DPK Uutiset
Uutisarkisto | coyotefilm.fi | cameraworks.fi
Epstein Document Archive on laaja ja julkinen kokoelma Jeffrey Epsteiniin liittyviä oikeusasiakirjoja. Se tarjoaa pääsyn alkuperäiseen lähdemateriaaliin ja toimii lähtöpisteenä niille, jotka haluavat perehtyä tapaukseen tarkemmin ja etsiä lisätietoa muista arkistoista ja lähteistä.
Chantal Akermanin klassikkoelokuva Jeanne Dielman, 23 quai du Commerce, 1080 Bruxelles on yksi elokuvahistorian omaperäisimmistä teoksista. Se ei kerro tarinaa perinteisen draaman kautta, vaan näyttää kolmen päivän ajan naisen arkisia rutiineja: ruoanlaittoa, siivoamista, odottamista ja hiljaisia hetkiä kotona. Elokuvan voima syntyy juuri tästä – katsoja alkaa vähitellen huomata pieniä muutoksia arjen rytmissä, ja näistä pienistä säröistä kasvaa elokuvan todellinen jännite.
Akerman halusi näyttää elokuvassa asioita, jotka tavallisesti jätetään pois. Häntä kiinnostivat arjen näkymättömät hetket ja työ, jota ei yleensä pidetä elokuvallisesti tärkeänä. Siksi kamera saattaa viipyä pitkään esimerkiksi keittiössä, kun päähenkilö kuorii perunoita.
Kun Akerman vieraili Midnight Sun Film Festival -tapahtumassa Sodankylässä, hän selitti tätä valintaansa yksinkertaisesti. Hänen mukaansa elokuvassa pitäisi joskus näyttää myös se aika, joka tavallisesti leikataan pois. Hän sanoi keskustelussa suunnilleen näin:"Jos nainen kuorii perunoita, miksi sitä ei voisi näyttää? Se on osa hänen elämäänsä."
Juuri tämä ajatus tekee Jeanne Dielmanista niin poikkeuksellisen elokuvan: se antaa arjen pienille teoille saman painon kuin suurelle draamalle. Kun katsoja suostuu tähän rytmiin, elokuva alkaa paljastaa vähitellen hyvin syvän ja hiljaisen tarinan.
Chantal Akermanin ohjaama klassikkoelokuva Jeanne Dielman, 23 quai du Commerce, 1080 Bruxelles on harvoin nähtävissä suoratoistopalveluissa. Jos elokuvan kuitenkin haluaa katsoa helposti ja edullisesti, se löytyy vuokrattavaksi tai ostettavaksi Apple TV -palvelusta.
Hinta on yleensä noin viiden euron luokkaa, joskus hieman sen yli. Se ei ole paljon yli kolme tuntia kestävästä elokuvasta, jota monet kriitikot pitävät yhtenä elokuvahistorian merkittävimmistä teoksista.
Jos siis haluat nähdä yhden modernin elokuvataiteen klassikoista, Apple TV on tällä hetkellä helpoin tapa päästä käsiksi tähän harvinaiseen mutta erittäin arvostettuun elokuvaan.
Nykyelokuvaa ei kiinnosta naisen identiteetti, eivätkä naisohjaajat ole vikaa korjanneet, väittää Anna Eriksson NYKYELOKUVA ei ole kiinnostunut naisen identiteetistä, eivätkä uudet naisohjaajat ole onnistuneet vikaa korjaamaan. ”Sama kaavamainen tarinankerronta jatkuu, nyt vain pääosassa ovat naiset. On viihdetaiteilijoita, pukudraamoja ja kiimaisia mummoja. Ennalta arvattavaa, nukkavierua ja kliseistä”, hän sanoo. ”Ei niissä oikeastaan ole minkäänlaista eroa miesten ohjaamiin elokuviin. Missä ovat kuvaukset tämän päivän naiseudesta?”
Trumpin kannattaisi lopettaa sota nyt heti
HS 11.3.2026
Donald Trump on uppoamassa Lähi-idässä juoksuhiekkaan niin kuin moni muu Yhdysvaltojen presidentti ennen häntä. Iranin sota on toistaiseksi sujunut saman kaavan mukaan kuin Yhdysvaltojen sodat Irakissa ja Afganistanissa: ne alkoivat vihollisen sotilaskohteiden murskaamisella, mutta muuttuivat sitten loputtomaksi verenvuodatukseksi ilman selkeää päämäärää.
Sodan julistaminen kuuluu Yhdysvalloissa perustuslain mukaan kongressille, mutta siitä on livetty jo aikoja sitten. Aiemmat presidentit ovat kuitenkin edes yrittäneet perustella amerikkalaisille, miksi sotaan ryhdytään ja mitä sodalla tavoitellaan. Nyt mitään sellaista ei ole tehty. Siksi voi vain arvailla, miksi Yhdysvallat päätti hyökätä Iraniin juuri nyt. On arveltu, että Venezuelassa onnistunut sotilasoperaatio pani Trumpin pään pyörälle. Kun presidentille kerrottiin, että Iranin ylin johto voitaisiin eliminoida kertaiskulla, houkutus oli liian suuri ohitettavaksi.
Iran uhosi Trumpille: Varo, ettet tule eliminoiduksi
IS 10.3.2026
Iranin korkein turvallisuusviranomainen Ali Larijani on vastannut X:ssä Yhdysvaltain tuoreimpiin uhkauksiin. Presidentti Donald Trump oli uhonnut Truth Socialissa, että Iraniin isketään "20 kertaa kovemmin", jos Hormuzinsalmen öljykuljetukset tukitaan.
Larijani vastasi, että Iran ei pelkää Trumpin "arvottomia uhkauksia".
Edes sinua suuremmat eivät pystyisi eliminoimaan Iranin kansakuntaa. Ole varovainen, ettet tule itse eliminoiduksi, Larijani uhosi.
Koulujen ”burkakielto” – Perussuomalaiset juhli
US 10.3.2026
Vantaan päättäjät linjasivat, että oppilaiden pitää olla kouluissa tunnistettavissa, eli kasvot eivät saa olla peitettyinä. Aloite lähti perussuomalaisista ja kokoomuksesta, mutta mukaan lähtivät myös suurin kaupungin puolue SDP ja liberaalina tunnettu vihreät. Miten tässä näin kävi? Selvitimme asian ja saimme kokoomusministeriltäkin kommentin. Burka on musliminaisten käyttämä koko vartalon ja kasvot peittävät vaate. Suomessa niitä näkyy harvoin.
Perussuomalaiset innostuivat maahanmuuttajien eläkkeiden poistamisesta: Aloite jätetty eduskuntaan
Idea aloitteeseen lähti Suvi-Anne Siimeksen haastattelusta.
Asiasta kertoo kansanedustaja Ari Koponen (ps) tiedotteessa. Aloitteen jättäneen Koposen mukaan tavoitteena on vahvistaa Suomen eläkejärjestelmän kestävyyttä ja heikentää ”sosiaaliturvaperäisen” maahanmuuton kannustimia.
Idea aloitteelle tuli Työeläkevakuuttajat Telan väistyvän toimitusjohtajan ja vasemmistoliiton entisen puheenjohtajan Suvi-Anne Siimeksen lausunnosta Helsingin Sanomien haastattelussa.
Suvi-Anne Siimes: Maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä – ”Tämä mesta ei pysy pystyssä”
MAAHANMUUTTAJAT saavat liian helposti Kelan eläkkeitä, sanoo työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Vähimmäiseläke eli takuueläke on täysimääräisenä sekä maahanmuuttajille että Suomessa syntyneille noin 990 euroa kuukaudessa.
”Merkittävää suoraa säästöähän ei syntyisi, vaikka takuu- ja kansaneläkkeet poistettaisiin maahanmuuttajilta kokonaan. Mutta niiden ehdoilla on merkitystä siihen, kannattaako tänne tulla vanhana vai kannattaako tänne tulla nuorempana töihin ja ansaitsemaan itselleen työeläkettä.”
Yhdysvallat ja Espanja ovat ilmiriidassa
HS 7.3.2026
Hiekkarannan katkaisee piikkilanka-aita. Sen takana on Yhdysvaltain ja Espanjan yhteinen laivastotukikohta. Aidan edessä ottaa aurinkoa sairaanhoitaja Marta Bejarano, 24.
”Tukikohta lisää riskiä, että täällä voi tapahtua mitä tahansa”, hän sanoo.
Monien muiden espanjalaisten tapaan Bejarano on alkanut pitää vanhaa liittolaista Yhdysvaltoja uhkana Espanjalle.
”Koska se ukko on hullu ja saattaa menettää järkensä lopullisesti.”
Yhdysvaltain iskut Irania vastaan ovat jatkuneet viikon verran. Espanja ei antanut käyttää operaatioon amerikkalaisia sotilaslentokoneita täältä Cádizinlahden rannalta Rotan laivastotukikohdasta tai Morónin lentotukikohdasta, joka sijaitsee sadan kilometrin päässä sisämaassa.
”Ei sodalle”, pääministeri Pedro Sánchez perusteli kantaansa.
Tämän seurauksena Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi tiistaina Espanjaa kauppasuhteiden katkaisemisella ja kauppasaarrolla.
Sota näyttää Lähi-idän mutkikkaat liittolaisuussuhteet
HS 6.3.2026
Sota on levinnyt ympäri Lähi-itää. Alueen jatkuvasti muuttuvat liittolaissuhteet joutuvat kovaan paineeseen. Lähi-idässä keskeisiä toimijoita valtioiden lisäksi ovat aseistautuneet ryhmät.
Iran on sunnuntaista lähtien tehnyt ohjusiskuja useisiin Lähi-idän maihin, etenkin Yhdysvaltojen tukikohtiin. Iskuilla se pyrkii kostamaan Khamenein kuoleman.
Lähi-idän eri maiden suhteet ovat pitkälle historiaan ja vanhoihin konflikteihin kiertyvien liittolaisuussuhteiden sumppu.
Tässä jutussa käydään läpi, millaisia suhteita Lähi-idän valtioiden välillä on.
Hallitus esittää ydinaserajoitusten purkamista
HS 5.3.2026
HALLITUS kertoi torstaina esittävänsä muutoksia ydinaseita koskeviin rajoituksiin. Esityksen mukaan Suomeen voisi vastaisuudessa tuoda tietyin ehdoin ydinaseita. Myös ydinaseiden kuljettaminen Suomen kautta olisi sallittua.
Kyse on merkittävästä muutoksesta, jolla hallitus kertoo haluavansa varmistaa Suomen ja Naton sotilaallisen pelotteen kattavuuden ja jouhevan yhteistyön Nato-liittolaisten kanssa.
Antti Lindtman: Sdp ei tue ydinaserajoitusten purkamista
”Mikäli nämä muutokset viedään läpi, se tarkoittaisi sitä, että Suomi olisi ainoa Pohjoismaa, jolla ei olisi minkäänlaisia rajoitteita – jopa mitä tulee sijoittamiseen tai varastointiin. Pidämme sitä erittäin ongelmallisena”, sanoo Lindtman.
Suomi luottaa enemmän Yhdysvaltojen kuin Ranskan ydinaseeseen
HS 4.3..2026
Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti maanantaisessa puheessaan Île Longuen ydinsukellusvenetukikohdassa odotetusti kiinni Ranskan itsenäisestä ydinaseesta. Macronin mukaan Ranska alkaa modernisoida ydinasearsenaaliaan ja on rajoitetusti valmis suojaamaan laajemminkin Eurooppaa.
Suomen johto varoo provosoimasta presidentti Donald Trumpia, eikä Kremliäkään haluta ärsyttää. Ranska tahtoisi vähentää Yhdysvaltojen roolia Euroopassa. Venäjää Ranskan ydinaseet eivät sinänsä pelota.
Yksikään ilmapommitus ei ole johtanut onnistuneeseen kansannousuun
HS 3.3.2026
Kun George Bush vanhempi kannusti irakilaisia kansannousuun Saddam Husseinia vastaan, oli seurauksena verilöyly, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.
SIITÄ on lähes päivälleen 35 vuotta, kun Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush lausui kohtalokkaita sanoja Irakin kansalaisille.
Persianlahden sota oli juuri loppunut maaliskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1991. Yhdysvaltain johtama liittouma oli ajanut Irakin valloittajajoukot Kuwaitista ja diktaattori Saddam Husseinin valtakoneisto oli kokenut elämänsä kolauksen.
”Irakilaisten tulisi syrjäyttää hänet [Saddamin], mikä helpottaisi kaikkien ongelmien ratkaisemista ja varmasti helpottaisi Irakin hyväksymistä takaisin rauhaa rakastavien kansakuntien joukkoon”, Bush sanoi tiedotustilasuudessa Valkoisessa talossa tuona maaliskuisena päivänä.
Ali Khamenei on kuollut
HS 1.3.2026
Trump kirjoitti jälleen itsensä historiaan
PITKÄÄN ajateltiin, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia kiinnostaa ennen kaikkea kaksi suosion mittaria: pörssikurssit ja television katsojaluvut. Kun taloudessa pyyhkii hyvin ja presidentti tarjoilee sopivasti sirkushuveja, kansa kiittää.
Viimeistään nyt on käynyt selväksi, että käsitys on vanhentunut. Yhdysvaltain lauantainen isku Iraniin on uusin osoitus siitä.
Trumpia näyttää kiinnostavan ennen kaikkea mahdollisuus kirjoittaa itsensä yhä näyttävämmin osaksi maailmanhistoriaa.
ISKU Iraniin on jyrkässä ristiriidassa Trumpin kampanjalupausten kanssa.
Trump lupasi vetää Yhdysvallat pois loputtomista sodista ja keskittyä ainoastaan Yhdysvaltain etuun.
Kyselytutkimusten mukaan ylivoimainen enemmistö amerikkalaisista vastusti Yhdysvaltain sotilaallista väliintuloa Iranissa. Yhdysvalloissa on koko alkuvuosi ihmetelty, miksi Trump hyökkäisi Iraniin juuri nyt.
Myös Yhdysvaltain asevoimien johdosta on kuulunut varoituksia siitä, että isku uhkaa imaista maan osaksi pitkittynyttä konfliktia. Omaa kieltään kertoo se, että Lähi-idässä on nyt amerikkalaista sotilaskalustoa enemmän kuin kertaakaan sitten Irakin sodan.
Presidentti George W. Bushin hallinnon hyökkäystä Irakiin pohjustettiin amerikkalaisille hyvissä ajoin etukäteen – olkoonkin, että perustelut Irakin kehittelemistä joukkotuhoaseista osoittautuivat sittemmin pitkälti tuulesta temmatuiksi.
Trump sen sijaan iski ensin ja tarjosi selityksiä vasta sitten. Mar-a-Lagossa pitämässään puheessa Trump sanoi, että Iranin hallinto ja maan ydinaseohjelma aiheuttavat välittömän uhan Yhdysvalloille.
Puhe oli mahtipontista mutta epätarkkaa. Varsinaisia syitä iskun ajankohdalle hän ei vieläkään tarjonnut.
Tukea löytyi Israelista, joka iski Iraniin yhdessä Yhdysvaltain kanssa. Yhteinen isku Iraniin on ollut Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun toiveissa pitkään.
Ali Khamenei kuoli kotitoimistossaan, Israel ja Saudi-Arabia lobbasivat iskun puolesta viikkojen ajan
|Yhdysvaltojen ja Israelin ensimmäiset iskut kohdistettiin juuri Khameneihin, jottei tämä ehtisi piiloutua.
Iranin johto oli iskujen pääkohde. Khamenein lisäksi iskuissa kuoli medialähteiden mukaan kymmenkunta maan korkeimman johdon jäsentä, muun muassa vallankumouskaartin komentaja Mohammad Pakpour ja Khamenein neuvonantaja Ali Shamkhani.
REUTERSIN lähteiden mukaan Yhdysvallat ja Israel iskivät tarkoituksella samaan aikaan, kun Khamenei piti kokousta lähimpien avustajiensa kanssa. Iranilainen uutistoimisto Tasmin uutisoi Khamenein kuolleen ”kotona toimistossaan”.
Khamenein palatsiin Teheranissa osui heti operaation alkuvaiheissa. Palatsi tuhoutui täysin.
Yhdysvaltain ja Israelin sotilastiedustelut olivat tietoisia Khamenein sijainnista ja kohdistivat iskun sinne.
Israelilaismedioiden mukaan Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille ja Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle näytettiin kuva Khamenein ruumiista.
ISKUT jatkuvat edelleen. Trump on sanonut, että iskut jatkuvat ”niin kauan kuin on tarpeen”.
USA ja Israel iskivät Iraniin
HS 28.2.2026
Iranin johtajan vahingoittumisesta seuraisi ”pitkäaikainen täydellinen sekasorto”, sanoo asiantuntija
Lähi-idän tutkija Susanne Dahlgren sanoo, että jos tavoitteena on vaihtaa Iranin johto, ei se tapahdu pelkillä ilmaiskuilla.
SUOMEN Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren näkee riskin sodan laajenemisesta Yhdysvaltojen ja Israelin lauantaina Iraniin tekemien iskujen jälkeen.
Iran teki oitis kostoiskuja. Uutistoimisto Reutersin mukaan iskuista tai iskuyrityksistä raportoitiin Israelin lisäksi ainakin Arabiemiraateista, Kuwaitista, Qatarista, Jordaniasta ja Bahrainista.
”Täällä meillä odotetaan Hormuzin salmen sulkemista ja öljyntoimitusten vaikeutumista. Bensa-asemilla on Beirutissa ja koko Libanonissa isot jonot”, Dahlgren kertoo Libanonista.
Hormuzin salmi on kriittisen tärkeä kauppareitti, koska sen kautta kulkee suuri osa maailman öljykuljetuksista.