DPK Uutiset
Uutisarkisto | coyotefilm.fi | cameraworks.fi
Mari Kiviniemi (kesk), pääministeri 2010–2011: Toivoisin kaikilta sosiaalisessa mediassa hyvää käytöstä ja asiallisuutta.”
“Hetkiä Porista” on matka kaupungin kaduille sellaisina kuin ne joskus olivat. Video kokoaa yhteen maisemia, rakennuksia ja näkymiä Porin varrelta – paikkoja, jotka ovat vuosien myötä muuttuneet tai kadonneet kokonaan. Pienet hetket ja arkiset kadunkulmat piirtävät kuvan kaupungista, joka elää ajassa, mutta säilyy muistoissa.
Käykö Trump seuraavaksi naapurimaan kimppuun? Röyhkeä kuva julki
Is 20.1.2026
YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump on julkaissut Truth Social -alustallla tekoälymuokkauksia, jotka liittyvät Grönlantiin.
Ensimmäinen kuva on muokattu Trumpin ja eurooppalaisten johtajien kokouksesta elokuulta Valkoisesta talosta. Mukana on presidentti Alexander Stubb. Kuvaan on muokattu kartta, jossa Yhdysvaltain lippu peittää Venezuelan, Grönlannin ja Kanadan.
Kuvassa on kyltti, jonka mukaan Grönlanti on Yhdysvaltain aluetta vuodesta 2026 lähtien.
Kommentti: Eikö tuota hullua saada jo rauhoittumaan. Davosin kokous näyttää mitkä ovat EU:n johtajien voima vaikuttaa maailmanpolitiikkaan. Jos siihen ei nyt puututa elämä voi käydä monella tapaa vaikeaksi Euroopassa.
Tuliko mitta täyteen? Stubbilta suorasukainen vastaus Trumpista – kuvailee myös tekstiviestiä
US 20.1.2026
Presidentti Alexander Stubb kommentoi julkisuuteen vuotanutta viestinvaihtoa sekä Grönlanti-kysymystä Sveitsin Davosissa. Onko eurooppalaisilla Nato-mailla tullut raja vastaan?
”Huoleni on, että Grönlannin kysymys ottaa kaiken hapen täällä Davosissa”, totesi tasavallan presidentti Alexander Stubb Davosin Maailman talousfoorumin yhteydessä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole perääntynyt vaatimuksistaan saada Grönlanti Yhdysvaltain haltuun. Lauantaina hän ilmoitti aikovansa asettaa tuontitullit Suomelle, Tanskalle, Norjalle, Ruotsille, Ranskalle, Saksalle, Alankomaille ja Britannialle helmikuun alusta, ellei EU suostu ”Grönlannin myyntiä koskeviin neuvotteluihin”.
Tämä tiedetään Trumpin perustamasta ”rauhanneuvostosta” – ”Hyväksymällä kutsun nielaiset koukun”
HS 20.1.2026
YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump pyrkii nyt laittamaan hurjaa vauhtia maailmaa uuteen järjestykseen.
Ikään kuin Grönlannissa, Venezuelassa, Iranissa tai Venäjän hyökkäyssodassa ei olisi tarpeeksi, Trump on perustamassa ”rauhanneuvostoa”, jonka alkuperäisen tarkoituksen piti olla Gazan jälleenrakennuksen valvominen.
Viime päivinä Tumpin hallinto on antanut ymmärtää, että kyse ei olisi pelkästään Gazasta vaan laajemmasta ja pidempiaikaisesta hankkeesta.
”Rauhanneuvosto” on jo herättänyt paljon kritiikkiä. On muun muassa arvioitu, että Trump pyrkii neuvostollaan rakentamaan YK:lle kilpailijan. Siis järjestölle, jota Trump on toistuvasti halveksinut.
Yhdysvallat on kaavaillut, että rauhanneuvostoa koskeva allekirjoitusseremonia järjestetään torstaina Davosin talousfoorumissa, jonne maailman johtajat kokoontuvat.
KUTSUN rauhanneuvostoon ovat tähän mennessä hyväksyneet muutamien valtioiden päämiehet, kuten Trumpin luotetut Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Argentiinan presidentti Javier Milei. Kanadan pääministeri Mark Carney on alustavasti hyväksynyt kutsun.
Kutsuttujen joukossa on myös esimerkiksi Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb ja myös isojen Euroopan maiden kuten Britannian, Saksan ja Ranskan johtajia.
”Äärimmäisen typerää”: Grönlannista on tulossa ikävä virhe Donald Trumpille
US 18.1.2026
Ex-diplomaatti kertoo, mikä on todellinen tavoite
Riskianalyytikko kuvailee Yhdysvaltain presidentin tuoreinta uhkausta ”äärimmäisen typeräksi”. Emmanuel Macron laukoi suoria sanoja ja EU kokoontuu illalla hätäkokoukseen. Tutkijat varoittavat seurauksista poikkeuksellisen vakavaan sävyyn.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump potkii omaa nilkkaansa puheilla Grönlannin ostamisesta tai sotilaallisesta valtaamisesta sekä Suomeen ja seitsemään muuhun maahan suunnatuilla tulliuhkauksilla. Näin arvioivat riskianalyysiyhtiö Eurasia Groupin johtaja, geopolitiikan tutkija Ian Bremmer sekä amerikkalaisen ajatushautomo The German Marshall Fundin (GMF) turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut tutkija Sophie Arts ja GMF:n varatoimitusjohtaja Penny Naas.
Me emme ole kaupan
HS 14.1.2026
Grönlannissa eletään jatkuvassa jännityksessä, sillä Trumpin seuraava siirto voi olla nopea. Tänään Grönlannin ja Tanskan ulkoministerit tapaavat Yhdysvaltojen varapresidentin J. D. Vancen ja ulkoministeri Marco Rubion.
Aamu Grönlannin Nuukissa on pimeä. Peter Nielsen selaa kännykkäänsä kirjaston portailla Imaneq-kadulla. Hän paikantaa sovelluksella kahta poikaansa, jotka ovat kalastamassa vuonoilla.
”Kun söimme illalla yhdessä, 7- ja 8-vuotiaat lapsenlapset sanoivat, että heitä pelottaa. Tuleeko Trump ja tappaa meidät, he kysyivät”, Nielsen kertoo.
Nielsen sanoi lapsenlapsille, ettei tarvitse pelätä.
Se ei ole totta. Grönlannissa aikuisiakin pelottaa
Lähes joka aamu tarjolla on ollut jääkylmä suihku, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kerta toisensa jälkeen sanonut haluavansa Grönlannin.
Vuosi saaressa
HS kuukausiliite Tammikuu 2026
Minkälaista olisi asua Suomenlinnassa? Toimittaja Katja Martelius muutti saareen vuodeksi ja oppi uusia asioita pienistä yhteisöistä ja massaturismista.
Olemme saaneet asunnon Suomenlinnasta. Mutta vain vuodeksi. Lähdetäänkö? Totta kai. Pakkaamme kimpsumme ja kampsumme ja muutamme komeaan 1700-luvun taloon pakkaspäivänä marraskuun 2024 lopulla.
Elämänlaatu nousee kohisten. Kaupungin mökä on poissa, kaikki mitä näkyy ikkunoista, on kaunista. Aamuisin juon kahvia ja tähystän sohvalta laivoja ja tapauksia merellä. Tallinkin aikataulu tulee tutuksi. Vaahtopäät erottuvat selvästi, ja lähestyvä sade. Suomenlinnassa on keskuslämmitys, mutta villasukkiin kuluu nopeasti parikin reikää.
Stubb: Suhde Yhdysvaltoihin on murroksessa
HS 2.1.2026
Presidentin puhe|Stubb korosti puheessaan kolmea ”tavoitetta”: rauhaa, talouskasvua ja välittämistä. Voit lukea puheen kokonaisuudessaan tästä artikkelista.
TASAVALLAN presidentti Alexander Stubb on pitänyt uudenvuodenpuheensa torstaina.
Stubb piti puheensa ensin suomeksi. Hän korosti kolmea ”tavoitetta”: rauhaa, talouskasvua ja välittämistä.
”Me suomalaiset olemme rauhanrakentajia. Meidän panostamme tarvitaan”, presidentti sanoi.
Hänen mukaansa Suomen ja Euroopan suhde Yhdysvaltoihin on murroksessa. Siksi meidän on totuttava uuteen.
Kommentti: Sosiaalinen media tarjoaa sekä positiivisia että kriittisiä näkemyksiä puheen tyylistä ja sisällöstä, kuten perinteisen puhuttelun muoto, puheen kielivalinnat ja Stubbin persoonallinen tyyli puhujana.
Stubb saapui verkkareissa Linnaan.
Kohti parempaa
HS 1.1.2026
2025 oli synkkien uutisten vuosi. Vuoden vaihtuessa HS kysyi entisiltä pääministereiltä, miten uudesta vuodesta voisi tulla parempi.
MOOTTORIIN lisää tehoa! Aitoa kansankapitalismia! Miljardi vuodessa tekoälyyn! Pidetään kaikki mukana! Ensin rajat turvallisiksi, sitten leipä leveäksi!
Esko Ahon, Anneli Jäätteenmäen, Matti Vanhasen, Mari Kiviniemen, Jyrki Kataisen ja Juha Sipilän vastauksista Helsingin Sanomien uuden vuoden kysymyksiin saisi monta nasevaa iskulausetta, mutta korjautuisiko niiden avulla myös Suomen suunta?
HS pyysi kaikkia elossa olevia entisiä pääministereitä paitsi Alexander Stubbia (kok) haastatteluun. Stubbin olisi nykyisenä presidenttinä ollut hankala vastata hallituksen toimialaan liittyviin kysymyksiin. Pääministereistä Paavo Lipponen (sd) ja Antti Rinne (sd) kieltäytyivät haastattelusta. Sanna Marin (sd) ei vastannut pyyntöön mitään.
Esko Aho (kesk), pääministeri 1991–1995
1. “Olemme olleet unissakävelijöitä. Meiltä on kadonnut käsitys siitä, mikä on Suomen hyvinvoinnin perusta. Vienti- ja teollisuustuotanto täytyy saada sellaiselle pohjalle, että sen varaan voidaan rakentaa muutakin. Lisäksi teknologian hyödyntämisessä meillä on paljon tekemistä.
Suurin ongelma on se, että olemme eläneet käsityksessä, että hyvinvointi on hankittu kansalaisoikeus. Ja sitähän se ei ole.
Kaiken ydin on se, miten synnytetään pitkäjänteisesti talouskasvua. Siihen ei ole oikotietä. Monet sanovat, että maahanmuutto voisi auttaa. Se on kuitenkin rajallinen keino.
Lisäksi tarvitaan pidättyvyyttä kustannuskehityksessä. Euroon siirryttäessä kuviteltiin, että euro itsessään synnyttää uudenlaisen taloudenpidon mallin. Olemme kuitenkin eläneet lähes samalla tavalla kuin ennenkin.
En kuitenkaan tarkoita, että Suomi voisi palata takaisin omaan valuuttaan. Se valinta on ollut ja mennyt.”
Muiden vastaukset täältä.