1 / 4
1
2 / 4
2
3 / 4
3
4 / 4
3

DPK.fi

Kuka on piispa Curry, joka lähes varasti shown intohimoisella saarnallaan Meghanin ja Harryn häissä? – Kuninkaalliset vieraat kuuntelivat puhetta kikatellen ja suu auki

Helsingin Sanomat 20.5. 2018

”Piispa Curry saa minut melkein ryhtymään uskovaiseksi”, sanoi poliitikko Ed Miliband.

Prinssi Harryn ja näyttelijä Meghan Marklen häissä vilisi julkkiksia ja kuninkaallisia, mutta vihkitilaisuuden ehdottomasti kirkkaimmaksi tähdeksi nousi suurelle yleisölle tuntematon musta amerikkalainen piispa.

Piispa Michael Curry piti häissä intohimoisen saarnan, jossa hän ylisti rakkauden voimaa, siteerasi Martin Luther King Jr:ia ja viittasi mustien orjien kokemuksiin Amerikan eteläisissä osavaltioissa.

Poikkeava puhe näytti yllättävän osan kuninkaallisista vieraista, joiden kasvoilla värehti hymy, kikatus ja puhdas hämmästys. Liekehtivä piispa Curry ei jättänyt ketään kylmäksi.

”Rakkaudessa on voimaa. Rakkaus voi auttaa ja parantaa, kun mikään muu ei siihen kykene. Rakkaudessa on voimaa nostaa ylös ja vapauttaa, kun mikään muu ei niin tee”, piispa saarnasi.

Hän mainitsi sanan rakkaus melkein 70 kertaa, uutistoimisto Reuters laski.

Mutta kuka on tämä eläväinen saarnamies, piispa Curry?

Curry, 65, on Yhdysvaltain episkopaalisen kirkon johtaja. Episkopaalinen kirkko kuuluu samaan anglikaaniseen kirkkokuntaan kuin Englannin kirkko, ja sillä on Yhdysvalloissa vajaat pari miljoonaa jäsentä.

Curry valittiin kirkon johtoon vuonna 2015, ja hän on tehtävässä ensimmäinen mustaihoinen.

Jos Suomen kirkoissa pidettäisiin yhtä eläväisiä puheita, Sunnuntai saarnat täyttäisivät kirkot ja osa joutuisi nojailemaan ulkopuolella kirkon seiniin kuullakseen virkistyksen äänen.

Viileän Atte Jääskeläisen rinnalla Ylen uusi päätoimittaja Jouko Jokinen näyttää herkkähipiäiseltä kuumakallelta

Demokraatti 18.5. 2018

Yle sai uuden päätoimittajan kuulantyöntäjämiehestä, nallekarhumaisen lupsakkaasta Jouko Jokisesta, joka vaikuttaa kuitenkin ensimmäisen tehtävässään koetun julkisen kohun perusteella muurahaiskekoon istuneelta, herkkähipiäiseltä ja jotain työnkuvastaan väärin ymmärtäneeltä.

Demokraatti kertoi tiistaina Jokisen ja SDP:n kansanedustajan Timo Harakan kiivaaksi käyneestä keskustelusta pikaviestipalvelu Twitterissä. Keskustelu käynnistyi, kun Harakka kysyi Jokiselta julkisesti, miksei Ylen pääuutislähetys huomioinut tiistaina pääkaupunkiseudulla pidettyä hätäkokousta, jossa kaupungit tyrmäsivät yhdessä hallituksen kaavaileman sote-mallin. Harakkaa ihmetytti, miksi näyttelijä Jasper Pääkkösen rooli Spike Leen elokuvassa meni kokousuutisoinnin edelle.

Asiallisesti kyse on kuitenkin siitä, että Jokinen syyttää Harakkaa ”painostuksesta”, siis juuri sen kaltaisesta toiminnasta, jota Juha Sipilä harjoitti Yleä kohtaan Atte Jääskeläisen päätoimittajuuden aikana. Jääskeläinen sai myöhemmin lähteä ja Jokinen valittiin tilalle.

”Hän vaatii meitä myöntämään virheen asiassa, jossa ei ole mitään virhettä. Kommenteissaan hän hyökkää voimakkaasti ja asiattomasti sekä Ylen journalismia että minua kohtaan henkilökohtaisesti.”

Sote ketään enää kiinnosta. Pujopartainen Game of Thronesissakin näytellyt Jasper Pääkkönen sen sijaan saattaa havahduttaa nuoriakin katsojia, ylessä ehkä ajateltiin.

Jokisen mielestä Harakka ”unohtaa totaalisesti kansanedustajan erityisroolin suhteessa Yleen”. Päätoimittajan mukaan Harakan ei olisi pitänyt julkistaa kysymystään. Jokinen edellyttää verhojen takaista keskustelua.

Toisin sanoen Jokinen ajattelee, että hänen on Ylen päätoimittajana vaikea perustella julkaisupäätöksiä julkisesti. Minun on puolestani vaikea ymmärtää, kuinka julkaisupäätösten perustelu voi olla julkisesti niin vaikeaa. Verorahoilla maksetun Ylen päätoimittajalta sitä suorastaan edellyttää.

Jos Jokisen mielestä mielenilmauksista uutisoiminen ei oikeasti kuulu Ylen pääuutislähetysten tehtäviin, linjaus on mielenkiintoinen. Mikäli Jokinen haluaa ohjata keskustelua Ylen uutiskriteereistä yksityisiin kanaviin, linjaus on äärimmäisen erikoinen.

Ylen päätoimittaja syyttää kansan­edustaja Timo Harakkaa poliittisesta painostuksesta – ”Harvinainen tapaus”, sanoo Ylen hallituksen puheen­johtaja

Helsingin Sanomat 17.5. 2018

Ylen päätoimittaja syyttää kansan­edustaja Timo Harakkaa poliittisesta painostuksesta – ”Harvinainen tapaus”, sanoo Ylen hallituksen puheen­johtaja

”Koen Timo Harakan toiminnan erittäin voimakkaaksi yritykseksi vaikuttaa Ylen journalismiin”, päätoimittaja Jouko Jokinen kommentoi.

Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson pitää ”harvinaisena” tapausta, jossa Ylen uutistoiminnan johtaja ja päätoimittaja Jouko Jokinen, 59, syyttää Sdp:n kansanedustaja Timo Harakkaa, 55, poliittisesta painostusyrityksestä.

”Kuolen nauruun”, entinen toimittaja ja tietokirjailija Timo Harakka vastasi tuolloin Yle-pomolle.

”Valintanne on käsittämätön” – kansanedustaja arvosteli Ylen uutiskriteerejä – päätoimittaja syyttää Timo Harakkaa painostuksesta: ”Pääsit muuten juuri listaukseen”

Demokraatti 16.5. 2018

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Jokinen ei ottanut Harakan arvostelua vastaan hyväksyvästi. Hän vastasi ensin Harakalla sanomalla, että Yle käsitteli asiaa erittäin laajasti radiossa ja verkossa.

”Ylen uutiset on pääasiassa paljon muuta kuin puoli yhdeksän uutiset. Timo, mediamaailma on muuttunut…”

Keskellä humuakin kannattaa olla tarkkana

Satakunnan Viikko 16.5. 2018

Po­ris­sa ja laa­jem­min muu­al­la­kin Sa­ta­kun­nas­sa on ko­vat odo­tuk­set, mil­lai­sen jäl­jen ta­pah­tu­ma­ri­kas kesä tän­ne jät­tää. Ei­kä syyt­tä. Val­ta­kun­nal­li­set asun­to­mes­sut, Pori Jazz ja Suo­mi­A­ree­na ovat yh­te­nä ke­sä­nä sel­lai­nen kat­taus, et­tä moni kau­pun­ki ot­tai­si sen avo­sy­lin vas­taan. Isän­tä­kau­pun­gil­le nämä tar­jo­a­vat laa­jas­ti val­ta­kun­nal­lis­ta nä­ky­vyyt­tä, tuo­vat kau­pun­gil­le ve­to­voi­maa ja pai­kal­lis­ta­lou­teen uu­sia eu­ro­ja.

Suo­mi­A­ree­nas­ta ja Pori Jaz­zis­ta on muo­dos­tu­nut rei­lun kym­me­nen vuo­den ai­ka­na pari, jot­ka ovat ol­leet Po­ris­sa käyn­nis­sä osin sa­ma­nai­kai­ses­ti, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti rin­nak­kain. Pori Jazz on kiin­te­äs­ti kiin­ni Po­rin mul­las­sa, Suo­mi­A­ree­na on ir­ral­li­sem­pi ele­ment­ti. Vaik­ka se on ol­lut koko ole­mas­sa­o­lon­sa ajan Po­ris­sa, niin sen sa­teen­var­jon al­la on jär­jes­tet­ty ti­lai­suuk­sia Sa­ta­kun­nan­kin ul­ko­puo­lel­la. Sil­lä oli­si va­ki­tui­sia ot­ta­jia muu­al­la­kin. Ai­na­kin Tam­pe­re on vuo­sien saa­tos­sa pyr­ki­nyt Suo­mi­A­ree­naa hou­kut­te­le­maan.

Po­ris­sa on ai­na syy­tä ol­la tark­kaa­vai­se­na, kun muu­al­la Suo­mes­sa ale­taan ra­ken­taa Suo­mi­A­ree­nal­le kil­pai­li­joi­ta. Ja eri­tyi­sen tark­ka­na kan­nat­taa ol­la, jos kil­pai­le­vien ta­pah­tu­mien taus­tal­ta löy­tyy suu­ria me­di­a­ta­lo­ja.

Po­rin Suo­mi­A­ree­nal­la on muu­ta­ma kil­pai­lu­valt­ti. MTV on ta­pah­tu­mal­le ää­rim­mäi­sen tär­keä kump­pa­ni. Toi­nen on Pori Jazz. Se jo it­ses­sään hou­kut­te­lee Po­riin ih­mi­siä, jois­ta osaa myös Suo­mi­A­ree­naa kiin­nos­taa, ol­koot kyse sit­ten ta­pah­tu­mien osal­lis­tu­jis­ta kuin ylei­sös­tä­kin. Kol­mas tär­keä ele­ment­ti ovat eri­lai­set yh­tei­söt, jot­ka ovat Suo­mi­A­ree­naa jär­jes­tä­mäs­sä. Niil­le osal­lis­tu­mi­sen eh­dot pi­tää ol­la rei­lut ja hou­kut­te­le­vat.

Porista Helsinkiin ja Tukholmaan lentävä Nextjet-yhtiö konkurssiin

Satakunnan Viikko 16.5. 2018

Nextjetin konkurssi on valitettava yllätys Porin kaupungille.

Po­rin kau­pun­ki teki mer­kit­tä­vän elin­kei­no­po­liit­ti­sen in­ves­toin­nin Pori-Hel­sin­ki ja Pori-Tuk­hol­ma -len­to­lii­ken­teen ke­hit­tä­mi­sek­si. Eri­tyi­ses­ti Pori-Hel­sin­ki -vä­lin mat­kus­tus­vo­lyy­mit oli­vat vii­me ai­koi­na hy­väl­lä ta­sol­la, jo­ten kon­kurs­si tuli kau­pun­gil­le suu­re­na yl­lä­tyk­se­nä.

On­kin syy­tä ko­ros­taa sitä, et­tä me em­me ole syy­päi­tä nyt ta­pah­tu­nee­seen. On­han Next­je­tin lii­ken­tees­tä mer­kit­tä­vin osa ol­lut Ruot­sis­sa, ker­too kau­pun­gin­joh­ta­ja Ai­no-Mai­ja Luuk­ko­nen kau­pun­gin tie­dot­tees­sa.

Israelin voimatoimia Gazassa arvostellaan maailmalla kovin sanoin – maanantain mielenosoituksissa kuoli yli 50 ihmistä ja
2 400 loukkaantui

Helsingin Sanomat 15.5. 2018

Yhdysvallat esti YK:ssa ehdotuksen tapahtumien riippumattomasta tutkinnasta.

Israelin tulituksessa kuoli ainakin 55 ja haavoittui yli 2 400 sen jälkeen, kun Yhdysvallat juhlisti suurlähetystönsä kiisteltyä avaamista Jerusalemissa. Palestiinalaisia kuoli, kun Israelin sotilaat ampuivat Gazan rajalle tulleita mielenosoittajia. Kuolleiden joukossa on myös lapsia.

Gazalaiset ovat osoittaneet mieltään Israelia vastaan rajalla useita viikkoja. Israelin sotilaat ovat ampuneet tähän mennessä jo noin 100 mielenosoittajaa.

Maanantaina oli verisin päivä israelilaisten ja palestiinalaisten välillä sitten Gazan sodan 2014.

YK:n ihmisoikeuksista vastaava Zeid Ra’ad al-Hussein tuomitsi tapahtuneen ”šokeeraavana kymmenien ihmisten ampumisena”. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International piti ”tarkoituksenmukaisia tappoja” sotarikoksina ja Human Rights Watch nimitti tapahtunutta ”verilöylyksi”.

Kommentti: Käsittämätöntä töpeksimistä EU tasolla katsoa sivusta kun syyttömiä ihmisiä tapetaan Amerikkalaisten tuella. Israel pitäisi laittaa kovempaan boikottiin mitä Venäjälle on langetettu. 70 vuotta jatkunut Palestiinalaisten sorto on jotain dramaattisempaa kuin Krimin kriisi.

Kansanedustaja Susanna Koski: "tässä työssähän pystyy elämään viikkokausia käymättä kaupassa"

Yle Uutiset 15.5. 2018

Helsinkiläinen pitkäaikaistyötön Anna-Maija Tikkanen antoi Kuplat-sarjan ensimmäisessä osassa Koskelle haasteen. Kosken pitäisi selvittää tiliotteestaan, miten kauan toimeentulotuen perusosa riittäisi hänen arjessaan, ja mihin se kuluisi.

Yhden aikuisen toimeentulotuki on noin 491 euroa kuukaudessa.

Koski lupasi tarttua haasteeseen.

Vaasalainen kansanedustaja Susanna Koski, 33, kutsuu itseään nuorkonservatiiviksi. Hän kammoksuu holhousyhteiskuntaa ja uskoo yksilön vapauteen ja vastuuseen.

Toukokuun alussa Tikkanen kävi eduskunnassa selvittämässä, miten hänen esittämälleen haasteelle kävi. Hän halusi myös keskustella Kosken kanssa siitä, miten toimeentulotuella voi pärjätä vuodesta toiseen, kun pienikin yllättävä meno voi romuttaa ruokabudjetin.

Susanna Kosken saaman palautteen mukaan toimeentulotuella pärjää hyvin

Meillä kaikilla on rajoitteita! Koski huudahti Tikkaselle. Hän kuitenkin kysyi, miten paljon Tikkanen tarvitsisi lisää pärjätäkseen.

Ai mikä minua auttaisi? Tällä hetkellä 150 kuussa olisi sellainen, joka nostaisi minut, Tikkanen laskeskeli.

Susanna Koski kertoi saaneensa syksyn keskustelun jälkeen paljon palautetta, jonka mukaan toimeentulotuella pärjää vallan mainiosti.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen suututti ay-liikkeen

Helsingin Sanomat 14.5. 2018

Ammattiliittojen mielestä Pentikäinen yrittää rapauttaa ammatillista järjestäytymistä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on jälleen kerran saanut palkansaajajärjestöiltä ja ammattiliitoilta karvat pystyyn. Tällä kertaa haloo nousi Pentikäisen ehdotuksesta, että työnantajat maksaisivat työntekijöidensä työttömyysvakuutusmaksut, jos nämä liittyvät ammattiliittojen ylläpitämien työttömyyskassojen sijasta Yleiseen työttömyyskassaan (YTK) eli niin sanottuun Loimaan kassaan.

Palkansaajaliikkeen yleinen syytös oli, että Pentikäinen yrittää aloitteellaan rapauttaa ammatillista järjestäytymistä eli ammattiliittoon kuulumista.

Pentikäisen aloite ja sen saama vastaanotto kuvastaa, kuinka erilaisissa maailmoissa yritysmaailmassa ja työelämässä eletään, pääasiassa yrityksen koosta riippuen.

Työnantajat voi jakaa karkeasti kahteen luokkaan: oman alansa työnantajaliittoon järjestäytyneisiin ja työnantajaliittoihin kuulumattomiin, joita myös ”villeiksi” kutsutaan. Tästä jaosta seuraa monia asioita, jotka vaikuttavat työpaikoilla noudatettaviin työehtoihin

Suuret työnantajat kuuluvat säännönmukaisesti oman alansa työnantajaliittoon ja sitä kautta myös Elinkeinoelämän keskusliittoon (EK). Metsäteollisuus on ­tästä poikkeus – se kun on eronnut EK:sta. Ero tuli voimaan viime vuoden alussa. Mutta EK:ssa on myös tuhansia pieniä ja keskisuuria työnantajia. Osa niistä on jäseninä sekä EK:ssa että Suomen Yrittäjissä.

Mikäli demarit nousevat hallitukseen ensi kevään eduskuntavaaleissa, Suomen Yrittäjien viestille ei ole maan johdossa enää yhtä otollista maaperää.

Trumpilainen näytös jerusalemilaisessa lähiössä – Yhdysvallat siirtää tänään Israelin suurlähetystönsä Jerusalemiin

Yle Uutiset 14.5. 2018

Israelilaisille lähetystön siirtäminen on suuri poliittinen voitto, josta otetaan kaikki irti. Palestiinalaisille ele on isku kasvoja.

Lähetystön siirto tulee kuin lahjana Israelille, kun maassa on juhlittu tänä keväänä 70-vuotista itsenäisyyttä.

Israel ja Yhdysvallat ovat olleet läheisiä liittolaisia jo vuosikymmenet. Trump on kuitenkin hemmotellut pääministeri Benjamin Netanjahua nyt jo usealla poikkeuksellisen makealla lahjalla. Tulevien presidenttien on hankalaa pyörtää päätöstä.

Palestiinalaisten näkökulmasta Yhdysvallat on valinnut nyt avoimesti puolensa. Palestiinalaisten johto on ilmoittanut, ettei se kelpuuta Yhdysvaltoja enää rauhanvälittäjäksi, eikä ole suostunut tapaamaan Yhdysvaltojen edustajia kuukausiin.

Nyt edessä on hyvin jännittyneitä päiviä. Israelilaisille 70 vuotta sitten tapahtunut itsenäistyminen merkitsee ainoan juutalaisvaltion perustamista toisen maailmansodan kauhujen jälkeen.

Sanna Marin kaavailee jo toimia seuraavassa hallituksessa, jotta SDP voisi ”kumota järjettömän päätöksen”

Iltalehti 14.5. 2018

Puolueensa SDP:n tilasta kansanedustaja Sanna Marinilla on "tosi hyvä tunne tällä hetkellä", eikä se johdu pelkästään gallupeista, joissa demarit ovat viime aikoina kilpailleet ykköstilasta kokoomuksen kanssa.

Rehellisemmät vaalit

SDP:llä ei ole yhtenäistä linjaa niin sanotuista blokkivaaleista, joissa puolueet kertovat jo ennen vaaleja mahdolliset hallituskumppaninsa. - En itsekään tiedä pitäisikö mennä blokkivaaleihin, mutta ainakin jotain sellaista kohden - se olisi rehellisempää, kun äänestäjät pystyisivät ennen vaaleja arvioimaan tulevia mahdollisia hallitusohjelmia ja sitä politiikkaa, mitä tullaan oikeasti tekemään vaalien jälkeen. Nyt he joutuvat luottamaan yksittäisten puolueiden ja yksittäisten ehdokkaiden vaalilupauksiin. - Viime vaaleissakin puheet ja lupaukset olivat ihan erilaisia kuin mitä tämä hallitus on sitten vaalien jälkeen tehnyt.

Laura Huhtasaarta riivitään somessa: Puolusti itseään toiselta kopioidulla tekstillä

Iltalehti 14.5. 2018

Laura Huhtasaari päivitteli plagiointisyytöksiä Twitterissä samoilla sanoilla kuin juristi Kari Uoti.

Kohu kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps) pro gradu -työn ympärillä sai sunnuntaina uusia kierroksia Twitterissä.



Kansanedustaja Laura Huhtasaari joutui yhä vakavampien plagiointiepäilyjen kohteeksi viime viikolla Svenska Ylen selvityksen myötä. Svenska Ylen mukaan Huhtasaaren gradussa on enemmän plagioituja osia kuin Jyväskylän yliopiston selvityksessä oli tullut ilmi.

Ylen selvitys paljastaa: Laura Huhtasaaren gradussa rajusti luultua enemmän plagioitua tekstiä – professori: “Plagiointia ei voi mitenkään kiistää”

Yle Uutiset 9.5. 2018

Perussuomalaisten varapuheenjohtajan ja kansanedustajan Laura Huhtasaaren gradussa on huomattavasti enemmän ja systemaattisemmin plagioitua tekstiä kuin Jyväskylän yliopiston tarkastuksessa tuli ilmi, paljastaa Svenska Ylen tekemä selvitys.

Presidentinvaaleissa ehdokkaana ollutta Laura Huhtasaarta epäiltiin tammikuussa siitä, että hän on plagioinut osan pro gradu -työstään, joka valmistui vuonna 2003.

Jyväskylän yliopiston tekemässä esiselvityksessä kävi ilmi, että Huhtasaari oli kopioinut tekstikappaleita graduunsa aikaisemmin julkaistuista opinnäytetöistä. Yliopiston rehtori totesi, että Huhtasaari oli rikkonut hyvää tieteellistä käytäntöä, mutta rehtori ei pitänyt rikettä erityisen vakavana, sillä kopioidun tekstin määrä oli vain kymmenen prosenttia gradun kirjallisuusosiosta. Rehtori päätti, että yliopisto ei käynnistä varsinaista tutkimusta Huhtasaaren gradusta.

Ministeri lyttää Harkimon idean

Demokraatti 12.5. 2018

”Jos poliitikko lähtee S-marketin tuulikaapista kysymään, mitä mieltä hänen pitää olla, niin peli on menetetty”

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) tyrmää Ilta-Sanomissa kansanedustaja Harry Harkimon ajatuksen verkossa tapahtuvasta päätöksenteosta. Harkimo ja Mikael Jungner ovat pitäneet aihetta esillä perustamansa Liike Nyt -hankkeen yhteydessä.

 Minä sanon että huhheijaa, että jos poliitikko lähtee S-marketin tuulikaapista kysymään, että mitä mieltä hänen pitää olla, niin peli on menetetty, Soini lasauttaa.

"Syrjintää, jos yrittäjä maksaa liitoista riippumattoman työttömyyskassan jäsenmaksun työntekijän puolesta"

Turun Sanomat 9.5. 2018

Hallitusneuvos Tarja Krögerin mukaan vaikuttaa syrjinnältä, jos työnantaja työsuhde-etuutena maksaa työntekijän puolesta vain ammattiliitoista riippumattoman työttömyyskassan jäsenmaksun.

Työsuhde-etua myönnettäessä työnantajan on kohdeltava työntekijöitä syrjimättömästi, työ- ja elinkeinoministeriössä työskentelevä Kröger sanoo.

Suomen Yrittäjät kehotti tiistaina jäsenyrityksiä harkitsemaan, voivatko ne maksaa henkilökuntaetuna työntekijöidensä työttömyyskassan jäsenmaksun, jos he liittyvät Yleiseen työttömyyskassaan YTK:hon.

Krögerin mukaan työnantajan on yhdenvertaisuuslain mukaan kohdeltava työntekijöitä syrjimättömästi. Lisäksi työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei erilaiseen kohteluun ole hyväksyttävää syytä. Ammattiliittoon kuuluminen ei sellaiseksi kelpaa.

Jos työntekijä kuuluu ammattiliiton työttömyyskassaan, hän on todennäköisesti myös ammattiliiton jäsen. Jos työnantaja järjestäytymisen perusteella kohtelee työntekijöitä eri tavoin, se on lähtökohtaisesti kiellettyä syrjintää, Kröger sanoo.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on lainmukaisuudesta eri mieltä.

Kyllä työnantaja voi päättää, mitä henkilöstöetuja tarjoaa. Työntekijä päättää sitten, käyttääkö näitä etuja vai ei.

SAK ja Akava arvostelevat Suomen Yrittäjiä siitä, että se tavoittelee ehdotuksellaan työntekijöiden järjestäytymisen rapauttamista tai murentamista.

Perussuomalaisten viestintää hoitava työmies Matti Putkonen syyttää Suomen Yrittäjiä siitä, että se on alkanut rahan voimalla houkutella työntekijöitä hylkäämään ammattiliittonsa.

Päätavoite on vetää matto alta työehtosopimusten yleissitovuudelta, Putkonen sanoo.

Trump teki sen, mitä pelättiin, mutta voiko uhka­peli Iranin kanssa sittenkin toimia?

Helsingin Sanomat 9.5. 2018

Trumpilla tuntuu olevan lähes pakkomielteinen yritys purkaa kaikki Obaman suurimmat saavutukset terveydenhoidosta Pariisin ilmastosopimukseen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki sen, mitä pelättiin: ilmoitti Yhdysvaltain irrottautuvan Iranin ydinsopimuksesta, jonka Yhdysvallat solmi vain vajaa kolme vuotta sitten. Samalla Trump ilmoitti uusista, entistä kovemmista Iranin-vastaisista pakotteista.

On liian aikaista sanoa, mitä tästä seuraa. Jatkaako Iran sopimuksen noudattamista siinä toivossa, että voisi tehdä kauppaa eurooppalaisten kanssa? Uhmaako se Yhdysvaltoja aloittamalla ydinohjelman uudestaan?

Hyvä syy vastustaa sopimusta on se, että se on kaukana täydellisestä. Tämän myöntävät myös eurooppalaiset – ja kovan luokan suomalainen ydinaseasiantuntija Olli Heinonen, joka toimi pitkään YK:n atomienergiajärjestö IAEA:n johtotehtävissä.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin vaimo Melania Trump on julkistanut lasten hyvinvointiin tähtäävän ohjelman, jota aikoo ajaa maansa ensimmäisenä naisena.

Demokraatti 8.5. 2018

Trumpin mukaan ohjelma keskittyy lasten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kohentamiseen sekä nettikiusaamisen ja huumeriippuvuuden ehkäisyyn.

Melania Trump on puhunut aiemminkin halustaan suojella lapsia nettikiusaamiselta ja sosiaalisen median muilta haittapuolilta.

Tämä on herättänyt myös kritiikkiä Yhdysvalloissa, sillä presidentti Trump tunnetaan kärkkäistä some-kommenteista, joista osaa on pidetty suoranaisena kiusaamisena.

Työllisyys kasvaa nyt hurjaa vauhtia – ketkä ovat saaneet töitä viime vuosien aikana?

Yle Uutiset 8.5. 2018

Työuria pidentämään pyrkivä eläkeuudistus astui voimaan vuoden 2017 alussa. Sillä on todennäköisesti ollut jonkin verran vaikutusta. Kehitys on kuitenkin ollut käynnissä jo pidempään, sanoo Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi.

#VeikkoRömppänen alias #JaakkoTeppo

A post shared by DPK-News (@dpknews) on

Samaan ikäryhmään ja sen hankalaan alkuun työmarkkinoilla ovat kiinnittäneet huomiota myös muun muassa Suomen Pankin asiantuntijat, joiden niin kutsutun Y-sukupolven tulokehitys uhkaa jäädä heitä edeltäneistä sukupolvista. Ongelma koskee erityisesti nuoria miehiä.

Nuorten työllistymisen edistämiseksi hallitus on esittänyt alle 30-vuotiaiden määräaikaisten työsuhteiden helpottamista.

SDP, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto syyttävät välikysymyksessään hallitusta nuorten työntekijöiden oikeuksien polkemisesta. Ehdotusta on arvosteltu myös sen mahdollisesti sisältämistä perustuslaillisista ongelmista.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on esittänyt, että työllisyysasteen pitäisi kokonaisuudessaan nousta tulevaisuudessa yli 80 prosentin, jotta suurten ikäluokkien kasvavista hoivamenoista selvittäisiin.

Timo Soini väläyttää ehdokkuutta eurovaaleissa – "Laaja maalaisliitto on hyvä aate"

Maaseudun Tulevaisuus 7.5. 2018

Timo Soini haluaa koota alkiolaiset voimat ja lupaa puolustaa maatalouden kansallisia tukia, jos EU-tukia vähennetään.

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) puhisee, kun alkaa MT:n haastattelussa puhua EU:n budjettikehyksestä.

"Lunta tuli tupaan, ei hyvänen aika. Kun tällaisia uutisia tulee, tulee mielenhäiriö, pitäisikö Euroopan parlamenttiin lähteä tosissaan pyrkimään ja mennä sinne kertomaan mistä on kyse", Soini sanoo.

Se on ainoa viittaus, minkä hän nyt antaa tulevaisuudestaan.

"Olen sanonut, että katson syksyllä missä asennossa elämäni on. Eduskunta- ja eurovaalit ovat mahdolliset, maakuntavaaleihin en lähde. Syksyllä ollaan viisaampia."

Soini on saanut nyt lähes vuoden hoitaa rauhassa ulkoministerin tehtävää. Puoluetta johtavat muut.

"Se on ollut hyvin virkistävää", hän tuumaa.

Soinin mielestä EU:n pitäisi nyt uudistua kun se Britannian lähtiessä on mahdollista.

"Ja mitä tekee komissio? Lisää rahaa samoihin rakenteisiin, ei hyvänen aika."

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona ensimmäisen version vuosien 2021–2027 budjettikehykseksi. Se esitti budjetin kasvattamista ja EU:n tehtävien lisäämistä.

"Ei se niin voi olla, että maksetaan miljarditolkulla enemmän jotta saadaan muutama sata miljoonaa euroa maatalouteen. Maksetaan vähemmän ja tuetaan maatalous kansallisesti."

Oikeusoppineet Minna Helteen toiminnasta: ”Vaaransi ilmiselvästi häneltä edellytetyn puolueettomuuden”

Uusi Suomi 6.5. 2018

Prosessioikeuden emeritusprofessori Jyrki Virolainen arvioi valtakunnansovittelija Minna Helteen puolueettomuuden vaarantuneen, kun hän neuvotteli Teknologiateollisuuden palvelukseen siirtymisestä samaan aikaan rakennusalan työriidansovittelun kanssa.

Saint-Tropez harbour. #sainttropez #sailingboat #cotedazur #sunset #winter

A post shared by Minna Helle (@minnahelle) on

Valtakunnansovittelijan työriitasovittelun aikana käymät neuvottelut työnantajapuolen merkittävään tehtävään siirtymisestä vaaransivat ilmiselvästi häneltä edellytyn puolueettomuuden, Virolainen kommentoi Twitterissä.

Hän nostaa esiin myös työoikeuden professori Seppo Koskisen Ylelle antaman lausunnon. Koskinen sanoi, että Minna Helteen siirtyminen kesken kauden työnantajapuolen palvelukseen on hyvin ongelmallinen asia puolueettomuuden kannalta.

Tesla oli suuruudenhullun pääomistajansa lupaus paremmasta maailmasta, ja yhtiö sysäsi koko autoteollisuuden kohti uutta – mutta sen ainutlaatuisuuden päivät ovat luetut

Helsingin Sanomat 5.5. 2018

Suomen sähköautomarkkinoilla Teslan asema on ollut erityinen, mutta uudet mallit ja hankintatuki luultavasti nakertavat sen ylivaltaa.

YHDYSVALTALAINEN sähköautojen valmistaja Tesla Motors on ollut tänä vuonna jälleen toistuvasti otsikoissa Suomessa ja ulkomailla.

Tesla lopetti palkanmaksun toimitusjohtajalleen, Tesla ampui sähköauton Maan kiertoradalle, Tesla ilmoitti jättitappioista, Tesla päihitti myynnissä saksalaiset premium-mallit, Teslan robottiauto ajoi kolarin, Teslan tehdastyöntekijöitä sorretaan, Teslan uusi malli viivästyy...

Tesla sitä, Tesla tätä. Kaikki uutiset eivät ole mairittelevia, mutta moni autonvalmistaja olisi mielissään moisesta näkyvyydestä. Harvan yrityksen vaiheita seurataan yleisviestimissä yhtä tarkkaan.

Joidenkin mielestä tolkuttoman tarkkaan. Tavallinen keskiluokkainen suomalaisautoilija saa aivan perustellusti kysyä, miksi: harvallahan on varaa laittaa sataatuhatta euroa autoon, ja Suomessa Tesloja ja täyssähköautoja ylipäänsä on varsin vähän.

Tuotantomäärien perusteella Tesla on pieni tekijä, eikä sen siirtymä kalliista premium-autoista kohti halvempia volyymimalleja ole onnistunut suunnitellusti. Pitää myös muistaa, että Tesla on yhä tappiollinen yritys.

Uranuurtaja uhkaa ennen pitkää jäädä jalkoihin, kun autoalan mammutit, kuten Volkswagen- ja Daimler-konsernit tytäryhtiöineen, saavat sähköautotuotantonsa kunnolla käyntiin.

Ja kyllä ne saavat: joidenkin arvioiden mukaan maailman uusien autojen markkinoista yli puolet koostuu sähköautoista vuoteen 2040 mennessä.

Onko Liike Nyt ehdolla eduskuntavaaleissa?

Liike Nyt uutiskirje 4.5. 2018

Mahdollisesti. Liike elää sen mukaan, millainen tarve sille on ja miten ihmiset lähtevät siihen mukaan. Liikkeen tavoite on muuttaa tapaa, jolla politiikkaa tehdään.

Tuleeko Liike toimimaan useilla kielillä?

Kyllä. Liike kannattaa kansainvälistä ja monikulttuurista Suomea. Vielä näin aluksi toimimme pääasiassa suomeksi. Julkaisemme pian sivut, joissa meistä kerrotaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Haluamme mukaan ihmisiä kaikista kulttuureista ja kielellisistä taustoista.

Mitä poliittisia linjauksia Liike edistää?

#LiikeNyt

A post shared by DPK-News (@dpknews) on

- Jokaisesta on pidettävä huolta
- Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut
- Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla
- Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa
Liikkeessä vallitsee ns. parhaan argumentin ajatus, eli jos joku perustelee asian hyvin, olemme valmiita muuttamaan näkemyksiämme ja toimintatapaamme.

Miten varmistatte, että keskusteluun osallistuvat henkilöt ovat olemassa? Miten ehkäisette roskapostin ja trollaamisen?

Käytämme apunamme teknologiaa. Lisäksi moderoimme sivuillemme tulevia kommentteja ja poistamme asiattomasti käyttäytyvät henkilöt.

Legendaarinen Pressiklubi lopettaa, tilalle uudenlainen ajankohtaisohjelma

Yle Uutiset 3.5. 2018

Vuodesta 2005 lähtien Ylen kanavilla pyörineen Pressiklubin tilalle perjantai-illan ohjelmapaikalle nousee uusi ajankohtaisohjelma, Sannikka & Ukkola.

Yleisradion Pressiklubin kuluva kevätkausi jää ohjelman viimeiseksi. Vuodesta 2005 lähtien tehtyä ajankohtaisohjelmaa on juontanut viimeksi Sanna Ukkola. Pressiklubin tilalla perjantai-illan ohjelmapaikalla aloittaa ensi syksynä uusi ajankohtaisohjelma Sannikka & Ukkola.

Pihlajamäen mukaan Sannikka & Ukkola on perinteisiin ajankohtaisohjelmiin verrattuna vauhdikkaampi ja yllätyksellisempi. Toinen muutos on se, että uusi ohjelma rakentuu entistä vahvemmin juontajien persoonien varaan. Tuottajana aloittaa aiemmin Yle Kioskin tuottajana työskennellyt Nora Kajantie.

Kantsisko @marjasannikka & @Sukkola ylläolevaa tyyliä pitää mielessä kun suunnittelette uutta formaattia. Nuorten kosiskelu ajankohtaisohjelmien katsojiksi on kuolleena syntynyt ajatus.

Näin Unkarin media mureni ja viimeinenkin riippumaton lehti lakkautettiin – ”Ihmiset eivät enää lue lehtiä, he uskovat, mitä haluavat”

Helsingin Sanomat 3.5. 2018

Euroopan lehdistönvapaus heikkenee vauhdilla. Yksi räikeimmistä tilanteista on Unkarissa, jossa media on tiukasti pääministeri Viktor Orbánin lähipiirin hallussa. Hallituksen arvostelijat leimataan julkisesti valtion vihollisiksi. Journalismi ei merkitse enää mitään, sanoo Unkarin juuri lakkautetun viimeisen riippumattoman sanomalehden toimittaja Csaba Lukács.

Budapest. Mikään ei ole niin surullinen paikka kuin tyhjentyvä toimitus, Csaba Lukács sanoo.

Lukács tarjoisi kahvia, mutta kahviautomaatti haettiin edellispäivänä pois. Lukács pakkaa tavaroitaan. Pahvilaatikossa on papereita, H&M:n muovikassissa kaikenlaista, mitä nyt työpaikalle kertyy vuosien varrella.

Lukács työskenteli 18 vuotta unkarilaisen Magyar Nemzet -sanomalehden kriisialuejournalismiin erikoistuneena ulkomaantoimittajana ja pääkirjoitustoimittajana. Työt loppuivat Unkarin parlamenttivaaleja seuraavana päivänä.

Euroopan lehdistönvapaudelle viime vuodet ovat olleet synkkiä. Unkari ei ole ainoa EU-maa, jossa hallitus hyökkää räikeästi toimittajia ja riippumatonta mediaa vastaan.

Pääministeri Viktor Orbánin hallitus on viime vuodet muuttanut medialakeja ja mainostulojen verotusta, puuttunut median omistukseen ja ottanut keskeiset viestimet omaan kontrolliinsa. Esimerkiksi Orbánin lähipiiriin kuuluva oligarkki Lőrinc Mészáros omistaa yli 190 paikallislehteä, ja niihin poliittinen sisältö tuotetaan yhdessä ja samassa paikassa.

”Mészároksen lehdillä on yhteinen propagandatoimitus, joka tuottaa joka päivä 4–5 sivua poliittista sisältöä kuhunkin lehteen. Kaikissa lehdissä on tämä sama sisältö, joka on sisäministeriön hyväksymää”, Lukács sanoo.

Kun vaikenet törkeyksistä, annat somen tai bussin räyhääjälle luvan jatkaa Suomen suistamista sota­tilaan, sanoo sanan­vapautta vaalivan klubin uusi puheen­johtaja

Raivon aikakausi on lähellä, Pen-klubin uusi puheenjohtaja Venla Hiidensalo sanoo.

Mutta Suomessakin pitäisi olla paremmin. Paljon paremmin. Sitä mieltä on kirjailija Venla Hiidensalo, sanan­vapautta vaalivan Pen-klubin Suomen-osaston puheenjohtaja. Hän aloitti tehtävässä helmikuussa.

Tällä tiellä Suomi nyt on Hiidensalon näkökulmasta. Puheet kärjistyvät ja uhkaavat johtaa meidät raivon aikakauteen.

”Suomen sisällissota lähti eskaloitumaan vihapuheesta, samoin tapahtui etnisten ja poliittisten vähemmistöjen vainoamiselle natsi-Saksassa”, Hiidensalo toteaa. ”Joten mitenkään merkityksettömästä seikasta ei ole kyse.”

Toriparlamentti kommentoi: Tilanne ei ole huolestuttava vain Unkarissa. Suomessa on samansuuntaisia pyrkimyksiä tiedonvälityksen rajoittamisesta esitetty Perussuomalaisten @Persut ja Sinisten @SiniTulevaisuus suunnalta. Sinisten sanomisilla ei ole juurikaan painoarvoa 1 piste 5 prosentin kannatuksella.

Kauvatsalaisen Juvelan maatilalla asuvat sirkat syövät Arabian lautasilta – "Ne ovat hiukan kronkeleita"

Satakunnan Kansa 3.5. 2018

Jussi-Pekka Juvela kulkee mieluummin aallonharjalla kuin jälkijunassa. Siksi hän päätti ryhtyä kasvattamaan kotisirkkojakin. Maatalouden sivuelinkeinoksi sirittämö sopii hyvin.

Valjashuone on remontoitu viime talvena sirittämöksi, jonka seinillä on hyllyjä, hyllyillä muovilaatikoita ja muovilaatikoissa kotisirkkoja. Kaikissa laatikoissa ei vielä sirise, mutta elämää niissä on silti. Ensimmäiset sirkat muuttivat Kauvatsalle helmikuussa.

Juvela alkoi pohtia uusia vaihtoehtoja maatalouden sivuelinkeinoiksi jo viime syksynä, kun viljelyvuosi oli ollut tavallista hankalampi.

Viime vuonna oli niin märkää, että kaikki piti tehdä hitaasti. Kun ajaa hitaasti traktoria, on aikaa miettiä. Ajattelin, että sirkkojen kasvatus voisi olla tähän meidän systeemiimme ihan sopiva.

Valtakunnansyyttäjä: Mikko Paaterolle, Jukka Riikoselle ja Lasse Aapiolle virkarikossyyte

Demokraatti 2.5. 2018

Valtakunnansyyttäjän ilmoittaa, että ex-poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle, Helsingin ex-poliisipäällikkö Jukka Riikoselle ja Helsingin poliisilaitoksen päällikölle Lasse Aapiolle tulee virkarikossyyte laiminlyönneistä tietolähdetoiminnassa.

Kaikkia kolmea syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kaikki ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Poliisijohdon syytteet liittyvät Helsingin huumepoliisissa epäiltyihin laiminlyönteihin tietolähteiden kirjaamisessa ja tietolähteiden rekisteröimisessä.

Jutun keskiössä on 13 vuoden tuomion saanut Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio, jota myös syytetään virkarikoksesta jutussa.

Kanta irtisanomisiin jakaa kansaa kahtia

Savon Sanomat 1.5. 2018

Uutissuomalainen on teettänyt Tietoykkösellä kyselyn, jonka mukaan vastanneista peräti joka toinen olisi valmis helpottamaan kaikkien yritysten mahdollisuuksia irtisanoa työntekijä henkilöön liittyvillä perusteilla

Sellaisia perusteita voivat olla velvollisuuksien laiminlyönti, epäasiallinen käytös tai luvaton poissaolo. Noin joka kolmas katsoi, ettei irtisanomisia pidä helpottaa yli sen, mitä hallitus on kaavaillut. Noin joka viides ilmoitti, ettei ota kantaa.

Ensimmäinen askel Koreassa: Etelä-Korea poistaa propagandakaiuttimet Pohjois-Korean rajalta

Uusi Suomi 30.4. 2018

Etelä-Korean armeija kertoi maanantaina, että se poistaa kaikki kovaääniset Pohjois-Korean rajalle asentamansa propagandakaiuttimet. Kaiutinten poistaminen on ensimmäinen askel, joka toteuttaa Koreoiden viime viikolla aikaan saamaa sopimusta. Asiasta kertoo eteläkorealainen valtiota lähellä oleva uutistoimisto Yonhap.

Pohjois- ja Etelä-Korea sopivat perjantaina päättävänsä 68-vuotisen sotatilansa ja tekevänsä muodollisen rauhansopimuksen tänä vuonna.

”Kenen hyöty on, että mennään toiselle alalle tekemään töitä?” – Aktiivimallin tietoja kerännyt SAK jatkaa arvostelua

Uusi Suomi 30.4. 2018

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n jäsenistä vain 47 prosenttia on täyttänyt aktiivisuusehdon ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. SAK kertoi asiasta perjantaina työttömyyskassoistaan keräämiensä tietojen perusteella.

Ehto on ollut helpompi täyttää aloilla, joilta pätkätöitä löytyy. Esimerkiksi palvelu- ja rakennusaloilla ehto jää täyttymättä noin kolmasosalla, kun teollisuudessa vastaava osuus on noin 60 prosenttia, SAK:n työehdot-osaston johtaja Annika Rönni-Sällinen sanoi Ylen Ykkösaamussa maanantaina.

Myös työttömän ikä ja asuinpaikka näyttäisivät SAK:n mukaan vaikuttavan aktiivisuusehdon täyttymiseen. Erityisesti yli 50-vuotiaat työttömät ovat huonossa asemassa.

Aktiivisuusehdon täyttymisen vaatimuksena on se, että työtön on 65 maksupäiväjakson aikana 18 tuntia palkkatyössä, ansaitsee yrittäjätuloa 241 euroa tai on viisi päivää TE-toimiston palveluissa, jotka edistävät työllistämistä.

Lukijat tyrmistyivät Ylen päätöksestä: ”Meillä leikitään intiaaneja ja hypitään leikkinuotion ympärillä jatkossakin”

Iltasanomat 30.4. 2018

Miksi lasten lämminhenkinen suosikki muuttui Ylessä rasistiseksi hahmoksi, lukijat ihmettelevät.

Tv-katsojat tyrmistyivät Ylen päätöksestä hyllyttää suositun lastenohjelman Herra Heinämäen jaksot. Hyllytykseen vaikutti ohjelman intiaanihahmo ja intiaanipäälliköstä käyty Twitter-keskustelu.

Saimme palautetta, ettei tämä ole korrektia enää tänä päivänä, Ylen lasten ja nuorten ohjelmien päällikkö Teija Rantala perusteli aiemmin IS:lle. (Jaksot siirretään Elävään arkistoon, ja niihin pääsee jatkossa käsiksi Lasten Areenasta oman kuvakkeensa kautta, kertoo Ylen lasten ja nuorten ohjelmien päällikkö Teija Rantala.)

Tästä eteenpäin Herra Heinämäen ohjelmaa ei myöskään enää nähdä Pikku Kakkosessa, Rantala kertoo.

Rantalan mukaan Yle teki päätöksen. Siihen johti sarjan intiaanipäähinettä käyttävästä sivuhahmosta, intiaanipäällikkö Punanatasta käyty Twitter-keskustelu.

Nyt puhuu Herra Heinämäen luoja Heikki Salo: Yle mieluummin tuhoaa hahmon kuin keskustelee asiasta

Intiaanipäällikkö Punanata on ollut ohjelmassa 20 vuotta, muistuttaa Herra Heinämäen tekijä Heikki Salo.

Säveltäjä, lauluntekijä Heikki Salo kertoo, ettei Yle keskustellut asiasta ohjelman käsikirjoittajien, säveltäjän ja muiden tekijöiden kanssa.

Salo kuvaa linjaa tylyksi.

Tuo jollakin tavalla kuvastaa sitä, ettei Yle välitä, mikä on Herra Heinämäen ja Lato-orkesterin suhde lapsiin. Ne mieluummin tuhoavat hahmon kuin suostuvat keskustelemaan asiasta.

Heikki Salo lisää, ettei Ylen hyllytyspäätös pysäytä Herra Heinämäkeä.

Yle reagoi niin, että se vetää ne vain pois. Se tarkoittaa sitä, että ne eivät halua leikkiä tai keskustella asiasta. Se on kummallista. Tuohan on ihan Neuvostoliittoa. Asia ratkaistaan vetämällä hahmo lasten ulottuvilta.

Lukijan Punanahka kommentti: Kun Yle on niin herkkänahkainen, että Twitter keskustelun perusteella päättää mitkä ohjelmat ovat soveliaita esittää, mitä jos Twitter kansa päättäisi Teija Rantalan ja Ville Vilenin olevan liian ahdasmielisiä sananvapaudenvastustajia ja vaatisi heidän erottamistaan.

Amerikkalaissenaattori haluaa esittää Suomen maana, josta Yhdysvaltojen...

Iltasanomat 30.4. 2018

Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokkuudesta Hillary Clintonia vastaan kamppaillut senaattori Bernie Sanders julkaisi torstaina sosiaalisessa mediassa videon, jossa Suomi esitetään maana josta Yhdysvaltojen kannattaisi ottaa mallia monessa asiassa.

Yli neljäminuuttisella videolla Yhdysvalloissa asuva toimittaja-tietokirjailija Anu Partanen selittää, kuinka suomalainen yhteiskunta toimii, ja mitä etuja sillä on amerikkalaiseen järjestelmään verrattuna.

Katsokaa mitä Suomi, maailman onnellisin maa, tekee. Jos Suomi pystyy tarjoamaan kaikille terveydenhuollon, ilmaisen yliopisto-opetuksen kaikille ja edullisen päivähoidon, miksi Yhdysvallat ei pysty?, Sanders kysyy videon yhteydessä julkaisemassa viestissään.

Paavo Väyrysen tilanne puhuttaa: ”Kyse jostain ihan muusta kuin juridiikasta”

Uusi Suomi 29.4. 2018

Liike Nytin perustajiin kuuluva viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner arvioi, ettei europarlamentaarikko Paavo Väyrysen paluuta eduskuntaan voida estää.

Tuo Väyrysen paluu on kyllä ihan selvä. Eduskunnan työjärjestys puhuu paluusta kun Euroopan parlamentin jäsenyys päättyy. Ei siellä ole syitä eritelty. Päättyykö parlamentin kausi vai eroaako itse, ei tuolle ole asetettu laissa tai työjärjestyksessä suoraa merkitystä. Merkitystä yritetään nyt luoda tulkinnan kautta, aikaisemmin SDP:n puoluesihteerinä ja kansanedustajana toiminut Jungner kommentoi Facebookissa.

Väyrynen kertoi keskiviikkona palaavansa eduskuntaan kesäkuussa. Väyrynen kertoi samalla luopuvansa eduskuntaan palatessaan keskustan jäsenyydestä ja kunniapuheenjohtajuudesta sekä irtautuvansa hallituksen sote-uudistuksesta.

Kansanedustajan oikeus olla edustaja on meidän demokratiassa pyhä. Tässä tapauksessa siis Väyrysen oikeus, ei Kärnän joka on vain varaedustaja, hän toteaa.

#Kosminenilta - elämää suurempia kysymyksiä maailmankaikkeudesta

Kysy mitä tahansa avaruudesta ja maailmankaikkeudesta! Kosminen ilta kokosi yhteen satoja avaruudesta innostuneita. Vastaamassa olivat Esko Valtaoja, Anne Lähteenmäki, Hannu Kurki-Suonio ja Sissi Enestam. Tilaisuus järjestettiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 6.4.2018.

Minä ja kaikki Kimit

Helsingin Sanomat 29.4. 2018

Toimittaja Katriina Pajari vietti 11 päivää Pohjois-Koreassa ja kirjasi hämmentäviä havaintoja maailman sulkeutuneimmasta maasta.

Pjongjangin lentokentällä matkalaukun sisältö käydään läpi tavara kerrallaan. Tullivirkailija kirjaa elektroniikkalaitteet koneelle. Käteisen määrä pitää ilmoittaa.

Noin neljätuhatta euroa. Etu­käteen varoitettiin, että paikan päältä ei saa mistään rahaa.

”Onko gps-paikannuslaitteita?” tummanvihreään koppalakkiin pukeutunut tullimies kysyy ilmeettömästi. Ei ole.

Edessä seisovalta kiharatukkaiselta mieheltä viedään viiden cd-levyn nippu. Vitsailemme jonossa, ettei Pohjois-Koreaan saa tuoda huonoa musiikkia. Pilkka osuu omiin: tarkastaja poimii selkärepustani pinkan aikakauslehtiä ja yhden Elena Ferranten romaanin ja viittoo tulemaan perässään.

Mene, huitoo lentokentälle vastaan lähetetty valvoja. Kävelen tarkastajan perässä sivutiskille, ja hän alkaa selata ET-lehteä sivu kerrallaan. Sisältö ei kaiketi ole riski, sillä mies ojentaa lehtipinon takaisin.

Tervetuloa Pohjois-Koreaan.

Ensivaikutelmia: Sähköpyöriä on todella paljon, ja hampaat ovat varakkaillakin silmin nähden huonossa kunnossa.

Talot ovat värikkäämpiä kuin odotin, vaaleanpunaisia, valkoisia ja vihreitä. Ne pitää maalata parin vuoden välein, sillä hiilipöly tummentaa pinnat nopeasti. Kuulin siitä jo vuosi sitten kaupungissa asuvalta suomalaisperheeltä, ja nyt näen­ sen itsekin. Hiilivoimala pöllyttää savua aamusta yöhön aivan Pjongjangin keskustan kupeessa.

Pohjois-Korea on yksi maailman suljetuimmista valtioista. Siellä asuu noin 24 miljoonaa ihmistä, joista Pjongjangissa noin kolme miljoonaa. Tarkkoja lukuja ei ole kerrottu.

Jo ensimmäisinä iltoina pää on pyörällä. Meille puhutaan jatkuvasti ystävyydestä, joka isäntien ja toimittajaryhmän välillä vallitsee. Toinen valvojistamme, herra Kim, puhuu ystävällisyydestä valtion­ viestintäviraston suulla:

”Meille tulee tänne paljon ulkomaalaisia, jotka haluavat pitää kiinni ennakkoluulojensa mukaisesta kuvasta Pohjois-Koreasta. Emme me esimerkiksi ole mitenkään erityisen suljettu maa, vaikka niin sanotaan. Tänne voi tulla kuka tahansa, jolla on ystävälliset ja avoimet aikeet. Ulkomaisia yrityksiä toimii nytkin jo vaikka kuinka paljon. Sosiaalisessa mediassa on ihmisiä, jotka tahallaan kertovat valheita.”

Ja vielä: ”Me kohtelemme teitä ystävinä. Kohdelkaa tekin meitä. Kertokaa totuus siitä, mitä näette Pohjois-Ko­reassa.”

YK on kuvannut Pohjois-Korean ihmisoikeusloukkauksia vertaansa vailla oleviksi rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.

Lukijan AMatti kommentti: Käytännössä diktatuurissa vierailevat turistit kuitenkin tukevat diktatuuria, kuten toimittaja jutun lopussa arveleekin. Turistit tuovat suljetulle maalle juurikin sitä kipeästi tarvittua kovaa valuuttaa, jonka avulla voi ostaa Mersuja ja brändituotteita eliitille ja maksaa ydinaseteknologiasta ja muihinkin aseisiin tarvittavista materiaaleista.
Kim Jon Ung

Pohjois-Korean rauhanhieronta koskettaa monia maita: Kiina hämmentyi, Yhdysvallat innostui ja Japani harmistui – mangovanukkaasta

Helsingin Sanomat 28.4. 2018

Koreoiden rauhanhieronta ei koske vain kahta Koreaa. Pelissä on muidenkin maiden intressejä.

Pohjois-Korean tilanne kiinnostaa hyvin paljon esimerkiksi sen naapurimaata Kiinaa.

Suljettua diktatuuria ahdistavat pakotteet, joita YK ja eri valtiot ovat sille asettaneet. Ehdoksi pakotteista eroon pääsylle on asetettu ydinaseohjelmasta luopuminen. Pohjois-Korea ei kuitenkaan todennäköisesti ole valmis luopumaan ydinaseistaan kokonaan, koska se katsoo ydinasepelotteen olevan eräänlainen henkivakuutus, joka estää muita hyökkäämästä.

Viime viikon lauantaina Pohjois-Korea kuitenkin ilmoitti lopettavansa ydinaseiden testaamisen ja sulkevansa ydinkoekeskuksensa Punggye-rissä. Myönnytyksen taustalla voi olla se, että Pohjois-Korea katsoo ydinaseohjelmansa olevan jo niin pitkällä, ettei asetestejä tarvita, ainakaan lähiaikoina.

Vaikka Pohjois-Korean oletetaan puheissaan liioittelevan aseidensa tehoa, sen ydinaseohjelma näyttää joka tapauksessa edistyneen viime vuosina hyvin nopeasti.

Ilmoittaessaan ydinasetestien keskeyttämisestä Pohjois-Korea ilmoitti samalla, että se aikoo ”keskittää kaikki ponnistelut voimakkaan sosialistisen talouden rakentamiseen ja ihmisten elintason merkittävään parantamiseen”. Pohjois-Korea kertoo siis kehittävänsä talouttaan.

Liikkumiseen on tulossa mullistus, joka tekee utopioista todellisuutta – Näin liikenne katoaa maan pinnalta ja New York voi olla vain tunnin päässä

Helsingin Sanomat 27.4. 2018

Maapallo on käymässä ahtaaksi. Ruuhkat ja ympäristöongelmat ajavat kulkuvälineet maan alle ja ilmaan.

Vuosisadan lähestyessä loppuaan maaliikenne on siirtynyt tunneleihin, pilarien päälle ja taivaalle. Silloin kun ei kuljeta putkessa, lennetään ilmakulkuneuvoilla, joita on tarjolla henkilökohtaisista lentoaluksista ääntä nopeampiin suihkukoneisiin ja ilmalaivoihin.

Tiet ovat kadonneet maan pinnalta. Vain pieniä pätkiä moottori- ja maanteitä on säilytetty museoina.

Tulevat sukupolvet käyvät ihmettelemässä niitä samalla tavoin kuin nykyturistit matkaavat katsomaan Kiinan muuria tai Rooman muinaista Via Appiaa. Miten merkillistä infrastruktuuri vielä 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla olikaan!

Tällainen visio on villi muttei utopiaa. Maapallo on käymässä ahtaaksi. Kasvavan väestön elättäminen vaatii jokaisen käyttökelpoisen neliömetrin, joten maata ei ole varaa haaskata asfaltin alle.

Vuonna 2016 iso kansainvälinen tutkijaryhmä arvioi Science-lehdessä maailman tieverkoston pituutta eri tutkimusten mukaan.

OpenStreetMapin laskelmassa tiestöä oli 36 miljoonaa kilometriä. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun keräämien tietojen mukaan teitä on jo 64 miljoonaa kilometriä.

Seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana niitä rakennetaan lisää 25 miljoonaa kilometriä, laski puolestaan toinen tutkijajoukko Science-lehdessä vuonna 2017.

2040-luvun lopulla maanteitä on jo 60–90 miljoonaa kilometriä. Niitä pitkin kulkee kaksi miljardia kulkuneuvoa. Ruuhkat pahenevat, meno hidastuu. Kulkuneuvot meluavat, sylkevät pakokaasuja, tappavat eläimiä ja levittävät vahingollisia vieraslajeja.

Lisäksi tieverkosto rikkoo luonnon ekosysteemejä, kuten metsiä. Vaikka noin neljä viidesosaa Maan maapinnasta on edelleen tietöntä, tiet sirpaloivat sen 600 000 palaseen. Yli puolet niistä on alle neliökilometrin kokoisia.

Teitä on myös tehty varta vasten hyödyttämään metsätaloutta, mikä vähentää monimuotoisuutta. Metsiä hävitetään tai niiden lajikirjoa heikennetään.

Ei ihme, että liikenneinnovaatiot vievät kohti tietöntä maailmaa. Yhtenä vaihtoehtona on siirtää liikenne putkiin, jotka nostetaan pilarien päälle ilmaan tai porataan piiloon maan alle. Putki houkuttaa sekä suunnittelijoita että rahoittajia, koska se on suljettu tila, jossa liikenne on yksisuuntaista. Siksi onnettomuuksien mahdollisuus pystytään minimoimaan ja nopeutta kasvattamaan.

Harkimo (liik) siirretään perussuomalaisten ja keskustan väliin takariviin

Demokraatti 27.4. 2018

Kokoomuksesta eronnut kansandustaja Harry Harkimo on tehnyt ilmoituksen eduskuntaryhmän perustamisesta. Eduskuntaryhmän nimi on Liike Nyt (liik) ja ruotsiksi Liike Nyt -rörelsens riksdagsgrupp (liik).

Eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi kertoo, että sinisistä kokoomukseen loikannut kansanedustaja Kaj Turunen siirtyy edustaja Harkimon entiselle paikalle.

Harkimo siirtyy keskustan ja perussuomalaisten väliin takariviin. Hän istui aiemmin kokoomuksen takarivissä kulmapaikalla.

Liian moni suomalainen elää sosiaalituilla, ja pian edessä on järjestelmän iso remontti – Tällaisia ovat suurten puolueiden suunnitelmat

Helsingin Sanomat 27.4. 2018

Sote-uudistus tulee pian, mutta toinen suuruudistus on jo nurkan takana. Liian moni elää tuilla ja siksi Suomen seuraava suuri poliittinen taistelu käydään kannustinloukkujen purkamisesta.

Oletko jo kyllästynyt sote-uudistukseen? Ei hätää. Seuraava megaluokan järjestelmäuudistus odottaa jo nurkan takana. Ensi vaalikaudella nimittäin uudistetaan loputkin sosiaaliturvajärjestelmästä.

Sosiaaliturva on hyvinvointiyhteiskunnan ydin, tulojen uudelleenjakojärjestelmä, jossa henkeä kohti keskimäärin yli 12 000 euroa vuodessa käytetään eläkkeinä, toimeentulo- ja asumistukina, työttömyysturvana sekä hoivana ja terveydenhoitona tuloerojen tasaamiseen ja palvelujen tuottamiseen.

Suurimmat puolueet ovat asettumassa jo hyvissä ajoin asemiin ensi syksyn ja kevään vaalikeskusteluja ajatellen.

Sosialidemokraatit julkisti oman tukimallinsa, ”yleisturvan”, huhtikuun alussa. Kokoomus on esitellyt ”yleistuki”-nimistä malliaan taustatilaisuuksissa. Vihreiden ”perustulon” päälinjat ovat myös selvillä ja tarkempi malli valmistellaan syksyksi. Keskusta kertoo toistaiseksi vain pari perusperiaatetta ja valmistelee rauhassa malliaan syksyyn asti.

Sellaista mallia, jossa kaikki voittavat ja työnteko aina kannattaa ei yksinkertaisesti ole. Jonkun on siis hävittävä.

”Jos kannustimia halutaan merkittävästi parantaa, se vaatii käytännössä joko sosiaaliturvan tason leikkaamista tai merkittävän määrän lisärahaa”, Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo.


Arkisto » © dpk.fi