Hollannissa 13 omikron­tartuntaa, Tanskassa kaksi, tapauksia jo ympäri Eurooppaa – Tämä uudesta korona­muunnoksesta tiedetään

KORONAVIRUKSEN uusi muunnos omikron näyttää levinneen nopeasti Euroopassa.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) on arvioinut, että muunnos muodostaa jopa hyvin suuren riskin Euroopalle. Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut muunnoksen huolestuttavaksi.

Virusmuunnoksesta tai sen tartuttavuudesta ei toistaiseksi tiedetä kovin paljoa, mutta monet maat ovat rajoittaneet matkustamista eteläisestä Afrikasta sen takia. Suomessa hallitus kertoi sunnuntaina kieltävänsä maahantulon seitsemästä eteläisen Afrikan valtiosta.

Omikronin löytänyt lääkäri: Variantin takia panikoidaan turhaan

Useat maat ovat asettaneet lentokieltoja eri Afrikan maille Etelä-Afrikasta löytyneen koronavirusvariantin takia. Ensimmäisen havainnon tehneen lääkärin mukaan panikointi on turhaa.

The Guardianin mukaan ensimmäisen löydöksen tehnyt lääkäri Angelique Coetzee kertoo, että omikronin aiheuttamat oireet ovat toistaiseksi olleet hyvin lieviä. Coetzee on Etelä-Afrikan lääketieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja.

Coetzee toppuuttelee erityisesti Britannian toimintaa variantin löytymisen jälkeen. Hänen mukaansa maassa panikoidaan ihan turhaan.

Coetzee kuitenkin huomauttaa, että tilanne voi muutaman viikon päästä olla täysin toisenlainen.

”Tiivis läiskä” paljastaa, että nyt on tosi kyseessä – Suomalaisen koronapotilaan keuhkokuvat näyttävät tuhon, jonka rinnalla tupakointi on lastenleikkiä

HS:n haltuunsa saamat keuhkokuvat kertovat karusta taistelusta, jota suomalais­sairaaloiden teho-osastoilla nyt käydään. Kokenut radiologi kertoo, mitä muutokset keuhkoissa merkitsevät.

KEUHKOT näyttävät kuvassa vaihtelevan vaaleilta ja tiiviiltä. Vaikka maallikko ei kenties ensivilkaisulla näe röntgen- tai tietokone­tomografiakuvista koronaviruksen aiheuttamaa vahinkoa, asiantuntijalle se on selvää.

”Keuhkoissa on runsaasti laaja-alaisia, vakavan näköisiä muutoksia”, sanoo vartaloradiologi ja apulaisylilääkäri Tiina-Talvikki Lehtimäki Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus keuhkokuvien katsomisesta.

HS:n julkaisemat kuvat ovat tiettävästi ensimmäiset suomalaisessa uutismediassa näytetyt kuvat koronaviruksen aiheuttaman taudin runtelemista suomalaisen potilaan keuhkoista.

Kuvissa näkyvät kahden eri potilaan sairaalahoidon aikana kuvatut keuhkot. Molemmilta potilailta on saatu kirjallinen, allekirjoitettu suostumus kuvien julkaisemiseen. HS julkaisee kuvat potilaiden nimeä ja tarkkaa ikää mainitsematta.

Molemmat potilaat olivat sairastuessaan rokottamattomia. Molemmat joutuivat vaikean koronataudin takia tehohoitoon tänä vuonna.

ENSIMMÄINEN POTILAS on 30–39-vuotiaiden ikäryhmään kuuluva mies. Hän oli pitkällä, useiden viikkojen tehohoitojaksolla. Hänellä on lääkitys pitkäaikaissairauteen, mutta se ei vaikuta hänen toimintakykyynsä millään lailla.

”Ennen näkemäni keuhkovauriot olivat tavallisesti keuhko­infektioiden aiheuttamia yksittäistapauksia. Sikainfluenssaepidemian aikana nähtiin joitain vastaavia vaikeita tapauksia, mutta paljon vähemmän kuin nyt.”

”Rokotus suojaa vakavalta taudilta hyvin. Koska sekään ei yksinään aina suojaa tartunnalta, kannattaa pyrkiä elämään muutenkin omassa jokapäiväisessä elämässä mahdollisimman koronaturvallisesti.”

Jääkiekko­legenda Matti "Mölli" Keinonen on kuollut

ENTINEN huippujääkiekkoilija Matti "Mölli" Keinonen on kuollut 80-vuotiaana. Keinonen kuoli eilen illalla syöpään sairaalassa Uudessakaupungissa. Keinosen kuoleman vahvisti STT:lle hänen poikansa Jussi Keinonen.

Matti Keinonen pelasi maajoukkueessa yhdeksässä MM-turnauksessa ja kaksissa olympialaisissa vuosina 1962–1973. Suomen mestaruuden Keinonen voitti Lukossa vuonna 1963 ja RU-38:ssa vuonna 1967. Hän pelasi miesten maajoukkueessa peräti 196 ottelua.

Matti Keinonen muistelee uraansa.

Eric Clapton tippui jalustalta – syy voi olla arvoitus hänelle itselleenkin

Kitaristilegenda Claptonista tuli koronatoimien vastustaja ja vanhat rasistipuheet nousivat esiin.

ERIC Claptonin ja Robert Crayn pitkä ystävyys päättyi hiljan.

Ystävyys alkoi 1980-luvulla, kun Clapton avitti nuoremman Crayn uraa. Se päättyi viime vuonna Claptonin ja toisen musiikkilegendan Van Morrison kappaleeseen Stand and Deliver. Morrison vastustaa tulisesti koronarajoituksia ja on kirjoittanut niistä useammankin laulun.

Clapton on sittemmin julkaissut kappaleen This Has Gotta Stop, jolla myös tulkittu viittaavaan koronarajoituksiin. Hän on myös jatkanut yhteistyötään Morrisonin kanssa.

Cray ei ole ainoa suuttunut. Clapton on valittanut, että koronamielipiteidensä vuoksi hänet on Yhdysvalloissa leimattu trumpilaiseksi.

76-vuotiaita Claptonia ja Morrisonia voi ymmärtää. Kumpikin kuuluu sukupolveen, joka ehti myydä vanhat levytyksensä kahteen kertaan ensin vinyyleinä ja sitten cd-levyinä. Pikkurahasta ei pitäisi olla puutetta. Vanhalla iällä heitä ajaa keikkailemaan ihan oikea intohimo. Aikaa ei ole enää paljoa jäljellä. Koronasulut olivat kidutusta

Marja Sannikan keskusteluohjelma loppuu

YLE lopettaa Marja Sannikka -ajankohtaisohjelman vuoden loppuun mennessä. Ohjelman tuottaja Ville Kolari vahvisti asian Ilta-Sanomille tiistaina iltapäivällä.

– Päätös on tehty jo keväällä ja viimeinen lähetys on 3. joulukuuta, Kolari kertoo.

Tuottajan mukaan kohulla, joka on viime päivät pyörinyt kyseisen ohjelman ympärillä, ei ole mitään tekemistä lopetuspäätöksen kanssa.

– Kysymys on normaalista ohjelmakierrosta, Kolari painottaa.

– Olemme tehneet koko syksyn paljon töitä, ja tulossa on kovaa sisältöä, hän vakuuttaa.

Esko Valtaojan harkitsemattomista N-puheista televisiossa raivostunut Renaz Ebrahimi veti Ylessä DJ-keikan: N-sana kuultiin 57 kertaa!

Tämä on ihan superjärkyttävää, että mä olen tällaisessa tilassa, missä valkoinen ihminen niin kuin ruskean ihmisen vieressä kaksi kertaa käyttää tota n-sanaa niin kuin ihan tahalleen - tämä on musta ensinnäkin todella epämukava, todella epäsensitiivinen, todella turvaton tila tällä hetkellä, joten on tosi ikävää, että olen tässä tilassa [ja] joudun tähän keskusteluun tällä tavalla.

Katso: Renaz feat. Adikia - Yle 95 synttäribileet linkkitornista.

Esko Valtaoja joutui pyörremyrskyyn – woke-kultti tunkeutui kerralla olohuoneisiin

Woke on vaarallinen ajatusten sairaus – sitä vastaan pitää taistella ja lujaa, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.

Sekopäinen woke-kultti löi alastomassa karuudessaan kansakunnan olohuoneisiin perjantaina Marja Sannikan lähetyksessä, jossa keskustelu studiossa riistäytyi täysin käsistä.

Woke-ideologia on uusvasemmistolainen suuntaus, johon liittyy aatteellisen puhdasoppisuuden vaatimus ja moraalinen puritanismi. Woke on äärimmäisen haitallinen vapausaatteelle, ja sen tärkeä opinkappale on intersektionaalisuus.

Intersektionaalisuus tai intersektionaalinen feminismi puolestaan perustuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan, jonka mukaan sorretun luokan näkökulma on puolueettomampi ja todenmukaisempi kuin muiden.

Pidän näitä aatteita totalitaristisina ja äärimmäisen vaarallisina, kyseessä on käytännössä käänteinen rasismi.

Mitä tapahtui, kun kamerat menivät kiinni? Esko Valtaoja kertoo nyt oman näkemyksensä Sannikka-kohusta

"Olen hyvin surullinen siitä, että tämmöiseksi meni, mutta eihän sitä voinut etukäteen aavistaa.”

Jakson teemana olivat rasismi, woke- ja cancel-kulttuurit ja yhteiskunnalliset rakenteet.

Ohjelmassa pöydän ääreen istuivat keskustelemaan toimittaja Renaz Ebrahimi ja avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja. Katsojalle kävi nopeasti selväksi, että Ebrahimi ja Valtaoja olivat näkemystensä kanssa hyvin eri raiteilla. Keskustelu tv-kameroiden edessä kiihtyi voimakkaasti.

VALTAOJA, 70, kertoo nyt IS:lle näkemyksensä tilanteesta kaksi päivää tv-ohjelman ilmestymisen jälkeen.

– Olen lähinnä surullinen, koska minut kutsuttiin ymmärtääkseni keskustelemaan asiallisesti asiallisen ihmisen kanssa tärkeästä asiasta eli rasismista, jota Suomestakin vielä löytyy, Valtaoja sanoo.

– Kohtasin siellä täysin tuntemattoman naisen, josta en tiennyt etukäteen mitään. Ainoa mitä hänellä oli tuoda pöytään oli, että häntä loukataan tässä. Olen hyvin surullinen siitä, että tämmöiseksi meni, mutta eihän sitä voinut etukäteen aavistaa.

Kyllä tästä vähän sellainen tunne jää, että taidanpa jatkossa pysytellä Ylen toimittajien kynsistä poissa.

Ylen juontaja Marja Sannikka järkyttyi Esko Valtaojan n-sanoista lähetyksessä

Tähtitieteilijä Esko Valtaojan ja toimittaja Renaz Ebrahimin välinen keskustelu aiheutti kohua Ylen Marja Sannikka -keskusteluohjelmassa perjantaina. Valtaoja käytti rasistista n-sanaa kahdesti, minkä seurauksena Ebrahimi kertoi kokevansa olonsa turvattomaksi.

Hyviä asioita ajetaan huonoilla keinoilla -niminen jakso on aiheuttanut paljon keskustelua, ja Valtaojaa on kritisoitu runsaasti sanan käytöstä. Ohjelman juontaja Marja Sannikka on kommentoinut kohua omalla Instagram-tilillään.

Hän kertoo päivityksessään saaneensa asiasta paljon palautetta, mihin hän aikoo palata mahdollisesti pidemmin myöhempänä ajankohtana. – Mutta nyt jo lyhyesti olennainen: olen valtavan pahoillani siitä, että ohjelmaani osallistuminen oli niin epämiellyttävä kokemus yhdelle vieraistani, Sannikka sanoo päivityksessään.

Ylen vastaava tuottaja Ville Kolari kertoo Iltalehdelle sunnuntaina keskusteluohjelman teosta ja perjantaina nähdyn Marja Sannikka -keskusteluohjelman jälkipuinnista. Sannikka ei itse halunnut kommentoida asiaa sunnuntaina päivällä.

Sosiaalisessa mediassakin on kysytty ja ihmetelty, miksi Valtaojan käyttämät n-sanat valittiin myöhemmin editoituun versioon, joka on nähtävissä Yle Areenassa.

Kolari kertoo, että lähtökohta kaikelle on, että vieraiden puheita ei lähdetä sensuroimaan.

– Tässä kyseisessä tilanteessa totesimme, että on journalistisesti perusteltua ajaa (näyttää) ne kaikki sanat, joita Esko Valtaoja käytti aivan kuten on journalistisesti perusteltua ajaa myös ne sanat, mitä muut siinä keskustelussa käyttivät, jotta siitä syntyy journalistinen, ymmärrettävä kokonaisuus, Kolari kertoo.

Kommentti: Uskomatonta kuinka yhdestä sanasta voi syntyä tuhansien kommenttien ja lehti juttujen kohu. Kun historiaa aletaan kelaamaan ja purkamaan mitä kaikkea vääryyttä ihmiskunnan aikana on tapahtunut on ehkä paras räjäyttää pallo tuhannen n-sanan päreiksi. Historiaa emme voi muuttaa, mutta tulevaisuuden voimme rakentaa paremmaksi, ei riitelemällä sanoista vaan lopettamalla rasistinen julkkisten omaatuntoa kohottava #NENÄPÄIVÄ.

Tästä se alkoi some vyörytys. Pe.19.11.-22.11.2021 mennessä twiitattu tuhansia kommentteja ja loppua ei näy, kunnes tulee uusi kohu.

Yli kahdeksan miljoonaa euroa maksanut Ilkka Remes -filmatisointi Omerta 6/12 on niin tönkkö, että se muistuttaa toimintaelokuvien parodiaa

Suomalaisittain poikkeuksellisen kallis Omerta 6/12 tulvii kliseitä ja kökköjä repliikkejä, eikä toimintakaan ole päätähuimaavaa.

HETI alkuun suurin tunnustus, minkä Omerta 6/12:lle voi antaa: se on saatu tehtyä. Muuten kehumista ei hirveästi ole.

Suomalaiseksi poikkeuksellisen ison ja kalliin elokuvan tekoprosessi on ollut katastrofaalinen. Sen käänteistä on saatu lukea medioissa viimeisen vuoden ajan.

Ensin ohjaaja Antti J. Jokinen vaihdettiin kesken kaiken Aku Louhimieheen. Tuotantoyhtiö Cinematic, jonka perustaja ja yksi omistajista Jokinen on, ilmoitti syyksi sairausloman.

Alkujaan kahden elokuvan ja yhden tv-sarjan kokoiseksi suunniteltu projekti typistyi yhdeksi elokuvaksi sekä myöhemmin julkaistavaksi sarjaksi.

Viime päivinä julkaistuissa artikkeleissa on paljastettu yhä karumpia asioita Omerta-tuotannosta, lähinnä ohjaaja-tuottaja-käsikirjoittaja Jokisen toimintaan liittyen. Suomen Kuvalehden mukaan Jokisen työkunto oli niin huono, että kuvauksissa syntyi vaaratilanteita. Lopulta Jokista ei edes päästetty oman elokuvansa kuvauksiin, kertoo Ilta-Sanomat.

Kansainvälinen valuuttarahasto suosittaa hallitukselle järeämpiä keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi

KANSAINVÄLINEN valuuttarahasto (IMF) suosittaa Suomea ottamaan käyttöön voimakkaammat keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

”Vaikka Suomi on edistynyt tavoitteessaan ilmastomuutoksen torjumisessa, ympäristölle haitallisten tukien lisäleikkauksia ja ilmastoon vaikuttavien verojen kiristämistä voitaisiin myös harkita”, perjantaina julkaistussa katsauksessa todetaan.

”Eivät kai aidat estä ihmisiä tulemasta”

Lappeenrannan Joutsenossa ajatusta aidasta itärajalle ei suoraan tyrmätä. Moni kuitenkin toivoo, ettei fyysinen este ajaisi yli diplomatian keinojen.

”PÄÄSY ilman lupaa kielletty”, lukee tikkukirjaimin keltaisessa, lahoon koivunrunkoon sidotussa nauhassa. Tusina samanlaisilla nauhoilla merkittyä puuta muodostaa rivin, joka jatkuu viereisessä järvessä törröttävinä keltaisina tolppina.

”Tuolla näkyy Venäjä”, sanoo Veli-Matti Rantala ja viittoo kohti harmaana siintävän järven selkää.

Entinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok) sanoi viime viikolla Demokraatti-lehden haastattelussa, että Suomen pitäisi harkita aidan rakentamista Suomen itärajalle.

Idea ei ole uniikki. Valko-Venäjän ja Puolan rajalla puhjennut siirtolaiskriisi joudutti Puolan parlamentin parin viikon takaista päätöstä rakentaa muuri Puolan ja Valko-Venäjän väliselle rajalle. Keskiviikkona Viro ilmoitti pystyttävänsä yhteensä 40 kilometriä piikkilanka-aitaa maan Venäjän vastaiselle rajalle.

TURVAPAIKKAKYSYMYKSISSÄ Suomea sitovat kansainväliset sopimukset. Niiden mukaan oikeus hakea turvapaikkaa on ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa edes poikkeusoloissa.

Siksi HS:n haastattelemat oikeustieteilijät ovat nähneet ongelmallisena esimerkiksi kokoomuksen ehdotuksen lakiuudistuksesta, joka sallisi rajan tilapäisen sulkemisen turvapaikanhakijoilta.

Suomi saattoi toimia Puolan rajan siirtolais­operaation koe­kenttänä

Aiempien tapausten perusteella Valko-Venäjän siirtolaiskriisin pahin vaihe voi mennä nopeasti ohi, mutta menetelmästä on tullut osa Venäjän vaikutusstrategiaa, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.

Rajoitukset tiukentuvat jälleen ympäri Eurooppaa: toimia kohdistetaan erityisesti rokottamattomiin tartunta­lukujen kasvaessa

Useat Euroopan maat kiristävät jälleen rajoituksia. Latviassa parlamentin työntekijät eivät saa työskennellä ilman koronatodistusta, Itävallassa otetaan käyttöön rokottamattomien liikkumisrajoitukset.

Euroopan maat joutuvat jälleen turvautumaan koronarajoituksiin samalla, kun ne taistelevat rokotuskattavuuden parantamisen eteen. Toimiin kuuluu alle 12-vuotiaiden rokottamista, rokottamattomien vapauksien kaventamista sekä jo ennestään tuttuja liikkumis- ja aukiolorajoituksia.

Yllättäen rokotuksetkaan eivät välttämättä pelasta tilannetta: esimerkiksi Hollannissa koko väestöstä 65 prosenttia oli saanut täyden rokotussarjan jo viime sunnuntaina.

Elämämme on liian huonoa, ja se on osin ay-liikkeen syytä, sanoo Osmo Soininvaara

Vihreiden konkarin mukaan työmarkkinoiden eriarvoistuminen olisi ratkaistavissa keinoilla, joita ammattiyhdistysliike vastustaa oman valta-asemansa suojelemiseksi. Hän esittää yleiskorotuksista luopumista kasvukeskuksissa ja siirtymistä perustulon suuntaan.

SUOMALAISTEN elintaso on historiallisesti tarkasteltuna erittäin korkea, eikä meillä pitäisi olla juuri aihetta huoliin. Vihreiden konkaripoliitikon Osmo Soininvaaran mukaan elämämme on kuitenkin liian huonoa mahdollisuuksiimme nähden.

”Suomessa on satojatuhansia työttömiä, ja samaan aikaan sadattuhannet kärsivät työperäisestä stressistä ja douppaavat itseään psyykelääkkeillä työkuntoisiksi”, kuusi vuotta sitten eduskunnan jättänyt Soininvaara sanoo. Helsingin kaupunginvaltuustossa hän istuu yhä.

”Tilastotieteen professorini sanoi aikanaan, että hitaat trendit ovat vaarallisimpia, sillä niihin ehtii sopeutua. Eriarvoisuuden kasvu työmarkkinoilla on trendi, joka edellyttäisi täysin toisenlaista politiikkaa. Nyt yritetään hienosäätää vanhaa konetta, mutta täydellistä muutosta ei tehdä koskaan.”

OIKEISTOVIHREÄNÄ tunnetun Soininvaaran mukaan yksi syyllinen ongelmiin on ammattiyhdistysliike. Se pyrkii nostamaan alimpia palkkoja ajamalla työehtosopimuksiin alimpien palkkojen korotuksia ja kaikille yhtä suuria yleiskorotuksia.

Kommentti: Mari Jaakonaho: Soininvaaran ehdotus vääjäämättä laajentaisi työtä tekevien köyhien joukkoa. Työnantajile epäilemättä sopii jos valtio puoleksi elättää heille edullista työvoimaa mutta onko sellainen hyvä asia muuten? Epäilen ettei julkisesti tuettu halpatyövoima ole kovin hyvä asia kansantaloudellisesti. Jos jokin työ ei Suomessa kannata teettää ihmisvoimin niin sitä olisi parempaa automatisoida tai ulkoistaa, muuten talouden tuottavuus kärsii kuin tehdään liikaa huonosti tuottavaa työtä.

Glasgow’n ilmastokokouksessa saavutettu sopimus – Intia ja Kiina onnistuivat iltalypsyssään, fossiilikielto vesittyi, EU erittäin pettynyt

Kokouksen päättänyt puheenjohtaja Alok Sharma pahoitteli kokouksen huonoa lopputulosta.

Sopimus kiristää päästövähennyksistä ilmoittamisen tahtia jokavuotiseksi, mainitsee ensi kertaa fossiilisten polttoaineiden tukien ja hiilenpolton vähentämisen, lupaa kehitysmaille lisää sopeutumisrahaa ja vahvistaa, että lämpeneminen halutaan yhä rajoittaa 1,5 asteeseen.

Puheenjohtaja Alok Sharma päätti kokouksen kyynelsilmin esittäen samalla anteeksipyynnön siitä, kuinka epäonnistunut kokouksen viimeinen näytös oli.

Mitä päätettiin?

Mitkä olivat suurimmat onnistumiset?

MAAILMAN maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen ne ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua.

Entä pahimmat epäonnistumiset?

Fossiiliset polttoaineet voisi nostaa myös epäonnistumiseksi, sillä kirjaus lieveni alkuperäisestä. Uudessa vesittyneessä ehdotuksessa ei hiilivoiman kohdalla puhuttu enää pois häivyttämisestä (phase out) vaan vähentämisestä (phase down).

Ilmastokriisistä kärsivät eniten ne maat, jotka ovat sitä vähiten aiheuttaneet.

Ministeri Antti Kurvisen viesti on suora syöttö Porin yliopistokeskuksen lapaan – korkeakoulutus on alue- ja väestökehityksen supervoima

Kurvisen korkeakoulutuksen tie on hajauttamisen tie. Peruspilareita ovat koulutusvastuiden lisääminen nykyisille korkeakouluille ja yliopistokeskusten aseman vahvistaminen. Kurvinen ei liputa uusien yliopistojen puolesta, mutta näkee yliopistokeskukset eräänlaisina miniyliopistoina.

Ministerin viesti on suora syöttö Porin yliopistokeskuksen lapaan. Nykyisestä kuudesta yliopistokeskuksesta Pori on lähimpänä miniyliopistoa kaikilla keskeisillä tunnusluvuilla.

PORIN YLIOPISTOKESKUKSELLA on mahdollisuus olla suunnannäyttäjä ja keulakuva yliopistokeskusmallin modernisoinnissa.

PORI EI SELVIYDY yksin tästä hankkeesta, vaan talkoisiin tarvitaan kaikki alueen henkiset ja taloudelliset resurssit.

HENKILÖKOHTAISESTI on vaikea ymmärtää 2020-luvulla sellaista aluetta tai niitä alueen toimijoita, jotka eivät halua tavoitella omalle alueelleen yliopistoa tai eivät ole valmiita taistelemaan sen eteen.

Porin tunnelitaideteos maksoi 120 000 euroa – kaupungin saama palaute pääosin myönteistä, rahasumman suuruus yllätti porttaalin käyttäjiä

Tilataideteos julkistettiin Porin rautatieaseman alikulkutunnelissa runsas kuukausi sitten. Porisontti-teoksen on tehnyt taidekollektiivi SWart yhdessä porilaissyntyisen muusikon Tapani Rinteen kanssa.

Porin kaupunki halusi kohentaa tilataideteoksen avulla vuosien aikana nuhjaantuneen rautatieaseman alikulkutunnelin yleisilmettä.

Teos maksoi noin 120 000 euroa. Porin kaupunki sai siihen tukea 30 000 euroa Taiteen edistämiskeskukselta.

Tunnelin vitriineihin tehdyssä tilataideteoksessa on sekä valoa että ääntä ja se julkistettiin syyskuun lopussa.

Onko tulos siihen käytetyn rahan arvoinen? – Itse olen siihen jäävi sanomaan, mutta kun vertaa vanhaan tilanteeseen, onhan tämä huikea parannus, arvioi projektipäällikkö Nukki.

Nornickel Harjavalta: Nikkelille riittää kysyntää, vaikka brittifirma vetäytyi Vaasan akkumateriaalitehtaasta

Brittiläinen Johnson Matthey myy koko akkumateriaaliliiketoimintansa. Se oli investoimassa investoida Vaasan akkumateriaalitehtaaseen, jonne Nornickel Harjavallan piti toimittaa tarvittavat nikkelit.

Brittifirman vetäytyminen Vaasan akkumateriaalitehdassuunnitelmista tuli yllätyksenä myös Harjavallan nikkelitehtaalle. Nornickel Harjavalta oli tehnyt aiesopimuksen, että se toimittaa Vaasan tulevassa akkutehtaassa käytettävät nikkelit.

Nornickel Harjavalta kertoi keväällä lisäävänsä huomattavasti tuotantoaan, jotta se pystyy vastaamaan akkumetallien kasvavaan kysyntään. Vaasan tilauksella oli investoinnissa merkittävä rooli.

Elinkeinoministeri ei ole tilanteesta huolissaan

Elinkeinoministeri Mika Lintilä luonnehtii myös Johnson Mattheyn vetäytymistä pettymykseksi, mutta on hyvin luottavainen siihen, että kyseessä on lähinnä viivästys.

– En missään nimessä ole heittämässä kirvestä kaivoon, vaan lähden siitä, että tilalle saadaan ehkä jopa isompi investoija. En ole suoraan sanottuna kovinkaan huolestunut, etteikö korvaajaa tulisi, sanoo Lintilä.

Lainsäädäntöä on uudistettava, jotta Suomea ei voida kiristää pakolaisilla

Suomen lainsäädäntöä on syytä pikaisesti päivittää niin, ettei turvapaikkaoikeutta voi käyttää ulkopoliittisena painostuskeinona, kirjoittaa Kreeta Karvala.

Läntiset demokratiat ovat hätää kärsimässä, kun ne saavat vastaansa autoritäärisiä maita, jotka pelaavat omilla säännöillään.

Tämä on nähty viime aikoina Valko-Venäjän toimissa, kun maan johto on jo kuukauden ajan painostanut EU:ta kuljettamalla tuhansia turvapaikanhakijoita Puolan ja Liettuan rajoille.

Valko-Venäjä käyttää härskisti hyväkseen kansainvälistä ihmisoikeusnormistoa, jonka mukaan vainotuilla on oikeus hakea turvapaikkaa.

Suomen kannalta on huolestuttavaa myös se, että saksalaislehti Die Welt uutisoi torstaina EU-komission luottamuksellisesta asiakirjasta, jonka mukaan Saksa ja Suomi ovat Puolan rajalle tuotujen turvapaikanhakijoiden pääkohteet.

Euroopassa ja Suomessa on etsittävä pikaisesti keinot, miten nykyisiä turvapaikkanormeja voidaan muuttaa, jotta niitä ei voi enää käyttää poliittiseen kiristykseen.

Valko-Venäjän kosto EU:lle voi karata käsistä

KALEVA kirjoittaa, että Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka haastaa nyt EU:ta häikäilemättömästi käyttäen siirtolaisia pelinappuloina.

”EU:n puolella kuvat rajoja kohti vaeltavista siirtolaisista ja pakolaisista palauttavat mieleen vuoden 2015, jolloin yksin Saksaan tuli yli miljoona turvapaikanhakijaa. Sellaista tilannetta lähelläkään ei vielä olla, mutta siirtolaisten pidäkkeetön saapuminen on näkymä, jonka ei EU:ssa haluta toistuvan.”

”Tämän tietää myös Lukašenka, ja käyttää unionimaissa eläviä pelkoja hyväkseen. Maa markkinoi itseään Lähi-idässä turvallisena läpikulkureittinä EU:hun, antaa viikon turistiviisumin ja opastaa vielä tulijat rajalle.”

”EU:lle tilanne on piinallinen. Ulkorajaa ei voi avata, koska tulijavirta voisi kasvaa massiiviseksi. Toisaalta siirtolaisten inhimillinen hätä suljetulla rajalla on tosiasia ja toimii Lukašenkan propaganda-aseena.”

MAASEUDUN TULEVAISUUS kehottaa lukemaan hybridivaikuttamisen viestin Suomessakin tarkkaan. ”On korkea aika herätä ja varautua riskiin. Sekä rajan että sitä koskevien lakien on oltava tiiviit.”

Ruokalähetti Andrei Grigore tuntee työlään arjen Woltin menestyksen takana: ”Maahanmuuttajista on helppo hyötyä”

Vantaalainen Andrei Grigore kuljettaa ruokalähetyksiä Woltille kuusi päivää viikossa, 10–12 tuntia päivässä.

HELSINGIN Kampissa McDonald’sissa kolme asiakasta tuijottaa baarijakkaroillaan ulos tihkusateeseen. Nuorukainen arastelee tuulikaapissa maski kasvoillaan. Hän on somalitaustainen Woltin lähetti, joka ei oikein puhu suomea eikä englantia.

Hän ei halua ottaa kantaa uutiseen, jonka mukaan lähettipalvelu Wolt on myyty noin seitsemällä miljardilla eurolla yhdysvaltalaiselle Doordashille. Nuorukainen päättää poistua ilman tilausta.

SAMAAN aikaan kokenut Woltin lähetti Andrei Grigore on ajanut Škodallaan kotoa Vantaan Myyrmäestä Kamppiin. Hän on jättänyt autonsa pysäköintiruutuun Salomonkadun päähän, koska se on keskustassa toimivalle lähetille ”hotspot”. Lähellä on useita tilauksia toimittavia ravintoloita.

Kysymys Woltin myynnistä yhdistyy Grigoren mielessä yhteen Woltin työehtojen määrittelemiseksi käytävistä oikeusprosesseista. Siihen tuoreeseen, jossa työsuojeluviranomainen piti lähettejä työsuhteisina ja josta Wolt on kertonut valittavansa hallinto-oikeuteen.

”Tulee tunne, että omistajat myivät Woltin juuri nyt, kun on meneillään tämä oikeusprosessi. Halusivatko he sysätä oikeusjutun suuremman firman syliin?” Grigore kysyy.

Kommentti: Grigoren kysymys on aiheellinen. Woltin omistajien vaatimukset työelämän ehtojen muutoksista eivät vaikuta tähän #metoo aikaan sopivilta, kun kaikesta orjuuttamisesta ollaan pyrkimässä eroon.

"Kokemäen seurakunnan hallinto on osittain lamaantunut" – Kirkkoherra: luottamushenkilöillä kyseenalaiset keinot päätöksenteossa

Kokemäen vs. kirkkoherra Timo Waris sanoo luottamushenkilöiden turvautuvan erittäin kyseenalaisiin toimiin, kun he yrittävät vaikuttaa viranhaltioiden toimintaan Kokemäen seurakunnassa.

Kokemäen seurakunnassa vuosia jatkuneet riidat eivät näytä loppuvan. Vasta pari kuukautta vs. kirkkoherrana toiminut Timo Waris on ajautunut törmäyskurssille kirkkoneuvoston kanssa, jonka toimintatapoja hän pitää lainvastaisina.

Tuomiokapituli käsittelee vielä ennen joulua vs. kirkkoherra Timo Wariksesta tehtyjä kanteluita, joita ovat tehneet seurakunnan kappalainen sekä kirkkoneuvosto, ja erityisesti sen varapuheenjohtaja Hannu Heikola.

Presidentti Niinistö HS:lle Puolan rajan tapahtumista: ”Olemme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan”

Tasavallan presidentin mukaan Euroopassa on siirtolaisuudessa käytössä kaksoisstandardit.

TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö pitää Puolan ja Valko-Venäjän rajan kuumentunutta tilannetta ongelmallisena.

”Olen miettinyt sitä dilemmaa, jonka liberaali demokratia tällä hetkellä kohtaa. Se on se, että olemme tavallaan menettäneet kyvyn olla kova – mikä on tietysti hyvä – mutta olemme menettäneet myös kyvyn olla kova kovaa vastaan. Silloin juuri tämän tapainen toiminta, mitä Puolan rajalla tapahtuu, oikein kulminoituu”, Niinistö sanoo.

”Tässä voidaan ajautua maailmaan, jossa järjestelmän sietokyky omiin tappioihin tulee aika ratkaisevaan asemaan. Autoritaarisilla järjestelmillä on uskomaton sietokyky kohdella omiaan vaikka kuinka tylysti verrattuna siihen, mitä läntisillä demokratioilla on. Se on valtavan vakava ase.”

Kiinalainen ihmiskoe

HS:n kirjeenvaihtaja Mari Manninen yritti vuoden ajan päästä Kiinaan. Perillä odotti 14 vuorokauden totaalinen eristys. Kauanko Kiina voi jatkaa poikkeuksellista koronasotaansa?

EDESSÄNI on neljätoista päivää karanteenia tässä shanghailaisessa hotellihuoneessa. En saa tavata ketään enkä poistua hotellista minnekään.

Ainut kurkistus ulkomaailmaan on näkymä kahdeksannen kerroksen hotellihuoneen ikkunasta. Korkealle rakennetun junaradan takana välkkyy Kiinan suurimman kaupungin keskusta. Huokaan helpotuksesta. Huoneen seinillä on haaleita tahroja, mutta muuten on sangen puhdasta. Vuodevaatteet on pesty, vesi tulee suihkusta paineella, ja hometäpliä on suihkukopissa vain muutama. Olin varautunut pahempaan.

ON ARPAPELIÄ, millaiseen karanteenihotelliin Kiinaan saapunut kuljetetaan bussilla lentokentältä. Minut tuotiin tähän persoonattomaan lähiöhotelliin, jossa huone ruokineen sattuu maksamaan 700 euroa kahdelta viikolta. Se ei ole vähän muttei paljonkaan. Matkalaukut kyllä desinfioidaan kiiltävän märiksi lentokentällä ja hotellin pihalla, mutta hotellihuoneet ovat usein likaisia. Siksi minäkin pakkasin Suomesta mukaani siivousrättejä ja varalakanat.

KUN muu maailma aukoo rajojaan ja opettelee elämään koronaviruksen kanssa, Kiinaa johtava kommunistinen puolue pitää tiukasti kiinni nollapolitiikastaan viruksen torjunnassa. Jokainen covid-19-tapaus käynnistää valtavan operaation, jossa suljetaan taloja ja kortteleita sekä jäljitetään tartunnan alkuperää pikaisin askelin.

Bondilla yli 500 000 katsojaa, Hytti nro 6 sai liki 20 000 katsojaa

Cary Joji Fukunagan ohjaama Bond-elokuva No Time to Die ylitti viidentenä viikonloppunaan puolen miljoonan katsojan rajan, ensimmäisenä elokuvana sitten Frozen 2 -animaation ja joulukuun 2019. Samalla tämä Daniel Craigin viimeinen Bond-filmi ohitti katsojaluvuissa hänen ensimmäisensä, Casino Royalen (2006), joka sai 501 246 katsojaa. Jo aikaisemmin katsojaluvuissa jäi taakse 467 491 katsojaa kerännyt Quantum of Solace (2008). Skyfall (2012) ja Spectre (2015) ovat jopa näiden muiden Bondien rinnalla omaa luokkaansa 696 682 ja 647 770 katsojan saldoillaan.

Viikonlopun neljästä ensi-illasta kaksi oli kotimaisia ja niistä Hytti nro 6 keräsi yllättävän suuren yleisön, kun taas Sorjonen: Muraalimurhat oli selvä pettymys. Juho Kuosmasen ohjaama, Cannesissa Grand Prix'lla palkittu Hytti nro 6 keräsi 113 salista 18 971 katsojaa, mikä on pääosin venäjänkieliselle, Venäjällä kuvatulle kotimaiselle erinomainen tulos – kai, sillä vertailukohtaa ei käytännössä ole. Elokuvayhtiö Aamu Oy:n johdolla toteutetun suomalais-virolais-venäläisen yhteistuotannon budjetti oli 2,2 miljoonaa euroa. Kuosmasen esikoiselokuva, Cannesin Un certain regard -esityssarjan pääpalkinnon voittanut Hymyilevä mies (2016) sai koko teatterilevityksensä aikana 55 473 katsojaa.

Uusi käänne susiasiassa – Vihreistä heti reaktio: ”Käsittämätöntä, Jari Leppä viittaa kintaalla”

Luonnonvarakeskus Luke kertoo havainneensa ohjelmointivirheen susikantalaskennassaan, jonka kehittäminen on kesken. Vihreät vaativat nyt aikalisää susiasetuksen suhteen. Luke on erittäin pahoillaan siitä, että virhettä ei havaittu ennen viimeisimpien lukujen toimittamista ministeriölle. Virhe on hyvin valitettava myös sen takia, että Lukessa tiedostetaan suteen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun monimutkaisuus ja vaara, että inhimillinen virhe keskeneräisen työn tiimoilta voi lisätä ei-toivottavaa vastakkainasettelua", sanoo tutkimusylijohtaja Antti Asikainen tiedotteessa.

Vihreistä reagoitiin Lukessa paljastuneeseen virheeseen heti toivomalla aikalisää sudenmetsästystä koskevan asetusluonnoksen kanssa.

Ähtärin kaupunginjohtaja: Pandojen palauttaminen Kiinaan mahdollista – eläinpuistoa ei päästetä konkurssiin

Ähtärin eläinpuisto on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin. Kaupungin omistama yhtiö hakee kiivaasti rahoitusratkaisua, mutta ensi kesään mennessä pandojen kohtalo on oltava selvillä.

Ähtäriin vuonna 2018 saapuneet Lumi- ja Pyry-pandat ovat olleet yleisön suosikkeja, mutta niiden ylläpito nielee vuosittain noin miljoona euroa. Nyt eläinpuisto on taloudellisissa vaikeuksissa, sillä viime vuonna koronarajoitukset veivät kävijöitä. Valtion vuonna 2020 lupaamasta 1,5 miljoonan euron tuesta maa- ja metsätalousministeriö maksoi vain 200 000 euroa tämän vuoden heinäkuussa.

Kommentti: Miksi Suomessa on niin kova susiviha? Mikään muu suurpeto ei aiheuta suomalaisissa samanlaista reaktiota kuin susi. Itä-Suomen yliopiston tutkija Outi Ratamäki on tutkinut susikysymystä kohta kaksikymmentä vuotta. Hänen mukaan susivihan taustalta paljastuu isompi kysymys ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta.

– Ajatellaan, että ihmisellä on oikeus liikkua ja harrastaa luonnossa ilman häiriötekijöitä ja pelkoa. Susi uhkaa tätä oikeutta, ja sitä on vaikea hyväksyä, Ratamäki selittää.

Tunteet nousevat pintaan myös silloin, kun susivahinko tapahtuu alueella, jonka ihminen kokee kodikseen. Maatilan pihapiiriin tunkeutuva susi loukkaa ihmisen perusturvallisuuden tunnetta.

Ratamäen mukaan suden kautta käsitellään myös monia kipeitä kysymyksiä, kuten maaseudun ja kaupunkien välisiä suhteita, Suomen EU-jäsenyyttä, päätöksentekovallan jakautumista ja suomalaisten luontosuhdetta. Susi on politikoinnin väline.

Tätä tarkoittaa rokottamattomien pandemia: Saksassa rokotuksesta kieltäytyminen ei ole enää yksityis­asia

Kahtiajako rokottamattomien ja rokotettujen välillä syvenee monissa maissa, kun vaatimukset rokotepakoista ja vapauksien rajoituksista kiihtyvät.

KORONATARTUNTALUVUT kasvavat taas hurjaa vauhtia useissa Euroopan maissa, täsmälleen kuten vuosi sitten tähän aikaan.

Tunnelma vuoden takaiseen verrattuna on kuitenkin hyvin erilainen. Silloin kaikki olivat pandemian edessä samalla viivalla, sulkutoimien ja taudinuhan uhreja, osa toki haavoittuvampana kuin toiset.

Rokotteiden hyväksymisiä ja rokotusten aloitusta odotettiin kuumeisesti, ja rokottamisen uskottiin lopettavan pandemian.

Niin ei käynyt, vaan poliitikot ja viranomaiset joutuvat nyt rukoilemaan osaa ihmisistä ottamaan rokotuksen. Samalla jako rokottamattomien ja rokotettujen välillä syvenee.

Saksassa terveysministeri Jens Spahn totesi tällä viikolla, että maassa vallitsee valtava rokottamattomien pandemia. Torstaina Saksassa lyötiin koko pandemian ajan päivä­kohtainen ennätys tartuntaluvuissa. Perjantaina sekin meni rikki, ja uusia tartuntoja kirjattiin lähes 37 000.

Suomessa aloitti uusi suoratoistopalvelu – näin HBO Max korvaa HBO Nordicin

Samalla kun vietetään HBO Maxin syntymäpäiviä, haudataan sen edeltäjä, vuonna 2012 Suomessa toimintansa aloittanut HBO Nordic.

Mitä sitten täytyy Nordicin asiakkaana tehdä, jos haluaa jatkaa vaikkapa We're Here -drag-sarjan seuraamista? Sen uusin jakso ilmestyy nettiin aina näin tiistaisin.

Vastaus kuuluu: ladata uusi sovellus.

Nordicin tilaajat siirtyvät kyllä automaattisesti Maxin asiakkaiksi, mutta Maxin sisällön nähdäkseen on tilaajan itse ladattava HBO Max -applikaatio. Nordicin appi lakkaa toimimasta.

Muuta tilaajilta ei vaadita. Alempaa kuukausimaksuakin aletaan veloittaa ilman erillisiä toimenpiteitä. HBO Nordic maksoi kuukaudessa 10,95 euroa, kun taas Maxin hinta on 8,99 euroa. Pudotusta on noin 19 prosenttia. Vuoden asiakkuus maksaa Maxilla 69,99 euroa.

Sinkkuelämää-sarjan fanit ovat odottaneet Sex and the Citylle kuumeisesti jatkoa nyt huutoon vastaa HBO MAX.

Amerikkalaiset originaalisarjat toki näkyvät, sillä eri maiden alkuperäistuotannot esitetään kansainvälisesti alueista riippumatta. Eli siis myös ensimmäinen suomalainen HBO Max -alkuperäissarja leviää valmistuessaan kaikkialle maailmaan. Työnimellä ID kulkevan, Mia Ylösen ja Aleksi Bardyn luoman rikossarjan tuotanto alkaa ensi vuonna.

TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUUTOKSET VALMISTELTAVA UUDELLEEN

EU:n tekijänoikeus- ja verkkolähetysdirektiivit muuttavat kotimaista tekijänoikeuslakiamme. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltu lakiluonnos heikentää luovan alan tekijöiden oikeuksia. Vaadimme lain palauttamista uudelleen valmisteluun.

Tekijänoikeus mahdollistaa sen, että luovalla työllä voi ansaita. Mikäli luovaa työtä ei jatkossa enää turvaa toimiva ja tekijöiden oikeuksia puolustava lainsäädäntö, ovat kulttuurin, tiedon ja viihteen parissa työskentelevät merkittävästi nykyistä huonommassa asemassa.

Tekijänoikeuslain luonnos ei toteuta EU:n tekijänoikeus- ja verkkolähetysdirektiivien tarkoitusta parantaa oikeudenhaltijoiden asemaa verkkoympäristössä ja yhdenmukaistaa tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla. Lakiluonnoksen perustelut ovat monin kohdin erittäin puutteelliset ja arvolatautuneet. Esitettyjen lakimuutosten vaikutukset käsitellään ylimalkaisesti eikä tutkimustietoon perustuvia arvioita ole.

Kokonaan rokottamattomien osuus sairaalahoitoon tulleista korona­potilaista on laskenut. Lukema huiteli korkeimmillaan lähes 90 prosentissa

Ilmastokokouksen ensimmäinen merkittävä sopimus: metsien hävittäminen lopetetaan vuoteen 2030 mennessä

Myös Brasilia on mukana allekirjoittamassa sopimusta. Brasiliaa on aiemmin kritisoitu Amazonin sademetsän laajoista hakkuista.

Skotlannin Glasgow'ssa käynnissä olevassa, historiallisessa COP26-ilmastokokouksessa on päästy sopuun metsäkadon ja metsien hävittämisen lopettamisesta. Joukko valtioiden johtoa allekirjoittaa tiistaina sopimuksen, jossa luvataan lopettaa metsien hävittäminen vuoteen 2030 mennessä. Asiasta uutisoi muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Vihaviestejä somessa ja huutelua kentällä – 17-vuotias korkeushyppääjä ja transnainen Jade Nyström ihmettelee, miksi aikuiset ovat niin lapsellisia

Transnaisten kilpaileminen naisten sarjassa puhuttaa urheilumaailmaa, ja kysymys on, voiko asian ratkaista oikeudenmukaisesti niin, ettei ketään syrjitä. Tutkijan mukaan vastaus on selkeä: ei voi.

Viesti on karmiva, suorastaan vastenmielinen.

– Et tule koskaan olemaan oikea nainen. Sinulla ei ole kohtua, sinulla ei ole munasarjoja. Olet homoseksuaalinen mies, ja nauttimasi keinotekoiset hormonit toimivat mitä parhaimpana pilkkana luonnon täydellisyyttä kohtaan.

Kun Jade Nyström kesällä ilmaisi tukensa Laurel Hubbardille, hänen Instagraminsa täyttyi viesteistä. Hubbard oli hetkeä aiemmin tehnyt historiaa kilpailemalla ensimmäisenä transnaisena olympialaisissa.

– Niitä tuli minuutin aikana varmaan lähemmäs 50. Perheellisiä aikuisia ihmisiä pelkästään keskittymässä siihen, että ne haukkuu minua. Tuli huomattua, miten lapsellisia aikuisetkin voivat olla.

Kommentti: Ei pitäisi kenellekään kuulua mitä sukupuolta ihminen haluaa olla. Uskonnollisiin piireihin kuuluvissa nämä jaottelut hyviin ja huonoihin ihmisiin tuntuvat olevan hyvinkin tunteita nostattavia aiheita. Voitaisiin jo vihdoinkin laajentaa #metoo aikana suvaitsevaisuutta laajemmalle.

Kampanjan vaikutukset Ruotsissa. Aftonbladetin entinen toimittaja Fredrik Virtanen haastoi ruotsalaisen mediapersoonan Cissi Wallinin oikeuteen kunnianloukkauksesta. Wallin oli Instagramiin kirjoittamassaan päivityksessä kertonut Virtasen raiskanneen hänet vuonna 2006. Wallinin päivitykset syksyllä 2017 olivat herättäneet runsaasti huomiota ja niitä olivat jakaneet eteenpäin muiden muassa näyttelijä Mia Skäringer ja kirjailija Camilla Läckberg. Virtanen on ilmoittanut harkitsevansa oikeusprosessia myös Skäringeriä ja Läckbergiä vastaan, mikäli Wallin tuomitaan.

Niinistö markkinoi Glasgow’ssa ”suomalaista metsä­ajattelua”, mutta yhden olennaisen asian hän unohti

Korostaessaan metsien taloudellisen hyödyntämisen merkitystä Suomelle Niinistö unohti sen, että nimenomaan metsäteollisuus on Suomessa tärkein syy satojen metsälajien uhanalaisuuteen. Lisäksi monet metsätyypit, kuten korvet, lehdot ja vanhat kangasmetsät ovat uhattuina voimaperäisen metsäteollisuuden vuoksi.

Presidentti Niinistö kehuu ilmasto­kokouksen henkeä ja yrittää markkinoida suomalaista metsä­ajattelua

Niinistö tapasi lyhyesti myös Britannian pääministerin ja ulkoministerin. Yhteinen kiinnostuksen kohde on turvallisuus.

SUOMEA Glasgow’n ilmastokokouksessa edustava tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehui maanantai-iltana kokouksen henkeä. Ilmapiiri on kuulemma nyt entistä ymmärtäväisempi ja asian syvemmin ottava.

Minusta henki täällä on aivan toisenlainen kuin aikaisimmissa – Pariisissa ja Puolan COP:n yhteydessä – ja se henki on hyvin vakavasti asian ottava”, Niinistö kertoi suomalaistoimittajille.