Fortum hävisi miljardien uhkapelinsä Siperiassa

Fortumin johto järkyttyi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan – Siperian markkinoille lähtenyt valtionyhtiö ohitti selkeät varoitusmerkit ja joutunee nyt myymään voimalaitoksensa alennuksella

Sähköyhtiö Fortumilla on ollut suomalaisyrityksistä ylivoimaisesti suurin Venäjä-riski. Se lähti miljardi-investoinneilla Siperian markkinoille vuonna 2008, mutta joutunee nyt myymään omistuksensa pilkkahinnalla. Miten siinä niin kävi?

Sähköyhtiö Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo oli järkyttynyt. Mutta hänellä ei ollut varaa jäädä muhimaan tunteisiinsa.

Tapaamme Markus Rauramon Fortumin pääkonttorin kliinisessä neuvotteluhuoneessa Espoon Keilaniemessä.

Rauramon esiliinana on viestintäjohtaja Pauliina Vuosio, joka asettuu pariin otteeseen tulpaksi, kun olisi saatava vastauksia hankalampiin kysymyksiin. ”Tuota emme ole kertoneet ulos”, Vuosio muistuttaa toimitusjohtajaa.

Pääasiassa Rauramo kuitenkin vastailee venkoilematta Venäjää koskeviin kysymyksiin. Vaikka hän ilmiselvästi puhuisi mieluummin energiasiirtymästä eli yhtiön tavoitteesta korvata fossiilista sähköntuotantoa uusiutuvalla.

Toimitusjohtaja Rauramo vaikuttaa puhuvan vähän varoen, kun häneltä kysyy Fortumin Venäjän-operaatioista, joita on tehty häntä edeltävien toimitusjohtajien, Pekka Lundmarkin, Tapio Kuulan ja Mikael Liliuksen, valtakausilla. Rauramo itse tuli Fortumin palvelukseen talousjohtajaksi vuonna 2012. Toimitusjohtajana hän on toiminut kesästä 2020.

Rauramo myöntää, että Fortumin Venäjä-riski on ollut merkittävä jo vuodesta 2008.

Fortum joutunee myymään Venäjän-omistuksensa reippaaseen alihintaan, sillä poliittisessa paineessa yhtiöllä ei ole muuta mahdollisuutta kuin poistua nopeasti Venäjältä. Myös ostajat tietävät myyjän pakkoraon.

Sinä tiesit aina

Toimittaja Erkka Mikkonen esitteli siskolleen poikaystävänsä pelkkänä kaverina, mutta sisäministeri Krista Mikkonen petasi heille silti yhteisen sängyn.

”KUN Erkka syntyi, olin 10-vuotias. Asuimme Korialla ukin ja mummon rakentamassa omakotitalossa. Perheessämme oli neljä lasta, joista Erkka oli nuorin, minä toisiksi vanhin.

Isämme Arto oli Puolustusvoimissa töissä, äiti Riitta oli opinto-ohjaaja ja koulutussuunnittelija. Olin usein lastenlikkana Erkalle ja toiselle pikkuveljelleni Laurille. Minun ja isoveljeni Rikun sotaleikeissä he joutuivat sotavangin rooliin. Myöhemmin kuulustelin heiltä usein läksyjä.

Erkka oli hyväntuulinen, utelias ja avoin elämälle. Hän keräsi My Little Ponyja, kävi kuvataidekoulussa ja soitti pitkään oboeta. Ikäeromme takia emme tapelleet.

Vanhempamme olivat konservatiivisia, mutta kotityöt he jakoivat tasan. Politiikasta ei juuri puhuttu, mutta yhteisvastuun eetos oli vahva. Äiti pyöritti vapaaehtoisena Korian sotilaskodin kirjastoa, isä toimi Lions-klubissa. Lapsuutemme oli turvallinen, meistä pidettiin hyvää huolta.

Tapasin jo 16-vuotiaana mieheni Villen, ja hänestä tuli Erkalle kuin isoveli. Lukiossa liityin vihreisiin. Sen jälkeen muutin Joensuuhun ja ryhdyin opiskelemaan biologiaa yliopistossa. Erkka kävi lomillaan luonamme. Aavistin, että hän on homoseksuaali, mutta ajattelin, että on hänen asiansa tuoda se esiin. Jos vanhempieni läsnä ollessa tulivat esille seksuaalivähemmistöjen oikeudet, kerroin aina puolustavani niitä.

Vuonna 2017 Tšetseniassa tuli ilmi laaja homomiehiin kohdistuva vaino ja murhat. Kun kysyin asiasta ulkoministeriön tiedottajalta Marija Zaharovalta eräässä tiedotustilaisuudessa, hän halusi lähettää minut Tšetsenian johtajan Kadyrovin pakeille. Moni tulkitsi sen uhkaukseksi. Valtionmediassa väitettiin minun olevan ulkovaltojen agentti, jonka tehtävänä on horjuttaa Venäjää. Myös homoudestani vihjailtiin. Krista toimi silloin kansanedustajana ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana, mutta häntä ei onneksi vedetty kohuun.

Ajatushautomon mukaan Venäjä on valloittanut Lysytshanskin kaupungin – sota­historioitsija: "Synkkä päivä"

Ukrainan joukot ovat vetäytyneet Luhanskin maakunnan viimeisestä linnakkeesta Lysytshanskin kaupungista, kertoo ajatushautomo ISW.

Lysytshanskin valtaus merkitsee, että Luhanskin maakunnan viimeinen linnake on kaatunut.

– Venäjä on edennyt useisiin alueen kyliin ja taistelu Luhanskista on käytännössä ohi. Ukrainalaiset ovat ilmeisesti vetäytyneet alueelta onnistuneesti, sotahistorioitsija Emil Kastehelmi twiittaa.

– Synkkä päivä puolustajille, Kastehelmi jatkaa.

AJATUSHAUTOMON mukaan lauantaina geopaikannettu kuvamateriaali näytti Venäjän joukkoja kävelemässä rennosti Lysytshanskin pohjois- ja kaakkoisosissa, mikä viittaa siihen, että kaupungissa on vähän tai ei lainkaan ukrainalaisjoukkoja.

Se, jonka nimeä ei saa sanoa

Kun Vladimir Putin julisti Itä-Ukrainan maakunnat itsenäisiksi kolme päivää ennen hyökkäystä, Venäjän taloutta tutkiva Laura Solanko tunsi ahdistuksen joka solullaan. Solanko on jatkanut yhteydenpitoa venäläisiin talousasiantuntijoihin myös sodan alun jälkeen, mutta yhdestä asiasta viesteissä vaietaan.

Kun Neuvostoliitto 1990-luvun alussa romahti, Venäjällä alettiin nähdä suuria taloudellisia mahdollisuuksia. Siitä tuli idän villi el dorado, jolta odotettiin hurjaa talouskasvua ja kehitystä kohti ainakin jonkinlaista demokratiaa.

Suurkaupungeissa asuu alle kolmasosa venäläisistä.

”Sitten on ne sata miljoonaa muuta, joiden elämä on aivan toisenlaista, paljon köyhempää. Näistä maaseudun taajamista tulevat Venäjän sotilaat. Heillä ei usein ole muuta vaihtoehtoa. Ukrainassa on tuskin yhtään moskovalaista sotimassa.”

Venäjällä kansa köyhtyy, pankit halvaantuvat ja näkö­piirissä on paha taantuma: ”Venäjän talous on hyvin hauraassa tilassa”, sanoo ekonomisti

30-asteista kerrostaloasuntoa ei voi tuulettaa, koska naapuri ketjupolttaa: "Ei ole kesäkeitaasta tietoakaan"

Tiina Arlinin äidin alakertaan muutti tupakoitsija seitsemän vuotta sitten. Sen jälkeen äidin astma on pahentunut, Arlin sanoo.

Tiina Arlinille ja hänen 79-vuotiaalle äidilleen juhannuksesta alkanut lämpöaalto on ollut poikkeuksellisen ankara ja kuluttava.

– Sisällä on 30 astetta lämmintä, mutta emme voi tuulettaa öisinkään, sillä alakerrassamme elää ketjupolttaja. Tuulettaa voimme ainoastaan, jos hän lähtee jonnekin ja silloinkin pitää valvoa, ettei savua tule muualta, Arlin sanoo.

Hän kertoo, että päivässä ei juuri ole hetkeä, jolloin tupakan savua ei kulkeutuisi sisälle. Tupakointi jatkuu myös yöaikaan. Koska Arlinin äidillä on sydänvika ja astma, parvekkeen ovea ja ikkunoita on pidettävä kiinni aina, kun ulkona leijuu tupakansavua. Niin rankkaa kuin helle onkin ikäihmiselle, tupakansavu olisi vielä pahempi vitsaus.

Tupakointiin on mahdollista puuttua vanhoissa taloyhtiöissä kahta kautta. Tupakointi voidaan kieltää parvekkeella, jos taloyhtiössä saadaan kieltämisestä yksimielisyys. Mikäli yksimielisyyttä ei tule, voidaan kunnalta hakea tupakointikieltoa.

Äitinsä ahdinko on tehnyt Arlinista parveketupakointia vastustavan aktivistin. Hän on laittanut vireille jo pari parveketupakoinnin kieltoa ajanutta kansalaisaloitetta ja aikoo kirjoittaa pian jälleen uuden.

Kommentti: Ihmiset joiden pitää tupakoida 10 minuutin välein ovat todella sairaita.

Erdoğan rikkoi Madridin kokouksen konsensuksen, uhkaa jälleen estää Suomen ja Ruotsin jäsenyyden Natossa

Turkin mukaan tiistaina allekirjoitettu yhteisymmärrysasiakirja velvoittaa Suomea ja Ruotsia palauttamaan kaikki Turkin vaatimat henkilöt Turkkiin.

MADRIDISSA järjestetyn Naton huippukokouksen ehkäpä käytetyin sana oli ”yhtenäisyys”.

Valtiojohtaja toisensa perään korosti sitä, kuinka Madridin kokous ja esimerkiksi sen aikana esitetty kutsu Suomelle ja Ruotsille liittyä sotilasliiton jäseniksi on ollut osoitus siitä, kuinka yhtenäisenä Nato pystyy toimimaan.

Tämä linja koki kuitenkin täyskäännöksen, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti viimeisenä kokouspäivänä torstaina koko kokouksen viimeisen tiedotustilaisuuden.

ERDOĞAN uhkasi pysäyttää Suomen ja Ruotsin aikeet liittyä Natoon maiden jäsenyyksiä ratifioitaessa, jos nämä eivät noudata Turkin näkemyksiä siitä, mitä maiden välisessä yhteisymmärrys­asiakirjassa on sovittu.

Näin vasemmistoliiton Saramo kommentoi Nato-asiakirjaa: ”Poliittisesti pöytäkirja on huono vihjatessaan, että Isiksen kaataneet kurdit olisivat ongelma”

Turkki ilmoitti tiistaina olevansa valmis tukemaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysneuvottelujen aloittamista. Maat allekirjoittivat asiakirjan, jolla sopu vahvistettiin.

Suomen eilen tiistaina Nato-huippukokouksessa Turkin ja Ruotsin kanssa allekirjoittama asiakirja ei sido Suomea mihinkään, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo. Saramon mukaan näyttää siltä, ettei asiakirjassa luvata Turkille mitään uutta. Koska asiakirja ei ole sitova sopimus, sitä ei vielä ole käsitelty ulkoasiainvaliokunnassa.

Turkki ei siis vielä antanut tukeaan maiden jäsenyydelle sotilasliitossa.