Scalable Image

Uutisarkisto | coyotefilm.fi | cameraworks.fi

Anneli Auerin oikeusjutut. | Missä on Elon Musk ja miksi Trumpin rikastumista katsotaan läpi sormien?


Putin voi joutua katumaan hyökkäystään, Xi sanoi Trumpille

HS 19.5.2026

Kiinan presidentti Xi Jinping sanoi Yhdysvaltojen presidentille Donald Trumpille, että Venäjän presidentti Vladimir Putin voi joutua katumaan hyökkäystään Ukrainaan, kertoo Financial Times nimettömien lähteiden perusteella.

Putin on valtiovierailulla Kiinassa tänään ja huomenna. Kremlin mukaan presidentit keskustelevat maiden välisistä suhteista ja yhteistyön vahvistamisesta. Venäjä on riippuvainen Kiinan tuesta Ukrainan sodassa.

Xin arviota Putinista voi pitää yllättävän suorana. Yksi FT:n lähde kertoo, ettei Xi arvioinut Putinia tai sotatilannetta keskustellessaan Yhdysvaltain edellisen johtajan Joe Bidenin kanssa, vaikka miehet puhuivatkin Ukrainan tilanteesta suoraan.

UKRAINAN sodan seuraukset ovat alkaneet näkyä yhä selkeämmin Venäjällä viime aikoina.

Ukraina on onnistunut tekemään tuhoisia drooni-iskuja yhä syvemmälle Venäjälle. Sunnuntain vastaisena yönä Ukraina laukaisi Venäjän ilmatilaan lähes 600 miehittämätöntä ilma-alusta. Operaatio oli lajissaan Ukrainan tämän­vuotisista suurin, kertoi venäläinen uutistoimisto Tass.

”Se on Bangaranga!” – Bulgarialle historiallinen viisu­voitto, Suomi kuudenneksi

HS 16.5.2026

BULGARIA on voittanut Eurovision laulukilpailun 2026.

Maa oli illan suuri yllättäjä. Bulgariaa edusti Dara, 27, modernilla ja energisellä kappaleellaan Bangaranga.

SUOMEN Linda Lampenius ja Pete Parkkonen olivat tämän vuoden ennakko­suosikkeja kappaleellaan Liekinheitin, mutta lopulta he jäivät kuudensiksi.

Euroviisujen tulokset 2026

Teslan rattiin humalassa nukahtanut mies sai tuomion, kiitteli poliisin toimintaa

HS 12.5.2026

ETELÄ-KARJALAN käräjäoikeus tuomitsi tiistaina miehen, joka nukahti humalassa Teslan rattiin kovassa vauhdissa. Mies sai tuomion liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta.

Tapaus sattui valtatie 6:lla Lappeenrannassa viime heinäkuussa. Videolla näkyy, kuinka auto jatkaa kulkuaan, kunnes poliisin onnistui pysäyttää se ajamalla auton eteen ja hidastamalla, jolloin auton automaattiohjaus lopulta pysäytti sen.

Poliittinen väittely kiihtyy, eikä edes v-sana ole enää tabu

HS 10.5.2026

David Mac Dougall: Poliitikko voi olla intohimoinen ja arvokas

PIDÄN hyvistä poliittisista väittelyistä. Ehkä se johtuu siitä, että olen katsellut televisiosta Britannian poliitikkoja. Kun poliitikot syttyvät, se osoittaa, että he uskovat siihen mitä sanovat, ja intohimo on politiikassa hyvä asia!

Suomen politiikka on yleensä paljon kohteliaampaa ja sivistyneempää. Pohdiskelevaa ja varovaista. Silläkin on tietysti paikkansa, mutta se voi olla aika tylsää. Ehkä juuri siksi suomalaisista oli niin järkyttävää nähdä Sofia Virta (vihr) ja Wille Rydman (ps) huutamassa toisilleen ja syyttelemässä toisiaan valehtelijoiksi, aivan kuin riitelevä pariskunta matkalla kohti katkeraa avioeroa.

Mitä tiedotusvälineet voivat tehdä tällaisissa tilanteissa? Televisiojuontajan on vaikea pitää tilanne hallinnassa, kun poliitikot, kuten Virta ja Rydman, karkaavat kierroksille. Ja heidän väitteidensä tarkistaminen reaaliajassa on lähes mahdotonta.

Kun poliitikot ylittävät rajan ja siirtyvät intohimosta loukkauksiin, kannattaisiko ehkä sulkea heidän mikrofoninsa? Myöhemmin luin Ylen erinomaisen faktantarkistuksen, jossa käsiteltiin yksityiskohtaisesti Virran ja Rydmanin esittämiä poliittisia syytöksiä. Tällaista tarvitaan lisää.

Suomalaiset poliitikot voivat mielestäni hyvin osoittaa enemmän intohimoa mediakohtaamisissa – mutta arvokkuuttaan unohtamatta.

Kommentti: David Mac Dougall on skotlantilaissyntyinen toimittaja, joka on asunut Suomessa pitkään ja seurannut suomalaisen yhteiskunnan sekä politiikan kehitystä vuosien ajan. Hänet tunnetaan erityisesti suomalaisia ilmiöitä käsittelevistä analyyseistaan ja kommenteistaan ulkomaalaisen näkökulmasta.

Kreikan tie

HS 9.5.2026

2010-luvun talouskatastrofi jätti Kreikkaan syvät jäljet. Suomalaisessa tarina herättää ikäviä kysymyksiä.

Joskus ensivaikutelma pettää. Kun ateenalainen Manos Roudas häärää huviveneen kannella shortseissaan ja Lacoste-paidassaan, on helppo luulla häntä satunnais­kippariksi tai jonkun veneporhon rengiksi.

Roudas on kuitenkin luksusyrittäjä. Hänen firmansa 1852 Private Boat Tours on erikoistunut vauraimmiston päiväretkiin. Halajaahan moni Kreikan-kävijä kimmeltävälle Välimerelle.

Roudasin yritys operoi seitsemää venettä, ja tämä nimenomainen – Aegean Beauty – on pyhänä viemässä kahta amerikkalaista Hydran saarelle.

Kerran Roudasilla oli asiakkaana miljardööri, joka vietti 11 päivän luksusloman tällä niin sanotulla Ateenan Rivieralla. Mukana oli parinkymmenen hengen seurue, ja miljardööri maksoi lystin. Kaikki asuivat samassa ökykohteessa, jossa halvimpien bungalowien hinnat ovat 2 500 euroa yöltä.

Suomessa etenkin perussuomalaiset riekkuivat Euroopan ongelma­talouksille riemumiellä. Puoluejohtaja Timo Soini näytti kesällä 2011 mallia sutkauttamalla eduskuntatalon kuppilassa:

”Kreikkalainen, irlantilainen ja portugalilainen menivät kapakkaan. Kuka maksoi? Suomalainen.”

Mitä me voimme oppia Kreikan kokemuksista, nyt kun Suomi tuntuu olevan Kreikan tiel...?

Jos Suomi voittaa Euroviisut, edessä on tukala tilanne

HS 7.5.2026

Tilasto on murheellista katsottavaa. Vuosina 1990–2005 Suomen parhaan euroviisusijoituksen saavutti Edea-yhtye kappaleellaan Aava. Se ylsi vuoden 1998 laulukilpailussa sijalle 15.

Euroviisujen kilpailujärjestelmä oli 1990-luvulla vielä erilainen kuin nykyisin. Erillisiä semifinaaleja ei järjestetty, mukaan pääsi maksimissaan 25 maata. Osallistujamäärään suhteutettuna sija 15 oli siis huomattavasti heikompi kuin mitä se olisi nykyviisuissa.

Jumbosijan Suomi onnistui nappaamaan peräti kolmesti 1990-luvun aikana.

SUOMI lähtee ensi viikolla Euroviisuihin täysin erilaisista asetelmista kuin 20 vuotta sitten Lordi-huuman aikoihin.

JOS Suomi voittaa ensi viikolla, Ylen pitää alkaa ensi vuoden viisuvalmistelujen lisäksi miettiä sitä, miten se aikoo selvitä väistämättä edessä olevasta myräkästä. Kokoluokka on aivan toinen kuin tähän mennessä, jos laulukilpailu tulee kotimaahamme. Olisi ihme, jos Ylessä ei tällä hetkellä vähän pohdittaisi myös sitä, halutaanko viisut voittaa tässä asetelmassa.

Hyroxin tuntematon tähti

HS 7.5.2026

Elli Stenfors on Suomen kovin hyrox-urheilija. Hän sai karvaan oppitunnin, kun MM-kisalippu vietiin käsistä hetki kisan jälkeen.

”EN ole pudonnut noin hyvästä tunteesta noin paskaan fiilikseen ikinä.”

Elli Stenfors oli juuri saavuttanut ison unelmansa, ja sitten kaikki mureni. Itkun jälkeen oli aika tunnustaa kohtalokas virhe.

Mutta selvitetään ensin, kuka Stenfors oikein on ja palataan alussa mainittuihin synkkiin tunnelmiin.

Stenfors on kotoisin Porista, mutta tie vei silloisen poikaystävän perässä Sveitsiin, ja Zürichissä hän on asunut vuodesta 2022. Lähtiessään hän ei osannut sanaakaan saksaa.

”Olen yleensä huono juoksemaan maaliin ja ihmettelen, mihin suuntaan mennä. Tällä kertaa ajattelin, että juoksen vain täysiä. En edes tajunnut, että osuin häneen tai että juoksin pallon alitse.”

Varttia myöhemmin maailma romahti. Kisan tuomari pyysi Stenforsia katsomaan videota, ja pian Stenforsille langetettiin minuutin aikarangaistus toisen kilpailijan häiritsemisestä. Se pudotti Stenforsin kakkossijalta viitoseksi. MM-kisalippu repäistiin käsistä.

”Maailmani romahti ihan täysin.”

Koulun kesäloman siirtäminen on väärä lääke

HS 5.5.2026

OPETUSMINISTERI Anders Adlercreutzin (r) esitys siirtää kesälomaa lähtee ymmärrettävästä tavoitteesta helpottaa perheiden arkea (HS 3.5.). Silti ratkaisu on väärä. Kevätlukukausi on jo nyt monelle oppilaalle liian pitkä. Jaksaminen ei ole sivuseikka, vaan oppimisen perusta. Uudistus pidentäisi kevättä entisestään.

Kentän viesti on selvä. Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) kyselyn mukaan 78 prosenttia opettajista vastustaa kesäloman siirtämistä. Peräti 83 prosenttia arvioi muutoksen heikentävän oppilaiden jaksamista ja 73 prosenttia opettajien jaksamista. Kun näin vahva enemmistö varoittaa, sitä ei pidä sivuuttaa.

Koulun rytmiä ei tule rakentaa ensisijaisesti työelämän tai matkailun tarpeista, vaan oppimisen ja hyvinvoinnin ehdoilla.

Kommentti: Tulokset herättävät kysymyksen siitä, kuinka paljon opettajien asiantuntemukselle annetaan painoarvoa päätöksenteossa. Jos näin selvä enemmistö vastustaa muutosta, on vaikea ymmärtää, miksi asiaa yhä edistetään. Päätösten tulisi perustua käytännön kokemukseen eikä pelkästään hallinnollisiin tai taloudellisiin tavoitteisiin.


Uutisarkisto

Seuraa ongelmia verkkopalveluissa.

© DPK Uutisia 2007–2026