Sanna Marin yritti avata velka­keskustelun, joka repii jo koko Eurooppaa – ja pian Suomenkin on se käytävä

EUROOPAN pääkaupungeista on viime viikkoina kuultu velansekaista setelitukkujen kahinaa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti tiistaina maan aloittavan mittavan investointiohjelman, jonka tarkoitus on uudistaa Ranskan koko teollisuusjärjestelmä. Maa sijoittaa 30 miljardia euroa muun muassa vetytalouteen, vähäpäästöisten lentokoneiden tuotantoon ja pienydinreaktoreihin.

MARIN myös peräänkuulutti Suomen valtion rahankäyttöä ohjaavien periaatteiden uudistamista. Suomessa kutsutaan ”kehykseksi” puolueiden hallituskauden aluksi yhdessä sopimaa ylärajaa, jonka sisällä hallitus sitoutuu menonsa pitämään, vaikka kuinka tekisi mieli syytää rahaa kaikkeen hyvään ja kauniiseen.

Koronaviruksen iskiessä tämä yläraja heitettiin roskiin, ensimmäistä kertaa lähihistoriassa. Kun kerran pandemian yli päästiin ottamalla velkaa, kysytään Euroopassa nyt, miksi samoin ei voisi tehdä ilmastonmuutoksen kohdalla. Juuri tämän kysymyksen Marin toi Suomeen keskiviikkona.

Seison omien ratkaisujeni takana, leikkausten peruminen on nyt viisikon harteilla – "Totta kai otan kaiken rahan riemulla vastaan"

Veikkausrahakohun keskellä olevalta tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselta (kesk.) kysyttiin keskustan K-studiossa, millaiset välit hänellä on nyt pääministeri Sanna Mariniin (sd.).

MARIN kertoi toivoneensa, ettei Kurvinen olisi pitänyt tiistaina tiedotustilaisuutta rahapelitoiminnan edunsaajien rahoitusleikkauksista, koska tilannetta on määrä käsitellä edelleen hallitusviisikon kesken.

Kurvinen sanoo, että hänellä on eri näkemys Marinin kanssa.

”Uusiutuvaa energiaa ei olekaan”, sanovat tutkijat, joiden mukaan ilmasto­toimemme aiheuttavat sortoa ja päästöjä köyhissä maissa

Etelän köyhiä maita käytetään aurinkopaneelitehtaana ja suojelukohteena pohjoisen tarpeisiin, tutkijat sanovat.

ILMASTOTOIMET etenevät kansainvälisissä kokouksissa, Afrikkaan ja Amazonille kaavaillaan luonnonsuojelualueita ja sijoitukset uusiutuvaan energiaan kasvavat nopeasti.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on kansainvälisen politiikan ykkösaiheita, mutta samalla yltyy arvostelu valittuja keinoja kohtaan.

Helsingin yliopiston globaalin kehityksen tutkimuksen professori Barry Gills ja Oslon yliopiston kehitys- ja ympäristökeskuksen tutkijatohtori Alexander Dunlap kuuluvat joukkoon asiantuntijoita, joiden mielestä ilmasto- ja ympäristötoimista on tullut taas yksi areena, jolla rikkaat pohjoisen maat alistavat globaalia etelää ja rakentavat lisää saastuttavaa tuotantoa.

"Tähti" lehdistön valovoima alkaa hiipua

Niin kävi mediakeisarilta käsky, että koko valtakunnan lehdistössä oli sytytettävä uusi tähti.

Tähden syttyessä kirkastui pian ahneus ja kaikesta sisällöstä oli maksettava.

Nyt he ovat tilanteessa vain kuukausi tilaajat ovat enää lukijoina.

Nopeasti ihmiset huomasivat olevansa loukussa joka ei johtanut kuin tilaus ponnahdusikkunoiden sulkemisen kierteeseen ja välilehtien nastat alkoivat tippua selaimista.

Vain lehdet jotka jatkoivat myös osan sisällönsä jakamista ilmaiseksi jäivät jäljelle.

Harvaan talouteen halutaan tilata kuin yksi digilehti ja on tyydyttävä vaihtoehtoisiin tiedotuskanaviin joita some on pullollaan, Fake News uutisiin. Tiedonvälitys on kaventunut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka sananvapauden perään on rummutettu, hedelmät siitä ovat valuneet vaihtoehto medioiden laariin.

Saamenkäsityöalan yllä lepää synkkä varjo: ostajat ovat kaikonneet, ja syyksi arvellaan keskustelua kulttuurisesta omimisesta

Ympäri maailmaa käydään kiistaa siitä, mikä on kulttuurista omimista ja mikä soveliasta. Julkinen keskustelu ei ole ainakaan helpottanut saamenkäsityöalan tilannetta, päinvastoin. Ratkaisuja alan elävöittämiseksi haetaan nyt monin hankkein.

Saamenmaalla matkailijat ovat kautta aikain ostaneet paikallisia käsitöitä matkamuistoiksi ja käytettäväksi. Nykyaikana tilanne ei kuitenkaan ole enää niin yksinkertainen "tuotteet sinulle, rahat minulle". Keskustelu saamelaiskulttuurin hyväksikäytöstä esimerkiksi matkailussa on ollut ajoittain tiukkaa.

Aiheesta puhutaan alkuperäiskansojen osalta ympäri maailmaa. Keskustelujen nähdään vaikuttaneen intoon ostaa saamelaiskäsitöitä.

– Turistit eivät enää uskalla ostaa saamelaiskäsitöitä. He kyselevät melkein joka korvakorunkin kohdalla, saako sellaista ostaa ja erityisesti saako sitä käyttää. Se on johtanut tilanteeseen, että matkailija ei enää uskalla ostaa saamen käsitöitä, kertoo saamelaisten käsityöntekijöiden Sámi Duodji -yhdistyksen projektityöntekijä Outi Paadar.

Kokemäelle akkualan jätti-investointi – tuo toteutuessaan satoja uusia työpaikkoja

Investoinnin arvo on yli 110 miljoonaa euroa. Laitos aiotaan rakentaa kahdessa vaiheessa. Hanke tukee kaupunginjohtajan mukaan Suomen kansallista akkustrategiaa ja Satakunnan akkuklusteria.

Kokemäelle rakennetaan nikkelihydroksidilaitos. Kokemäen kaupunki ja Æsir Technologies Inc. ovat tehneet aiesopimuksen laitoksen rakentamisesta.

Laitoksen rakentaminen alkaisi suunnitelmien mukaan ensi kesänä ja tehtaan tuotanto alkaisi keväällä 2023. Laitos työllistää alkuvaiheessa noin 20 henkilöä.

– Tämä laitos on ensimmäinen vaihe osapuolten yhteistyöhankkeessa, jonka toinen vaihe käsittää nikkeli-sinkki- akkutehtaan rakentamisen Kokemäelle. Se aloittaa toimintansa vuoden 2024 aikana, kerrotaan yhtiön ja Kokemäen kaupungin tiedotteessa.

Akkutehdas työllistää valmistuessaan noin 400 työntekijää. Investoinnin arvo on noin 110 miljoonaa euroa.

Hus teki teoreettisen laskelman rokottamattomuuden hinnasta: ”Sairaalahoidon kustannukset noin miljardi euroa”

ROKOTTAMATTOMIEN suomalaisten sairastuminen Covid-19-tautiin voi maksaa erikoissairaanhoidossa tulevina vuosina jopa miljardi euroa. Näin on arvioinut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) teoreettisessa laskelmassaan.

Hus lähtee oletuksesta, että jokainen rokottamaton ihminen saa ennemmin tai myöhemmin koronavirustartunnan ja osa heistä päätyy sairaalahoitoon. Husissa koronaviruspotilaiden hoidon keskikustannus on ollut 16 338 euroa.

Nykyisellä rokotuskattavuudella Hus arvioi lähes 64 000 suomalaisen tarvitsevan sairaalahoitoa tulevien vuosien aikana.

Vihreät saa Iiris Suomelasta johtajan, joka vaatii feminististä politiikkaa ja edellä­kävijyyttä ilmasto­asioissa

Vihreiden puheenjohtajan sijaiseksi nousevaa Iiris Suomelaa, 27, pidetään osaavana ja nopeaälyisenä poliitikkona, jonka haasteeksi nimetään vetoaminen entistä laajapohjaisempaan äänestäjäjoukkoon.

Suomela on profiloitunut eduskunnassa ja sosiaalisessa mediassa esimerkiksi tasa-arvoa painottavilla puheenvuoroillaan. Verkkosivuillaan hän peräänkuuluttaa paitsi edelläkävijyyttä ilmastopolitiikassa myös rohkeasti feminististä politiikkaa.

Hän profiloitui myös laittamalla alulle Suostumus 2018 -kansalaisaloitteen, joka tähtäsi rikoslain uudistamiseen siten, että ilman toisen suostumusta tapahtuva sukupuoliyhteys olisi aina raiskaus.

Suomen pitkä matka Etelämantereelta pohjoiseen

Ilmastonmuutos on nykyään kaikkien huulilla, ja se vaikuttaa lähes asiaan kuin asiaan. Mutta ilmastonmuutos ei ole vain tämän päivän ilmiö, vaan niitä on ollut ennenkin maapallon 4,6 miljardin vuoden pituisen historian aikana.

Ympäristöjärjestöjen Brysseliin tuoma valtava jääkuutio muistutti EU:n päättäjiä hiilipäästöjen pudottamisesta joulukuussa 2008.

Vuoden tiedekirjan palkinnon saaja, Oulun yliopiston maaperägeologian professori Juha Pekka Lunkka on kirjoittanut kiehtovan teoksen Maapallon ilmastohistoria. Kasvihuoneista jääkausiin (Gaudeamus). Palkintolautakunnan mielestä Lunkka antaa hyvän yleiskatsauksen ilmaston historiasta, jota ymmärtävät muutkin kuin asiantuntijat.

Ilmastoa ovat Lunkan mukaan aiemmin muuttaneet maapalloon kohdistuneet ulkoiset pakotteet: maan kiertorata ja aseman muutokset aurinkoon nähden, auringon säteilymäärän vaihtelut sekä mannerlaattojen liikkeet. Näistä tärkeimpänä hän pitää manneralueiden sijaintia ja liikettä sekä niihin liittyvää vuoristojen syntyä.

Suomalaista lukijaa kiinnostanee erityisesti kuvaus maamme sijainnista eri aikoina.

Ilmastohätätila ei auta mitään, tarvitsemme toimintaa

Ilmastonmuutoksen torjunta on yhteinen hanke, jossa tarvitaan tekoja eikä teatteria.

Ilmastonmuutoksen torjunta herättää monia tunteita, eikä pelkästään myönteisiä. Asia on jälleen ajankohtainen Helsingin keskustassa mieltään osoittavan Elokapinan ansiosta.

Myönteistä on, että Elokapinan myötä asia pysyy julkisuudessa ja siitä keskustellaan. Kielteistä sen sijaan on se, että monet tärkeät tavoitteet kääntyvät itseään vastaan.

Suurin osa meistä tuntee sympatiaa tulevaisuudestaan huolestuneita nuoria kohtaan, mutta harva meistä hyväksyy suurten liikenneväylien tukkimisen.

Saksan vaaleissa koettiin manner­­laattojen värähtelyjä, mutta silti maa pysyy lähes paikoillaan – Miten se on mahdollista?

Liittokansleri Angela Merkelin linjaa jäljittelevä politiikka näyttää menestyvän Saksan vaaleissa, joten nopeita muutoksia ei ole odotettavissa.

MINKÄ aseman Saksa ottaa Euroopassa ja maailmassa – siihen on odotettu vastausta Saksan liittopäivävaaleista, joissa Angela Merkel jättää päivänpolitiikan. Vastausta pitää odottaa vielä jonkin aikaa. Merkel jatkaa liittokanslerina, kunnes seuraava hallitus on koossa, mikä saattaa viedä hyvän tovin. Jopa kuukausia siis.

Sunnuntai-iltana Saksan vaalituloksen laskeminen kesti poikkeuksellisen kauan, sillä postiääniä oli ennätyksellisen suuri määrä ja niiden laskeminen on hidasta. Maanantaiaamuna ääntenlasku kuitenkin saatiin valmiiksi. Saksan sosiaalidemokraatit ottivat kristillisdemokraateista voiton lopulta 1,6 prosentin erolla.

SUURIN muutos on kristillisdemokraattien romahtaminen, mikä oli nähtävissä jo mielipidekyselyissä etukäteen. Se tekee Merkelin lähtöön ja komeaan uraan lommon.

Saksan vaalitulos 2021 Kaikki äänet on laskettu.

Tulivuoren­purkaus kiihtyi Kanarian La Palmalla, sammuttajat joutuivat perääntymään, lentokenttä on suljettu

Vuoren kylkeen puhkesi perjantaina uusi aukko. Tuhkapilvi vuoren yllä kasvaa.

TULIVUORENPURKAUS on kiihtynyt Espanjan Kanarian La Palma -saarella. Muutos johti perjantaina useiden saarelle menevien ja sieltä tulevien lentojen perumiseen, ilmoittivat ilmailuviranomaiset. Lauantaina lentokenttä suljettiin tuhkakertymien vuoksi, tiedotti Espanjan lentoliikenteestä vastaava valtionyhtiö Aena. On epäselvää, milloin lentoyhtiöt voivat jatkaa lentojaan La Palmalle. Kanariansaaret ovat suomalaistenkin turistien suosiossa, mutta La Palma ei ole matkailijoiden keskeisiä kohteita saarilla.

Espanjan pääministeri Pedro Sanchez on ilmoittanut, että La Palma tullaan luokittelemaan katastrofialueeksi. Se tarkoittaa, että paikalliset asukkaat voivat hakea taloudellista tukea.

Milloinkahan joku keksii ehdottaa, että heroiinia pitäisi saada lähikaupasta?

Vihreät haluaisivat, että kannabista voisi käyttää ja myydä vapaasti. Jotkut lääkärit sallisivat myös kovien huumeiden käytön ilman rangaistusta. Mikähän mahtaa olla seuraava heitto huumekeskustelussa, pohtii Happonen blogissaan.

Olin töissä, kun se leimahti jälleen kerran. Suomalainen kannabiskeskustelu. Se alkoi tällä kertaa kaksi viikkoa sitten, kun vihreät hyväksyivät aloitteen, jonka mukaan kannabiksen myynti, käyttö ja hallussapito pitäisi laillistaa.

Tartuin puhelimeen ja soitin vihreiden vasta valituille varapuheenjohtajille. Heistä yksi johtaa pian puoluetta ja voi olla myös poliisiministeri, kun Maria Ohisalo jää vanhempainvapaalle. Hanna Holopainen kertoi vastustavansa aloitetta, Iiris Suomela ja Atte Harjanne kannattivat sitä.

Harjanteen vastaus yllätti, kun kysyin, miksi hän oli laatimassa kannabisaloitetta ja äänesti sen puolesta. – Olin pyynnöstä mukana, Harjanne vastasi vähättelevästi. Mahtoikohan joku muukin olla vain "pyynnöstä mukana". Kohualoite hyväksyttiin täpärästi äänin 183-181.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle tulee vihreä linja kahdesti rokotetuille matkustajille – koronatodistuksia tarkastetaan linjalla vain pistokokein

Uutta vihreän linjan käytäntöä on aloiteltu lentoasemalla tämän viikonlopun aikana. Ruuhkien välttämiseen tähtäävä malli näkyy Suomeen saapuville matkustajille selkeämmin ensi viikolla.

Ohjaamme lentokentällä täyden rokotussarjan saaneet sekä taudin kuuden kuukauden sisällä sairastaneet tietylle linjastolle, jolla tarkastuksia tehdään vain pistokoemaisesti, sanoo Vantaan kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Kirsi Valtonen.

Jos matkustaja tietoisesti hakeutuisi väärälle linjastolle, häntä voidaan ylilääkäri Kirsi Valtosen mukaan sakottaa.

Ilmastonmuutos lisää Suomen sademääriä, ja näin se tuntuu eri maakunnissa – katso kotialuettasi lähivuosikymmeninä kohtaavat tulvariskit

Ilmastopaneelin tuore raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen ilmastonmuutoksen vaikutuksia maakunnittain. Raportti muistuttaa, että useimmissa maakunnissa tarvitaan nyt aktiivista tarttumista sopeutumisen suunnitteluun.

Suomen ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä peruuttamattomasti. Muutos pitää ottaa huomioon alueellisissa sopeutumissuunnitelmissa, muistutetaan Suomen ilmastopaneelin torstaina julkaistussa raportissa.

Porissa tulva vuonna 2007 laittoi monet kokeilemaan toimisiko auto sukellusveneenä.

Suomessa ilmastonmuutos tuo mukanaan erityisesti rankkasateita ja tulvia.

Satakunnan alueella sijaitsee kaksi merkittävää tulvariskialuetta: Pori ja Huittinen Kokemäenjoella.

Muita tulvariskialueita alueella ovat Merikarvia ja Pomarkku Karvianjoella sekä Kokemäen alue Kokemäenjoen varrella.

Porissa tulvariski muodostuu vesistötulvan ja merivesitulvan yhdistelmänä ja todennäköisin suuria vahinkoja aiheuttava tulvatyyppi ovat jääpato- tai hyydetulvat, joiden tarkkaa todennäköisyyttä on kuitenkin hankalaarvioida. Pori on Suomen merkittävin tulvariskialue yhdessä Rovaniemen kanssa.

Maalitauluna

Miltä tuntuu joutua rokotevastaisen somehyökkäyksen kohteeksi? Maalitetuksi joutunut Noora Shingler kertoo. Rokotteiden vastustajat voi jakaa kahteen leiriin, joista toiseen voi vaikuttaa, toiseen ei, arvioi asiantuntija.

LOPPUKESÄSTÄ somevaikuttaja Noora Shingler päätti ottaa koronarokotteen. Hän kertoi asiasta Instagram-tilillään, jolle lataamassaan kuvassa hän poseerasi laastari olkapäässään. Shingler kirjoitti kuvan saatetekstissä, että häntä huolettaa sekä pandemia että rokotus.

Shinglerillä oli syynsä. Vuonna 2009 hän jätti raskaana ollessaan sikainfluenssarokotteen ottamatta. Nyt hän oli kuitenkin päätynyt pitkän harkinnan jälkeen ottamaan koronarokotteen ja kertomaan siitä yli 16 000 seuraajalleen.

Heti julkaisun jälkeen kuvan alle alkoi ilmestyä Shingleriä herjaavia kommentteja. Niitä ehti tulle kymmeniä. Lopulta Shingler päätyi sulkemaan kuvan kommentoinnin, koska ei halunnut olla ”heittämässä lisää bensaa liekkeihin”. Teksti oli Shinglerin mukaan asiatonta ja sisälsi väärää tietoa, eikä hän halunnut tarjota alustaa sellaiselle.

Nämä elokuvat eivät ole meitä varten

Suomen elokuvahistoriaan kuuluu lukemattomia elokuvaprojekteja, jotka ovat jääneet kovasta yrityksestä huolimatta tekemättä – eikä nyt puhuta Markus Selinin Mannerheimista, vaan paljon vanhemmista, mutta vähintään yhtä suuruudenhulluista suunnitelmista. Uutuuskirja kerää toteutumattomat kotimaiset elokuvat yksiin kansiin.

JÖRN DONNERIN Tuntematon sotilas.

Speden Seitsemän veljestä.

Jättibudjetilla tehty Tuhannen ja yhden yön tarinat -animaatio, jossa Sindbad kohtaa Kalevalan hahmot.

Hyvät herrat -elokuva.

SIINÄ vain muutama elokuva, joita Suomessa on yritetty vuosikymmenien varrella tehdä, mutta jotka ovat kaatuneet syystä tai toisesta.

Mutta on myös lukuisia tapauksia, joissa säätiön tukipäätös on ollut myönteinen, eikä elokuva ole siltikään nähnyt päivänvaloa. Tukiraha on lopulta vain osa budjetista. Vaikka filmiä ei kuvattaisi lopulta metriäkään, suunnitteluvaiheisiin on saattanut kulua tekijöiltä vuosia ja rahaa palaa miljoonia markkoja tai euroja. Turhaan.

SUOMI-ELOKUVAN historian tätä puolta kartoitetaan Niko Jutilan kirjassa Poikki! Toteutumattomat kotimaiset elokuvat (Aviador 2020).

Oulu poistaa maskisuositukset kouluista, kaupoista ja työpaikoilta – näin koronatilanne on kehittynyt

Kuhmossa taas niin sanottu bensarahakampanja laajenee. Lue tästä jutusta Suomen ajankohtainen koronavirustilanne.

Koronatilanne kunnittain.

Aborttioikeutta kyseenalaistetaan nyt niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin – “Tämä on globaali konservatiivinen ja populistinen liike”

A-studiossa vieraillut YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas uskoo, että Suomi tulee pian päivittämään aborttilainsäädäntöään. Monessa maassa kehitys uhkaa kuitenkin kääntyä päinvastaiseen suuntaan.

Aborttioikeuden rajaaminen ja myös naisten oikeudet laajemmin ovat nousseet politiikan asialistalle useissa Euroopan maissa sekä monissa Yhdysvaltain osavaltioissa.

– Tämä ei ole sattumaa, vaan tämä on globaali konservatiivinen ja populistinen liike, väittää tasa-arvojärjestö UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Ylen A-studiossa vieraillut Hirsikangas sanoo, että aborttioikeuden vastainen liike on hyvin organisoitunut ja rahoitettu.

– Rahoitus on erittäin merkittävässä roolissa. USA:lta tulee paljon rahaa, mutta myös Venäjältä. Euroopassa on säätiöitä Puolassa ja Ranskassa, jotka rahoittavat tätä liikettä.

Unelmaliitto päättyy! Suomen rikkaimpiin naisiin lukeutuva Rafaela Seppälä hakee eroa yksin

Suomen rikkaimpiin naisiin lukeutuva Rafaela Seppälä, 67, hakee avioeroa pitkäaikaisesta puolisostaan, galleristi Kaj Forsblomista, 72.

Pariskunta on ollut naimisissa vuodesta 2000. Julkisuudessa matalaa profiilia pitänyt aviopari ei hae eroa yhdessä. Viime vuoden joulukuussa, vain pari päivää ennen 20-vuotishääpäiväänsä käräjäoikeuteen jätettiin avioerohakemus. Puolen vuoden harkinta-aika päättyi viime kesänä.

Eduskunta riiteli koronapassista – ”Tämä on se logiikka, joka tässä on nyt käytössä”

Eduskunta keskusteli keskiviikkona tartuntatautilakiin esitetyistä muutoksista, jotka mahdollistaisivat Suomessa koronapassin käyttöönoton. Oppositiossa passi nähtiin rajoitustoimena. Hallituspuolueet pitivät sitä keinona vapauttaa yhteiskuntaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kutsui koronapassia tähän astisista rajoitustoimista järeimmäksi. Tavion mukaan sairaalakapasiteetti ei näytä olevan enää uhattuna ja enemmistö suomalaista on rokotettu, joten tiukat koronarajoitukset eivät ole enää oikeasuhtaisia.

SDP:n Aki Lindénin syytti Taviota liioittelusta ja totesi, että passikeskustelussa tulee huomioida vallitseva epimiatilanne. Keskiviikon tilastojen mukaan 83,3 prosenttia yli 12-vuotiasta on saanut yhden rokotteen ja 66,6 prosenttia on saanut kaksi rokotetta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tähdensi eduskunnalle, että koronapassi on hallituksen esittämässä muodossa tapa avata yhteiskuntaa.

Haaviston mukaan Suomi käyttää Venäjän kanssa sen yhteistyön tilan, mikä sille löytyy – ”Aina se vaan siinä naapurissa on”

Suomalaispoliitikkojen suhtautuminen Venäjän kehitykseen pysyy käytännöllisenä.

VENÄJÄN sunnuntaina päättyneet parlamenttivaalit eivät näytä muuttavan suomalaispoliitikkojen näkemystä Venäjän-suhteista mihinkään suuntaan. Näin siitä huolimatta, että vaaleja on arvioitu Venäjän oloissakin poikkeuksellisen epärehellisiksi ja väärennetyiksi.

Vaaleja on edeltänyt kahden vuoden jakso, jonka aikana Venäjän autoritaarinen kehitys on kiihtynyt entisestään. Perustuslakia on muutettu siten, että presidentti Vladimir Putin voi jatkaa maan johdossa käytännössä niin kauan kuin haluaa. Samalla todellisen opposition vaikutusmahdollisuudet on painettu olemattomiksi ja monet opposition edustajat ovat joko telkien takana tai lähteneet maasta.

”Suomi on aika hyvin selvinnyt suuren naapurinsa kanssa”, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) luonnehtii.

Metsäntutkija: "Hirvikantaa pitää saada reilusti pienemmäksi ja valkohäntäpeura kokonaan pois"

Eläkkeellä oleva metsäntutkija Heikki Smolander seuraa aktiivisesti metsäasioita ja suomalaista metsäkeskustelua ja tarttuu itsekin kynään mielellään. Erityisesti metsiin liittyvät väärät faktat ovat kimmoke ruotia asioita sanomalehtien mielipidepalstoilla.

Esimerkiksi väite järeiden puiden katoamisesta Suomen metsistä elää mediassa. ”Se ei ole totta, määrä on nelinkertainen kuin ensimmäisen VMI:n aikaan.”

Kesäkuussa Smolander otti kantaa ikuisuusaiheeseen hirvien sopivasta määrästä. Hänestä on väärin, että kantojen määristä päättävät enemmän metsästäjät kuin maanomistajat. Alueellisissa riistaneuvostoissa metsästäjillä on enemmistö. ”Tilanne on johtanut siihen, että hirvieläimiä on tolkuton määrä, ja niiden aiheuttamat vahingot taimikoille ovat todella suuret”, hän sanoo.

Hirven talvikanta on moninkertaistunut 1960-luvulta. Männyn ja koivun taimia popsivat hirvet mietityttävät metsänistuttajaa.

Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmä on uusittava.

Kohusähköyhtiö Fi-Nergyn asiakkaat saaneet aiheettomia laskuja perintätoimiston kautta – Kilpailu- ja kuluttajavirastolta yksinkertainen ohje: Älä maksa.

Suvun kautta huumearkea nähnyt Hjallis Harkimo kritisoi voimakkaasti vihreiden kannabiskantaa: ”Ei ole logiikkaa”

Tupakkaa ei saisi polttaa, mutta kannabis pitäisi laillistaa. Siinä ei ole logiikkaa, Harkimo sanoo. Hän tuntee huumeriippuvuuden nurjan puolen omasta perheestään.

KANSANEDUSTAJA Hjallis Harkimo (liik.) arvostelee jyrkästi vihreiden esittämää kannabiksen laillistamista.

Mitä mieltä sinä olet vihreiden ulostulosta kannabiksen laillistamisesta, jota kaikki Soininvaaraa (Osmo) myöten puolustaa, Harkimo kysyy sisareltaan keskustelun aluksi.

– Ihmettelen sitä, kun samaan peliriippuvuutta yritetään vähentää ja tupakanpolttoa, niin yht’äkkiä tähän keksitään, että kannabis laillistetaan, Thelen vastaa.

Kommentti: Uskomatonta että Osmo Soininvaarakin kannattaa kannabiksen laillistamista, kun häntä on aina pidetty terveellisen elämän kannattajana, mutta...

Pandemia, jota ei tullutkaan

Keski-Suomessa sijaitseva Multia on selvinnyt tähän asti ilman yhtäkään tiedossa olevaa koronavirustartuntaa. Miten se on mahdollista?

NAVAKKA pohjoistuuli sinkoaa vesipisaroita päin naamaa. Arkisena tiistaiaamupäivänä 1 600 asukkaan Multian kirkonkylällä ei näy edes yksinäistä koiranulkoiluttajaa.

Linnuntietä Jyväskylään on 60 kilometriä, lännessä saman välimatkan päässä sijaitsee Tuurin kyläkauppa. 

Tosin ei täältä tarvitse minnekään lähteä, sillä Multian keskustaa halkova tienvarsi tarjoaa kaiken välttämättömän: pankin, lähikaupan ja munkkikahvila-pitserian, joka toimii lisäksi Alkon noutopisteenä.

KOLEANA tiistaipäivänä vaatii pinnistelyä, jotta Multian keskustamaisemaan saa kuviteltua vireää suomalaista kuppilakulttuuria tai parveilevia MM-kisaturisteja.

Kaikkia suomalaisia koskeva valtava eläkeuudistus kaatui – Sopu kariutui 15 miljardin hyvitysrahaan, jolla oli tarkoitus välttää eläkemaksujen nousu

Jättiläismäinen eläkejärjestelmien yhdistämishanke kaatui erimielisyyteen miljardien "neutralointimaksusta", joka kuntien Kevan olisi pitänyt maksaa yksityisille eläkeyhtiöille. Uudistuksen tavoitteena oli vahvistaa eläkejärjestelmää ja varautua työntekijöiden siirtymiseen kunnista yksityiselle puolelle.

Suuri eläkejärjestelmän uudistus tyssäsi erimielisyyteen valtavasta varojen siirto-operaatiosta.

Kuntien eläkevakuutuksia hoitavan Kevan olisi pitänyt siirtää noin 15 miljardin euron hyvistysmaksu yksityisen eläkejärjestelmien yhtiöille, joista suurimmat ovat Ilmarinen, Varma ja Elo.

Kommentti: Jos eläkkeesi kiinnostaa lue koko twiitti ketju.

Yhdistymistä valmistelleen työryhmän puheenjohtajana toiminut Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Heli Backman kertoi illansuussa Ylelle, että osapuolet olivat neuvotteluissa kaukana toisistaan eikä uutta yritystä yhdistymisen toteuttamiseksi ole heti tulossa.

Työeläkkeiden indeksijärjestelmää
ARVIOINEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Eläkejärjestelmien yhdistyminen oli tarkoitus toteuttaa siten, että se olisi molempien järjestelmien jäsenille eli kunnille ja yksityisille yrityksille kustannusneutraali.

Kuntasektorilla eläkekulu on suurempi pidempien elinvuosien vuoksi.

– Kuntasektorilla työskentelevät ovat pitkäikäisempiä, koska kuntasektorilla työskentelee enemmän naisia, työryhmän puheenjohtaja Heli Backman sanoo.

Työryhmässä ovat olleet edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat KT, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Akava sekä asiantuntijajäseninä Eläketurvakeskus, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Keva, yksityisten alojen työeläkeyhtiöt ja Suomen Kuntaliitto.

"Olemme todella vahvasti Tanskan ja Ruotsin tiellä" – tällainen on rikollisjengi Mantaqa

Rikosylikomisario Christer Ahlgren vahvistaa, että Suomeen on syntynyt useita huolestuttavia piirteitä omaavia katujengejä.

– Tarkka lukumäärä ei todennäköisesti ole edes poliisin tiedossa, Ahlgren lisää.

Ahlgrenin mukaan tässä uudessa tilanteessa poliisilla ei ole resursseja muodostaa kunnollista tilannekuvaa.

– Tilannekuva on edellytys sille, että voimme ymmärtää mikä on sitä yhteiskunnan kannalta haitallisinta rikollisuutta, johon rajalliset resurssit olisi syytä kohdistaa. Samalla on muistettava, että myös vakiintuneet rikollisorganisaatiot Suomessa ja maailmalla ovat erittäin aktiivisessa tilassa.

Ennaltaehkäisevät toimet alkutekijöissä

Vaikka poliisin tiedusteluelimet ja esitutkinta toimivat normaalilla tavalla, Ahlgren pelkää, etteivät toimet ole riittäviä.

– Totta kai meillä on ankkuritoimintaa ja moniviranomaisyhteistyötä, jotka voivat olla tehokkaita ennalta estäviä keinoja nuorisojengeihin. Järjestäytyneisiin rikollisjengeihin nämä keinot eivät ikävä kyllä tehoa. Ne täytyisi pystyä tunnistamaan ajoissa, jotta niihin voitaisiin myös puuttua ajoissa.

Ahlgrenin mukaan Mantaqa on monikulttuurinen rikollisjengi, jota johtavat ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Jäsenistöön kuuluu myös kantasuomalaisia.

Vihreiden hoippuva marssi nelosoluen rajoituksista kannabiselvytykseen – Liberaaliuden aste heiluu kuin tuuliviiri

Vihreiden perustelut kannabiksen laillistamiselle ovat höttöisiä ja antavat aseet vastustajien käsiin. Tutkitaan kuitenkin ennen kuin hutkitaan, kirjoittaa päätoimittaja Jussi Kärki.

Ensin tuokiokuva joulukuuhun 2017. Suurin osa vihreistä, kymmenen kansanedustajaa, äänesti vastaan, kun Juha Sipilän (kesk) hallitus hyväksyi täpärästi nelosoluen myynnin ruokakaupoissa. Vain neljä vihreiden edustajaa oli alkoholivapautusten puolella.

Sunnuntaina vihreiden puoluekokous hyväksyi kannabiksen käytön, hallussapidon, valmistuksen ja myynnin sallimisen. Tiukka äänestys päättyi luvuin 183–181 ja puoluehallituksen varovaisempi linja hävisi.

Suomi ja suomalaiset kestivät ruokakauppojen nelosoluen. Kestäisimmekö kannabiksen laillistamisen?

Suomalainen kapteeni taistelee tuulimyllyjä vastaan – rikosilmoitukset torpattiin Puolustusvoimissa

Afganistanissa palvellut kapteeni ajaa itse rikossyytettä palvelustoveriaan vastaan. Puolustusvoimat viivytti tutkintapyyntöä yli vuoden Iltalehden yhteydenottoon asti.

Pääesikunta teki poliisille tutkintapyynnön noin vuosi sen jälkeen, kun se oli tullut ensimmäisen kerran saanut tiedot tapahtuneesta. Poliisi päätti jättää asian tutkimatta perustellen päätöstä osaksi Puolustusvoimien tekemillä tutkimattajättämispäätöksillä. Rikosoikeuden professori pitää poliisin perusteluja kyseenalaisina ja katsoo, että tutkintakynnys asiassa olisi selvästi ylittynyt.

Kaartin jääkärirykmentin kapteeni Petteri Lahikainen on harvinaisessa tilanteessa. Hän ajaa asianajajansa kanssa itse rikossyytettä palvelustoveriaan vastaan. Taustalla on Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa vuonna 2019 sattunut tapaus, jossa Lahikaisen palvelustoveri pyrki Lahikaisen mukaan erehdyttämään esimiehiään saattaakseen hänet huonoon valoon.

”Taiteesta ei ole enää vastavoimaksi, taiteilijat ovat alistuneet olemaan ensisijaisesti säädyllisiä ja hyviä ihmisiä” – taiteilija Anna Eriksson koronakeväänä 2021

Uutta elokuvaa tekevä Anna Eriksson elää elämänsä luovinta ja merkittävintä vaihetta, mutta sivistyksen katoamisen pohtiminen ahdistaa.

Koko maailma ja sen mukana oma kulttuurielämämme on ollut jo vuoden seisahtuneena koronapandemian vuoksi. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan tilanne jatkuu. Kulttuurin tekijät ovat ottaneet tässä poikkeusajassa kovia iskuja vastaan. Kysyimme eri alojen taiteilijoilta, miten he viettävät koronakevättä, jo toista peräkkäin. Mitä he ajattelevat omasta ja kulttuurimme nykytilanteesta ja tulevaisuudesta? Esitimme samat kysymykset, jotka Yle Klassinen on kysynyt suomalaisilta muusikoilta ja säveltäjiltä jo kahdesti, koronakeväänä 2020 ja 2021.

Klapeja ei koskaan pidä säilyttää asuinrakennuksen seinustalla – polttopuiden kuivuus selviää helposti kätevällä kotikonstilla

SYKSY tuo tullessaan viileät säät, ja moni alkaa pohtia lämmityksen lisäämistä kodissa. Sauna- ja takkapuutakin tarvittaisiin lisää.

Jos polttopuuvarastot ammottavat tyhjyyttään, on korkea aika toimia. Mistä sitten kannattaa aloittaa? Haastattelimme aiheesta ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevää Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

JOTKUT tekevät itse polttopuunsa, mutta moni kääntyy polttopuita toimittavien yrittäjien puoleen. Polttopuun toimittajia löytää vaikkapa kirjoittamalla selaimen hakukoneeseen polttopuut ja paikkakunnan nimen. Samalla pystyy vertailemaan myös toimittajien hintoja ja toimitustapoja.