan?
Trumpin mukaan ohjelma keskittyy lasten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kohentamiseen sekä nettikiusaamisen ja huumeriippuvuuden ehkäisyyn.
Melania Trump on puhunut aiemminkin halustaan suojella lapsia nettikiusaamiselta ja sosiaalisen median muilta haittapuolilta.
Työuria pidentämään pyrkivä eläkeuudistus astui voimaan vuoden 2017 alussa. Sillä on todennäköisesti ollut jonkin verran vaikutusta. Kehitys on kuitenkin ollut käynnissä jo pidempään, sanoo Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi.
Samaan ikäryhmään ja sen hankalaan alkuun työmarkkinoilla ovat kiinnittäneet huomiota myös muun muassa Suomen Pankin asiantuntijat, joiden niin kutsutun Y-sukupolven tulokehitys uhkaa jäädä heitä edeltäneistä sukupolvista. Ongelma koskee erityisesti nuoria miehiä.
Nuorten työllistymisen edistämiseksi hallitus on esittänyt alle 30-vuotiaiden määräaikaisten työsuhteiden helpottamista.
SDP, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto syyttävät välikysymyksessään hallitusta nuorten työntekijöiden oikeuksien polkemisesta. Ehdotusta on arvosteltu myös sen mahdollisesti sisältämistä perustuslaillisista ongelmista.
Timo Soini haluaa koota alkiolaiset voimat ja lupaa puolustaa maatalouden kansallisia tukia, jos EU-tukia vähennetään.
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) puhisee, kun alkaa MT:n haastattelussa puhua EU:n budjettikehyksestä.
"Lunta tuli tupaan, ei hyvänen aika. Kun tällaisia uutisia tulee, tulee mielenhäiriö, pitäisikö Euroopan parlamenttiin lähteä tosissaan pyrkimään ja mennä sinne kertomaan mistä on kyse", Soini sanoo.
Se on ainoa viittaus, minkä hän nyt antaa tulevaisuudestaan.
"Olen sanonut, että katson syksyllä missä asennossa elämäni on. Eduskunta- ja eurovaalit ovat mahdolliset, maakuntavaaleihin en lähde. Syksyllä ollaan viisaampia."
Soini on saanut nyt lähes vuoden hoitaa rauhassa ulkoministerin tehtävää. Puoluetta johtavat muut.
"Se on ollut hyvin virkistävää", hän tuumaa.
Soinin mielestä EU:n pitäisi nyt uudistua kun se Britannian lähtiessä on mahdollista.
"Ja mitä tekee komissio? Lisää rahaa samoihin rakenteisiin, ei hyvänen aika."
Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona ensimmäisen version vuosien 2021–2027 budjettikehykseksi. Se esitti budjetin kasvattamista ja EU:n tehtävien lisäämistä.
Prosessioikeuden emeritusprofessori Jyrki Virolainen arvioi valtakunnansovittelija Minna Helteen puolueettomuuden vaarantuneen, kun hän neuvotteli Teknologiateollisuuden palvelukseen siirtymisestä samaan aikaan rakennusalan työriidansovittelun kanssa.
Valtakunnansovittelijan työriitasovittelun aikana käymät neuvottelut työnantajapuolen merkittävään tehtävään siirtymisestä vaaransivat ilmiselvästi häneltä edellytyn puolueettomuuden, Virolainen kommentoi Twitterissä.
Suomen sähköautomarkkinoilla Teslan asema on ollut erityinen, mutta uudet mallit ja hankintatuki luultavasti nakertavat sen ylivaltaa.
YHDYSVALTALAINEN sähköautojen valmistaja Tesla Motors on ollut tänä vuonna jälleen toistuvasti otsikoissa Suomessa ja ulkomailla.
Tesla lopetti palkanmaksun toimitusjohtajalleen, Tesla ampui sähköauton Maan kiertoradalle, Tesla ilmoitti jättitappioista, Tesla päihitti myynnissä saksalaiset premium-mallit, Teslan robottiauto ajoi kolarin, Teslan tehdastyöntekijöitä sorretaan, Teslan uusi malli viivästyy...
Tesla sitä, Tesla tätä. Kaikki uutiset eivät ole mairittelevia, mutta moni autonvalmistaja olisi mielissään moisesta näkyvyydestä. Harvan yrityksen vaiheita seurataan yleisviestimissä yhtä tarkkaan.
Joidenkin mielestä tolkuttoman tarkkaan. Tavallinen keskiluokkainen suomalaisautoilija saa aivan perustellusti kysyä, miksi: harvallahan on varaa laittaa sataatuhatta euroa autoon, ja Suomessa Tesloja ja täyssähköautoja ylipäänsä on varsin vähän.
Tuotantomäärien perusteella Tesla on pieni tekijä, eikä sen siirtymä kalliista premium-autoista kohti halvempia volyymimalleja ole onnistunut suunnitellusti. Pitää myös muistaa, että Tesla on yhä tappiollinen yritys.
Uranuurtaja uhkaa ennen pitkää jäädä jalkoihin, kun autoalan mammutit, kuten Volkswagen- ja Daimler-konsernit tytäryhtiöineen, saavat sähköautotuotantonsa kunnolla käyntiin.
Mahdollisesti. Liike elää sen mukaan, millainen tarve sille on ja miten ihmiset lähtevät siihen mukaan. Liikkeen tavoite on muuttaa tapaa, jolla politiikkaa tehdään.
Tuleeko Liike toimimaan useilla kielillä?
Kyllä. Liike kannattaa kansainvälistä ja monikulttuurista Suomea. Vielä näin aluksi toimimme pääasiassa suomeksi. Julkaisemme pian sivut, joissa meistä kerrotaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Haluamme mukaan ihmisiä kaikista kulttuureista ja kielellisistä taustoista.
Mitä poliittisia linjauksia Liike edistää?
- Jokaisesta on pidettävä huolta
- Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut
- Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla
- Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa
Liikkeessä vallitsee ns. parhaan argumentin ajatus, eli jos joku perustelee asian hyvin, olemme valmiita muuttamaan näkemyksiämme ja toimintatapaamme.
Miten varmistatte, että keskusteluun osallistuvat henkilöt ovat olemassa? Miten ehkäisette roskapostin ja trollaamisen?
Käytämme apunamme teknologiaa. Lisäksi moderoimme sivuillemme tulevia kommentteja ja poistamme asiattomasti käyttäytyvät henkilöt.
Vuodesta 2005 lähtien Ylen kanavilla pyörineen Pressiklubin tilalle perjantai-illan ohjelmapaikalle nousee uusi ajankohtaisohjelma, Sannikka & Ukkola.
Valitettavasti #pressiklubi'n mediakrittinen ote tylsyi ajansaatossa. Mutta tarpeesta samaa mieltä. Pressiklubin kaltainen konsepti erittäin tarpeellinen median uskottavuuden ja valemedioista erottumisenkin näkökulmasta.
— Tuomo Rusila (@tuomorusila) May 3, 2018
Yleisradion Pressiklubin kuluva kevätkausi jää ohjelman viimeiseksi. Vuodesta 2005 lähtien tehtyä ajankohtaisohjelmaa on juontanut viimeksi Sanna Ukkola. Pressiklubin tilalla perjantai-illan ohjelmapaikalla aloittaa ensi syksynä uusi ajankohtaisohjelma Sannikka & Ukkola.
Pihlajamäen mukaan Sannikka & Ukkola on perinteisiin ajankohtaisohjelmiin verrattuna vauhdikkaampi ja yllätyksellisempi. Toinen muutos on se, että uusi ohjelma rakentuu entistä vahvemmin juontajien persoonien varaan. Tuottajana aloittaa aiemmin Yle Kioskin tuottajana työskennellyt Nora Kajantie.
Kantsisko @marjasannikka & @Sukkola ylläolevaa tyyliä pitää mielessä kun suunnittelette uutta formaattia. Nuorten kosiskelu ajankohtaisohjelmien katsojiksi on kuolleena syntynyt ajatus.
Budapest. Mikään ei ole niin surullinen paikka kuin tyhjentyvä toimitus, Csaba Lukács sanoo.
Lukács tarjoisi kahvia, mutta kahviautomaatti haettiin edellispäivänä pois. Lukács pakkaa tavaroitaan. Pahvilaatikossa on papereita, H&M:n muovikassissa kaikenlaista, mitä nyt työpaikalle kertyy vuosien varrella.
Lukács työskenteli 18 vuotta unkarilaisen Magyar Nemzet -sanomalehden kriisialuejournalismiin erikoistuneena ulkomaantoimittajana ja pääkirjoitustoimittajana. Työt loppuivat Unkarin parlamenttivaaleja seuraavana päivänä.
Euroopan lehdistönvapaudelle viime vuodet ovat olleet synkkiä. Unkari ei ole ainoa EU-maa, jossa hallitus hyökkää räikeästi toimittajia ja riippumatonta mediaa vastaan.
Pääministeri Viktor Orbánin hallitus on viime vuodet muuttanut medialakeja ja mainostulojen verotusta, puuttunut median omistukseen ja ottanut keskeiset viestimet omaan kontrolliinsa. Esimerkiksi Orbánin lähipiiriin kuuluva oligarkki Lőrinc Mészáros omistaa yli 190 paikallislehteä, ja niihin poliittinen sisältö tuotetaan yhdessä ja samassa paikassa.
”Mészároksen lehdillä on yhteinen propagandatoimitus, joka tuottaa joka päivä 4–5 sivua poliittista sisältöä kuhunkin lehteen. Kaikissa lehdissä on tämä sama sisältö, joka on sisäministeriön hyväksymää”, Lukács sanoo.
Raivon aikakausi on lähellä, Pen-klubin uusi puheenjohtaja Venla Hiidensalo sanoo.
Mutta Suomessakin pitäisi olla paremmin. Paljon paremmin. Sitä mieltä on kirjailija Venla Hiidensalo, sananvapautta vaalivan Pen-klubin Suomen-osaston puheenjohtaja. Hän aloitti tehtävässä helmikuussa.
”Suomen sisällissota lähti eskaloitumaan vihapuheesta, samoin tapahtui etnisten ja poliittisten vähemmistöjen vainoamiselle natsi-Saksassa”, Hiidensalo toteaa. ”Joten mitenkään merkityksettömästä seikasta ei ole kyse.”
Jussi-Pekka Juvela kulkee mieluummin aallonharjalla kuin jälkijunassa. Siksi hän päätti ryhtyä kasvattamaan kotisirkkojakin. Maatalouden sivuelinkeinoksi sirittämö sopii hyvin.
Valjashuone on remontoitu viime talvena sirittämöksi, jonka seinillä on hyllyjä, hyllyillä muovilaatikoita ja muovilaatikoissa kotisirkkoja. Kaikissa laatikoissa ei vielä sirise, mutta elämää niissä on silti. Ensimmäiset sirkat muuttivat Kauvatsalle helmikuussa.
Juvela alkoi pohtia uusia vaihtoehtoja maatalouden sivuelinkeinoiksi jo viime syksynä, kun viljelyvuosi oli ollut tavallista hankalampi.
Viime vuonna oli niin märkää, että kaikki piti tehdä hitaasti. Kun ajaa hitaasti traktoria, on aikaa miettiä. Ajattelin, että sirkkojen kasvatus voisi olla tähän meidän systeemiimme ihan sopiva.
Valtakunnansyyttäjän ilmoittaa, että ex-poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle, Helsingin ex-poliisipäällikkö Jukka Riikoselle ja Helsingin poliisilaitoksen päällikölle Lasse Aapiolle tulee virkarikossyyte laiminlyönneistä tietolähdetoiminnassa.
Kaikkia kolmea syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kaikki ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.
Poliisijohdon syytteet liittyvät Helsingin huumepoliisissa epäiltyihin laiminlyönteihin tietolähteiden kirjaamisessa ja tietolähteiden rekisteröimisessä.
Uutissuomalainen on teettänyt Tietoykkösellä kyselyn, jonka mukaan vastanneista peräti joka toinen olisi valmis helpottamaan kaikkien yritysten mahdollisuuksia irtisanoa työntekijä henkilöön liittyvillä perusteilla
Sellaisia perusteita voivat olla velvollisuuksien laiminlyönti, epäasiallinen käytös tai luvaton poissaolo. Noin joka kolmas katsoi, ettei irtisanomisia pidä helpottaa yli sen, mitä hallitus on kaavaillut. Noin joka viides ilmoitti, ettei ota kantaa.
Etelä-Korean armeija kertoi maanantaina, että se poistaa kaikki kovaääniset Pohjois-Korean rajalle asentamansa propagandakaiuttimet. Kaiutinten poistaminen on ensimmäinen askel, joka toteuttaa Koreoiden viime viikolla aikaan saamaa sopimusta. Asiasta kertoo eteläkorealainen valtiota lähellä oleva uutistoimisto Yonhap.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n jäsenistä vain 47 prosenttia on täyttänyt aktiivisuusehdon ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. SAK kertoi asiasta perjantaina työttömyyskassoistaan keräämiensä tietojen perusteella.
Ehto on ollut helpompi täyttää aloilla, joilta pätkätöitä löytyy. Esimerkiksi palvelu- ja rakennusaloilla ehto jää täyttymättä noin kolmasosalla, kun teollisuudessa vastaava osuus on noin 60 prosenttia, SAK:n työehdot-osaston johtaja Annika Rönni-Sällinen sanoi Ylen Ykkösaamussa maanantaina.
Aktiivisuusehdon täyttymisen vaatimuksena on se, että työtön on 65 maksupäiväjakson aikana 18 tuntia palkkatyössä, ansaitsee yrittäjätuloa 241 euroa tai on viisi päivää TE-toimiston palveluissa, jotka edistävät työllistämistä.
Miksi lasten lämminhenkinen suosikki muuttui Ylessä rasistiseksi hahmoksi, lukijat ihmettelevät.
Tv-katsojat tyrmistyivät Ylen päätöksestä hyllyttää suositun lastenohjelman Herra Heinämäen jaksot. Hyllytykseen vaikutti ohjelman intiaanihahmo ja intiaanipäälliköstä käyty Twitter-keskustelu.
Saimme palautetta, ettei tämä ole korrektia enää tänä päivänä, Ylen lasten ja nuorten ohjelmien päällikkö Teija Rantala perusteli aiemmin IS:lle. (Jaksot siirretään Elävään arkistoon, ja niihin pääsee jatkossa käsiksi Lasten Areenasta oman kuvakkeensa kautta, kertoo Ylen lasten ja nuorten ohjelmien päällikkö Teija Rantala.)
Tästä eteenpäin Herra Heinämäen ohjelmaa ei myöskään enää nähdä Pikku Kakkosessa, Rantala kertoo.
Näin kotisohvapsykologina mietin, että ovatko nämä kaikesta loukkaantujat saaneet kiukuttelulla lapsena kaiken periksi ja samaa hommaa jatketaan vaikka pitäisi olla aikuismainen. Ja mikäs jatkaessa kun näyttää toimivat. YLE ei kyllä ole kovin hyvä vanhempi IMO #heinämäki #yle
— Päivi Suurhasko (@PSuurhasko) April 29, 2018
Tuntuu, että tässäkin #heinämäki-gatessa on perimmäisenä kyse vallasta.Ei riitä, että tuodaan oma näkökulma esille,vaan ideana on saada jokin ihminen tai instituutio polvilleen omien ajatusten edessä. Some tarjoaa tavikselle tämän mahdollisuuden, mikä on monelle huumaava kokemus.
— Pekka Hakanen (@HakaPekka) April 29, 2018
Intiaanipäällikkö Punanata on ollut ohjelmassa 20 vuotta, muistuttaa Herra Heinämäen tekijä Heikki Salo.
Säveltäjä, lauluntekijä Heikki Salo kertoo, ettei Yle keskustellut asiasta ohjelman käsikirjoittajien, säveltäjän ja muiden tekijöiden kanssa.
Salo kuvaa linjaa tylyksi.
Tuo jollakin tavalla kuvastaa sitä, ettei Yle välitä, mikä on Herra Heinämäen ja Lato-orkesterin suhde lapsiin. Ne mieluummin tuhoavat hahmon kuin suostuvat keskustelemaan asiasta.
Heikki Salo lisää, ettei Ylen hyllytyspäätös pysäytä Herra Heinämäkeä.
Take a look at what Finland, the happiest country in the world, is doing. If Finland can provide everyone with health care, send everyone to college for free and provide affordable child care, why can't the US? (featuring @anupartanen) pic.twitter.com/oWdI0AdgMk
— Bernie Sanders (@SenSanders) April 26, 2018
Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokkuudesta Hillary Clintonia vastaan kamppaillut senaattori Bernie Sanders julkaisi torstaina sosiaalisessa mediassa videon, jossa Suomi esitetään maana josta Yhdysvaltojen kannattaisi ottaa mallia monessa asiassa.
Yli neljäminuuttisella videolla Yhdysvalloissa asuva toimittaja-tietokirjailija Anu Partanen selittää, kuinka suomalainen yhteiskunta toimii, ja mitä etuja sillä on amerikkalaiseen järjestelmään verrattuna.
Katsokaa mitä Suomi, maailman onnellisin maa, tekee. Jos Suomi pystyy tarjoamaan kaikille terveydenhuollon, ilmaisen yliopisto-opetuksen kaikille ja edullisen päivähoidon, miksi Yhdysvallat ei pysty?, Sanders kysyy videon yhteydessä julkaisemassa viestissään.
Liike Nytin perustajiin kuuluva viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner arvioi, ettei europarlamentaarikko Paavo Väyrysen paluuta eduskuntaan voida estää.
Tuo Väyrysen paluu on kyllä ihan selvä. Eduskunnan työjärjestys puhuu paluusta kun Euroopan parlamentin jäsenyys päättyy. Ei siellä ole syitä eritelty. Päättyykö parlamentin kausi vai eroaako itse, ei tuolle ole asetettu laissa tai työjärjestyksessä suoraa merkitystä. Merkitystä yritetään nyt luoda tulkinnan kautta, aikaisemmin SDP:n puoluesihteerinä ja kansanedustajana toiminut Jungner kommentoi Facebookissa.
Väyrynen kertoi keskiviikkona palaavansa eduskuntaan kesäkuussa. Väyrynen kertoi samalla luopuvansa eduskuntaan palatessaan keskustan jäsenyydestä ja kunniapuheenjohtajuudesta sekä irtautuvansa hallituksen sote-uudistuksesta.
Kysy mitä tahansa avaruudesta ja maailmankaikkeudesta! Kosminen ilta kokosi yhteen satoja avaruudesta innostuneita. Vastaamassa olivat Esko Valtaoja, Anne Lähteenmäki, Hannu Kurki-Suonio ja Sissi Enestam. Tilaisuus järjestettiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 6.4.2018.
Pjongjangin lentokentällä matkalaukun sisältö käydään läpi tavara kerrallaan. Tullivirkailija kirjaa elektroniikkalaitteet koneelle. Käteisen määrä pitää ilmoittaa.
Noin neljätuhatta euroa. Etukäteen varoitettiin, että paikan päältä ei saa mistään rahaa.
”Onko gps-paikannuslaitteita?” tummanvihreään koppalakkiin pukeutunut tullimies kysyy ilmeettömästi. Ei ole.
Edessä seisovalta kiharatukkaiselta mieheltä viedään viiden cd-levyn nippu. Vitsailemme jonossa, ettei Pohjois-Koreaan saa tuoda huonoa musiikkia. Pilkka osuu omiin: tarkastaja poimii selkärepustani pinkan aikakauslehtiä ja yhden Elena Ferranten romaanin ja viittoo tulemaan perässään.
Mene, huitoo lentokentälle vastaan lähetetty valvoja. Kävelen tarkastajan perässä sivutiskille, ja hän alkaa selata ET-lehteä sivu kerrallaan. Sisältö ei kaiketi ole riski, sillä mies ojentaa lehtipinon takaisin.
Ensivaikutelmia: Sähköpyöriä on todella paljon, ja hampaat ovat varakkaillakin silmin nähden huonossa kunnossa.
Talot ovat värikkäämpiä kuin odotin, vaaleanpunaisia, valkoisia ja vihreitä. Ne pitää maalata parin vuoden välein, sillä hiilipöly tummentaa pinnat nopeasti. Kuulin siitä jo vuosi sitten kaupungissa asuvalta suomalaisperheeltä, ja nyt näen sen itsekin. Hiilivoimala pöllyttää savua aamusta yöhön aivan Pjongjangin keskustan kupeessa.
Pohjois-Korea on yksi maailman suljetuimmista valtioista. Siellä asuu noin 24 miljoonaa ihmistä, joista Pjongjangissa noin kolme miljoonaa. Tarkkoja lukuja ei ole kerrottu.
Jo ensimmäisinä iltoina pää on pyörällä. Meille puhutaan jatkuvasti ystävyydestä, joka isäntien ja toimittajaryhmän välillä vallitsee. Toinen valvojistamme, herra Kim, puhuu ystävällisyydestä valtion viestintäviraston suulla:
”Meille tulee tänne paljon ulkomaalaisia, jotka haluavat pitää kiinni ennakkoluulojensa mukaisesta kuvasta Pohjois-Koreasta. Emme me esimerkiksi ole mitenkään erityisen suljettu maa, vaikka niin sanotaan. Tänne voi tulla kuka tahansa, jolla on ystävälliset ja avoimet aikeet. Ulkomaisia yrityksiä toimii nytkin jo vaikka kuinka paljon. Sosiaalisessa mediassa on ihmisiä, jotka tahallaan kertovat valheita.”
Ja vielä: ”Me kohtelemme teitä ystävinä. Kohdelkaa tekin meitä. Kertokaa totuus siitä, mitä näette Pohjois-Koreassa.”
Koreoiden rauhanhieronta ei koske vain kahta Koreaa. Pelissä on muidenkin maiden intressejä.
Pohjois-Korean tilanne kiinnostaa hyvin paljon esimerkiksi sen naapurimaata Kiinaa.
Suljettua diktatuuria ahdistavat pakotteet, joita YK ja eri valtiot ovat sille asettaneet. Ehdoksi pakotteista eroon pääsylle on asetettu ydinaseohjelmasta luopuminen. Pohjois-Korea ei kuitenkaan todennäköisesti ole valmis luopumaan ydinaseistaan kokonaan, koska se katsoo ydinasepelotteen olevan eräänlainen henkivakuutus, joka estää muita hyökkäämästä.
Viime viikon lauantaina Pohjois-Korea kuitenkin ilmoitti lopettavansa ydinaseiden testaamisen ja sulkevansa ydinkoekeskuksensa Punggye-rissä. Myönnytyksen taustalla voi olla se, että Pohjois-Korea katsoo ydinaseohjelmansa olevan jo niin pitkällä, ettei asetestejä tarvita, ainakaan lähiaikoina.
Vaikka Pohjois-Korean oletetaan puheissaan liioittelevan aseidensa tehoa, sen ydinaseohjelma näyttää joka tapauksessa edistyneen viime vuosina hyvin nopeasti.
Maapallo on käymässä ahtaaksi. Ruuhkat ja ympäristöongelmat ajavat kulkuvälineet maan alle ja ilmaan.
Vuosisadan lähestyessä loppuaan maaliikenne on siirtynyt tunneleihin, pilarien päälle ja taivaalle. Silloin kun ei kuljeta putkessa, lennetään ilmakulkuneuvoilla, joita on tarjolla henkilökohtaisista lentoaluksista ääntä nopeampiin suihkukoneisiin ja ilmalaivoihin.
Tulevat sukupolvet käyvät ihmettelemässä niitä samalla tavoin kuin nykyturistit matkaavat katsomaan Kiinan muuria tai Rooman muinaista Via Appiaa. Miten merkillistä infrastruktuuri vielä 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla olikaan!
Tällainen visio on villi muttei utopiaa. Maapallo on käymässä ahtaaksi. Kasvavan väestön elättäminen vaatii jokaisen käyttökelpoisen neliömetrin, joten maata ei ole varaa haaskata asfaltin alle.
Vuonna 2016 iso kansainvälinen tutkijaryhmä arvioi Science-lehdessä maailman tieverkoston pituutta eri tutkimusten mukaan.
OpenStreetMapin laskelmassa tiestöä oli 36 miljoonaa kilometriä. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun keräämien tietojen mukaan teitä on jo 64 miljoonaa kilometriä.
Seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana niitä rakennetaan lisää 25 miljoonaa kilometriä, laski puolestaan toinen tutkijajoukko Science-lehdessä vuonna 2017.
2040-luvun lopulla maanteitä on jo 60–90 miljoonaa kilometriä. Niitä pitkin kulkee kaksi miljardia kulkuneuvoa. Ruuhkat pahenevat, meno hidastuu. Kulkuneuvot meluavat, sylkevät pakokaasuja, tappavat eläimiä ja levittävät vahingollisia vieraslajeja.
Lisäksi tieverkosto rikkoo luonnon ekosysteemejä, kuten metsiä. Vaikka noin neljä viidesosaa Maan maapinnasta on edelleen tietöntä, tiet sirpaloivat sen 600 000 palaseen. Yli puolet niistä on alle neliökilometrin kokoisia.
Ei ihme, että liikenneinnovaatiot vievät kohti tietöntä maailmaa. Yhtenä vaihtoehtona on siirtää liikenne putkiin, jotka nostetaan pilarien päälle ilmaan tai porataan piiloon maan alle. Putki houkuttaa sekä suunnittelijoita että rahoittajia, koska se on suljettu tila, jossa liikenne on yksisuuntaista. Siksi onnettomuuksien mahdollisuus pystytään minimoimaan ja nopeutta kasvattamaan.
Kokoomuksesta eronnut kansandustaja Harry Harkimo on tehnyt ilmoituksen eduskuntaryhmän perustamisesta. Eduskuntaryhmän nimi on Liike Nyt (liik) ja ruotsiksi Liike Nyt -rörelsens riksdagsgrupp (liik).
Eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi kertoo, että sinisistä kokoomukseen loikannut kansanedustaja Kaj Turunen siirtyy edustaja Harkimon entiselle paikalle.
Sote-uudistus tulee pian, mutta toinen suuruudistus on jo nurkan takana. Liian moni elää tuilla ja siksi Suomen seuraava suuri poliittinen taistelu käydään kannustinloukkujen purkamisesta.
Oletko jo kyllästynyt sote-uudistukseen? Ei hätää. Seuraava megaluokan järjestelmäuudistus odottaa jo nurkan takana. Ensi vaalikaudella nimittäin uudistetaan loputkin sosiaaliturvajärjestelmästä.
Sosiaaliturva on hyvinvointiyhteiskunnan ydin, tulojen uudelleenjakojärjestelmä, jossa henkeä kohti keskimäärin yli 12 000 euroa vuodessa käytetään eläkkeinä, toimeentulo- ja asumistukina, työttömyysturvana sekä hoivana ja terveydenhoitona tuloerojen tasaamiseen ja palvelujen tuottamiseen.
Suurimmat puolueet ovat asettumassa jo hyvissä ajoin asemiin ensi syksyn ja kevään vaalikeskusteluja ajatellen.
Sosialidemokraatit julkisti oman tukimallinsa, ”yleisturvan”, huhtikuun alussa. Kokoomus on esitellyt ”yleistuki”-nimistä malliaan taustatilaisuuksissa. Vihreiden ”perustulon” päälinjat ovat myös selvillä ja tarkempi malli valmistellaan syksyksi. Keskusta kertoo toistaiseksi vain pari perusperiaatetta ja valmistelee rauhassa malliaan syksyyn asti.
Sellaista mallia, jossa kaikki voittavat ja työnteko aina kannattaa ei yksinkertaisesti ole. Jonkun on siis hävittävä.
Arkisto » © dpk.fi