Timo Soini erehtyi luullessaan, että äänestäjät noudattaisivat hänen toiveitaan

Helsingin Sanomat Huhtikuu. 2019

Soini rakensi perussuomalaiset, mutta puolue käänsi hänelle selkänsä. Siniset haudataan pian.

SUNNUN­TAINA eduskunnan jätti kaksi politiikan dinosaurusta. Kahdella erilaisella tavalla.

Pienpuolueensa tähtiliikkeen kanssa vaalitappion kärsinyt Paavo Väyrynen luikki vaalivalvojaisista karkuun kaupungin yöhön eikä jäänyt selittelemään tai vastaamaan toimittajien kysymyksiin.

Maanantaina ilmestyi Yleisradion ja keskustan haukkuva blogikirjoitus, jossa Väyrynen syyttää surkeasta tuloksesta kaikkia muita paitsi itseään. Vanhan valtiomiehen alennustila on surullista katsottavaa.

TIMO SOINI petasi oman lähtönsä hyvissä ajoin. Hän ei asettunut ehdolle ja on ollut viime kuukaudet vaitonainen.

Soinin pienpuolue siniset putosi eduskunnasta, ja sen tulevaisuus on epävarma. Vaali-iltana sen kellokkaat antoivat ristiriitaisia viestejä puolueen lopettamisesta.

Soini julkaisi maanantaina blogitekstin, jossa hän maalaili mahtipontisin sävyin, että ”mikään ihmisen tekemä ei ole kestävää.” Omaa vastuutaan sinisten tilanteesta Soini ei blogissaan eritellyt.

Kommentti: Paavo Väyrysen käyttäytyminen on mennyt jo käsittämättömiin mittoihin. Osoittaa kuinka voi käydä kun ihminen ei voi hyväksyä, että poliittinen ura on ohi.

KANSA ON PUHUNUT – PULINAT POIS

Ploki Timo Soini Huhtikuu. 2019

Vaaleissa mitataan puolueiden ja ehdokkaiden kannatus, ei sitä kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen ja ääneen.

Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

Helsingin Sanomat Huhtikuu. 2019

Kunnostukseen luvattujen lahjoitusten määrä on noussut jo 700 miljoonaan euroon.

”Me jälleenrakennamme Notre Damesta aiempaa kauniimman ja haluan, että se on valmis viidessä vuodessa. Me pystymme siihen”, Macron sanoi televisiopuheessaan tiistai-iltana.

Puheessaan Macron korosti myös sitä, kuinka jälleenrakennusprojekti on mahdollisuus kansakunnan yhdistymiselle. Tällä hän viittasi niin kutsuttujen keltaliivien väkivaltaisiin mielenosoituksiin. Keltaliivit ovat sanoneet olevansa tyytymättömiä Ranskan harjoittamaan politiikkaan.

”Nyt ei ole aika politikoinnille”, Macron sanoi. Hänen oli tarkoitus pitää maanantai-iltana puhe vastauksena keltaliiveille, mutta perui sen Notre Damen tulipalon takia.

Liikennerajoituksista maksettiin kova hinta - Stern: Palokunta ehti Notre-Damelle vasta 45 minuutissa kävelymatkan päästä

Tekniikka & Talous Huhtikuu. 2019

Ohikulkijat huomasivat liekkien iskevän ulos Notre Damen katedraalista maanantaina illalla 18.50 aikoihin. Noin 25 minuuttia myöhemmin Twitteriin alkoi ilmestyä videoita Pariisin kuuluisan katedraalin palosta.

Palomiesten tulo palopaikalle kesti 45 minuuttia, vaikka lähimmät kaksi paloasemaa ovat kävelymatkan päässä Notre Damesta.

Keskustan ratkaisu yllätti tutkijan – Myydäänkö Antti Rinteelle ”sikaa säkissä”?

Uusi Suomi Huhtikuu. 2019

Keskusta olisi sääntöjensä puitteissa voinut valita Juha Sipilälle seuraajan jo toukokuussa. Päätös valita uusi puheenjohtaja syyskuussa tuottaa ongelman myös hallitusta kokoavalle sdp:n Antti Rinteelle. Näin katsoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

”Se vaikuttaa tietysti hallitusneuvotteluihin, jos yhden pääneuvottelukumppanin puheenjohtaja on hämärän peitossa ja voi vielä sanoa, että puolueen linjakin on. Eihän se optimaalinen tilanne ole pääministerikandidaatille”, sanoo Jokisipilä.

Keskustavaikuttajalta suorat sanat Juha Sipilästä ja Anne Berneristä Ylellä: ”Ei annettu koskaan täysin anteeksi”

Anne Bernerin (kesk) valinta liikenne- ja viestintäministeriksi jätti pysyvän juovan keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ja puolueen eduskuntaryhmän välille, sanoo keskustakonkari ja ex-ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa Ylen radion Ykkösaamussa.

”Tämä nimitys teki Sipilän ja keskustan eduskuntaryhmän välille paitsi jännitteen myös sellaisen särön, joka vaikutti koko tämän neljä vuotta [hallituskauden] ryhmän sisällä”, hän jatkaa.

Game of Thronesin viimeinen kausi alkoi – ensimmäinen jakso oli erinomainen, ja kuulimme siinä kauden tärkeimmän kysymyksen

Helsingin Sanomat Huhtikuu. 2019

Ensimmäinen jakso oli nimeltään Winterfell. Se on laadukas kauden aloitus, sarjan parhaita. Se asettaa paikoilleen pätevästi kauden keskeiset jännitteet. Jakson teemana olivat jälleennäkeminen. Välillä tuntui jopa, että tässä käytiin rasti ruutuun -tyyliin läpi listaa avoimista tarinan juonteista.

Jaksossa oli hyvin paljon dialogia, mikä on erinomaista. Game of Thrones tekee sen hyvin.

Omituinen vaali-ilta kertoo siitä, että vanhat lainalaisuudet eivät enää päde ja olemme siirtyneet uuteen epävarmuuden aikaan

Helsingin Sanomat Huhtikuu. 2019

Sunnuntain vaalien keskeisin viesti oli se, että perinteinen puoluekenttä on kovassa muutoksessa ja murroksessa. Ideologinen jana ei enää kulje entiseen tapaan oikeisto- ja vasemmistopuolueiden välillä, vaan jakajia on paljon enemmän. Myös puolueiden sisällä, kirjoittaa Marko Junkkari.

Olipa outo ilta. Tämä oli päällimmäinen ajatus mielessäni, kun Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteinen vaalilähetys loppui Pikkuparlementissa noin kello 22.30 sunnuntai-iltana.

VAALIVOITTO JOO, mutta demarit olivat odottaneet paljon enemmän. He olivat odottaneet historiallista käännettä, veretseisauttavaa vaalivoittoa.

Viimeksi Sdp oli eduskuntavaaleissa Suomen suurin puolue vuoden 1999 vaaleissa.

Siis 20 vuotta sitten.

NYT KAHDEN vuosikymmenen taaperruksen jälkeen puolue oli jälleen suurin puolue, mutta euforian sijasta päällimmäinen tunnetila vaalivalvojaisissa tuntui olevan alakulo.

Ja tottahan se on: Sdp hyytyi pahasti vaalien loppusuoralla.

Kommentti: Outoa oli myös Ylen vaali-illassa. Kun kommentaattorit hahmottelivat uutta hallitusta, missään vaiheessa ei otettu Perussuomalaisia hallitukseen, heitä ei edes mainittu, vaikka todellisuudessa olivat vaalien suurin voittaja. Vaikka ei Perussuomalaisten politiikan kannattaja olisikaan, eikö vaali tulosta pitäisi kunnioittaa? Poliittisesta kannasta riippuen voidaan Sipilän hallitusta joko syyttää tai kehua persujen vaalivoitosta.

SDP voitti perussuomalaiset hiuksenhienolla erolla – suurimman puolueen asema on nyt heikompi kuin koskaan itsenäisyyden aikana

Yle Uutiset Huhtikuu. 2019

Pääministeripuolue keskusta ja eduskunnasta rannalle jäänyt siniset olivat vaalien häviäjät.

SDP nousi Suomen suurimmaksi puolueeksi, ja se saa eduskuntaan 40 paikkaa.

Odotin parempaa tulosta, se on sanottava reilusti. Odotin, että kannatusluku alkaisi 20:llä, puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) sanoi.

Vaalitulos on historiallinen, sillä kertaakaan aiemmin itsenäisyyden aikana suurimman puolueen kannatus ei ole ollut alle 20 prosenttia.

Laskutrendi näyttää kääntyneen, mutta suomalaisten äänestys­aktiivisuuteen liittyy myös huolestuttava piirre

Helsingin Sanomat Huhtikuu. 2019

Näin kansanvallan juhlapäivänä on syytä kaivaa taas esiin Ilmari Kiannon klassikkoromaani Punainen viiva. Vähän kulunuttahan sen siteeraaminen on, mutta ei voi mitään. Hienompaa kuvausta äänestyskopista ei löydy.

Kirjassa kerrotaan, miten Topi Romppanen kävi äänestämässä ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Tilanne oli jännittävä, sillä Romppasen piti osata vetää viiva äänestyslipukkeessa oikeaan kohtaan.

Hän tarttui kynänvarteen, puristi sitä lujasti kankeissa sormissaan ja alkoi tähdätä, ummistaen vasemman silmänsä ja kirpeästi siristäen oikeanpuolimaista. Suu oli vääntynyt pahasti väärään.

Tuohon aikaan käytössä oli listavaali. Se tarkoitti sitä, että äänestyslipukkeeseen oli painettu ehdokaslistojen nimet ja numerot, ja äänestäjän piti vetää viiva oikean numeron kohdalle. Viiva oli punainen, jotta se erottuisi.

Romppanen oli jo vetämässä viivaansa, mutta jäi vielä empimään. Että meneehän se nyt varmasti oikeaan kohtaan.

Numero oli ikään kuin ruvennut liukumaan ja vei silmän mennessään. Topi hätkähti, laski kynän kädestään ja rupesi uudestaan pyydystämään numeroa. ”Nämä ovat niitä sielun vihollisen viimeisiä viekoituksia...”,vilahti hänen päässään, ja rypistäen kulmiaan, terästäen katsettaan alkoi hän hakea molemmin käsin.

Romppaset odottivat, että vaalien jälkeen heidän arkinen elämänsä muuttuisi helpommaksi. He odottivat, että tiedossa olisi valkeaa leipää ja puuroa. Eheitä paitoja ja kauniita kuvakirjoja lapsille, nisukahveja ja lämpöisiä turkkeja vilusta värjöttäville.

Ei tullut nisukahveja. Eikä muutakaan. Lapset sairastuivat. Tweet

Assangen isä haluaa poikansa takaisin Australiaan – kertoi järkyttyneensä nähtyään poikansa raahaamisen suurlähetystöstä

Yle Uutiset Huhtikuu. 2019

John Shipton kertoi järkyttyneensä syvästi nähtyään poikansa raahaamisen ulos Ecuadorin suurlähetystöstä Lontoossa.

Kuukausikaupalla häntä on kohdeltu kuin korkeimman turvaluokituksen vankia: hän ei ole voinut mennä edes vessaan ilman etteivät kamerat olisi seuranneet hänen jokaista liikettään, Shipton jatkoi.

Australian pääministeri Scott Morrison sanoi perjantaina, että Assangen on turha odottaa minkäänlaista erityiskohtelua Australian taholta.

Assange otettiin kiinni Ecuadorin Lontoon lähetystöstä torstaina sen jälkeen, kun Ecuador oli perunut hänen turvapaikkansa. Hän ehti olla lähetystössä liki seitsemän vuotta.

Yhdysvallat haluaa Britannian luovuttavan Assangen, koska hänen perustamansa Wikileaks-sivusto julkaisi dokumentteja, jotka paljastivat arkaluonteisia tietoja muun muassa Irakin ja Afganistanin sodista. Assangea voi odottaa Yhdysvalloissa viiden vuoden vankeusrangaistus.

Faktantarkistuksen haaviin jäi 36 kiistanalaista väitettä – ympäristökysymykset kuohuttivat eniten

Yle Uutiset Huhtikuu. 2019

Malttaako poliitikko pysyä totuudessa, kun kamppailu vaalikentillä kuumenee? Yle seurasi kolmen viikon ajan poliitikkojen puheita, ja tarkasti niissä esitettyjä väitteitä.

Faktantarkistustiimi kuunteli eduskuntavaaliehdokkaiden puheita Ylen ja muun median vaalitenteissä, luki läpi lehtihaastatteluja ja seurasi heidän sometilejään ja vaalimainoksiaan.

Ilmastotentissä kulmia kohotutti muun muassa perussuomalaisten Matti Putkosen väite, että turve työllistää Suomessa noin 200 000 ihmistä.

Väite oli selkeästi väärä, sillä turvetoimiala itse arvioi työllistettyjen määräksi noin 4 200 henkeä.

Demarit ylensi itsensä nuorten suosikiksi, “kestävät hakkuut” aiheuttivat hämmennystä.

Poliitikko puhuu hädän hetkellä vastoin totuutta, kuten Paavo Väyrynen, "Nuoriso luottaa Tähtiliikkeeseen."

Mustan aukon muotokuva paljastui vihdoin – ”Tunne oli sanoinkuvaamaton”, sanoo hankkeessa mukana ollut suomalaistutkija

Helsingin Sanomat Huhtikuu. 2019

Vihdoin näemme kuvan maailmankaikkeuden ehkä merkillisimmästä ilmiöstä. Kansainvälinen tutkimus julkisti kaksi vuotta odotetun kuvan.

Nyt voi viimeistään sanoa, että mustat aukot ovat totta, jos joku on sitä epäillyt. Todiste näkyy silmien edessä, sillä kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi keskiviikkona mustasta aukosta odotetun kuvan.

”Kun viime kesänä ensi kertaa dataa käsitellessäni näin rengasmaisen rakenteen muodostuvan kuvaan, tunne oli sanoinkuvaamaton”, sanoo hankkeessa mukana ollut akatemiatutkija Tuomas Savolainen Aalto-yliopistosta.

”Olen tutkinut supermassiivisia mustia aukkoja kaksikymmentä vuotta ja nyt sellainen tuijotti minua tietokoneeni ruudulta. Toki olin aluksi myös epäuskoinen.”

Perussuomalaiset kiilasi kakkoseksi, SDP:n etumatka kutistunut

Yle Uutiset Huhtikuu. 2019

Ylen kyselyssä yksikään puolue ei yllä yli 20 prosentin kannatukseen, mikä olisi vaaleissa poikkeuksellinen tulos.

Tällä ja viime viikolla tehdyssä kyselyssä perussuomalaiset nousi kokoomuksen ohi toiseksi suosituimmaksi puolueeksi 16,3 prosentin kannatuksella. Nousua oli 1,2 prosenttiyksikköä maaliskuusta ja kuutisen prosenttiyksikköä syksyn lukemista.

Kommentti: Kiinnostavat vaalit tulossa. Some keskustelujen perusteella Perussuomalaiset ovat hyvin hoitaneet ulostulonsa keskusteluissa, erityisesti Jussi Halla-ahoa pidetään hyvänä ja asiansa osaavana keskustelijana, kommentaattorien mollaus yrityksistä huolimatta. Juha Sipilän itkukohtaus Sannikka & Ukkola ohjelmassa ei nostanut Keskustan gallup lukemia.

Vasemmiston Martti Korhonen: On suorastaan yllättävää, miten perussuomalaiset ovat kyenneet valkopesemään kasvonsa hallituksen jäljiltä

Kansan Uutiset Huhtikuu. 2019

Oululainen politiikan konkari Martti Korhonen kertoo tekevänsä suurempaa kampanjaa kuin ollessaan itse ehdokkaana.

Nykyinen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen oli eduskunnassa koko 90-luvun aina vuoteen 2015. Nyt hän vaikuttaa Oulun kaupunginvaltuustossa ja kiertää aktiivisesti kampanjoimassa ympäri maata.

Kampanjointi Pohjois-Pohjanmaalla on vauhdikkainta mitä minä olen nähnyt vuosien mittaan. Pettymys on, jos vasemmistoliitto ei saa kolmea paikkaa, kertoo Korhonen.

Eniten puhuttavat indeksien jäädytykset ja lääkkeiden omavastuut. Sipilän hallitus saa kuulla äänestäjiltä kunniansa asumistuen, elatustuen, peruspäivärahan, työmarkkinatuen, aikuiskoulutustuen ja vuorottelukorvauksen jäädyttämisestä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on ehdolla jatkokaudelle kevään 2019 eduskuntavaaleissa Satakunnan vaalipiirissä. Päättyneellä vaalikaudella Jari on pitänyt eduskunnassa työllisyyden ja työelämän reilujen pelisääntöjen puolta, ja toivomme tämän työn jatkuvan myös tulevalla vaalikaudella.

Työtön mies Malmilla teki keksinnön, joka muuttaa urheilun maailmaa

Helsingin Sanomat Huhtikuu. 2019

Suomalaisten rakentama sensori mittaa ympäristönsä sekunnissa yli 250 000 kertaa. Yhdysvalloissa keilailun suosio tv-lajina kasvoi keksinnön ansiosta noin 30 prosenttia. Maailmassa ei ole kohta montakaan keilapalloa, jota ei olisi jo kehitetty suomalaiskeksinnön avulla. Ja nyt se tulee myös yleisurheiluun.

Specto on kahden suomalaismiehen keksintö, jolla seurataan tietotekniikan avulla keilapallon liikkeitä. Laite, eli sensori, mittaa sekunnin aikana ympäristönsä 254 000 kertaa.

”Meidän tavoitteenamme on, että vuoden 2024 kesäolympialaisissa Pariisissa Specto on käytössä jokaisessa yleisurheilulajissa.”

Vihaiset nuoret miehet kääntyvät politiikassa jyrkästi oikeaan päin

Helsingin Sanomat Huhtikuu. 2019

LIHALLE pitää panna haittavero, poltto­moottoriautot tulee kieltää, metsän­hakkuita on rajoitettava ja takkatuli on sammutettava ilmaston pelastamiseksi.

Jos joku olisi neljä vuotta sitten sanonut, että tuollaisista asioista puhutaan vuoden 2019 eduskuntavaalien alla, olisin kuvitellut joutuneeni panttivangiksi Timo Soinin märkään uneen.

Lapin yliopiston lehtori kritisoi Ylen nuorille suunnattua vaalikonetta: "Räikeintä propagandaa, mitä ennen vaaleja on nähty"

Lapin Kansa Huhtikuu. 2019

Tutkimusmenetelmien lehtori Arto Selkälä pitää Yle Kioskin vaalikonetta johdattelevana. Yle Kioskin vastaavan tuottajan mukaan saatuun palautteeseen on jo reagoitu ja vaalikonetta selkeytetty.

Arkkiatri Risto Pelkonen: Soten kaatuminen hyvä asia

Yle Uutiset Huhtikuu. 2019

Lääkärikunnan vanhin, arkkiatri Risto Pelkonen pitää soten kaatumista hyvänä asiana, koska hallituksen sote-malli ei olisi toiminut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen kaatumisesta Pelkosella oli selvä näkemys.

Pelkonen ottaa esimerkkinä Vesannon kunnan, jossa suurin osa noin 2 000 asukkaasta on ikähmisiä. Vesannon kaltaiset pienet kunnat tarvitsisivat suuremmat hartiat sote-palvelujen järjestämiseen.

Pelkonen muistuttaa mallin perustuslaillisista ongelmista, joihin perustuslakivaliokunta tarttui useaan otteeseen. Todennäköisempi ratkaisu olisi hänen mukaansa sotemalli, joka perustuisi esimerkiksi viiteen suureen sairaanhoitopiiriin.

Kun ihmiset alkavat pelätä ja lakkaavat asettumasta ehdolle vaaleissa, sananvapaus ja demokratia saavat lommon

Helsingin Sanomat Huhtikuu. 2019

RUNOILIJA Tommy Tabermann kehotti minua kaksitoista vuotta sitten välttämään eduskunta­vaaliehdok­kaaksi ryhtymistä. Hän kertoi tapauksen vaaliehdokkaan arjesta.

Vuosi oli 2007. Vaalit järjestettiin silloin maaliskuussa. Lunta lensi vaakasuoraan. Uusmaalaisen kaupungin tori ammotti tyhjänä, kun ehdokas Tabermann saapui kansalaisten jututettavaksi. Tapaamisesta oli tiedotettu netissä, lehdessä ja paikallisradiossa. Tori ei vain täyttynyt, vaikka ehdokas oli valtakunnallisesti tunnettu. Tabermann tukiryhmineen hyppeli pysyäkseen lämpimänä lumen kastelemissa vaatteissa.

Tämän kevään kansanedustaja­ehdokkaat ovat kertoneet, että heitä on nimitelty ryssäksi, neekerihuoraksi, vääräuskoiseksi ja pedofiiliksi. Laimeimmalla parjauksella muistettiin ulkoministeri Timo Soinia. Häntä pidettiin petturina. Nimittelyn mietoutta koetettiin väkevöittää yrittämällä lyödä Soinia.

Nyt häiritsevät ehdokkaat olisi poistettava, ainakin torilta, ellei päiviltä.

Syyrian taivaalla tuikkivat tähdet. Maan pinnalla vallitsee pimeys.

Helsingin Sanomat Huhtikuu. 2019

Sähköt ovat taas poikki, joten Erkki Kettunen kulkee kotonaan otsalamppu päässä. Kettunen on pukeutunut pitkään kaapuun, abayaan.

”Tää on hyvä täällä, kun on kylmä”, hän sanoo.

Kylmä tosiaan on. Maaliskuisena iltana lämpötila ulkona on lähellä nollaa ja sisälläkin vain 14 astetta. Katkot tulevat tahdissa: sähköt ovat poikki neljä tuntia ja päällä kaksi. Siinä ajassa ilmalämpöpumppu ei ehdi lämmittää asuntoa.

”Erkkiii!” kuuluu olohuoneesta. ”Tuus ny auttaan.” Siellä huutaa Nada Kettunen, Erkin vaimo. Yhdessä he virittävät kaasulämmitintä.

Asunto sijaitsee Syyrian pääkaupungin Damaskoksen länsipuolella, Qudssayan esikaupungissa. Kettusilla on kolmen huoneen ja keittiön huoneisto kerrostalossa. Sisustus on yhdistelmä Ikeaa ja koristeellisempaa arabityyliä. Olohuoneen seinälle on ripustettu lastenlasten kuvat.

Muuttokontti lähti Nokian Harjuniitystä syksyllä 2011.

Se oli kiireistä aikaa muillekin kuin Kettusille. Puoli vuotta aiemmin oli alkanut arabikevät. Kansa nousi yksinvaltaisia johtajia vastaan monissa Lähi-idän maissa. Syyriassa muutama nuori kirjoitti seinään: Tohtori, sinä olet seuraava.

He tarkoittivat Bashar al-Assadia, Syyrian presidenttiä, joka on koulutukseltaan silmälääkäri.

Kettuset olivat tehneet päätöksen jo vuosia aiemmin. Kun Erkki jää eläkkeelle, he muuttavat Damaskokseen, Nadan kotikaupunkiin. Vaikka mielenosoitukset alkoivat käydä väkivaltaisiksi, Kettuset päättivät jäädä Syyriaan. He ajattelivat kuten moni muu: ei rähinä kauan kestä.

”Ei se sitten loppunutkaan”, Erkki Kettunen sanoo. ”Perskutarallaa.”

Perussuomalainen kyseenalaistaa vapaan liikkuvuuden – Kimmo Sasi: ”EU muuttuisi fundamentaalisesti”

Uusi Suomi Huhtikuu. 2019

Kahdeksan eduskuntapuolueen edustajat kannattavat pääosin Euroopan unionin työvoiman vapaata liikkuvuutta, mutta kriittisimmin siihen suhtautuu perussuomalaisten eurovaaliehdokas Olli Kotro. Hän on huolissaan EU:n perusvapauteen kytkeytyvästä palkkadumppauksesta.

”Siinä on sekä haittapuolia että hyviä puolia. Se voi johtaa väärinkäytöksiin ja se voi johtaa palkkadumppaukseen. Se ei ole mustavalkoisen hyvä asia, että on vapaa liikkuvuus”, Kotro sanoo Eurooppalaisen Suomen Vaadi faktat -paneelikeskustelussa Tampereella.

”On täysin selvää, että EU muuttuu fundamentaalisesti, jos vapaasta liikkuvuudesta luovutaan. Pitää kuitenkin sanoa, että vapaa liikkuvuus koskee laillisesti EU:n alueella olevia ihmisiä. Jos on laittomasti täällä, oikeutta työntekoon ei ole”, kokoomuksen eurovaaliehdokas Kimmo Sasi vastaa.

Hakulinen jatkaa oikeuksiensa puolustamista aktiivisesti myös muilla rintamilla

Helsingin Sanomat Huhtikuu. 2019

Jussi Hakulinen sai tahtonsa läpi – hänen hittejään ei saa esittää Olli Lindholmin muistokonsertissa

Seuraavaksi lauluntekijä vie Joutsenlaulun pätkimisen televisio-ohjelmassa markkinaoikeuteen kesäkuussa.

Hakulinen pitää asiaa käsiteltynä. ”Pahinta, mitä organisaatio teki, oli ylimielinen asenne ja yksilön oikeuksien polkeminen väärin tiedoin”, hän sanoo HS:lle.

Aluksi järjestäjillä oli käsitys, että Hakulisen lupaa hänen laulujensa esittämiseen ei tarvita.

”Siinä vaiheessa Teosto ei ollut vielä tiedottanut uusien sopimusten muutoksista”, ohjelmamyyjä Kari Pössi muistuttaa.

Kiistassa oli monta vaihetta.

Hakulisen kaavailema ”Yön viimeinen keikka” alkuperäisjäsenin ei lopulta toteutunut.

”Minulle jopa sanottiin, että voin toki esittää Yö-yhtyeelle tekemiäni lauluja muusikoiltaan mahdollisimman alkuperäisen Yö-yhtyeen kanssa, mutta en Yö-yhtyeen nimellä”, Hakulinen tuhahtaa.

”Sen viimeisimmän Yö-kokoonpanon kanssa en halua olla missään tekemisissä. Se on cover-bändi, joka on toistuvasti tehnyt paskoja uudelleensovituksia biiseistäni ilman lupaa.”
Tweet

Hollantilainen hoiva-alan kohuyhtiö haluaa Suomeen – Ei tavoittele voittoa, haluaa vähemmän byrokratiaa ja parempia tuloksia

Talouselämä Huhtikuu. 2019

Hollantilainen hoivabisnestä mullistanut Buurtzorg tutkii mahdollisuuksia aloittaa toiminnan Suomessa. Hollannissa Buurtzorg on voittoa tavoittelematon säätiö. Buurtzorgin liikevaihto oli 2017 yli 400 miljoonaa euroa.

”Olemme tulossa luomaan kontakteja ja keskustelemaan mahdollisten yhteistyötahojen kanssa”, sanoo Buurtzorgin Europe –yksikön kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava John Lindström.

Yhtiön toimintaperiaate on mullistava. Hoiva- ja hoitohenkilökunta työskentelee 10-12 hengen tiimeissä, joilla on suuri vapaus suunnitella toimintaansa aina työvuorolistoista ja työnjaosta lähtien.

Tiimien toimistot ovat siinä naapurustossa, jossa ne työskentelevät. Tiimit ovat itse yhteydessä hoidettavien verkostoihin, kuten sukulaisiin, naapureihin sekä terveys- ja hoivapalveluita tarjoaviin tahoihin. Nämä tahot aktivoidaan tiukemmin osaksi vanhusten hoivaa.

Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue, SDP menetti kannatustaan

Yle Uutiset Maaliskuu. 2019

Myös kokoomuksen ja vihreiden suosio on laskenut. Kaikki muutokset mahtuvat virhemarginaalin sisään.

Perussuomalaisten kannatus jatkaa vaalien alla nousuaan.

Ylen tuoreimmassa mittauksessa puolueen kannatus on 15,1 prosenttia, ja puolue on nyt kolmanneksi suosituin. Nousua edellisestä, helmikuussa tehdystä mittauksesta on 1,8 prosenttiyksikköä.

Kannatusta perussuomalaisille tulee erityisesti niin kutsutusta ”nukkuvien puolueesta”, kertoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Perussuomalaiset saavat nyt aiempaa enemmän kannattajia heistä, jotka eivät osaa tai halua sanoa, mitä puoluetta äänestivät vuoden 2015 vaaleissa, hän sanoo. Tweet

Perussuomalaisten loppukiri lupaa jälleen menestystä - ilmastonmuutospaniikki sataa Halla-ahon laariin

Iltalehti Maaliskuu. 2019

Voiko perussuomalaisista tulla eduskuntavaaleissa suurin puolue? kysyy politiikan toimittaja Juha Keskinen.

Perussuomalaiset tekevät sen taas. Tuore Ylen teettämän puolueiden kannatusmittaus enteilee Jussi Halla-ahon johtamille perussuomalaisille uutta menestystä. Perussuomalaiset on noussut kyselyssä kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 15,1 prosentin kannatuksella. Taakse jäivät niin keskusta 14,4 prosentilla kuin vihreätkin 13 prosentin kannatuksella.

Kannatuslukujen perusteella näyttää siltä, että perussuomalaiset on saanut vaalien loppusuoralla lisäkannatusta nukkuvien puolueen lisäksi erityisesti demareilta ja kokoomukselta. Jo aiemmin keskustan kannatusta valui perussuomalaisille.

Laura Huhtasaari joutui uhkauksen kohteeksi – uhkaajaksi epäillään kokoomuspoliitikkoa

Yle Uutiset Maaliskuu. 2019

Porin kokoomuksesta todetaan, että uhkaajan epäillään olevan puolueen riveistä. Puolue sanoutuu teosta jyrkästi irti.

Poliisi vahvistaa Ylelle tutkivansa perussuomalaisten varapuheenjohtajaan Laura Huhtasaareen kohdistunutta uhkausta.

Huhtasaari on kertonut, että epäilty uhkaus on tullut puhelimella hätäkeskukseen ja se on koskenut myös hänen perhettään.

Harkimo – Tarina likaisesta Harrysta

Uusi Suomi Maaliskuu. 2019

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on yksi niistä henkilöistä, joita Ilta-Sanomien toimittaja Marko Lempinen on haastatellut Harry ”Hjallis” Harkimosta kertovaa kirjaansa varten.

Harkimo itse ei ole osallistunut kirjan tekemiseen ja Lempinen itsekin kertoo, että hänen välinsä Harkimoon ovat olleet paikoin myrskyisät. Kirjaa varten Lempinen kertoo haastatelleensa lähes sataa henkilöä.

On harvinaista tasavallan presidentti Niinistöltä antaa haastattelu kirjaprojektiin.

Kommentti: Kaveria ei jätetä vaalien alla. Vaikka tässä tapauksessa presidentin Harkimo mielistely on turhaa, ei se vaalikiimaa äänestäjissä lisää.

”Politiikan ja liikemaailman syövereissä Harkimon kytkös Niinistöön nousee esiin säännöllisesti”, Marko Lempinen kirjoittaa.

Ylen vaalitenteissä parhaiten pärjäsi Li Andersson

MATRICE 600 Maaliskuu. 2019

Vaikka muutama puheenjohtaja tentti on Ylellä vielä jäljellä tuskin Vasemmistoliiton puheeenjohtaja Li Anderssonin veroista puhujaa astuu lauteille sen verran vakuuttavasti hän puhui. Jopa asiantuntijaksi (täysin sopimaton) Matti Apunenkin joutui turvautumaan puujalkavitseihin.

Kiinan pimeä reuna

Helsingin Sanomat Maaliskuu. 2019

Jopa miljoonan uiguurimuslimin uskotaan joutuneen suljetuksi uudelleenkoulutusleireille Xinjiangissa Länsi-Kiinassa. Leireillä luovutaan islamista ja vannotaan uskollisuutta kommunistiselle puolueelle.

Ensin pitää katsoa kokonaiskuvaa:

Islam ei ole ainoa uskonto, jolla menee Kiinassa huonosti. Maata johtava kommunistinen puolue haluaa pitää tiukassa kontrollissa kaikki muutkin uskonnot. Kiinassa on käynnissä kova uskonnollisten yhteisöjen vastainen kampanja, koska puolue pelkää niiden rapauttavan valtaansa.

Kirkoista on poistettu ristejä ja Raamatuista tehty rovioita. Tiibetiläinen buddhalaisuus on tiukassa tarkkailussa, ja jopa perinteisesti hyväksytty taolaisuus on huonossa huudossa.

Kiinassa vallitsee virallisesti uskonvapaus, mutta käytännössä uskontojen harjoittamista säädellään kovalla kädellä ja alati muuttuvin säännöksin. Synkin tilanne on uiguurimuslimeilla. Turkkilaissukuisen kansan perinteinen uskonto on sunnalainen islam.

Poliisit ovat pysäyttäneet kaksi naista, joiden ulkonäkö poikkeaa peruskiinalaisesta. Poliisi tiuskii uiguurinaiselle ja osoittaa aseellaan tämän käsilaukkua.

Saksan uusi jarruttajan rooli ilmastopolitiikassa tuli yllätyksenä pääministeri Sipilälle: ”Suomen puheenjohtajakaudella tulee iso vääntö tavoitteista”

Helsingin Sanomat Maaliskuu. 2019

EU-maiden johtajat keskustelivat perjantaina tulevista ilmastolinjauksista.

EUROOPAN unioni on selvästi aiempaa syvemmin jakaantunut ilmastopolitiikassa, totesi pääministeri Juha Sipilä (kesk) perjantaina. Sipilä osallistui Brysselissä EU-huippukokoukseen, jonka viimeisenä asiana oli EU:n ilmastotavoitteiden kiristäminen.

Erityisesti Saksan rooli aktiivisena jarruttajana tuli Sipilän mukaan hänelle uutena asiana. Saksa on viime aikoina liittoutunut Itä-Euroopan maiden kanssa vastustamaan nykyistä tiukempia päästötavoitteita.

SUOMEN kannalta ilmastopolitiikan mutkistumisella on merkitystä, koska kompromissin hierominen näyttää jäävän Suomen tehtäväksi heinäkuussa alkavalla puheenjohtajakaudella.