Friday, 15 February, 2019


Miksi Matti Nykänen ei saanut valtiolta arvokkainta urheilun kunniamerkkiä? Virkamies kiistää Kalervo Kummolan väitteen

Iltasanomat Helmikuu. 2019

Ilta-Sanomat selvitti, miksi Matti Nykänen ei saanut liikuntakulttuurin ja urheilun suurta ansioristiä.

Suomen jääkiekkoliiton entinen puheenjohtaja Kalervo Kummola esitti hiljattain Helsingin Sanomissa kovan väitteen Matti Nykäsestä ja arvostetusta urheilun kunniamerkistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen kertoi Ilta-Sanomille, ettei Nykäsen palkitsemisesta koskaan edes tehty esitystä ministerille.

IS tavoitti Kummolan, joka kertoi keskustelleensa Tolosen kanssa palaverissa Nykäsestä vuoden 2016 kieppeillä. Kummola itse palkittiin suurella ansioristillä samana vuonna.

Tolonen itse sanoi, ettei Mattia voi hänen elintapojensa mukaan esittää ministerille. Jos Hannu on tehnyt siinä itsenäisen päätöksen eli päättänyt itse olla esittämättä, niin rohkean päätöksen teki, Kummola sanoi.

Kalervo Kummola ihmettelee puheita Matti Nykäsen valtiollisista hautajaisista: ”Nyt leikitään hänen muistollaan”

Helsingin Sanomat Helmikuu. 2019

Urheilun suuri ansioristi jäi Matti Nykäseltä saamatta ”elintapojen takia”. ”Miksei silloin muistettu, kun hän eli”, Kalervo Kummola kysyy.

Vahva urheiluvaikuttaja ja entinen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola ihmettelee, miksi maanantaina kuolleelle Matti Nykäselle esitetään valtiollisia hautajaisia, kun mäkihyppylegendaa ei kelvannut palkita elinaikana.

Kummola tarkoittaa Nykäsen palkitsemista Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suurella ansioristillä. Nykänen ei saanut koskaan suurta ansioristiä, mutta monet hänen aikalaisensa kuten suurjuoksija ja nelinkertainen olympiavoittaja Lasse Virén, kolminkertainen olympiavoittaja Marja-Liisa Kirvesniemi ja soudun kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen saivat sen.

”Tämä on niin naurettavaa keskustelua. En vastusta hautajaisia, mutta miksei silloin muistettu, kun hän eli”, Kummola sanoi. Hän puhuu urheilun suuren ansioristin saaneena.

Pia Nykänen kertoo kaiken Matti Nykäsen viimeisistä hetkistä

Seiska Helmikuu. 2019

Matin elämän rakkaus Pia Nykänen avaa kotinsa oven maanantaina kyyneleet silmissään. Vain 12 tuntia aiemmin Matti-rakas nukkui ikiuneen.

Matti oli heikossa kunnossa eikä jaksanut mennä vessaan. Vein hänelle ämpärin sängyn viereen, Pia-leski muistelee Seiskalle.

Pia yritti saada Mattia suihkuun, jotta hän voisi vaihtaa likaiset petivaatteet uusiin. Matti ei jaksanut liikkua. Hän vuoroin katsoi televisiota ja vuoroin nukkui.

Ennen puoltayötä Pia havahtui siihen, että Matti käveli pesuhuoneeseen petivaatteet käsissään. Matti oli tunnetusti hyvin siisti ihminen, ja koti oli aina järjestyksessä.

Matti sanoi, että nämä pitää laittaa pyykkiin. Ne jäivät Matin viimeisiksi sanoiksi.

Laulajatähti Frederik eli Ilkka Sysimetsä, 74, kuuli maanantaiaamuna Seiskan reportterilta valtavan suru-uutisen mäkihyppääjälegenda Matti Nykäsen kuolemasta.

Ei saatana… Ei jumalauta.. Ei tää voi olla totta! Kauhea uutinen! Kanarialta tavoitettu Reetu voihkaisi puhelimessa epäuskoisena.

Diabetekseen hiljattain sairastunut Matti oli Kanarialla hyvällä tuulella, mutta kaikki ei näyttänyt Reetun mukaan olevan täysin kunnossa.

Frederik ihmetteli nimittäin Matin diabeteksen hoitoa.

Hän kuulemma tunsi sen, kun pitää ottaa lääkkeet. Mutta eihän se oikeasti niin mene, vaan pitää olla tosi tarkka, Reetu paljasti.

Matti Nykänen putosi saunan katolta viikkoa ennen kuolemaansa - "Taju meni minuuteiksi"

Iltalehti Helmikuu. 2019

Saunan katolta putoaminen toi kipuja Nykäsen rintakehään ja jalkaan.

Matti Nykänen putosi kotitalonsa saunarakennuksen katolta vain reilua viikkoa ennen kuolemaansa, kertoo Seiska. Nykänen kertoi dramaattisista käänteistä lehdelle viime torstaina antamassaan haastattelussa.

Matin jalka lipsahti, kun hän eteni kohti savupiippua. Hän pyöri kohti katon reunaa, mutta kaiken onneksi jalka jäi ränniin kiinni, ja Nykänen sai kiskottua itsensä ylös. Kun jalka irtosi rännistä, mäkikotka putosi parin metrin korkeudesta maahan.

Putosin alas ryminällä, siinä oli hengenlähtö lähellä. Taju meni minuutiksi. Sattui niin hemmetisti rintakehään ja jalkaan, kertoi Matti Nykänen Seiskalle tilanteesta.

Viime viikolla lumia puottelin katolta ja tipahin sieltä. Onneks tää vasen jalka jäi kiinni ränniin. Kipusin kaivinkoneen päälle ja rintalasta vähän niinku murtui.  Söin kahdeksan Buranaa päivässä ja Panadolia... ajattelin, että ei pysty hengittämään, Nykänen kertoi välispiikissään Ilta-Sanomien mukaan.

Hän puhui viimeisessä haastattelussaan myös lapsistaan ja surustaan, kun ei ole voinut olla heidän elämässään.

Olen isoisä, mutta en saa tavata lapsenlapsia. Niin, on se tosi surullista, Nykänen pohdiskeli lehdelle.

Erikoinen tarjous Irakista

Helsingin Sanomat Helmikuu. 2019

Kansanedustaja Harry Harkimo, liikemies Peter Fryckman ja Saddam Husseinin entinen kenraali ovat yrittäneet vauhdittaa käännytyspäätöksen saaneiden irakilaisten palauttamista Irakiin.

Peter Frykman, tuomittu useista talousrikoksista. Saad al-Obaidi, Saddam Hussseinin armeijan entinen kenraali. Harry Harkimo kansanedustaja Liike Nyt.

Muun muassa sisäministeri Kai Mykkänen (kok) vahvistaa, että Fryckmanin ja kenraalin ehdotuksesta on keskusteltu.

Syksyllä 2017 kansanedustaja Harry Harkimolla oli mielessään poikkeuksellinen ehdotus Suomen hallitukselle.

Hän uskoi löytäneensä ratkaisun siihen, miten tuhannet Suomessa olevat irakilaiset siirtolaiset saataisiin pakkopalautettua kotimaahansa.

Siihen liittyi liikemies Peter Fryckman sekä Saddam Husseinin entinen kenraali. Ja kuten myöhemmin kävisi ilmi, yli sata miljoonaa euroa.

Kaiken tarkoituksena oli saada aikaan sopimus, jolla kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat voitaisiin palauttaa takaisin Irakiin.

Lyhyesti sanottuna erikoislaatuinen kuvio olisi mennyt näin: ruotsalainen puolustusalan yritys olisi toimittanut Irakin valtiolle isolla rahalla tuotteita, ja laskun olisi maksanut Suomen valtio.

Ajatuksen esitteli suomalaisille viranomaisille irakilainen mies nimeltään Saad al-Obaidi, joka on entinen Irakin puolustusvoimien kenraali. Hän sattuu myös tuntemaan liikemies Peter Fryckmanin.

Kerrataanpa, mistä neuvottelut Suomen ja Irakin välillä alkoivat.

Syksyllä 2015 Euroopan halki kulki miljoona siirtolaista. Suomeen tuli turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan, yli 30 000. Valtaosa heistä oli lähtöisin Irakista.

Yli kaksi kolmasosaa luottamushenkilöistä haluaa palkat julkisiksi työpaikoilla

Kansan Uutiset Helmikuu. 2019

Palkka-avoimuudella on laaja kannatus SAK:laisten luottamushenkilöiden keskuudessa: yli 67 prosenttia heistä kannattaa palkkojen avaamista julkisiksi työpaikoilla.

SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan palkka-avoimuuden kannattajista lähes kolmannes (31,5 %) julkistaisi kaikki palkanosat. Pelkän tehtäväkohtaisen palkan julkistamisen kannalla on 22,8 prosenttia myönteisen vastauksen antajista.

Työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen korostaa, että avoimuus auttaisi korjaamaan perusteettomat ja epätasa-arvoiset palkkaerot työpaikoilla.

Työntekijällä pitää olla oikeus salata palkkansa

Kauppalehti Helmikuu. 2019

On hyvä muistaa, että palkkojen julkisuus on jo nyt Suomessa poikkeuksellisen suurta verotietojen avoimuuden kautta.

Palkkojen avoimuus on noussut kiivaan keskustelun aiheeksi sen jälkeen, kun tasa-arvoasioista vastaava ministeri Annika Saarikko (kesk) asetti tammikuussa kolmikantaisen työryhmän selvittämään, miten palkkauksen avoimuutta tulisi lisätä palkkatasa-arvon saavuttamiseksi.

Taustalla on tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran viime vuonna tekemä selvitys. Maarianvaaran mukaan työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus tietää nykyistä paremmin kollegoidensa palkat myös yksilötasolla. Hän myös velvoittaisi ainakin suurimmat yritykset raportoimaan julkisesti maksamistaan palkoista.

On hyvä muistaa, että palkkojen julkisuus on jo nyt Suomessa poikkeuksellisen suurta verotietojen avoimuuden kautta. Vaikka julkisuuteen nousevat vain korkeat palkat, voi periaatteessa jokainen kävellä verotoimistoon katsomaan kollegansa ansiotulot. Vastaavaa käytäntöä saa maailmalta hakea.

Nettivitsi voi viedä Venäjällä vankilaan – Maria, 24, pilaili somessa uskonnolla, ajautui yhdeksän kuukauden oikeus­taistoon ja pakeni maasta

Helsingin Sanomat Helmikuu. 2019

Maria Motuznaja kertoi Twitterissä, että häntä uhkaa meemien vuoksi vankila. Se nostatti Venäjällä kritiikin aallon Putinin lakia vastaan. Poliittisilla meemeillä on valtaa, ja niitä hyödyntävät sekä vallanpitäjät että oppositio.

Kuka saa vitsailla Venäjällä netissä, ja mille siellä saa nauraa?

Nettivitsit eli meemit ovat olleet Venäjällä kuluneen puolen vuoden aikana kaikkien huulilla, kun pikkukaupungin tyttö oli joutua meemiensä vuoksi vankilaan.

”Hei kaikki, olen Maša, 23 vuotta ja ekstremisti”, kirjoitti opiskelija Maria Motuznaja yhteisöpalvelu Twitteriin heinäkuussa kotonaan Barnaulissa Etelä-Siperiassa. Profiilikuvassa muikistaa suutaan kukalliseen puseroon pukeutunut vaalea nuori nainen.

Tuomiot erilaisten kuvien, videoiden ja päivitysten uudelleen julkaisemisesta sosiaalisessa mediassa ovat moninkertaistuneet Venäjällä varsinkin viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana.

Miksi remontteja kaupustelevilla yrityksillä on täsmätiedot taloista, joissa tarvitaan korjauksia?

Helsingin Sanomat Helmikuu. 2019

Tietosuojavaltuutettu aikoo selvittää, toteutuuko viranomaisten rekisterissä olevien henkilöiden tietosuoja.

HELSINGIN SANOMAT kertoi omakotiasukkaita piinaavista kotimyynti­yrityksistä sunnuntaina 27. tammikuuta ja maanantaina 28. tammikuuta.

Kuluttaja­viranomaiset ovat saaneet runsaasti ilmoituksia myyjistä, jotka soittelevat omakotiasukkaille ja kiertävät ovelta ovelle. Kuluttaja-asiamies on moittinut erityisesti viiden yrityksen toimintaa.

HS pyysi kokemuksia kotimyynnistä myös lukijoilta. Osa heistä ihmetteli, miten myyjät osaavat tehdä täsmäsoittoja omakotiasukkaille ja käydä juuri taloissa, jossa on tarvetta erilaisille remonteille ja talotekniikan päivityksille? Mistä omakotiasukkaiden yhteystiedot ovat peräisin?

”Yhteistyökumppanimme toimittaa meille asiakastietoja ja pitää soittoaineistomme lain vaatimusten mukaisesti ajantasalla”, sanoo Pohjolan Energian toimitusjohtaja Sami Leinonen.

”Julkisia rekistereitä on, mitä saa. Tarkoitan yrityksiä, jotka tarjoavat niitä, ja onhan meille totta kai ajan myötä itsellekin kertynyt rekistereitä”, kertoo puolestaan Suomen Lämpöikkunan toimitusjohtaja Miika Luukkonen.

YKSI LUKIJA arveli, että kotimyyntiyritykset saavat kiinteistöjen tiedot Maanmittaus­laitoksesta, joka ylläpitää kiinteistötieto­järjestelmää. Järjestelmän sisältämistä rekistereistä voi kuka tahansa ostaa esimerkiksi omakotitonttien omistaja- ja osoitetietoja, vaikka kiinteistön omistaja ei olisi erikseen antanut tähän lupaa.

Veikkaus nimesi ”parhaiksi asiakkaiksi” 700 €/kk häviävät – yrittää kasvattaa suomalaisten tappioita

Uusi Suomi Helmikuu. 2019

Valtion rahapeliyhtiö Veikkaus pyrkii tuntuvasti kasvattamaan pottia, jonka suomalaiset pelaajat häviävät sille, selviää Veikkauksen strategiaa koskevista materiaaleista. Talouselämän mukaan yhtiö pyrkii kasvattamaan pelikatettaan eli sille hävittyjä rahoja.

Asiaa käsitellään viime marraskuussa päivätyssä Veikkauksen laatimassa esittelymateriaalissa, jolla yhtiö esittelee uutta strategiaansa. Veikkauksen hallitus hyväksyi uuden strategian viime elokuussa.

Materiaalin mukaan Veikkauksen vuosien 2019–2021 strategian kriittisiin menestystekijöihin kuuluu ”varmistaa parhaiden asiakkuuksien pysyminen ja arvon kasvattaminen erityisesti kilpailun kohteena olevissa asiakasryhmissä”.

Kommentti: Eli Suomeksi, pyrkiä pitämään peliriippuvaiset yksikätisten ja muiden pelien orjina menettämällä rahansa veikkaukselle.

Autot pois lumitöiden tieltä rouhein ottein Porissa työkoneen haarukkanostimella: "Näin on tehty ennenkin", vastaa suunnitteluinsinööri

Satakunnan Kansa Helmikuu. 2019

Vuoropysäköinnin kiellot eivät tavoittaneet kaikkia autoilijoita Porin keskustassa, jossa kaupunki käynnisti maanantaina puistokaduilla ja keskeisillä kokoojakaduilla lumenaurauksen ja -kuormauksen.

Autojen siirtoon on käytetty haarukkanostimella eli pitkillä trukinpiikeillä varustettua kuormaajaa, joka nostaa kerralla koko auton ilmaan. Kansalaiset ovat kiinnittäneet siihen huomiota ja siirtomenetelmän rajuutta on kummasteltu Facebookissa julkaistuissa videoissa.

Eeva Kilpi, 90, on järkyttynyt vanhusten kohtelusta: "Tästä miulla on sotaisat ajatukset, vaikka muuten en sotaa tahdo"

Yle uutiset Helmikuu. 2019

Vanhus. Sitä sanaa Eeva Kilpi inhoaa. Hän ei löydä siitä itseään.

Kilpi ei ole koskaan tuntenut kuuluvansa mihinkään massaan, lajiin, tai luokkaan. Ihminen on hänelle kaikissa elämänsä vaiheissaan yksilö, nuori minä on läsnä myös väsyvässä kuoressa.

Miten monta persoonaa ja ikää ihmisessä asustaakaan vanhana, miten monta kerrosta ja luonteenlaatua, miten suurta sielullista runsautta se kaikki onkaan – ja miten surullista, että läheiset eivät anna sille arvoa, eivät anna vanhalle edes tilaisuutta käyttää ominaisuuksiaan.
Sininen muistikirja 26.10.2002 klo 18.37

Vanhakin ihminen on tarpeita, toiveita, ajatuksia ja unelmia; ei kuluerä, yhteiskunnallinen ongelma, tai terveydenhoitojärjestelmän rasite.

Edellisessä julkaistussa teoksessaan, seitsemän vuoden takaisessa runokokoelmassa Kuolinsiivous, hän kuvailee vanhuutta elämän suurimmaksi yllätykseksi.

Maaliskuussa ilmestyvässä Sinisessä muistikirjassa on Kilven ennen julkaisemattomia tekstejä. Myös niissä hän käsittelee vanhenemisen kipua; perheen kaipuuta, yksinäisyyttä ja luopumista. Näkymättömäksi muuttumista.

Eeva Kilven mielestä vanhusten kaltoinkohtelu kertoo siitä, että jokin on mennyt kerta kaikkiaan pieleen kaikessa elämisessä ja yhteiskunnassa. Lapset, aikuiset ja vanhat on eristetty jokainen omiin laatikoihinsa.

Kraamzorg äityishoitoa hollantilaisittain

A NEW APPROACH TO POST-NATAL CARE: MOTHERS' HELPERS

Independent Helmikuu. 2019

Her tongue was a little heart. That was what I noticed after my daughter was born, when our midwife Judith weighed this precious, red and wriggling creature.

Maija Leena was born in a non-medical birthing unit in a Dutch hospital, with one of the midwives who helped me through the pregnancy. A couple of hours later, we were in a taxi back to our Amsterdam home.

Wat is kraamzorg?

Oudersvannu Helmikuu. 2019

Kraamzorg zoals we die kennen in Nederland is uniek in de wereld. Nergens anders krijg je de eerste dagen na de bevalling een persoonlijke kraamverzorgster in huis die jou ondersteunt en helpt bij het verzorgen van je baby.

Hollantilainen äitiyshoito, tai kuten se paikallisella kielellä tunnetaan ”Kraamzorg”, on ainutlaatuinen maailmassa.

Missään muualla ei ole henkilökohtaista äitiyshoitajaa juuri synnyttäneen äidin tukena. Äitiyshoitaja tukee ja auttaa tuoretta perhettä huolehtimaan vauvastaan 6-8 tuntia päivässä ensimmäisen 8 päivän ajan.

Äitiyshoitaja tarkistaa äidin ja vauvan terveyden. Hän hoitaa ensisijasesti äitiä, tarkastelee ja auttaa synnytyksen jälkeistä fyysistä ja henkistä kuntoa. Äitiyshoitaja suorittaa luonnollisesti myös lapsen tarkastuksia: mittaa painoa, pitää silmällä hänen lämpötilaansa ja tarkistaa, että hän juo, nukkuu ja tekee tarpeensa oikein ja säännollisesti. Hän ylläpitää myös lapsen henkilökohtaista päiväkirjaa joka helpottaa mahdollisten ongelmien selvittelyssä.

Hollantilainen äitiyshoito, tai kuten se paikallisella kielellä tunnetaan ”Kraamzorg”, on ainutlaatuinen maailmassa.

Jos jokin näyttää olevan huonosti lapsen tai äidin kohdalla, hän soittaa neuvolaan tai perheen kotilääkärille. Lisäksi äitiyshoitaja opastaa äitiä huolehtimaan vauvastaan.

Erityisesti ensimmäisen lapsen kanssa kaikki on vielä uutta: hän näyttää miten vauva pestään, opastaa rintaruokinnassa ja tarjoaa myös tietoa esimerkiksi kodin turvallisuudesta, äkillisestä lapsikuolemasta, allergioista ja mahdollisesta synntyksen jälkeisestä masennuksesta. Lisäksi hän on kuunteleva korva: sinun ei tarvitse ujostella häntä, hän on nähnyt nämä äidin kyyneleet ja huolet monien muiden vastasyntyneiden äitien kanssa.

Mikäli äitiyshoitaja ehtii, hän myös siivoaa kotia, pesee pyykit ja tekee ruokaa. Tämä yksinkertaiselta kuullostava tehtävä on ensiarvoisen tärkeää jotta perheen päivärytmi pysyy normaalina uudesta tulokkaasta huolimatta.

Kraamzorg kuuluu automaattisesti pakollisen terveysvakuutuksen piiriin. Perheelle ei siis tule palvelusta ylimääräisiä kuluja – Kraamzorg palveluntarjoajat veloittavat suoraan vakuutusyhtiöitä.

Äitiyshoitaja ilmestyy kotiovelle heti synnytyksen jälkeisenä aamuna. Alankomaissa sairaalassa synnyttäneiden äitien suositellaan menevän vastasyntyyneen lapsen kanssa kotiin heti samana päivänä, mikäli äiti tai lapsi ei tarvitse akuuttia sairaalahoitoa. Tämän pikaisen kotiutuksen yksi mahdollistaja on Kraamzorg koska äitiyshoitajat ovat myös terveydenhuollon ammattilaisia, usein esimerkeiksi entisiä sairaanhoitajia. Sairaaloiden petipaikkoja voidaan siis säästää huomattavasti kun perheet siirtyvät kotiin samana päivänä sen sijaan, että he ovat sairaalassa päivien ajan kuten useissa maissa on tapana.

Kraamzorg on ollut osa hollantilaista terveydenhoitoa jo 1900-luvun alusta lähtien.

Trump ojensi yhteistyön kättä demokraateille, mutta samalla piti kiinni muurista ja arvosteli "järjettömiä tutkintoja"

Yle uutiset Helmikuu. 2019

Poliittisen yhteistyön eväitä voi löytyä infrastruktuurin parantamisesta ja lääkkeiden hinnan alentamisesta, mutta loppuuko yhteistyölinja seuraavaan presidentin tviittiin, pohtii Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén.

WASHINGTONYhdysvaltain nykyinen poliittinen todellisuus valkeni – kirjaimellisesti – presidentti Donald Trumpille viimeistään hänen pitäessään kansakunnan tila -puhetta kongressissa. Lähes kaikki kongressin demokraattinaiset olivat pukeutuneet valkoiseen naisten äänioikeuden puolesta taistelleen suffragettiliikkeen mukaan.

Yksi valkoisiin pukeutuneista naisista istui aivan Trumpin takana: edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi. Demokraattien voimanainen oli jo ehtinyt näyttää Trumpille kaapin paikkaa kongressin välivaaleissa muuttuneista voimasuhteista.

Pelosi ilmoitti, että Trumpilla ei ole asiaa kongressinkukkulalle pitämään puhetta, niin kauan kun liittovaltion hallinnon sulku jatkuu.

Ministeri Annika Saarikko aloittaa valmistelun hoitajamitoitukseen liittyen

Helsingin Sanomat Helmikuu. 2019

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan puolue ei ole edelleenkään valmis lakiin, jossa hoitajamitoitukseksi määriteltäisiin 0,7 hoitajaa vanhusta kohden.

PERHE- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) aloittaa valmistelun sitovasta hoitajamitoituksesta vanhuspalveluissa.

Saarikko kertoi kannastaan sen jälkeen, kun kokoomuskin oli ilmoittanut, ettei se vastusta lakiin kirjattavaa hoitajamitoitusta.

Matti Nykänen voi saada valtiolliset hautajaiset – urheiluministeri Sampo Terho pyysi virkakuntaa selvittämään asiaa

Helsingin Sanomat Helmikuu. 2019

Valtiollisia hautajaisia järjestetään vain presidenteille, mutta poikkeustapaus on myös mahdollinen.

KULTTUURI- JA URHEILUMINISTERI Sampo Terhon (sin) mielestä edesmennyt olympiavoittaja Matti Nykänen voisi ansaita valtiolliset hautajaiset. Siksi hän on pyytänyt virkakuntaansa selvittämään valtiollisten hautajaisten ja muiden muistamisten mahdollisuutta.

Valtioneuvoston kanslian mukaan valtiolliset hautajaiset järjestetään tai kustannetaan valtion varoista ainoastaan presidenteille. Poikkeustapauksessa valtioneuvosto voi päättää hautajaisten järjestämisestä tai rahoittamisesta myös pitkäaikaisille pääministereille, eduskunnan puhemiehille tai henkilöille, joilla on erityistä kansallista merkitystä.

Hiihdon olympiamitalisti Tapani Niku on edellinen valtiolliset hautajaiset saanut urheilija. Hänet haudattiin Lahdessa vuonna 1989. Olympiavoittaja Ville Ritola sai valtiolliset hautajaiset vuonna 1982.

Kommentti: Matti Nykänen oli loistava urheilija ja ansaitsee kaiken arvostuksen. Yksi kaikkien aikojen urheilija jonka saavutuksia kukaan tuskin tulee koskaan ylittämään.

Satunnaisen vaalitarkkailijan analyysi: Antti Rinne ei kerro kaikkea sairaudestaan – Tiedot pitäisi julkistaa, jos Rinne pyrkii pääministeriksi

Yle Uutiset Helmikuu. 2019

Vaaleihin valmistautuvat kansalaiset joutuvat pohtimaan, kestääkö Antti Rinteen terveys vaalikampanjan ja mahdollisen pääministeriyden rasitukset.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne julkaisi eilen Facebookissa kysymyksiä herättävän päivityksen. Hän kertoi olevansa voiton puolella ja totesi, että “sairauden hoitojakso on ohi”.

Viestistä ei käy yksiselitteisesti ilmi, onko Rinne yhä sairaalassa vai ei. Häntä ei ole kuitenkaan kotiutettu vielä. Rinne on kuntoutuksessa. Se tapahtuu yhä laitoksessa.

SDP näyttää luottavan siihen, että Rinne kestää kampanjan rasitukset

SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin julisti puolueen vaalistartissa runsas viikko sitten, että muutos alkaa 14. huhtikuuta, kun SDP:stä tulee suurin puolue ja Antti Rinteestä pääministeri. [Marin unohtaa, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.]

Sosialidemokraatit lähtevät siis siitä, että nimenomaan Antti Rinne on puolueen ehdokas seuraavaksi pääministeriksi. Ilmeisesti puolueen johto on varma siitä, että Rinteen kunto kestää vaalikampanjan ja jopa pääministeriyden rasitukset.

R.I.P. Matti Nykänen (1963–2019)

Matti Nykänen kuoli sunnuntain ja maanantain
(3.2-4.2.2019) välisenä yönä, kertoo Seiska. Nykänen on Suomen kaikkien aikojen menestynein mäkihyppääjä, ja hän voitti muun muassa neljä olympiakultaa.

Matti Nykäsen saavutukset ovat vertaansa vailla - Calgaryn historiallinen tripla sementoi paikan suomalaisena urheilusankarina

Iltalehti Helmikuu. 2019

Jyväskylän Hiihtoseuraa edustanut Nykänen muistetaan yhtenä Suomen kaikkien aikojen urheilusankarina.

14 arvokisamitalin Nykäsen uran kohokohdaksi muodostuivat Calgaryn olympiakisat, jossa hän oli kisojen menestynein urheilija kolmella kultamitalillaan.

Ennen Nykästä kukaan mäkihyppääjä ei ollut pystynyt voittamaan samoissa kisoissa sekä normaali- että suurmäkeä.

"Jokainen tsäänssi on mahdollisuus": Kaikkien aikojen mäkikotka, joka ponnisti mäestä viihdelavoille

Aamulehti Helmikuu. 2019

Maailmancupin kokonaiskilpailun voittajaksi hän hyppäsi neljä kertaa (1983, 1985, 1986 ja 1988). Mäkiviikon kokonaisvoittoa hän pääsi juhlimaan urallaan kahdesti.

Vuoden urheilijaksi Nykänen valittiin kaksi kertaa, vuosina 1985 ja 1988.

Lehden kannaessa ei saisi tupakoida, mutta Hannele Lauri on aina tehnyt, mitä huvittaa.

HS-kuukausiliite Helmikuu. 2019
O

vikellon hipaisusta ei ehdi kulua kahtakaan sekuntia, kun nurmijärveläisen rivitalokolmion kuuluisa asukas singahtaa eteiseen. Vaikka ikä on tuonut keskivartaloon hieman kiloja, on valkokankaan tähti edelleen liikkeissään hämmästyttävän ketterä.

Ei millään uskoisi, että jackrusselinterrieri Nancy on jo 15-vuotias.

Koiransa jäljessä eteiseen kiiruhtava Hannele Lauri on tunnettu eläinrakkaudestaan. Kun hänen Nina-mäyräkoiransa kuoli kaksi vuotta sitten, Nancysta tuli talouden ainut lemmikki. Sen jälkeen Laurin suhde koiraan on muodostunut entistäkin tiiviimmäksi. Nancy kulkee mukana kaikkialle, töihinkin.

Nancy on päässyt esiintymään emäntänsä kanssa jo useammassa tuotannossa. Suurelle yleisölle koira tuli tutuksi viime vuonna Varasto-elokuvan jatko-osassa. Tänä keväänä Nurmijärven parivaljakko nähdään televisiossa, kun Ylen uusi draamakomedia Melkein totta pyörähtää käyntiin huhtikuussa.

Australiassa kuuminta koskaan – kuukauden keskilämpötila yli 30 astetta

Demokraatti Helmikuu. 2019

Päättynyt tammikuu oli Australian kuumin kuukausi koskaan, kertoi maan meteorologian laitos perjantaina. Kuukauden keskilämpötila ylitti koko Australian mantereella 30 astetta ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa.

Kuukauden aikana oli paitsi ennätyksellisen pitkiä hellejaksoja myös hurjia lämpötiloja yksittäisinä päivinä. Kuukauden korkein lämpötila mitattiin Etelä-Australiassa, kun elohopea kipusi 49,5 asteeseen 24. tammikuuta.

Suomen euroviisuedustaja vuonna 2019 on Darude

Yle uutiset Tammikuu. 2019

Yle on valinnut Suomen euroviisuedustajaksi vuodelle 2019 Daruden eli muusikko Ville Virtasen. Edustuskappale valitaan Uuden Musiikin Kilpailussa lauantaina 2.3. Turun Logomossa.

Darude on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä artisteista.

Darude on julkaissut musiikkia vuodesta 1995. Ensimmäinen studioalbumi oli Before the Storm (2000), jonka maailmanlaajuiseksi kestohitiksi nousi single Sandstorm. Darude on julkaissut yhteensä neljä albumia, joista viimeisin Moments vuonna 2015.

Airbnb on ”osallinen sotarikoksiin”, kun se myy majoitusta Israelin miehittämiltä alueilta – Israel uhkaa heittää ihmisoikeus­järjestön ulos maasta

Helsingin Sanomat Tammikuu. 2019

Amnestyn mukaan matkanjärjestäjät Airbnb ja Tripadvisor ovat osallisina sotarikoksiin, koska niiden kautta voi varata matkoja miehitetylle Länsirannalle.

Israel uhkaa kieltää ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin toiminnan maassaan sen tuoreen Israelia arvostelevan raportin vuoksi.

Amnesty julkaisi keskiviikkona tunnettuja matkailualan yrityksiä arvostelevan raportin Destination: Occupation. Se käsittelee digitaalisia matkanjärjestäjiä kuten Airbnb:tä ja Tripadvisoria, jotka myyvät matkoja ja majoitusta miehitetylle Länsirannalle.

Israelin turvallisuus- ja strategiaministeri Gilad Erdan sanoi alkaneensa selvittää jo ennen raportin julkaisua, että Amnestylta poistettaisiin järjestöille kuuluvia veroetuja, uutistoimisto AFP kertoi.

Amnesty vaati Airbnb:tä, Booking.comia, Expediaa ja TripAdvisoria lopettamaan matkojen tarjoamisen Israelin miehittämille alueille Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa.

Li Andersson: Suomeen väännetään 4 sote-jätin hintakartellia – ”Heidän markkinautopiansa ei toteudu missään”

Uusi Suomi Tammikuu. 2019

Oppositiopuolue vasemmistoliitto esittää tänään keskiviikkona julkaistussa vaaliohjelmassaan muun muassa terveyskeskusmaksuista luopumista koko maassa, aktiivimallin perumista, maksuttoman esiopetuksen ulottamista jo 5-vuotiaisiin, oppivelvollisuusiän pidentämistä 18 vuoteen ja sote-uudistuksessa paluuta Juha Sipilän (kesk) hallitusta edeltäneeseen aikaan.

”Tämä heidän [oikeistopoliitikkojen] markkinautopiahan ei toteudu missään. En tiedä yhtäkään maata, jossa ajatus siitä, että tämä markkinaehtoisuus johtaisi täydelliseen lopputulokseen oikeasti toteutuisi. Sen sijaan tämä soten malli, jota he nyt ajavat esimerkiksi, tämä Suomen historian suurin yksityistämisprojekti sosiaali- ja terveydenhuoltoon, niin sehän johtaisi tällaiseen vapaan markkinatalouden antiteesiin, eli monopolisoituneeseen markkinaan, jossa meillä on neljä isoa yritystä, jotka jakaa markkinat keskenään.

Kuka päättää lehden linjan

Journalisti Tammikuu. 2019

Aamulehti lakkautti artikkeli- ja mielipidetoimituksensa viime vuoden lopulla ja vähensi siellä työskennelleitä marraskuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa. Artikkelitoimitus teki muun muassa lehden pääkirjoitukset.

”Pääkirjoittaminen on oma lajinsa, jossa on hyvä olla laaja-alaista ja pitkäaikaista journalistista kokemusta. Siihen liittyy paljon hiljaista tietoa lehden linjasta. On hyvä muistaa, mitä aihepiiristä on kirjoitettu edellisviikolla tai -vuonna, jotta linja pysyy”, perustelee Kalevan Kyösti Karvonen.

”Pääkirjoitusten tekeminen ja mielipideaineiston käsittelyn laatu turvataan parhaiten oman erillisen toimituksen kautta. Pyrimme pääkirjoituksissa tarttumaan paikallisin aiheisiin ja vaikuttamaan sitä kautta päätöksentekoon”, kirjoittaa Lapin Kansan Antti Kokkonen.

Turun Sanomien Kari Vainio sanoo, että pääkirjoitukset ovat sanomalehtien kovaa ydintä, eikä digiaika ei ole vähentänyt niiden merkitystä.”Päinvastoin, ne korostavat sanomalehtien vastuuta ottaa kantaa, edistää ajankohtaisia asioita ja kykyä erottaa uutistoiminta mielipiteistä.”

Satakunnan Kansassa pääkirjoituksista vastaa koko toimitus, ja ne julkaistaan kirjoittajan nimellä ja kuvalla, mikä on nostanut niiden kiinnostavuutta, sanoo päätoimittaja Tomi Lähdeniemi. Satakunnan Kansa kuuluu Aamulehden tavoin Alma Mediaan.

Kansanedustajien huoli vanhuksista tekopyhää hurskastelua – oma rooli kuntapäättäjänä tuppaa unohtumaan

Iltasanomat Tammikuu. 2019

HUOLI vanhusten hoidosta yhdistää nyt poliitikkoja vasemmalta oikealle.

Liekö kevätvaaleilla vaikutusta poliitikkojen innokkuuteen, sillä ongelmathan eivät ole uusia. Niistä on puhuttu vuosikausia. Kyllä elämänsä ehtoopuolta viettäviä vanhuksia on hoidettu törkeän heikosti, ei kaikissa paikoissa, mutta tässä tapauksessa yksikin vaipoissaan riutuva vanhus on liikaa.

Viime päivien keskustelussa on unohtunut, että myös kotihoidon palvelut ovat retuperällä; sekin on alimitoitettua, henkilökunta väsyy ja asiakkaat kärsivät. Ja tämä on arkipäivää vaikkapa Helsingissä, kaupungissa, jolla on kassassa rahaa.

Kansanedustajien välikysymyskeskustelu näyttääkin, anteeksi vain, tekopyhältä hurskastelulta. Aika moni kansanedustajakin istuu paikallisessa valtuustossa päättämässä ulkoistuksista vanhusten hoidossa. Siinä pata kattilaa soimaa, kun eduskunnassa aletaan laittaa kuntia järjestykseen ja vaatimaan rahaa ja laatua vanhustenhoitoon.

Vessapaperirullan vaihdosta 15 euron veloitus – Näin muistisairaita laskuttaa Esperiin kuuluva Saga Care

Seura Tammikuu. 2019

Jos muistisairas vanhus ei ymmärrä ottaa uutta vessapaperirullaa kaapin hyllyltä, siihen tarvitaan Saga Caren hoitokodissa palvelusuunnitelman muutos.

Muistisairaan vanhuksen sukulainen kertoo Seuralle joutuneensa absurdeihin tilanteisiin asioidessaan yksityisen palvelutalon kanssa. Vanhuksen hoidossa on ilmennyt sellaisia puutteita, joita ei osaisi etukäteen edes kuvitella tai ottaa huomioon.

Räikein yksittäinen esimerkki koskee vessapaperia. Koska vanhus on muistisairas, hän ei paperin loppuessa välttämättä ymmärrä ottaa uutta rullaa telineeseen. Jossain vaiheessa sukulainen alkoi ihmetellä, miksi vanhus pyyhkii vessassa sanomalehteen.

Palvelusuunnitelmaan lisäys ja veloitus jatkossa vartin työstä per rullanvaihto

”Kun puhuin tästä nimenomaisesta asiasta palvelutalon johtajan kanssa, hän ehdotti, että muutetaan palvelusuunnitelmaa ja kirjataan siihen rullan asettaminen. Ehdotus tarkoitti, että rullanvaihtoon varattaisiin viisitoista minuuttia ja jokaisesta kerrasta laskutettaisiin minimitaksan mukaan viisitoista euroa”, sukulainen kertoo.

Tein juttua Esperin ongelmista jo 10 vuotta sitten – joko nyt on aika ottaa vanhat ihmiset vakavasti

Yle Uutiset Tammikuu. 2019

Vanhojen hoivan ongelmista on puhuttu liian kauan. Tämä ei enää yllätä, erikoistoimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa.

Olen vuosien saatossa tehnyt todella monia vanhoja ihmisiä käsitteleviä juttuja.

Olen seurannut kameran kanssa, mitä vanhainkodissa yöllä tapahtuu. Olen kertonut kotona asuvista vanhoista ihmisistä, joille ei järjestynyt kunnan kotiapua. Olen tavannut työlleen antautuneita omaishoitajia, joilta kunta on evännyt omaishoidon tuen, vaikka he täyttivät kriteerit.

Yle A-studio 290119

Kymmenisen vuotta on niistä tapahtumista, joista tein parikin tv-juttua uuskaupunkilaiseen Esperi Caren hoivakotiin liittyen.

Sinne ei saanut viedä kameraa ja haastatteluja oli vaikea saada.

Yksikössä työskennellyt lähihoitaja Satu Lainio nosti esiin hoitopaikan huonon hoidon. Hän puhui asiasta esimiehilleen ja kuntaan. Ja joutui erotetuksi.

Kommentti: Jos on vähääkään seurannut uutismaailman tapahtumia tietää, uutisia tulee ja menee. Valitettavasti tämän vanhushuolto ongelman kanssa käy samoin, vuoden päästä sama meno jatkuu ja uusia kohuja pukkaa. Katsokaa vaikka eduskunnassa käytävää keskustelua. Puolueet kilvan syyttävät toisiaan ja kehuvat itseään kuinka paljon ovat asioiden korjaamisen eteen työtä tehneet. Valitettavasti se työ ei vain missään näy negatiivisesta asiakaspalautteesta päätellen.

Esperi Caren entiset päälliköt kertovat, että hoitajien vähyys ei ole yhtiön virhe vaan sen toiminta­mallin ydin

Helsingin Sanomat Tammikuu. 2019

Voiton tekeminen ja hyvän hoidon toteutuminen ovat hoitoalalla erittäin vaativa yhtälö.

OLEN KESKUSTEL­LUT Esperi Care -yhtiön vanhusten­hoidon yksikön kahden entisen päällikön kanssa. Kumpikin irtisanoutui jo muutama vuosi sitten työstään, koska he eivät voineet eettisistä syistä toteuttaa esimiehiltään saamiaan ohjeita.

Heidän työpaikkansa olivat eri puolilla Suomea. Molempien kokemuksia yhdistää erittäin laskelmoitu ja suunnitelmallinen liiketoiminta­malli, jonka punaisena lankana oli säästää henkilöstökustannuksista.

Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni eroaa – "henkilöstöasiat jääneet liian vähän huomiolle"

Yle Uutiset Tammikuu. 2019

Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni irtisanoutuu tehtävästään, yhtiö kertoo tiedotteessaan

Tässä tilanteessa näen oikeaksi ratkaisuksi irtisanoutua. Pääpaino on työssäni ollut kasvussa ja kannattavuudessa, ja henkilöstöasiat ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Tästä kärsii nyt koko yritys ja kaikki sen työntekijät. Olen erittäin pahoillani siitä, ja kannan vastuuni tästä virheestäni, toteaa Aarnio-Isohanni tiedotteessa.

Isohanni sanoo olevansa myös surullinen henkilöstön puolesta, sillä hänen mielestään Esperi Carella on paljon työhönsä suurella sydämellä suhtautuvia työntekijöitä, joita kohtaan keskustelu huonosta hoivasta tuntuu ikävältä.

Kuinka lujaa Esperissä olisi pitänyt huutaa? Jos hoitohenkilökunta uhkaa ripustaa pesulaput naulaan ja dosetit hyllylle, silloin on tosi kyseessä

Satakunnan Kansa Tammikuu. 2019

Eipä tullut yllätyksenä. Näin huokaistiin monessa aamiaispöydässä, kun uutisia Esperi Care Oy:stä tulvi koko viikonlopun joka tuutista. Uutisointi alkoi perjantaina, kun kävi ilmi, että sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira keskeytti Esperin hoivakoti Ulrikan toiminnan Kristiinankaupungissa.

Tapahtumat käynnistyivät kuitenkin paljon aikaisemmin.

Yhden asukkaan epäiltiin jo viime syksynä kuolleen hoitovirheen vuoksi. Ulrikan henkilökunta on pitkään yrittänyt saada vanhusten ja muistisairaiden hoitoresurssit oikealle tolalle. Jopa lakolla on uhattu.

Suomalaisessa työkulttuurissa hoitajat eivät ole niitä, jotka ensimmäisinä hyytyvät. Jos hoitohenkilökunta uhkaa ripustaa pesulaput naulaan ja dosetit hyllylle, silloin on tosi kyseessä.

Kommentti: Väestöennuste 2007 - 2040. Suomen väkiluvun kasvu jatkuu melko voimakkaana vuoteen 2030 asti, jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreesta väestöennusteesta. Tuolloin maassamme asuisi ennusteen mukaan 5,68 miljoonaa henkeä. Ennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä eikä sitä laadittaessa oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.

Voitto vai ihmisen arvoinen elämä

Uusi Suomi Tammikuu. 2019

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton, SuPerin, jäsen käynnisti soitollaan tapahtumaketjun, joka johti Esperin hoivakodin sulkemiseen lukuisten räikeiden rikkomusten seurauksena aluehallintoviranomaisen toimesta.

Hallituksen kaavailema sotemalli on rakennettu yritysten omavalvontasuunnitelmien varaan,joita on pitänyt noudattaa jo viimeiset kaksi vuotta. Näiden suunnitelmien pitäisi kaavailujen mukaan riittää ohjaamaan yritystä lakien ja asetusten mukaiseen sekä ennen kaikkea eettiseen toimintamalliin sekä hoivattavia että työntekijöitään kohtaan. Nykyisen kaltainen laaja aluehallintoviranomaisten toiminta supistettaisiin minimiin.

On täysin selvää, miksi tätä ajetaan vahvasti osaksi sotemallia. Viranomaisten valvonta heikkenisi, omavalvontasuunnitelmien noudattaminen olisi vielä heikompaa kuin nykyisellään, voitot kasvaisivat - ja kärsijöinä olisivat apua tarvitsevat.

Esperin toimitus­johtaja Marja Aarnio-Isohanni on saanut laimin­lyönti­kohun keskellä olevasta hoiva­yhtiöstä miljoonien eurojen tulot

Helsingin Sanomat Tammikuu. 2019

Esperin omistajat ja muu lähipiiri saavat yhtiöstä tuottoa myös lähipiirilainojen korkeiden korkojen muodossa. Yritysveroa yhtiö maksoi 0,9 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Vanhustenhoivan laiminlyöntikohun keskellä oleva Esperi Care on kasvanut 15 vuodessa alan jätiksi Suomessa. Yrityksen juuret ovat Suomen Punaisen Ristin (SPR) sairaankuljetus- ja turvapuhelinliiketoiminnassa.

SPR päätti yhtiöittää tappiollisen toiminnan vuonna 2001. Kaksi vuotta myöhemmin toimitusjohtajaksi pyydettiin Marja Aarnio-Isohannia, joka onnistui kääntämään toiminnan voitolliseksi.

Tuomioja sivaltaa puolustusministeri Niinistöä: ”Änkyröihin” kuuluvat Tasavallan Presidentti sekä eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnat”

Demokraatti Tammikuu. 2019

Kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd.) arvostelee Facebookissa puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) sanavalintoja.

Niinistö kertoi sunnuntain Helsingin Sanomissa touko-kesäkuussa Suomessa järjestettävien kansainvälisten suursotaharjoitusten nimen muuttamisesta sen jälkeen, kun harjoitusten alkuperäisen nimen (Arctic Fox, saks. Polarfuchs) oli tulkittu sisältävän viittauksen Saksan ja Suomen II maailmansodan aikaiseen yhteishyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan.

Änkyrät ovat esittäneet nimen sotahistoriallisen liittymäpinnan takia duubioita, joten nimeen ei pidä hirttäytyä, Niinistö tuhahtaa Helsingin Sanomissa.

Erkki Tuomioja huomauttaa Facebookissa, että Niinistön mainitsemiin ”änkyröihin” luetaan muun muassa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi, että kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni – juuri niin hän on toiminut Suomen politiikassa

Helsingin Sanomat Tammikuu. 2019

Tasavallassa rakennetaan jalustaa, jolle presidentti voitaisiin kohottaa, kirjoittaa kolumnissaan Jari Tervo.

Alma Median teettämässä tutkimuk­sessa puolet suoma­laisista kannatti Nato-jäsenyyttä, jos tasavallan presidentti Sauli Niinistö sitä suosittelisi.[Suamalaiset on lampaita.] Muuten jäsenyyttä puoltaisi vain viidennes.

Sadattuhannet suomalaiset siis korjaisivat kantaansa presidentin mielen mukaan. Se on puhdasta valtaa. Tutkimus oli jossittelua. Niinistö ei tule suosittelemaan jäsenyyttä. Kun Alexander Stubb aiemmin lausui julki saman ajatuksen, joka tutkimuksessa ilmeni, Niinistö tuohtui. Hän tulkitsi Stubbia niin, että hänen pitäisi muuttaa mielipiteensä ja sen jälkeen vielä myös muitten mielipide.

Presidentti Niinistön valta on nyt vahvimmillaan, mutta tuskin lakikorkeudessaan. Tasavallassa rakennetaan jalustaa, jolle presidentti voitaisiin kohottaa. Häntä arkaillaan arvostella, ja lehdet täyttyvät hänen luonnettaan mainostavilla jutuilla. Pokkurointi saa koomisia piirteitä.

PRESIDENTTI istuutui portaille, kun istumapaikkoja ei riittänyt Turun kirjamessuilla. Presidentti jonotti kuten tavalliset kansalaiset Ison Omenan kassajonossa. Presidentti olisi kyllä kohottanut hattuaan sotaveteraanille tätä kätellessään. Kauniin eleen esti ainoastaan se, että presidentillä ei ollut hattua.

”Pahimmillaan äänestäjät eivät edes tajua, että jutut ovat mainoksia” – F-Securen Hyppönen pitää poliittisen mainonnan kohdentamista somessa vaarallisena, eurovaali­ehdokas on eri mieltä

Helsingin Sanomat Tammikuu. 2019

Kokoomuksen eurovaaliehdokkaan Aura Sallan mielestä sosiaalisessa mediassa on käytännössä pakko käyttää maksettua ja kohdennettua mainontaa. ”Muuten vaikkapa blogipostaus näkyy vain 150:lle ihmiselle.”

YHDYSVALTAIN presidentinvaalikampanjan ja Britannian brexit-kansanäänestyksen jälkeen on käyty keskustelua sosiaalisessa mediassa kohdennetun mainonnan vaikutuksesta vaalituloksiin.

Some-alustat kuten Facebook, Instagram ja Twitter käyttävät käyttäjien itsestään antamia tietoja ja tulkitsevat heidän tykkäyksiään, kaverilistojaan ja muuta toimintaansa luodakseen profiilin, jota mainostajat voivat käyttää mainosten kohdentamiseen hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla.

Samoja tietoja käytetään myös poliittisten viestien kohdentamiseen ja se on osoittautunut hyvin tehokkaaksi. Mutta, onko se ongelma?

TIETOTURVAYHTIÖ F-Securen tutkimusjohtajan Mikko Hyppösen mielestä on.

Salla kertoo HS:lle harrastavansa kohdentamista itsekin, koska esimerkiksi Facebookin nykyiset käyttäjäehdot käytännössä pakottavat maksulliseen mainontaan ja siinä samalla viestit voi myös kohdentaa esimerkiksi tiettyyn kaupunkiin, tietyn ikäisille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita tietyistä asioista.

Kommentti: Some mainonta on yksi ärsyttävämpiä some ilmiöitä. Siksi Spotifyn käytöstä maksaa mielellään kun ei tarvitse typeriä mainoksia kuulustella. Mainokset ovat television puolella myös monelle syy lopettaa mainoskanavien katsomisen. Pienellä rahalla saa laadukkaampaa katsottavaa, ilman myötähäpeää tuntevaa mainontaa.

”Minulla on Facebookissa melkein 8 000 tykkääjää, mutta silti Facebook näyttää postaukseni vain 150:lle ihmiselle, ellen maksa mainoksesta. Näillä kanavilla et saa viestiäsi mihinkään, ellet laita siihen rahaa”, Salla sanoo.

HYPPÖNENKÄÄN ei lopulta ole varma, kannattaako hän poliittisen some-mainonnan kieltämistä tai edes rajoittamista.

Asiantuntijan Facebook-neuvo: ”Valehtele ja hämärrä kun se on mahdollista”

Iltasanomat Tammikuu. 2019

Suomalainen tietoturva-asiantuntija antaa ohjeen niille, jotka eivät halua lopettaa Facebookin käyttöä kokonaan.

Jos Facebookista kokonaan irtautuminen tuntuu mahdottomalta, on F-Securen tietoturvajohtaja Erka Koivusella vinkkejä käyttäjille tietosuojan vaalimiseksi edes osittain. Hän huomauttaa, että Facebookille ei ole pakko kertoa tosiasioita itsestään.

Valehtele ja hämärrä kun se on mahdollista. Facebookin (ja sen kumppanien) ei tarvitse tietää todellista ikääsi, kotiosoitettasi tai äitisi tyttönimeä, Koivunen toteaa F-Securen blogissa.

Hjallis Harkimo avautuu IL-blogissa: ”Pidän koko systeemiä läpimätänä, hurjempaa on ehkä vielä luvassa”

Uusi Suomi Tammikuu. 2019

Kansanedustaja, liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo ihmettelee, miksi Suomessa pidetään ”tavattoman luonnollisena” sitä, että että puolueet ovat syvästi sidoksissa erilaisiin intressijärjestöihin.

”Pidän koko systeemiä läpimätänä. Mutta se on niin juurtunut meidän yhteiskuntaamme, että sitä pidetään luonnollisena. Näiden järjestöjen valta on niin suuri, että ne pystyvät sanelemaan ehdot ja pitämään vallastaan kiinni. Se on syy miksi maamme ei kehity emmekä saa uudistuksia aikaiseksi”, hän lataa IL-blogissaan.

Harkimon mukaan suomalaista ”harvainvaltaa” ja politiikan eristäytymistä muusta yhteiskunnasta kuvaa hyvin se, että moni päättäjä istuu sekä kunnanvaltuustossa että eduskunnassa.

Demokraatti ilmestyy nyt aikakauslehtenä: ensimmäisen numeron nimiä ovat SDP:n toivo Eveliina Heinäluoma, Itävallan uusi Messias Sebastian Kurz ja teatterinjohtaja Otso Kautto

Demokraatti Tammikuu. 2019
Demokraatti on toteutettu Flashilla se on jäämässä pois käytöstä.

Firefox-selainta kehittävä Mozilla kertoo kytkevänsä Flash Playerin pois käytöstä selaimen version 69 myötä. Se on tarkoitus julkaista 3. syyskuuta. Tämän jälkeen liitännäisestä hankkiudutaan vähitellen eroon kokonaan. Vuoden 2021 käynnistyttyä Firefox ei suostu enää lainkaan lataamaan Flash-liitännäistä, sillä se ei ole enää Adoben virallisen tuen piirissä, Neowin kirjoittaa.

Demokraatti ilmestyy tästä viikosta lähtien tuhtina 76-sivuisena aikakauslehtenä 22 kertaa vuodessa. Ensimmäinen numero julkaistiin tänään 24. tammikuuta.

Demokraatin ensimmäiseen aikakauslehteen voi tutustua digitaalisessa muodossa torstain ja perjantain ajan ilmaiseksi.

Demokraatti ilmestyi tammikuusta 2016 vuoden 2019 alkuun saakka viikkosanomalehtenä. Päätös siirtymisestä aikakauslehteen tehtiin marraskuussa 2018. Lokakuussa 2018 tilaajat saivat tutustuttavaksi Demokraatin erikoisnumeron uudessa aikakauslehden muodossa. Tämän jälkeen tehdyissä lukijakyselyissä lehdestä saatu palaute oli ylistävää. Erityisesti lukijat pitivät uuden lehtituotteen visuaalisesta ilmeestä ja monipuolisesta sisällöstä.

Nyt esillä on lukijatutkimuksen tuloksena syntynyt kokonaan uusi lehtituote. Tällä hetkellä Suomesta puuttuu laadukkaasti toimitettu vasemmistolainen poliittinen aikakauslehti. Kun kolme vuotta sitten siirryimme viikkolehteen, oli se eräänlainen välivaihe matkalla kohti aikakauslehtijulkaisua. Verkkolehtemme www.demokraatti.fi tarjoaa kotimaan politiikan ja työmarkkinoiden uutiset reaaliaikaisesti jokaisena viikon päivänä. Aikakauslehden tehtävä on taustoittaa poliittisia ilmiötä ja uutisia sekä tehdä uusia avauksia.

Uudessa Demokraatissa panostetaan aiempaa enemmän pitkiin ja syvällisiin juttuihin, henkilökuviin ja reportaaseihin. – Jatkossakin Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin erikoislehti, sanoo Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi.

Kansainvälisesti tuntematon poliitikko julisti itsensä Venezuelan presidentiksi ja sai heti Donald Trumpin tuen – Kuka on 35-vuotias Juan Guaidó?

Helsingin Sanomat Tammikuu. 2019

Oppositiojohtaja Juan Guaidó, 35, nimitti itsensä keskiviikkona Venezuelan presidentiksi vaikka Nicolás Maduro ei ole aikeissa astua sivuun. Insinööriä ja toisen kauden kansanedustajaa luonnehditaan nöyräksi ja kovaksi työntekijäksi.

Venezuelan pääkaupungin Caracasin kaduilla on ollut kymmeniätuhansia ihmisiä osoittamassa mieltään, osa Guaidón ja osa Maduron puolesta.

Julkisuudessa Maduro on suhtautunut haastajaansa kepeästi.

”Monet venezuelalaiset kysyvät itseltään mikä tämä ’Guaidó’ on”, Maduro vitsaili televisiossa viime perjantaina.

Maria Veitolan uudet yökyläilyt alkavat ja osa katsojista ihmettelee, kiusaako hän ihmisiä tahallaan

Helsingin Sanomat Tammikuu. 2019

Ruma. Menisit kauneusleikkaukseen.

Tähän tyyliin virolaisyrittäjä Anu Saagim kommentoi toimittaja Maria Veitolan ulkomuotoa Yökylässä Maria Veitola -ohjelman ensimmäisellä kaudella. Moni katsoja järkyttyi. Tylyistä kommenteista kirjoitettiin laajalti mediassa. Saagim kertoi myöhemmin saaneensa kommenttiensa johdosta tappouhkauksia.

Se ei ole uutta. Kun Veitola aloitti 21-vuotiaana työt Radio Cityssä, hän sai pomoltaan Eero Hyvöseltä neuvon: jos haluat rakentaa kestävän uran mediapersoonana, sinun täytyy kestää, että ihmiset joko rakastavat tai vihaavat sinua.

”Jotkut ihmet­televät, miksi tun­keudun ihmisten kotiin kiu­saamaan heitä ja kaive­lemaan heistä kaiken­laista. Heidän mie­lestään jo minkä tahansa kysymyksen esittäminen on kiusaamista, vaikka sehän on toimittajan tehtävä”, Veitola sanoo.

Suosikkisarjan kuvauksiin palkataan työttömiä nuoria – elokuvantekijöiden ammattijärjestö puuttui harjoittelijoiden lukumäärään

Yle Uutiset Tammikuu. 2019

Ammattijärjestön mielestä työhakemus oli luokaton ja pelkää, ettei nuoria ehdi kukaan opastaa. Tuotantoyhtiön mukaan opastajia on tarpeeksi.

Lappeenrannan kaupunki palkkaa tv-sarja Sorjosen kolmannen kauden kuvauksiin työttömiä nuoria. Assistentin tehtäviä on tarjolla jopa 21 täysi-ikäiselle nuorelle.

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme älähti välittömästi työpaikkahakemuksen ilmestyttyä sosiaaliseen mediaan.

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen työehtoasiantuntija Anne Saveljeff otti Sorjosen tuotantoyhtiö Fisher Kingiin yhteyttä sen jälkeen, kun ilmoitus assistenttien hausta oli julkaistu. Ilmoituksessa oli perustavaa laatua olevia puutteita.

Elina Lepomäki: ”Sote kaatuu”

Uusi Suomi Tammikuu. 2019

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki arvioi, että hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus kaatuu. Hän perää Suomeen sote-vaaleja.

”Kyllä uskon, että se kaatuu. On hyvä pitää mielessä, että ei ole yhtä sotea. Jos eduskunnan suureen saliin päätyy joitain äänestyksiä, se on joka tapauksessa pieni osa tästä. Ensi kaudella joudutaan tekemään paljon töitä. Kannustaisin kaikkia puolueita siihen, että käytäisiin sote-vaalit, Lepomäki sanoi tänään Uudelle Suomelle.

© 2003- dpk.fi

momondo saa