25.5
Hallitusneuvotteluissa on eletty tällä viikolla ratkaisevia hetkiä, kun pöydällä ovat olleet ennakolta vaikeimmiksi arvellut kysymykset maahanmuutosta ja ilmastopolitiikasta. Perussuomalaiset haluaa saada varmuuden siitä, että neuvotteluissa löydetään puolueen kannalta tyydyttäviä tuloksia sille tärkeimpiin kysymyksiin. Samalla perussuomalaiset muistuttaa kokoomuslaisia, että se on miltei yhtä suuri puolue ja haluaa sen mukaista kohtelua. Kommentti: Perussuomalaisten vaatimus, että heitä pitäisi kohdella silkki hansikkain kuulostaa melkein uhkaukselta. Petteri Orpon tulisilla hiilillä tanssahtelu voi päätyä pahoihin palovammoihin jos suostuu persujen koviin maahanmuuton leikkauksiin ja kuitenkin valtaosa kansasta suhtautuu maahanmuuttoon myönteisesti eikä halua Suomen vajoavan diktatuuri valtioden tasolle johon Riikka Purra puheissaan haluaisi vajota, vaikka huulet muuta suoltaakin. Jos päätyvät oppositioon, se kertoo vain siitä ettei heillä ole kykyä demokraattisen yhteiskunnan rakentajiksi.
Suomi ponnahti vuonna 2019 Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman myötä kerta heitolla Euroopan ilmastopolitiikan etupulpettiin.
Suomen ilmastolakiin kirjattiin hiilineutraaliustavoitteeksi vuotta 2035, kun EU:lla vastaava tavoitevuosi on 2050.
Nyt Säätytalolla neuvottelevat puolueet kiistelevät siitä, onko Suomen ilmastopolitiikka järkevää vai ei.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi tällä viikolla, että Suomen hiilineutraaliustavoite ei tule toteutumaan. Tämä selviää Purran mukaan pelkästään katsomalla nieluihin liittyviä laskelmia.
Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan Suomen tavoite ei ole typerä, ja vieläpä täysin saavutettavissa. Tavoitteesta lipsuminen tulisi hänen mukaansa myös kalliiksi.
LIIKEMATKAVIISUMILLA Venäjälle yrittäneiden suomalaisten matkaajien viisumimitätöintien ja maahantulokieltojen yhtenä syynä voivat olla viisumien kutsujatahona oleviin venäläisyhtiöihin liittyvät ongelmat.
HS kertoi viime viikolla, että Venäjän rajaviranomaiset ovat mitätöineet yllättäen joidenkin suomalaisten viisumeita, kun nämä ovat yrittäneet ylittää rajaa.
HS:n tietojen mukaan Venäjän raja-asemilla suomalaisten yhdeksi ongelmien syyksi on mainittu se, että viisumissa mainittua kutsujayritystä ei enää löytyisi rajaviranomaisilla olevalta kutsujalistalta.
HS:N SELVITYS venäläisistä kutsujatahoista paljastaa, että yritykset ovat kirjavia ja vaikuttavat lähinnä pöytälaatikkoyhtiöiltä.
Esimerkiksi 47news-uutistoimiston mainitsema Algoritm-Biz on Venäjän verottajan yritysrekisterin mukaan perustettu tammikuussa 2021.
Yhtiön osoitteena on huone moskovalaisessa lähiökerrostalossa, eikä sille ole puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta. Yhtiöllä ei myöskään ole liikevaihtoa, kotisivuja tai työntekijöitä. Kommentti: Näin naapurissa, meno siis jatkuu.
Ja niin ihmisystävälliseksi ja keskustelu taitoiseksi kehuttu. Pinnan alla taitaa kuitenkin kuplia perisuomalainen ihmisviha. pic.twitter.com/11ctfGDEoq
— Akseli Portaankorva (@DPK_News) May 18, 2023
18.5
Venäjä jäädytti Suomen edustustojen pankkitilit Venäjällä. Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan päätös vaikuttaa kiusanteolta. Hän ei usko, että tilien jäädyttäminen liittyy Suomen Nato-jäsenyyteen.
Edustustot eivät voi käyttää Venäjällä pankkitilejään. Edustustojen kulut, kuten vuokra ja laskut, on maksettu kiertoteitse esimerkiksi käteisellä. Tilanne ei Haaviston mukaan vaikuta edustustojen työntekijöiden palkanmaksuun.
Haavisto arvelee, että Venäjän toiminnassa saattaa olla kyse jonkinlaisesta turhautumisesta EU:n toimintaan. Turhautuminen kohdistuu nyt muun muassa Suomeen, joka on mukana EU:n kanssa yhteisessä rintamassa tukemassa Ukrainaa ja vaatimassa Venäjää lopettamaan sotansa.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova kommentoi Suomen Venäjän-edustustojen venäläisten pankkitilien jäädyttämistä tiedotustilaisuudessaan Moskovassa keskiviikkona iltapäivällä.
VENÄJÄN ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova vahvisti tiedotustilaisuudessaan Moskovassa keskiviikkona, että Venäjä on jäädyttänyt Suomen Moskovan-suurlähetystön ja Pietarin-pääkonsulaatin venäläiset pankkitilit.
Zaharova sanoi, että kyse on vastatoimesta. Zaharovan mukaan Venäjän edustustot Suomessa voivat käyttää tiliä vain yhdessä suomalaisessa pankissa. Zaharova ei alustuksessaan kertonut tarkemmin asiasta tai mistä pankista on kyse.
”Olemme ottaneet asian toistuvasti esille ja pyytäneet Suomea purkamaan rajoitukset. Olemme myös varoittaneet useammin kuin kerran, että joudumme ryhtymään vastatoimiin, jos tilanne ei ratkea. Suomen viranomaiset eivät kuitenkaan ole tehneet mitään asian ratkaisemiseksi.”
Kommentti: Torstaina 17.5 Yle A-studiossa kommentoinut moskovan entinen suurlähettiläs Hannu Himanen, "Nyt illan suussa Venäjän suurlähetystö helsingissä julkisti kannanoton jossa se puki tämän toimen ikäänkuin vastatoimeksi niille hankaluuksille joita venäjän suurlähetystöllä helsingissä on ollut omassa maksuliikenteessään. Mutta ne muotoilut jotka tässä tiedotteesa olivat vahvistavat mielestäni, että oikeasti kysymyksessä ei ole vastatoimista vaan venäjän ikään kuin tilannetta eskaloivasta ja jännitettä lisäävästä toimesta."
17.5
Liikkumattomuus on koko yhteiskuntaa uhkaava ongelma. Liikuntatottumukset tulisi ottaa puheeksi terveydenhuollon, apteekkien, sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakaskohtaamisissa.
— Liikkuva aikuinen (@liikkuvaaikuine) May 9, 2023
Miksi se jää usein kuitenkin tekemättä? Tuloksekkaita tapoja puheeksiottoon haetaan Etukenossa.
Liikkumattomuus on Suomessa jo niin suuri ongelma, että se uhkaa koko yhteiskuntaa. Siksi liikuntatottumukset tulisi ottaa puheeksi mahdollisimman usein terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, apteekkien ja jopa työllisyyspalveluiden asiakaskohtaamisissa. Miksi se jää usein kuitenkin tekemättä?
Millaisia tunteita liikkumisen puheeksi ottaminen voi herättää liian vähän liikkuvassa?
Minkä takia on niin hankala puuttua toisen elintapoihin? Miksi on helpompi tarjota lääkettä kuin kannustaa elintapamuutokseen?
Vastauksia muun muassa edellä esitettyihin kysymyksiin sekä tuloksekkaita tapoja puheeksiottoon haetaan keskiviikkona 24.5. klo 10–11.15 maksuttomassa Etukeno-verkkotapahtumassa. Ilmoittaudu tapahtumaan.
Vielä kerran https://t.co/xIxZsWGBM0
— Akseli Portaankorva (@DPK_News) May 13, 2023
#euroviisut
Voittaako cha cha cha, vai #sweden ? #euroviisut #eurovision liverpool2023 Mitä jos #tampere2024 ! https://t.co/pkD3xHT9Kx pic.twitter.com/4t5KV1i6ap
— Akseli Portaankorva (@DPK_News) May 13, 2023
Ja sitten vertailemaan, kuka viittomakielen tulkki tulkitsee Cha cha chan parhaiten. Tässä on BBC:n versio #euroviisut https://t.co/gemNKtzZ26
— Taru (@taraimaro) May 16, 2023
Laulava Eurooppa reagoi vahvasti Loreenin Euroviisu-voittoon sosiaalisessa mediassa.
Suomea edustanut Käärijä eli Jere Pöyhönen jäi toiseksi, vaikka sai Euroviisujen finaalissa yli 130 yleisöpistettä enemmän kuin toiseksi eniten yleisöpisteitä saanut Ruotsin Loreen.
Loreen sai nimittäin asiantuntijaraadeilta lähes 200 pistettä enemmän kuin Käärijä ja vei lopulta voiton yli 50 pisteen erolla. Euroviisujen finaalissa puolet pisteistä muodostuu asiantuntijaraatien äänistä ja puolet yleisöäänistä.
KISAKATSOMOIDEN vahva reaktio asiantuntijaääniin on näkynyt myös sosiaalisessa mediassa, kun ihmiset ympäri laulavaa Eurooppaa ovat käsitelleet julkisesti viisujen lopputulosta.
Kommentti: Ei ole oikein nykyaikaista demokratian mukaista verhojen takaa äänestävät "ammatti" tuomarit nollaavat yleisö äänestäjien tuloksen. Voitaisiin järjestää kaksi äänestystä yleisöäänillä valittaisiin voittaja ja aikaisemmin ns. ammatti tuomarien äänestämä tulos julkaistaisiin yleisö äänestyksen jälkeen. Tällä poistettaisiin "ammatti" tuomarien vaikutus lopputulokseen, mutta antaisi kuitenkin vertailua äänestystulosten kesken.
VALTIO on maksanut pörssiyhtiö UPM:lle 61 miljoonaa euroa yritystukea vuosina 2020–2022. Suurimpien yritystukien saajina on varustamoita ja isoja metsä-, teräs - ja kemianyhtiöitä.
Joukossa on myös pari kysymyksiä herättävää tapausta: Vermon ravirata, joka on saanut kahdeksanneksi avokätisimmät tuet, 18 miljoonaa euroa, kolmen vuoden aikana. Myös Tampereen ravirata kuuluu top 25 -tuen saajiin yhdeksän miljoonan euron potilla.
Raviradat ovat saaneet vuosittain valtion ”tukea keskus- ja maakuntaraviradoille Suomessa”.
– En ymmärrä, mitä markkinapuutetta tässä pyritään korjaamaan, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski ihmettelee.
Pienten ja keskisuurten yhtiöiden top 25 -ryhmässä on peräti yhdeksän ravirataa ja hevoskasvatusalan toimijaa tuen saajina.
Monet tutkijat ja poliitikotkin ovat puhuneet yritystukien haitallisuudesta, mutta toistaiseksi tukien perusteellinen remontoiminen on osoittautunut liian tulenaraksi poliitikoille. Kommentti: On kai se tulenarkaa kun poliitikkojen kaverit ovat heppa bisneksessä.
Suomi kansainvälistyy nopeasti ja haluaa pitää kiinni kansainvälisistä osaajistaan, mutta yritykset vaativat maahanmuuttajilta niin hyvää kielitaitoa, että sen saavuttaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta.
HELSINGISSÄ asuva Martin-Éric Racine, 51, vastaa puheluun virheettömällä suomen kielellä.
Kanadan Québecista lähtöisin oleva Racine on asunut Suomessa yli 20 vuotta ja oppinut kielen vuosien saatossa kysymällä, kuuntelemalla ja lukemalla sanomalehtiä – ja Aku Ankkaa.
ENSIMMÄISTÄ kertaa Racine tajusi suomen kielen taidon tarpeellisuuden kauppareissulla Lappeenrannassa.
Supermarketissa hän yritti kysyä englanniksi iäkkäältä rouvalta, mikä pussilakana on. Rouva kutsui paikalle vartijan, ja hetken ajan Racine uskoi tämän heittävän hänet ulos kaupasta. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan rouva oli pyytänyt nuoren vartijan selittämään tuntemattoman esineen käyttötarkoitusta.
”Maaseudulla ei pärjää ilman suomea, joten panostin kunnolla ja puolessa vuodessa pystyin jo keskustelemaan suomeksi. Kysyin, kysyin ja kysyin”, Racine kertoo.
Husqvarnan tuoteasiantuntija Andreas Berggren esitellessään uusia rajalangattomia NERA-robottileikkureita.
Kommentti: Kätevää, mutta neljän tonnin hinta rajoittaa vielä ostajakuntaa.
Palaute toimitus@dpk.fi © 2003- dpk.fi Ι ARKISTO Ι YouTube Ι Kuntoilijat Ι Eurajoen Veikot Ι Retkeilyreitistö