1
2
3

webistä tältä sivustolta

  1. Keski-Euroopan oikutteleva sää käänsi perunan kasvattajien katseet Suomeen

    Yle Uutiset 25. Heinäkuu 2021

    Siemenperunan kasvua varmistellaan nyt muun muassa Tyrnävän pelloilla Pohjois-Pohjanmaalla.

    Sään ääri-ilmiöiden takia perunankasvatuksen uhat ovat lisääntyneet erityisesti Keski-Euroopassa.

    Siksi siemenperunan tuotannolle etsitään uusia puhtaita kasvuoloja.

    Perunan jalostajien katseet ovat kohdistuneet Tyrnävälle. Seutu on yksi Euroopan unionin neljästä korkealaatuisen siemenperunan viljelyalueesta.

    Suomessa myös kasvitautien ja tuholaisten uhka on pienempi kuin monissa muissa maissa.

    Saksalaisen Europlantin tytäryhtiön Finpomin toimitusjohtajan Heikki Markuksen omalla pellollakin kasvaa vientiin menevää siemenperunaa.

    Eurooppalaiset kasvinjalostajat katsovat nyt pohjoiseen ja hakevat uusia tuotantoalueita, että saadaan hajautettua riskiä.

    kuva
  2. Elokuvan onnenpekka

    Helsingin Sanomat 24. Heinäkuu 2021

    Quentin Tarantino on elokuvaohjaaja, elokuvahistorian tuntija, esikoiskirjailija ja tuore isä.Tarantino kertoo Hollywoodista ja halustaan matkustaa Suomeen.

    ELOKUVANTEKIJÄ Quentin Tarantino soittaa. Los Angelesissa on aamu.

    Mites perhe? ”Kaikki on hyvin.

    Puhuin vaimon kanssa puhelimessa viimeksi illalla”, Tarantino sanoo. Tarantinosta tuli isä vuosi sitten, 57-vuotiaana. Isyys ja avioliitto ovat muuttaneet elokuvantekijän arkea: Tarantino on asunut Leo-poikansa kanssa pitkiä pätkiä vaimonsa, laulaja-malli Daniella Pickin kotimaassa Israelissa.

    Tavallista elämä Tel Avivissa ei ole ollut. Toukokuussa väestöhälytin alkoi ulvoa. Tarantinon oli napattava tuolloin 15-kuukautinen taapero kainaloon ja lähdettävä vaimonsa kanssa väestösuojaan pakoon Hamasin ohjushyökkäystä.

    Myös koronapandemia on sekoittanut elämää. ”Meidän oli tarkoitus sukkuloida enemmän Israelin ja Los Angelesin väliä. Mutta Israelissa korona on hoidettu hyvin, joten siellä on ollut hyvä”, Tarantino sanoo.

    TARANTINO nousi elokuvamaailman brändiksi oikeastaan yhdessä yössä, kun esikoisohjaus Reservoir Dogs valmistui vuonna 1992.

  3. EU, perikato ja seuraavan sukupolven sota

    Yle Uutiset 23. Heinäkuu 2021

    Suomessa unionin ilmasto- ja metsälinjaukset tuomittiin jo etukäteen meille epäreiluiksi. Mutta ne ovat ihan kelvolliset, ja niistä sekä helteistä ja tulvista voi aueta uusi perustarkoitus koko EU:lle, arvioi Matti Mörttinen.

    Euroopassa ei ole onneksi kauhean paljon sodittu viime vuosikymmeninä.

    Ylemmyydentunnetta kokien voimmekin taivastella, miten menneet polvet uhrasivat sodissa viattomia ihmishenkiä.

    Poliittiset johtajat toki löysivät aina perusteet aseellisille yhteenotoille. Samalla löydettiin syylliset sotiin.

    Syypäitä olivat aina Ne. Toiset. Viholliset.

    EU ja sen jäsenet voivat olla etulinjassa puolustamassa ihmiselämän jatkumista planeetallamme ja turhien kuolonuhrien ehkäisemistä jo ennalta.

    Sodissa kuoli maapalloltamme viime vuosisadalla yli sata miljoonaa ihmistä.

    Tällä vuosituhannella on helppo esittää hurskastelevia kysymyksiä: Miten tuollaisen tuhon annettiin tapahtua? Miksei jotain tehty ajoissa ihmisyyden perikadon estämiseksi?

    Mutta ehkä puolen vuosisadan kuluttua ihmiset (sikäli kuin heitä toivottavasti on yhä olemassa) katsovat taaksepäin 2000-luvun alkupuoleen samaan tapaan ihmetellen.

  4. Tokio järjestää oudot ja epäsuositut olympialaiset, koska sen on pakko

    Helsingin Sanomat 22. Heinäkuu 2021

    Olympialaisten järjestämistä keskellä koronaepidemiaa on arvosteltu Japanissa ja ulkomailla. Kansainväliselle olympiakomitealle koronakisat ovat uusi lenkki takaiskujen ketjuun.

    TOKIO järjestää monella tapaa poikkeukselliset kesäolympialaiset.

    Koronavirusepidemia siirsi alunperin vuodelle 2020 myönnettyjä kisoja vuodella ja nytkin kaupungissa ovat voimassa poikkeusolot. 

    Katsomoihin ei päästetä yleisöä. Urheilijat, toimitsijat ja kansainvälinen media joutuvat toimimaan erittäin tiukkojen rajoitusten ja turvatoimien alaisuudessa.

    Kaiken lisäksi olympialaiset ovat japanilaisten keskuudessa hyvin epäsuositut, jopa inhotut.

    Lukuisissa mielipidekyselyissä valtaosa vastaajista on sanonut, että Tokion kisat olisi pitänyt perua tai siirtää toistamiseen.

    Suuresta epäsuosiosta kertoo myös se, että pari päivää ennen kisojen alkua pääsponsoreihin kuuluva autojätti Toyota ilmoitti vetävänsä tv-aiheiset kisamainoksensa pois.

    Syynä on se, että olympialaiset eivät nauti Toyotan mukaan kansalaisten luottamusta.

  5. Huolestuttavia tietoja nuorten koronaoireista kantautuu maailmalta – pian niillä voidaan perustella rajoituksia Suomessakin

    Ilta-Sanomat 21. Heinäkuu 2021

    Pitkäaikaiset koronan jälkioireet voisivat olla jatkossa yksi peruste rajoitustoimenpiteille.

    TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtaja Mika Salminen kertoi maanantai-iltana Ylen A-studiossa, että luultua yleisemmäksi paljastunut pitkäkestoinen korona voi hidastaa Suomen avautumista. 

    Tiistaina Salminen ilmoitti  Suomen siirtyneen koronan neljänteen aaltoon kohonneiden tartuntalukujen vuoksi.

  6. Näin tupakkalaki kiristyy – professori varoittaa uskomasta ”kuoleman kauppiaiden” väitteitä

    Iltalehti 20. Heinäkuu 2021
    • Uudistuksen myötä tupakka-askeista ovat poistumassa tuotemerkit ja logot. Tupakointi myös kielletään uusissa paikoissa.
    • Tupakkateollisuus haluaisi erotella laissa sähkötupakat savukkeista, koska tämänhetkisen tutkimusnäytön mukaan ne olisivat vähemmän haitallisia.
    • Emeritusprofessori huomauttaa, että sähkötupakatkin ovat terveydelle vaarallisia. Hän korostaa, että tupakkateollisuus on aiemminkin pyrkinyt markkinoimaan vähemmän haitallisia tuotteita, jotka on myöhemmin todettu yhtä haitallisiksi.

    Hallitus antaa syyskuussa tupakkalain uudistusta koskevan esityksen eduskunnalle. Iltalehti koosti, mistä uudistuksessa on kyse ja mitä eri tahot siitä sanovat.

    Uudistuksella tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden pakkaukset yhdenmukaistettaisiin, eli kaikista tupakka-askeista poistuisivat bränditunnukset ja logot.

  7. Juho Kuosmanen Cannesin Grand Prix -palkinnon jälkeen: ”Ensiksi illalliselle, sitten juostaan porukalla mereen uimaan”

    Helsingin Sanomat 19. Heinäkuu 2021

    ELOKUVAOHJAAJA Juho Kuosmanen, mikä on olotila nyt?

    ”Epätodellinen, ajattelin ensiksi. Mutta sitten aloin miettimään, että todellisuuksia on monenlaisia, ja ne voivat olla niin kummallisia... Todellisuuksien ristiaallokossa tässä ollaan ja ihmetellään”, HS:n puhelimitse myöhään lauantai-iltana tavoittama Kuosmanen yrittää kuvailla.

    Kuosmasen ohjaama Hytti nro 6 menestyi Cannesin elokuvajuhlilla upeasti. Pääkilpasarjaan valittu elokuva sai lauantain päätösgaalassa koko festivaalin toiseksi korkeimman palkinnon, Grand Prix’n. Palkinto myönnettiin jaetusti Hytti nro 6:lle sekä iranilaisen Asghar Farhadin Ghahremanille eli A Herolle.

    ELI jaettu sija kaksinkertaisen Oscar-voittajan kanssa, ja taakse jäi lukuisia raskaan sarjan elokuvaohjaajia. Siinä riittää ylpeyden aihetta. Kuosmanen heittäytyy kuitenkin vaatimattomaksi.

    ”Palkintojen merkityshän on aina siinä, että tietty elokuva saa huomiota. Ei siinä kyse ole niinkään siitä, kuka teki parhaan elokuvan, vaan kenen elokuvaa halutaan nostaa”, hän sanoo.

    ”Olen todella onnellinen siitä, että meidän elokuva koettiin sellaiseksi, mikä ansaitsee huomiota. Ei minulla ohjaajana ole nimeä samalla tavalla kuin vaikka Farhadilla tai Wes Andersonilla. Ja vaikka meillä on maailman parhaat näyttelijät, ei meillä ole sellaisia tähtiä, joilla elokuvalle saa huomiota. Lisähuomion saaminen tällaisen palkinnon avulla on tosi merkittävää ja tärkeää.”

  8. New York Times selvitti, miksi valtava konttialus jumittui keväällä Suezin kanavaan

    Ilta-Sanomat 18. Heinäkuu 2021

    Kun kapteeni tajusi, mitä oli tapahtumassa, hän oli laivan mustaan laatikkoon tallentuneiden tietojen mukaan lausunut yhden kirosanan.

    NEW York Times -lehti on selvittänyt syitä sille, miksi Ever Given -alus jumiutui Egyptissä sijaitsevaan Suezin kanavaan maaliskuun lopulla. Selvityksessä on paljastunut mielenkiintoisia yksityiskohtia tapahtumien kulusta.

    Noin 400 metriä pitkä ja 59 metriä leveä alus jäi vinottain kiinni Suezin kanavaan 23. maaliskuuta 2021. Se oli jumissa kaikkiaan kuusi päivää, eikä sen ohi päässyt, mikä aiheutti rahtiliikenteen pysähtymisen. Suezin kanava on yksi maailman meriliikenteen tärkeimmistä kulkuväylistä.

    Kanava on myös tärkeä tulonlähde Egyptin valtiolle, joka menetti maan viranomaisten mukaan 12–15 miljoonaa dollaria tuloja joka päivä kanavan ollessa tukossa.

  9. Ilmastopaketti maksaa yli 30 kertaa koronarahaston verran – kuka maksaa, siitä syntyy rahariita vailla vertaa

    Ilta-Sanomat 18. Heinäkuu 2021

    EU:n ilmastotavoitteet voivat onnistua, kunhan jostakin löytyy liki tuhat miljardia euroa – joka vuosi 30 vuoden ajan. Summa on suurempi kuin 30 kertaa riitaisa koronarahasto, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

    EU:N KOMISSIO on esitellyt suuren määrän keinoja ja toimia, joiden avulla EU-maiden on määrä saavuttaa aiemmin sopimansa hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet.

    Laaja-alaisen toimenpidekokonaisuuden – tai tässä vaiheessa vielä esityksen – ilmastovaikutuksia voi pitää yhtä hyvin kunnianhimoisina, liian tiukkoina kuin riittämättöminä.

    Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kuitenkaan arvioida paketin ilmastovaikutuksia vaan hintaa.

    Ilmastopaketti on läkähdyttävän laaja, sillä kokonaisuuteen sisältyy toistakymmentä direktiiviesitystä ja asetusehdotuksia useiden tuhansien sivujen verran.

  10. Joki­varren asukkaat olivat varautuneet tulviin, mutta eivät siihen, mitä keski­viikkoiltana tapahtui

    Helsingin Sanomat 18. Heinäkuu 2021

    Euroopan tulvissa on viime päivinä kuollut jo ainakin 168 ihmistä. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä myös Ahrjoki yllätti Ahrweilerin asukkaat.

    AHRWEILER on lauantaiaamuna kahdeksalta ruskeanharmaa ja hiljainen. Taivasta peittää paksu pilvikerros, maata liete ja jäte.

    Kaikki on pysähdyksissä Ahrjokea lukuun ottamatta. Sen virtaus jatkaa yhä kovaa vauhtia. Seassa on puunrunkoja ja tavaroita, jotka vielä muutama päivä sitten olivat hyötykäytössä.

    Euroopan tulvissa on viime päivinä kuollut jo ainakin 168 ihmistä. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä myös Ahrjoki yllätti Ahrweilerin asukkaat. Talojen seiniin on piirtynyt ruskeat viivat merkiksi siitä, kuinka korkealle vesi nousi.

    Ahrin varrella olevat omakotitalot ovat olleet kauniita, mutta nyt puutarha­istutukset ovat rusentuneet, koristepatsaat ja veistokset makaavat maassa lohduttomina, rikkinäisiä ikkunoita koristavat repaleiset verhot. Autot ovat säpäleinä kyljellään ja pystyssä.

    Kaikki joenrannan talot on merkitty keltaisella ruksilla. Näin pelastustyöntekijät merkkasivat asunnot, joista ihmiset oli saatu turvaan. Niissä muutamissa, joita omistajat ovat lauantaina saapuneet siivoamaan, on hiljaista. He eivät halua puhua.

    Tukaliin hellekesiin varautumista on korkea aika kohentaa Pitkiä hellejaksoja tulee Suomessakin todennäköisesti entistä useammin, mutta niihin on varauduttu heikosti.
  11. Tämä Euroopan tulvista tiedetään nyt: Lähes 130 ihmistä kuollut, yli tuhat kateissa

    Helsingin Sanomat 17. Heinäkuu 2021

    LAAJOJEN tulvien koetellessa Saksaa jo pelkästään yhdeltä alueelta on kadoksissa 1 300 ihmistä.

    Muun muassa saksalaislehti Bild kertoo, että Saksan lounaisosassa, Rheinland-Pfalzin osavaltiossa sijaitsevassa Ahrweilerin piirikunnassa ei ole tietoa noin 1 300 ihmisen olinpaikasta.

    Saksalais­media Deutsche Welle arvioi, että ihmisiin ei mahdollisesti ole saatu yhteyttä verkkoyhteyksien katkeamisen takia. Saksassa lähes 110 ihmistä on kuollut harvinaisen rajujen sateiden ja tulvien takia. Yhteensä Euroopan tulvissa on kuollut lähes 130 ihmistä.

    EUROOPAN komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi perjantaina, että Länsi-Euroopan tulvat ovat selkeä osoitus ilmaston­muutoksesta, ja kiireellisiä toimia tarvitaan.

  12. Ravintolarajoituksia tulossa uusille alueille ensi viikolla

    Iltalehti 16. Heinäkuu 2021

    Ensi viikon torstaina on tarkoitus ottaa käyttöön ravintolarajoituksia uusilla alueilla.

    Asiasta kertoi ensin Yle, jolle perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kommentoi tilannetta perjantaiaamuna. Iltalehden tietojen mukaan syynä ravintolarajoitusten käyttöönotolle uusilla alueilla on se, että epidemiatilanne on heikentynyt, ja tartuntoja on todettu etenkin ravintoloissa.

    Nyt näyttää siltä, että ravintolarajoitukset tulevat koskemaan Päijät-Hämettä, Kymenlaaksoa ja Varsinais-Suomea. Nämä alueet ovat palanneet kiihtymisvaiheeseen, mutta niillä ei ole ollut voimassa ravintolarajoituksia.

  13. Presidentti Niinistö vakavana EM-kisaturistien valvonnasta – ”Silmiini ei ole sattunut mitään johdonmukaista suunnitelmaa”

    Iltalehti 16. Heinäkuu 2021

    Presidentiltä kysyttiin Suomi-areenan presidentin kyselytunti -ohjelmassa, oliko Suomessa valmistauduttu huonosti kisaturistien paluuseen, kun valvonta ja jäljitys eivät tahtoneet toimia.

    – Kyllä, mahdollisesti. Ainakaan minun silmiini ei ole sattunut mitään johdonmukaista suunnitelmaa nimenomaan tulijoiden suhteen. Systeemi ei näyttänyt olevan kattava, enkä ole huomannut, että kukaan olisi siitä vastuuta ottanut, Niinistö totesi haastattelussa.

    Samassa haastattelussa presidentiltä kysyttiin myös koronatoimista. Pitäisikö rajoituksia ryhtyä avaamaan vai vieläkö joudutaan kiristämään toimia?

    – Jos katsotaan päivittäisiä tartuntalukuja, niin kyllä pahoin pelkään, että saattaa olla kiristämisiä edessä, Niinistö totesi haastattelussa.

  14. Harjavallan hotellipalon sammutus jatkui aamukolmeen – poliisi aloittaa aamulla syttymissyyn tutkinnan

    Yle Uutiset 15. Heinäkuu 2021

    Hotelli Hiittenharjun päärakennus tuhoutui kokonaan keskiviikkoillan tulipalossa. Paloa oli sammuttamassa noin 30 Satakunnan pelastuslaitoksen yksikköä.

    Poliisi aloittaa aamulla Harjavallan eilisen hotellipalon syttymissyyn tutkinnan. Hotelli Hiittenharjun päärakennuksen sammutustyöt jatkuivat aamukolmeen.

    Päärakennus tuhoutui kokonaan kattorakenteista alkunsa saaneessa palossa. Hotellin asukkaat evakuoitiin turvaan ja henkilövahingoilta vältyttiin.

    – Olemme aloittaneet aamulla palon syttysmissyyn tutkinnan, mutta rauniot ovat vielä sen verran kuumia, ettemme voi vielä aloittaa varsinaista tutkintaa palopaikalla, kertoo Lounais-Suomen poliisista tutkinnanjohtaja Matti Ala-Haavisto.

    Palon syttymissyystä ei ole vielä arviota.

    – Menee todennäköisesti ensi viikkoon ennen kuin voimme sanoa siitä jotain.

  15. Bastiljin valtaus 14. heinäkuuta 1789 kansalaisten kokemana

    Satakunnan Kansa 14. Heinäkuu 2021

    Ranskan vallankumous kuuluu maailmanhistorian käänteentekeviin tapahtumiin.

    Vallankumoukselle olivat 1700-luvun alkupuolelta alkaen valmistaneet tietä Jean-Jacques Rousseau ja muut valistusfilosofit. Köyhyys ja muut yhteiskunnalliset ongelmat sitten laukaisivat kumouksen.

    Historiallisena virstanpylväänä pidetään sitä, kun raivostuneet kansanjoukot tunkeutuivat 14.7.1789 Pariisissa 1300-luvulta saakka sijainneeseen Bastiljin linnoitukseen.

    Tunkeutujat päästivät vapaiksi linnoituksesta löytyneet harvalukuiset vangit ja mielisairaat. He pääsivät käsiksi myös linnoituksessa olleeseen arkistoon, jonka antia sitten heiteltiin eri puolille Pariisia.

    Seuraavana päivänä aloitettiin viranomaisten toimesta linnoituksen jäänteiden purkutyöt ja paikalla on nyt Place de la Bastille.

  16. Yöjunalla Berliiniin

    Helsingin Sanomat 13. Heinäkuu 2021

    Kun Caroline Heidenreich ja Erik Sillén kuulivat uuden junayhteyden avaamisesta, he halusivat heti päästä kokeilemaan.

    Vuosikymmenten tauon jälkeen Tukholmasta pääsisi taas suoraan Saksaan junalla ilman aiemmin tutuksi tulleita junanvaihtoja.

    ”Olemme ennenkin matkustaneet junalla Saksaan, mutta se oli hirveän työlästä. Junaa piti vaihtaa, eikä saatavilla ollut omaa makuuvaunua”, Sillén kertoo.

    ”Lisäksi lapsen kanssa on mukava matkustaa omassa hytissä. Autolla matkustamisesta hän ei pidä”, Heidenreich sanoo samalla kun alle yksivuotias Lasse Heidenreich vilkuttelee isänsä sylissä.

    Perhe matkustaa saksalaissyntyisen Caroline Heidenreichin kotiseudulle ja jää pois Hampurissa, jossa juna pysähtyy ennen Berliiniä.

  17. Vapaaottelija Makwan Amirkhani uhkaili ja haukkui Jethro Rostedtia alatyylisesti: Rikosilmoitus tulossa!

    Iltalehti 12. Heinäkuu 2021

    Maanantaina vapaaottelijana tutuksi tullut Makwan Amirkhani julkaisi Facebook-sivuillaan päivityksen, jossa hän haukkui alatyylisesti kiinteistönvälittäjänä tutuksi tulleen ja Turun kaupunginvaltuustossa istuvan Jethro Rostedtin. Myös Rostedtin poikaa haukuttiin alatyylisesti.

    Lisäksi viestissä oli uhkaus, joka oli osoitettu Jethro Rostedtille. Amirkhanilla on 175 000 seuraajaa ja viesti alkoi levitä laajasti somessa. Viesti oli näkyvillä noin 15 minuutin ajan, kunnes Amirkhani poisti sen. Iltalehti tavoitti Jethro Rostedtin. – Sain juuri tietää tästä päivityksestä ja väkivallalla uhkailusta.

    Viestin lievimpiä syytöksiä oli se, että Rostedt olisi viheltänyt Amirkhanin tarjoilijana työskentelevälle siskolle.

    – Teen tästä ilman muuta rikosilmoituksen. Tällaisista asioista emme voi olla enää hiljaa.

    Uhkauksesta huolimatta Rostedt aikoo jatkossakin kävellä Turun kaduilla rauhallisin mielin.

    – Ehdottomasti. Nyt tämä asia selvitetään viimeiseen saakka.

  18. Matti Vanhanen tyrmää työajan lyhentämisen Suomenmaassa: ”Kuka sen kustantaa?”

    Uusi Suomi 11. Heinäkuu 2021

    Matti Vanhasen mukaan keskustelussa tulisi ottaa huomioon, että Islannin kokeilussa työaikaa vähennettiin sellaisiin lukemiin, jotka toteutuvat Suomessa jo pitkälti esimerkiksi julkisella sektorilla.

  19. Nuoret rokottautuneet ahkerasti, Norja kiristämässä suomalaisten saapumista – tämä on Suomen koronatilanne nyt

    Iltalehti 10. Heinäkuu 2021

    Lähes puolet 20–29-vuotiaista ovat saaneet ensimmäisen koronarokotuksen.

    Norja kiristää maahantulovaatimuksia kolmelta Suomen alueelta tultaessa.

    Useita mahdollisia altistumisia baareissa ja kaupoissa. EU toimittanut rokotteita lupaustensa mukaisesti.

    Tänään lauantaina THL ilmoitti 293 koronatartunnasta. Tapauksia on viimeisen kahden viikon aikana ilmoitettu 2 668, kun edeltävien kahden viikon aikana tapauksia oli 1 141.

    Suomen ilmaantuvuusluku on viimeisten kahden viikon ajalta 48,1 per 100 000 asukasta. Koronan ilmaantuvuus on viimeisten kahden viikon ajalta yli 50 Varsinais-Suomessa (57,5), Hus-alueella (79,0), Päijät-Hämeessä (94,0), Kymenlaaksossa (72,9) ja Etelä-Karjalassa (52,0). Koko maassa tehohoidossa on 8 potilasta koronavirukseen liittyen.

© 2003- dpk.fi Ι ARKISTO Ι YouTube Ι Kuntoilijat Ι